maanantai 9. huhtikuuta 2012

Vanha syyttely ja pelottelu kaivettu esiin

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoo tasavallan presidentin edessä saamelaisvastaisuuden lisääntymisestä.
Oulun yliopiston saamenkulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola on siellä sun täällä puhunut saamelaisvastaisista rasisteista osoitellen polveutumisensa ja asiakirjojensa perustein alkuperäisyyttään ja saamelaisuuttaan todistavia lappalaisten jälkeläisiä.
Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kirjoittaa paikallislehti Inarilaisessa yhdistyksensä pyytäneen YK:n ihmisoikeusraportoijaa James Anayaa tutkimaan Suomen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) viime syyskuussa tekemää päätöstä hyväksyä neljä lappalaista saamelaiskäräjien vaaliluetteloon eli saamelaisiksi vastoin käräjien vaalilautakunnan mielipidettä. Samasta asiasta saamelaiskäräjien entinen lakimiessihteeri esittää, että käräjät vaatisi KHO:n oikaisemaan saamelaisia sortavan päätöksensä ja julistaa yhden hyväksytyksi tullee lappalaisen nimellään saamelaisten julkiseksi viholliseksi.
Kyse on siis ILO-alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnista ja sen myötä Lapin valtionmaiden hallitsemisesta.
Jälleen.
Arkistostani käteeni osuu jokin aika sitten edesmenneen arvostamani kollegan Jaakko Tahkolahden kirjoitus Hiidenkivi-lehdessä 6.12.1997. Tuolloinkin vaadittiin ILO-ratifiointia ja saamelaiskäräjien ja –aktiivien suunnasta jaeltiin rasismisyytöksiä estoitta niille joiden katsottiin häiritsevän poliittisen ratkaisun syntymistä.
Helsingin Sanomien Lapin aluetoimittajana työskennellyt Tahkolahti kirjoitti:
”Tiedän, että minua on kaksi kertaa elämäni aikana mainittu rasistiksi. Ensimmäinen oli 1960-luvun lopulla Lahdessa, kun en suostunut antamaan juuri ostamastani viinipullosta ryyppyä kadulla vastaan tulleelle romaninuorukaiselle.”
”Toinen kerta oli yllättävä ja hämmentävä. Syksyllä 1996 odottelin Enontekiön lentoasemalla presidentti Martti Ahtisaaren maakuntavierailun alkamista. Paikallinen kollega kertoi jututtaneensa saamelaiskysymyksestä Lapin läänin maaherraa Hannele Pokkaa, joka oli valitellut, kun Lapissa on niin rasistisia toimittajia. Pokka mainitsi kolme nimeä, joiden joukossa olin minäkin.”
”Saamelaisten edustuslaitoksen, saamelaiskäräjien hallitus ja lakimiessihteeri ovat lisäksi virallisissa lausunnoissaan syyttäneet työnantajaani Helsingin Sanomia kirjoitusteni johdosta ulkoministeriöön saakka saamelaisvastaisen propagandan kritiikittömäksi levittäjäksi.”
”Olen vajaan kolmen vuoden ajan raportoinut saamelaisista, heidän asemastaan Suomessa ja aiheeseen liittyneistä tapahtumista. Tänä aikana ovat tulleet voimaan saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki ja siihen liittynyt perustuslain muutos, jossa saamelaiset nimetään alkuperäiskansaksi.”
Rasismia vai ei, kysyy Jaakko Tahkolahti ja jatkaa:
”Saamelaiskäräjät on olemassaolonsa ajan syyttänyt tiedotusvälineitä rasismista, ellei uutisointi ole sitä tyydyttänyt. Käräjät on myös yleistänyt maan hallituksen tekemien päätöksien ja lausuntojen sisältöä itselleen sopivaksi.”
”Viime helmikuussa hallitus teki periaatepäätöksen hallinnon toimenpiteistä suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja rasismin ehkäisemiseksi. Periaatepäätöksessä todetaan muun asian lisäksi: ´Rasismin kohteiksi ovat joutuneet myös kansallisten vähemmistöjen edustajat´. Tältä pohjalta on helppoa tehdä miltei asiasta kuin asiasta rasismia”.
Jaakko Tahkolahti huomauttaa, ettei julkisen sanan neuvosto, jonne saamelaiskäräjiltä oli myös kirjelmöity, ollut ottanut käsittelyyn mitään saamelaisia koskevia kirjoituksia, joissa oli kanneltu rasismista.
”Kulttuuri-itsehallintolain saama julkisuus nosti Suomen saamelaisten näkyvimmät edustajat valmistautumattomina tiedotusvälineisiin. Saamelaisjohdosta jäi monille toimittajille ja muille ulkopuolisille mielikuva ylimielisestä ryhmästä, joka ei välittänyt vastata niille, joita se ei pitänyt ´keskustelun osapuolena´.”
”Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa ei voida sulkea yhtäkään kansanosaa yhteiskunnallisesta keskustelusta. Saamelaiskäräjien johto pitää ulkopuolisia näkemyksiä asiantuntemattomina, mutta ei välitä korjata vääriä käsityksiä, vaan haluaa sulkea ne keskustelusta. Tällä tavalla kansan valtaosa joutuisi vaikenemaan asiassa, jonka ´oikea´osapuoli saa alkuperäiskansana ja vähemmistönä tukea yhteisistä varoista.”
”Yhtä törkeää olisi, jos saamelaiset Suomen kansalaiset eivät saisi osallistua valtakunnan asioita koskevaan keskusteluun”, kirjoitti Jaakko Tahkolahti.
Edesmenneen kollegan kirjoitus ruoti vielä yksikohtaisesti eräitä saamelaisuuteen ja alkuperäisyyteen liittyviä kysymyksiä. Kirjoitus kokonaisuudessaan voi vielä ilmestyä jossain aineistossani myöhemmin.
Kun moni lukijani saattaa pohtia mikä sai Lapin silloisen maaherran syyttelemään noita kolmea toimittajaa rasisteiksi saamelaisasioissa, on selitys hänen toimintansa saamelaisasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana. Siinä tehtävässään hänet opetettiin Tahkolahden kuvailemaan yhden totuuden politikointiin.
Ja keitähän nuo Hannele Pokan leimaamat kaksi muuta rasistitoimittajaa olivat? Ehkä sitä toista ei tarvitse tässä enempää esitellä, ja sen kolmannen, edelleen työelämässä olevan nimen jätän vielä kertomatta kun en ole sopinut asiasta hänen kanssaan.

Veikko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti