tag:blogger.com,1999:blog-70962047790471580452024-03-14T01:39:49.468+02:00Kollumeilta koilliseenInariin elinkautiseksi aattuneen toimittajan kirjoituksia Ylä-Lapin, Lapin, Suomen sekä vähin Euroopan ja maailmankin asioista. Blogissa on käsitelty saamelaispolitiikkaa, josta on kertynyt myös paljon kommentointeja. Myös pohjoisen luonnon tilaan liittyviä kysymyksiä on nostettu asioita suhteellistaen ja tabuja kunnioittamatta esille. Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.comBlogger269125tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-82724756187310863422022-06-02T09:55:00.001+03:002022-06-02T09:58:35.160+03:00Saamelaispolitiikka ahnehtii asemaa ja rahaa<p>Jotenkin ei yllättänyt, vaikkakin tilanteen kuvaus
poikkeustilana kyllä kummastutti. Nimittäin että saamelaiskäräjät on sekoamassa
omaan ahneuteensa mitä sen hamuamaan rooliin ja sen edellyttämään byrokratiaan
ja edustamiseen tulee. Minusta käräjien puheenjohtajan <b>Tuomas Aslak Juuson</b>
on turha ruikuttaa väkensä jaksamista ja resurssivähyyttä tilanteessa, jossa on
jouduttu ihan varmaan oikeastikin töihin, kun kaikki mahdolliset tahot
valtionhallinnosta kuntiin ja kaikkiin mahdollisiin tahoihin siinä välillä alkavat
pyytää lausuntoja, joita käräjät on vaatinut siltä kysyttävän – ja jonka
lisäksi käräjät on lausuntojensa lisäksi eri asioista ja hankkeista valittamassa
ja maailmalle kantelemassa.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ja itse kovana reissumiehenä ja vasittuna YK:n kävijänä
tunnettu Juuso löytää tietenkin syyllisen tilanteeseen muualta kuin peilistä.
Nimittäin ministeriöt ovat hänen mukaan suhtautuneet nihkeästi käräjien
resurssitarpeiden lisäykseen. Hän kertoo työmäärän kasvun näkyneen henkilöstön
oireiluna, jonka oireilun hoitamiseen työpaikan omat voimavarat eivät ole enää
riittäneet.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saamelaiskäräjien hallitus on siis päättänyt ottaa käyttöön
poikkeustilan 30. syyskuuta 2022 saakka, käräjät ei enää pysty vastaamaan sille
tulevien asioiden riittävästä valmistelusta pyydetyssä aikataulussa. Eli että
pysähtyykö nyt moni asia myöhempien valitusten ja kantelujen pelossa siihen,
ettei saamelaiskäräjiltä saada siltä kantaa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Poikkeustila tarkoittaa Juuson ja käräjähallituksen mukaan <i>lakisääteisten</i>
<i>tehtävien</i> <i>turvaamista ja muiden tehtävien alasajoa</i>. Eikö asian
pitäisi noin ollakin eli käräjäthän tuolla myöntää häsläävänsä asioissa ja
areenoilla, joissa sen ei tarvitsisi eikä varsinaisesti kuuluisikaan olla?
