Tosin kolttien kohdalla mielipiteet näyttävät hajoavan, jos
katsoo saamelaiskäräjien maanantaista äänestystä ILO-lausunnosta Anna-Maja
Henrikssonin (r.) johtamalle oikeusministeriölle. Sen tavoitteena on ajaa
ILO-ratifioiminen läpi Jyrki Kataisen
(kok.) nykyisen hallituksen kaudella, eikä oikeusministerin mukaan enää
tarvittaisi mitään lisäselvityksiä vahvistettaessa nykyisten saamelaisten
kollektiiviset erityisoikeudet maahan, vesiin ja luonnonvaroihin.
”Ratifiointi ei vaadi uusia oikeudellisia tai historiallisia
selvityksiä, vaan poliittista tahtoa”, kirjattiin käräjien maanantaiseen
lausuntoon. Sopimus on sen mukaan hyväksyttävä tai hylättävä sellaisenaan.
Inarinsaamelaiset Anu
Avaskari, Yrjö Musta, Anna Morottaja ja Pentti Valle sekä kolttia edustava Pertti Heikkuri vastustivat lausuntoa toteamalla, ettei nykyinen
pitkälti kieliperusteinen saamelaismääritelmä vastaa historiallista tosiasiaa
alkuperäiskansasta, eivätkä syntyperäiset saamelaiset näin aina pääse käräjien
vaaliluetteloon eli saamelaisiksi.
Myös saamelaiskäräjien käyttämä puhevalta koetaan
ongelmalliseksi, koska toimielintä ei valita yleisen Suomessa vallitsevan
demokratiakäsityksen mukaisesti. Vaaliluetteloon hakeutuminen ei ole jatkuvaa,
vaan siihen on mahdollisuus vain neljän vuoden välein tiettynä aikana.
Äänestysnumerot ILO-lausunnosta menivät pohjoissaamelaisten
enemmistön vedolla 14 – 5 ja 1 tyhjää. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven joukoissa äänesti käräjien hallitukseen
inarinsaamelaisena valittu, mutta pohjoissaamelaiseen poronhoitokulttuuriin
assimiloitunut Heikki Paltto sekä
myös kolttia edustamaan valittu Tiina
Sanila-Aikio. Tyhjää äänesti tai sitten jostain syystä nukahti kolttien
edustaja Tauno Haltta. Hän kun oli
allekirjoittanut Avaskarin jälkeen toisena inarinsaamelaisten ja kolttien
lausuntoesityksen ja yleensäkään Haltta ei ole jäänyt asioissa vaille
mielipidettä.
Klemetti Näkkäläjärven mukaan Avaskarin ja kumppaneiden
käräjäsalissa esille nostama ongelma ei koske yksistään inarinsaamelaisia, vaan
tilanne on sama Kilpisjärvellä, Lemmenjoella, Tenolla ja koltta-alueella.
Näkkäläjärven mielestä tärkeää olisi nyt saada ILO-prosessi
liikkeelle ja sen aikana tehdä mahdollisia tarvittavia selvityksiä.
Mitäpä tuota asioita turhaan etukäteen selvittelemään!
Klemetin kanssa samaa mieltä ei taida olla kuitenkaan tänään
Inariin saamelaiskulttuurikeskus Sajosta vihkimään tuleva tasavallan
presidentti Sauli Niinistö.
Sikäli kun tiedän ja tiedänkin, hän ei ole heittäytymässä
suin päin ILO-ratifioinnin eikä sille lisäpainostusta hakevan pohjoismaisen
saamelaissopimuksen takuumieheksi. Ensin on päästävä kansallisesti sopuun ja
kestäviin ratkaisuihin.
Ja niihinhän päästään
juuri historiallisten faktojen ja esimerkiksi ILO-sopimuksen kansainvälisen,
oikean tulkinnan ja soveltamisen avaamisen kautta. Näihin asioihin on
avuksi juuri tullut ja lisää tulossa tuoretta tutkimustietoa.
Niinistö on hyvin perillä pohjoisen
alkuperäiskansaongelmasta. Hän ollut sitä jo pitkään aina taannoisilta
ministerivuosiltaan, kiitos muun muassa silloisen kokoomuslaisen Lapin
kansanedustajan Osmo Kurolan. Jopa
tämän kirjoittajalle tarjoutui aikanaan henkilökohtainen, pyydetty mahdollisuus
kartuttaa omalla vähäisellä panoksellani nykyisen presidentin pohjatietoa, joka
on varmasti sen jälkeen moneenkin kertaan vain karttunut.
Eli tervetuloa, herra tasavallan presidentti, vihkimään
Inariin saamelainen taukopaikka (Sajos=pysähdys- /taukopaikka).
Toki vain tuommoinen 15 miljoonan euron vaatimaton
laukopuoli, mutta muuten ihan kelpo sääsuoja.
Veikko
Jk. Laukopuoli on
perinteisesti rima- tai hienoimmillaan lautakatteinen avolaavu, taukopaikkojen
tuulensuoja ja miksei hätäisesti yöpymispaikkakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti