Oulun yliopiston saamenkulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola on siellä sun täällä
puhunut saamelaisvastaisista rasisteista osoitellen polveutumisensa ja
asiakirjojensa perustein alkuperäisyyttään ja saamelaisuuttaan todistavia
lappalaisten jälkeläisiä.
Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kirjoittaa paikallislehti Inarilaisessa
yhdistyksensä pyytäneen YK:n ihmisoikeusraportoijaa James Anayaa tutkimaan Suomen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO)
viime syyskuussa tekemää päätöstä hyväksyä neljä lappalaista saamelaiskäräjien
vaaliluetteloon eli saamelaisiksi vastoin käräjien vaalilautakunnan
mielipidettä. Samasta asiasta saamelaiskäräjien entinen lakimiessihteeri
esittää, että käräjät vaatisi KHO:n oikaisemaan saamelaisia sortavan
päätöksensä ja julistaa yhden hyväksytyksi tullee lappalaisen nimellään saamelaisten julkiseksi
viholliseksi.
Kyse on siis ILO-alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnista ja
sen myötä Lapin valtionmaiden hallitsemisesta.
Jälleen.
Arkistostani käteeni osuu jokin aika sitten edesmenneen
arvostamani kollegan Jaakko Tahkolahden
kirjoitus Hiidenkivi-lehdessä 6.12.1997. Tuolloinkin vaadittiin
ILO-ratifiointia ja saamelaiskäräjien ja –aktiivien suunnasta jaeltiin
rasismisyytöksiä estoitta niille joiden katsottiin häiritsevän poliittisen
ratkaisun syntymistä.
Helsingin Sanomien Lapin aluetoimittajana työskennellyt
Tahkolahti kirjoitti:
”Tiedän, että minua on kaksi kertaa elämäni aikana mainittu
rasistiksi. Ensimmäinen oli 1960-luvun lopulla Lahdessa, kun en suostunut
antamaan juuri ostamastani viinipullosta ryyppyä kadulla vastaan tulleelle
romaninuorukaiselle.”
”Toinen kerta oli yllättävä ja hämmentävä. Syksyllä 1996
odottelin Enontekiön lentoasemalla presidentti Martti Ahtisaaren maakuntavierailun alkamista. Paikallinen kollega
kertoi jututtaneensa saamelaiskysymyksestä Lapin läänin maaherraa Hannele Pokkaa, joka oli valitellut,
kun Lapissa on niin rasistisia toimittajia. Pokka mainitsi kolme nimeä, joiden
joukossa olin minäkin.”
”Saamelaisten edustuslaitoksen, saamelaiskäräjien hallitus
ja lakimiessihteeri ovat lisäksi virallisissa lausunnoissaan syyttäneet
työnantajaani Helsingin Sanomia kirjoitusteni johdosta ulkoministeriöön saakka
saamelaisvastaisen propagandan kritiikittömäksi levittäjäksi.”
”Olen vajaan kolmen vuoden ajan raportoinut saamelaisista,
heidän asemastaan Suomessa ja aiheeseen liittyneistä tapahtumista. Tänä aikana
ovat tulleet voimaan saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki ja siihen
liittynyt perustuslain muutos, jossa saamelaiset nimetään alkuperäiskansaksi.”
Rasismia vai ei, kysyy Jaakko Tahkolahti ja jatkaa:
”Saamelaiskäräjät on olemassaolonsa ajan syyttänyt
tiedotusvälineitä rasismista, ellei uutisointi ole sitä tyydyttänyt. Käräjät on
myös yleistänyt maan hallituksen tekemien päätöksien ja lausuntojen sisältöä
itselleen sopivaksi.”
”Viime helmikuussa hallitus teki periaatepäätöksen hallinnon
toimenpiteistä suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja rasismin ehkäisemiseksi.
Periaatepäätöksessä todetaan muun asian lisäksi: ´Rasismin kohteiksi ovat
joutuneet myös kansallisten vähemmistöjen edustajat´. Tältä pohjalta on helppoa
tehdä miltei asiasta kuin asiasta rasismia”.
Jaakko Tahkolahti huomauttaa, ettei julkisen sanan neuvosto,
jonne saamelaiskäräjiltä oli myös kirjelmöity, ollut ottanut käsittelyyn mitään
saamelaisia koskevia kirjoituksia, joissa oli kanneltu rasismista.
”Kulttuuri-itsehallintolain saama julkisuus nosti Suomen
saamelaisten näkyvimmät edustajat valmistautumattomina tiedotusvälineisiin.
Saamelaisjohdosta jäi monille toimittajille ja muille ulkopuolisille mielikuva
ylimielisestä ryhmästä, joka ei välittänyt vastata niille, joita se ei pitänyt
´keskustelun osapuolena´.”
”Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa ei voida sulkea yhtäkään
kansanosaa yhteiskunnallisesta keskustelusta. Saamelaiskäräjien johto pitää
ulkopuolisia näkemyksiä asiantuntemattomina, mutta ei välitä korjata vääriä käsityksiä,
vaan haluaa sulkea ne keskustelusta. Tällä tavalla kansan valtaosa joutuisi
vaikenemaan asiassa, jonka ´oikea´osapuoli saa alkuperäiskansana ja
vähemmistönä tukea yhteisistä varoista.”
”Yhtä törkeää olisi, jos saamelaiset Suomen kansalaiset eivät
saisi osallistua valtakunnan asioita koskevaan keskusteluun”, kirjoitti Jaakko
Tahkolahti.
Edesmenneen kollegan kirjoitus ruoti vielä yksikohtaisesti
eräitä saamelaisuuteen ja alkuperäisyyteen liittyviä kysymyksiä. Kirjoitus
kokonaisuudessaan voi vielä ilmestyä jossain aineistossani myöhemmin.
Kun moni lukijani saattaa pohtia mikä sai Lapin silloisen
maaherran syyttelemään noita kolmea toimittajaa rasisteiksi saamelaisasioissa,
on selitys hänen toimintansa saamelaisasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana.
Siinä tehtävässään hänet opetettiin Tahkolahden kuvailemaan yhden totuuden
politikointiin.
Ja keitähän nuo Hannele Pokan leimaamat kaksi muuta
rasistitoimittajaa olivat? Ehkä sitä toista ei tarvitse tässä enempää esitellä,
ja sen kolmannen, edelleen työelämässä olevan nimen jätän vielä kertomatta kun
en ole sopinut asiasta hänen kanssaan.
Veikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti