Facebookin saamelaispolitiikkaa sivunneessa kansalaiskeskustelussa
menin puuttumaan erään noihin osallistuvan saamelaispoliitikon viittauksiin ikiaikaisesta Saamenmaasta. Kysyin mistä
historiasta hän ammentaa moisen maan tai edes maantieteellisen nimityksen.
Tyyppi perusteli väitettään lataamalla vastaukseensa
Wikipedia-linkin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiset)!
Katosi sitten keskustelusta kun ehdin kysäistä oliko hän itse ollut noita tuon
linkin alta löytyviä asioita ja tarinoita sinne kirjoittamassa.
Työskennellessäni vielä palkkaa vastaan Almamedian riveissä,
Lapin Kansassa, erilaisissa lähdekritiikkiä koskevissa ohjeistuksissa meitä
toimittajia varoitettiin nimenomaan Wikipedian epäluotettavuudesta. Pelkästään
sen varaan ei saanut, tai ainakaan ei olisi saanut, perustaa mitään faktoina
esitettäviä asioita.
Laiskalle toimittajalle ja netin tarjoamaan helppoon
tiedonhankintaan kritiikittömänä heittäytyneelle kansalaiselle ”vapaa
tietosanakirja”, todellisuudessa ”vapaaehtoisten aktiivisuuteen” perustuva
ilmaissivusto, on helppoudessaan liian houkutteleva lähde.
Kuinkahan moni Wikipedian ”faktoja” lainannut on mahtanut
lukea edes sivuston oman esittelyn:
”Wikipedia on vapaasti muokattavissa oleva tietosanakirja. Kuka tahansa, jolla on Internet-yhteys, voi muokata Wikipedian artikkeleja. Wikipediasta löytyy paljon arvokasta ja totuudenmukaista tietoa, mutta Wikipedia ei kuitenkaan voi taata Wikipediassa olevan tiedon oikeellisuutta. Vaikka virheellisiä tietoja pyritään korjaamaan Wikipediassa, kenelläkään ei ole velvollisuutta korjata niitä, ja tästä syystä kaikki Wikipediasta löytyvä tieto toimitetaan lukijalle ilman takuuta oikeellisuudesta tai sopivuudesta mihinkään käyttötarkoitukseen…”
Niinpä kun joku tai jotkut aktiiviset tuottavat tähän ilman
totuuden takuita olevaan ”tietosanakirjaan” artikkeleita, vaikkapa nyt sitten
saamelaisten historiasta, ei noilla artikkeleilla ole välttämättä mitään
tekemistä todellisuuden kanssa. Ollaan siis paremminkin tarinaperinteen
puolella.
Toki tuon edellä olevan Wikipedia-linkin alta löytyy
montakin nykypäivän tilannetta kuvaavaa asiaa. Kuten vaikka Suomen nykyistä
saamelaisaluetta kuvaava kartta, jonka yhteydessä tosin virheellisesti (tai
valheellisesti) kerrotaan saamelaisten ”perinteisesti asuttamasta alueesta”.
Esimerkki miten tehdään todellisen historian ylitse kävelevää takuutonta”tarinahistoriaa”.
Tuon mainitsemani somekeskustelun aikoihin sattui silmiini
Lapin Kansan päätoimittajan, Antti
Kokkosen, kolumni ”Valheella onkin
pitkät jäljet”. Kokkosen aiheena oli Yhdysvalloissa juuri Donald Trumpin voittoon päättynyt
presidentinvaali. Hänen mukaansa sodassa, rakkaudessa ja nyt näköjään myös vaalitaistelussa
kaikki keinot ovat sallittuja. Siis myös valheet.
Kokkosen aiheesta ei tässä enempää, mutta hänen kolumninsa
jatkosta löytyi ihan mielenkiintoisia, tosin itselleni jo taannoisen ”tarinajournalismin”
buumin pedagogiavaiheen ajalta tuttuja asioita.
Kokkonen kirjoitti:
”Tarinoiden valta ei ole uusi ilmiö. Tanskalainen tulevaisuudentutkija Rolf Jensen kirjoitti jo vuonna 1999 kirjan The Dream Society. Jensenin mukaan tietoyhteiskunnan jälkeen syntyy tarinayhteiskunta, toisilta nimiltään elämys- tai tunnelmayhteiskunta. Hänen mukaansa uudessa tarinayhteiskunnassa kuluttajat eivät osta arkista tuotetta, vaan tärkeää on tarina, joka tuotteeseen liittyy.”
Tähän väliin on hyvä heittää kysymys kuinka moni Lapin
Kansankin lukija on viimeisen vajaan vuosikymmenen aikana huomannut onko Rolf
Jenseniä luettu ja sovellettu myös Lapin Kansassa? Isot kuvat ja silminnäkijä
tarinoineen kärkeen, niinhän sitä tarinauutisiakin nykyään tehdään.
Ja Kokkonen jatkoi:
”Jensenin ajatukset ovat saaneet jalansijaa liike-elämässä, jossa tarinallisuudesta on tullut valtavirtaa. Sijoittajille ja kuluttajille pitää myydä hyvä tarina. Nyt ilmiö on tullut politiikkaan. Hyvä tarina pohjautuu usein väljästi totuuteen. Mutta tarinan tärkeisiin ominaisuuksiin totuus ei kuulu. Pikemminkin faktat usein pilaavat hyvän tarinan. Tärkeintä on se, että tarina vetoaa tunteeseen.”
Näinköhän tuo on, että vasta Donald Trumpin myötä Lapinkin
valtalehdessä on havahduttu huomaamaan myös politiikassa vellovan vailla
totuutta olevia tarinoita. Epäilenpä, mutta tokihan kritiikkiä ja lähdekritiikkiä on helpompi jyrähdellä riittävän kaukana tapahtuviin asioihin
ja ilmiöihin.
Mutta menepä Lapin Kansa tutkimaan vaikka Saamenmaan
historiallisia juuria tai kaivamaan taustafaktoja sivuillaan esitettyihin aidon
(tai väärän) saamenpuvun määrityksiin. Vaikkapa, että vaikutteet värikkääseen
lapinpukuun juontavat keskieurooppalaisen ylhäisön pukumallista, jonka sittemmin
varakkaammat saamelaiset omaksuivat Jäämeren pomorikaupan yhteydessä, puvun jo väistyttyä
käytöstä Euroopassa. Ja että saamelaisten lakkimallin alkumuoto lienee
itäeurooppalainen kolkka, jota nykyisin muistuttaa eniten kolttamiehen
nelikulmainen perinnelakki, sekin pomorikaupan ajan ”muotivirtausta”. Tai että Ruotsin
eteläsaamelaisten patalakin katsotaan olevan eteläskandinaavista perua. Ja niin
edelleen...
Eipä niin, ei näy saamenpuku-uutisen jatkeena faktalaatikkoa. Ja jos näkyisikin, se olisi lainattu Wikipediasta.