”Suomalaiset ovat pieni alkuperäiskansa”

Professori ja Metsäntutkimuslaitoksen entinen ylijohtaja Eljas Pohtila on ilahduttanut minua viime aikoina muutamat kerrat mainioilla mielipidekirjoituksillaan Lapin Kansassa.

Pohtilan kynä on ollut terävä kohdistuessaan muun muassa luonnonsuojelun näennäisyyksiin. Nyt hän (LK 13.4.2012) kirjoitti yllä olevan otsikon alla suomalaisuudesta ja saamelaisuudesta. Koska blogini lukijoista todennäköisesti vain osa on lukenut kirjoituksen lehdestä, siteeraan sitä tässä.

Näin metsäprofessori:

”Kansakunnan historia on sen kielessä, sanoi meikäläisten suurmies J.W Snellman. Ei hän suomen kieltä kunnolla osannut, mutta ilmeisesti ymmärsi asian ytimen.

Itse havahduin, kun Ruotsiin muuttanut sukulaispoika puhui oppimallaan kiekuvalla ruotsilla minulle vuoroin suomea, vuoroin ruotsia. ´Mygga´ on ihan eri asia kuin ´hyttynen´.

Suomi menetti köyhyydessään satoja tuhansia kansalaisiaan Ruotsiin, Amerikoihin ja Australiaan. Minnesotassa suuren järven rannalla tapasin kerran nuoren miehen, joka muisti vain yhden suomen kielen sanan: ´puukkoveitti´. Käteltiin ja taisimme ottaa ryypynkin.

Kun jouduin perehtymään siirtolaisuuteen, minulle selvisi, että maailmassa oli 150 miljoonaa ihmistä tien päällä etsimässä uusia asuinsijoja. EU:n alueella oli runsas viisi miljoonaa ihmistä, jotka eivät olleet missään kirjoissa eivätkä kansissa. Suunnilleen saman verran kuin meitä ´suomalaisia´. Näitä ihmisiä vyöryy EU:ssa Suomeen enemmän ja enemmän.”

Pohtila jatkaa:

”Suomen pienellä kansalla ei ole mitään niin suurta ongelmaa kuin eloonjäämisen ongelma. Kun suomen kieli ja suomalaisuus katoavat, kukaan ei itke meidän peräämme, mutta maailma on kuitenkin vähän köyhempi – tämän lausun Snellmanin muistoissa.

Meillä on kohkattu ´saamelaisista´ alkuperäiskansana. Ovathan hekin, mutta puhuvat useita murteita, joista monet on helppo johtaa suomen kielestä.

Isäni Sallassa puhui Värriön Uulan kanssa kieltä, josta en saanut paljon selvää. Isäni oli poromies ja muisti Inarin saamen ilmaisuja. Opinhan minäkin niitä, samoin kuin poromerkit.

Pahaksi onneksi monet eri saamelaismurteiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Meillä ei ole kattavia saame-suomi sanakirjoja.

Minusta on käsittämätöntä, että vain saamelaiset on nostettu alkuperäiskansan asemaan meillä, EU:ssa ja koko maailmassa. Kaikki suomalaiset kuuluvat yhtä oikeutetusti siihen uhanalaiseen heimoon.

Muistan, kun kerran käytiin kiistaa siitä, kuka on ´saamelainen´.

Oikea vastaus mielestäni vieläkin on: saamelainen on entinen lappalainen, joka on mennyt naimisiin korkeakoulututkinnon suorittaneen suomalaisen kanssa.”

Ja edelleen Pohtilaa:

”Sana ´saame´ tulee Jouko Vahtolan mukaan sanasta ´sämä´, ´häme´, joka tarkoittaa yleisesti vain ihmistä.

Lapinpuku, jonka käytöstä on siitäkin riidelty, on renessanssiajan jäänne. ´Neljän tuulen lakki´ on alun pitäen puolalaisten ajurien lakki, jonka malli kulkeutui Suomen Lappiin Venäjän kautta.

Nykyiset saamelaisaktivistit Aikiot, Maggat ynnä muut tulivat suurine porokarjoineen Suomeen Norjasta Sompioon vasta 1852 rajasulun jälkeen ja karkottivat samalla metsäpeuran, tärkeän esi-isieni riistaeläimen. ´Pois kaitui peura kauas pois´, haikaili Samuli Paulaharjukin.

Riitaannuin poroparlamentin illallisilla Pohjanhovissa, kun olin Lapin päämetsänhoitajana moittinut porotilallisia tuhlailevasta metsänkäytöstä. Toimittaja Sulo Aikio nimitteli minua siirtomaaherraksi, joka riistää alkuperäiskansaa.

Minulla oli kirkonkirjat 1600-luvun alusta, jossa esi-isäni olivat metsäsaamelaisia: tennoja, miuluksia, kuhmitsoja, hareja, suikkeja ja muita sellaisia. Joka epäilee sanomisiani lukekoon Itkosten, Jouko Vahtolan ja Matti Enbusken tutkimuksia.

Suomalaisten, mukaan ottaen saamelaiset, pitää julistautua EU:ssa alkuperäiskansaksi.”

Niinköhän Pohtilaakin huudetaan kohta rasistiksi? Klemetti Näkkäläjärvi, Martin Scheinin, Eva Biaudet, apua!

Veikko