Ihmisoikeuskomitea siis moitti Suomea siitä, että se oli
korkeimman hallinto-oikeutensa (KHO) toimilla loukannut saamelaisen
alkuperäiskansan perustuslakiin nojaavaa itsemääräämisoikeutta hyväksymällä
saamelaiskäräjävaalien äänioikeutetuiksi käräjien vaalilautakunnan ja
-hallituksen hylkäämiä hakijoita. Näin oli tapahtunut kahdesti eli vuosina 2011
ja 2015.
Ihmisoikeuskomitean suositus tuli mainiolla ajoituksella
tilanteeseen, jossa Suomessa on menossa eduskuntavaalien kampanjointi ja myöhemmin
syksyllä edessä myös saamelaiskäräjävaalit. Niinpä otollista ollut ruveta
luomaan painetta siihen, että Suomen seuraavan hallituksen on nopeasti otettava
tämä YK-komitean moite pöydälle ja korjattava saamelaiskäräjälakia tai sen
tulkintaa saamelaiskäräjien johdon haluamalla tavalla. YK-valituksesta ei ole
päätetty saamelaiskäräjien istunnossa. Saamelaiskäräjien hallitus lienee kuitenkin
jo sorvaamassa KHO:lle vaatimusta sen ”virheellisten” päätösten oikaisemiseksi.
Tähän mennessä KHO:n päätösten oikaisemista on pidetty
suunnilleen selvänä lähinnä vain Ylen saamenradion jutuissa ja niihin
hankituissa asiantuntijakommenteissa. Sen sijaan Suomen nykyisen istuvan
hallituksen suunnasta YK-suosituksen nopeaa tuomista seuraavan hallituksen
käsittelyyn on arvioinut kaiketi vain oikeusministeri Antti Häkkänen, arvioimatta kuitenkaan millainen vastaus Suomen
tulisi ihmisoikeuskomitealle muotoilla. Tuota vastaustahan edellytetään kuuden
kuukauden kuluessa.
Toki lienee selvää, että myös virkamiespiiristä, ainakin
oikeusministeriöstä ja kenties ulkoministeriöstäkin, saamelaisasioiden
kirjaamista seuraavaan hallitusohjelmaan muistutetaan. Puolueista
hallitusneuvotteluissa tuota asiaa ei varmuudella unohda tuoda esiin RKP, mutta
todennäköisesti eivät myöskään vihreät. Näiden puolueiden stereotypioita eivät
mitkään uudet tiedot ole päässeet muuttamaan - edes se, että jo noin 70
prosenttia saamelaisista asuu kaupungeissa niin kutsutun saamelaisten
kotiseutualueen ulkopuolella.
YK:n ihmisoikeuskomitean posti Suomelle perustui kahteen
kanteluun, joista toisen oli laatinut Klemetti
Käkkäläjärvi (nimi tuollaisena YK:n papereissa) ja toisen Tiina Sanila-Aikio avustajanaan Martin Scheinin. Oletettu Klemetti Näkkäläjärvi
on esiintynyt valituksessaan myös saamelaisia arvoja ajavan yhdistyksen
edustajana, Sanila-Aikio sekä yksityisenä saamelaisena että saamelaiskäräjien
puheenjohtajana.
Vaikka kantelijoina olivat yksittäiset henkilöt, YK:n
ihmisoikeuskomitea ei ole missään vaiheessa pyrkinyt kuulemaan kantelujen
kohteina olevia henkilöitä ja ilmeisesti tyytynyt arvioimaan heidän saamelaisen
identiteettinsä tuntemuksellista tai lakiteknistä pätemättömyyttä ainoastaan
kantelijoiden ja Scheininin väittämien pohjalta. Olen maallikko, mutta luulisi
tällaisessa yksiselitteisesti ihmisoikeuksiin liittyvässä asiassa myös kantelun
asianosaisen kohteen pitävän tulla kuulluksi.
Koska Näkkäläjärvellä ja Sanila-Aikiolla on ollut tieto saamelaiskäräjien
ei-julkisen vaaliluettelon sisältämistä ”vääristä äänioikeutetuista”, ja heistä
jotkut kuten käräjävaalien toinen ääniharava, inarinsaamelainen Kari Kyrö julkisestikin tiedetty, olisi
ihmisoikeuskomitealla ollut mahdollisuus tarjota näille kohdehenkilöille
tilaisuus jollain tavalla kommentoida prosessia. Ja varsinkin, jos esimerkiksi
Sanila-Aikion kantelu kohdistuu hänen poliittiseen kilpailijaansa,
saamelaiskäräjien jäseneen Kyröön.
Nyt kun YK:n ihmisoikeuskomitea on nimestään huolimatta
päätynyt ojentamaan Suomea noiden kyseessä olevien ihmisten ihmisoikeuksien
ylitse, luulisi Suomen sentään vastausta laatiessaan ja sitä antaessaan
toimivan suomalaisen oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien mukaisesti.
Siis kuulemalla osallisia ja ehkä puolestaan huomauttamalla myös komiteaa
oikeusvaltion tarpeesta soveltaa oikeudenmukaisuutta ja laillisuutta myös
alkuperäiskansa-asioissa.
Ylen Ykkösaamussa 9.2. haastateltu KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi perusteli varsin
suoraselkäisesti oikeuslaitoksensa päätöksiä muistuttaen, että ne perustuivat
osaltaan YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean aiemmin antamien huomautusten
johdosta tehtyihin linjantarkistuksiin. Tuo komiteahan moitti Suomea liian
kapeasta saamelaismääritelmästä! Kuusiniemi arvioi ihmisoikeuskomitean kantojen
perusteita puutteellisiksi.
Martin Scheinin ehätti Twitterissä moittimaan Kuusiniemeä
”poliittisista kannanotoista”, joilla hän pyrkii ohjaamaan KHO:n muita
tuomareita tekemästä ”objektiivisia” päätöksiä – siis muuttamasta KHO:n linjaa.
Kun jo taannoisissa Mirhaminmaan metsäkäräjöinneissä saamelaisalueella epäonnisesti
hässäköinyt Scheinin syyttää jotain korkea-arvoista tuomaria politikoinnista,
ja mutkan kautta objektiivisuuden puutteesta, tulee mieleen milloin tämä Martin
on katsonut viimeksi peiliin.
J.k:
Neljän saamelaiskäräjien jäsenen kirje YK:n suuntaan sekä tiedoksi Suomen vastausta YK:n ihmisoikeuskomitean suositukseen valmisteleville tahoille:
We resign from the UN Human Rights Committee decision - the Finnish Sámi Parliament Electoral Commission and the Government have violated the Sámi human rights
We resign from the UN Human Rights Committee's decision (1.2.2019). The decision and the things that support it are one-sided and based on inadequate information. The issue has not been addressed by the Finnish Sámi Parliament Assembly.
The Finnish Sámi Parliament Electoral Commission and Government have violated the Sámi human rights and sovereignty by leaving part of the Sámi outside the right to vote, which is a fundamental civil right.
Because of their legal security and budget, the Sámi Parliament does not represent a threatened group that needs protection from its own Sámi groups. The Supreme Administrative Court of Finland has found illegal actions by the Finnish Sámi Parliament Electoral Commission and the Government. In the future, there is still a need for The Supreme Administrative Court of Finland appeal channel, which is to monitor the realization of democracy. We wonder about the international UN body, which, with one-sided knowledge of the matter worldwide, is lobbied to speak out without thinking of the causal consequences for endangered indigenous peoples.
We also wonder about the Sámi Parliament president Tiina Sanila-Aikio's individual complaint that she has made as a private individual. He has learned things and documents in his work as President of the Sámi Parliament. We do not have the opportunity for other representatives to do so. She has used her personal position for personal gain in this matter. She does not represent the Sámi people as an individual and we have no support for this measure.
The position of lawyer Martin Scheinin as a defender of the Sámi people is questionable. He has been biased 30 years ago. Tiina Sanila-Aikio has provided a written answer on her actions as an expert in the Sámi Parliament.
The key issue in the decision is that it is not based on real knowledge of the course of events. The decision is based solely on the information received from the appellants. The appellants are people who have taken a narrow view of the Sámi. The 93 people complained of have not been heard by the UN Human Rights Committee.
Numerous of Sámi have not given Sanila-Aikio the authority to act as a private individual in the name of the entire Sami people, nor is the Sámi Parliament Government in a position to authorize an individual to use personal data in her personal complaint.
The members of the Finnish Sámi Parliament.
Kari Kyrö, Anu Avaskari, Pigga Keskitalo and Tanja Sanila