Samaa harkintaa voisi minusta käyttää myös lausuntoja pyytävien tahojen
keskuudessa. Onko pakko jokin vapaaehtoinen Akwe´kon menettely ulottaa
jokaiseen metsäpalstan hoitoon tai kaavatyöhön? Voisiko riittää, että käräjiltä
pyydettäisiin niissäkin enimmillään lausunto eikä perustettaisi erillisiä
komiteoita ja työryhmiä vatvomaan omia ja muilta sidosryhmiltä osin katveessa
pidettäviä ja perustelemattomia leikkaa-liimaa -kannanottojaan?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">En ole asiassa ehkä ihan kartalla, mutta jonkin tiedon
mukaan saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa työskentelee saamelaispolitiikan
töissä yli 60 henkeä. Joidenkin talon sisältä kuultujen kommenttien mukaan
yhteensä 14 miljoonaa euroa Suomen valtiolle ja osin Inarin kunnalle maksanut
Sajos on humissut ajoittain tyhjillään, kun väki on ollut väitetysti
”etätöissä”, kuka reissuilla, kuka missäkin. Ehkä sillä Juuson kertomalla
työuupumuksellakin on ollut osansa työhuoneiden tyhjyyteen?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kysymys kuuluu, korjaantuuko käräjien johtaminen ja väen
uupuminen Juuson mainitsemilla lisäresursseilla ja niiden edellyttämällä
lisätyllä <i>rahalla</i>? Jotenkin jaksan joskus hyvinkin tarkoin käräjien
toimintaa seuranneena epäillä. Ja sitä paitsi puheenjohtaja Juusokaan ei puhu
käräjien rönsyilyn järkeistämisestä, vaan menon jatkumisesta sikäli kun
”poikkeustilan” takarajan jälkeen <i>rahaa</i> on saatu lisää.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jotenkin poikkeustilan julistaminen sattuu ehkä otolliseen
hetkeen, koskapa jonkun tiedon mukaan pääministeri <b>Sanna Marin</b> olisi
tulossa käräjien vieraaksi tämän kuun puolivälin jälkeen. Ehkä pääministeri saa
Inarissa kainaloonsa paperin, jossa edellytetään käräjille yli 2,3 miljoonan
euron lisäresurssitarvetta sen ensi vuoden talousarvioon. Tälle vuodelle
käräjille on myönnetty sen yleiseen toimintaan 2,26 miljoonaa euroa eli nyt
siis vaaditaan budjetin tuplaamista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Puheenjohtaja Juuson mukaan saamelaiskäräjät on mukana
kansallisesti ja kansainvälisesti yli 150 työryhmässä, käy vuosittain 30–50
lakisääteistä neuvottelua sekä antaa 120–250 lausuntoa tai esitystä vuodessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saamelaiskäräjien poikkeustilailmoitus on saanut osakseen
varsin paljon arvostelua ja ihmettelyä. Rankimmillaan on vaadittu jopa sen
varojen käytön tarkastamista ja yleensä toiminnan lakiin nähden arvioimista.</p>
<p class="MsoNormal"><b>Juusot rahattomina</b></p>
<p class="MsoNormal">Jos käräjien Juusolla on rahapula, taitaa sama rahattomuus
ja työn hajonta vaivata sukulaistaan <b>Anni-Kristiina Juusoa</b>, valtion
perustaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission pääsihteeriä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Totuus- ja sovintoprosessiin on valtion vuoden 2019
budjetista ja vuoden 2021 lisätalousarviosta myönnetty yhteensä 2,3 miljoona
euroa. Vuoden 2022 budjetissa valtioneuvosto myönsi vielä 460 000 euroa, mutta
hupsistakeikkaa <i>nyt komission työ</i> <i>on hajonnut jo ennen kuin se
saatiin edes saamelaisen kansan parissa näkyvämmin käyntiin – ja osapuolten</i>
mukaan <i>syynä on rahan vähyys</i>. Ehkä asiantuntijoiden – keitä he sitten
lienevät olleet – kuuleminen söi rahat?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toki komission avoimuudesta ja kannanotoista ajankohtaisiin
oikeusasioihin, siis kaiketi osallistumisesta päivän saamelaispolitiikkaan, on selitysten
mukaan ilmennyt mielipide-eroja komissaarien kesken, mutta ensimmäisenä eronsa
ilmoittanut puheenjohtaja <b>Miina Seurujärvi</b> huokaili on myös vähäistä
rahoitusta. Nyt valtion suunnasta on kai jo lupailtu <i>lisää</i> <i>rahaa.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal">Kentällä komission rahattomuutta on ihmetelty ja pohdittu
onko kyseessä pääasiassa vain yritys lypsää valtiota. Myös Anni-Kristiina
Juuson asennetta ja kykenemättömyyttä pääsihteerin tehtävään on pohdittu hänen
jätettyään raportissaan ensimmäisistä ryhmäkuulemisista inarinsaamelaisten
näkemykset pariin riviin. Nekin saatiin mukaan vain pakon edessä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jo se, että totuus- ja sovintokomissioon piti valita komissaareiksi
aikaisemmin saamelaispolitiikan kärjistäjinä ja saamelaisten keskinäisen syrjinnän
edistäjinä kunnostautuneet <b>Hannele Pokka</b> ja <b>Heikki Hyvärinen</b>, oli
omiaan luomaan kentälle epäuskoa toiminnan vilpittömyydestä.</p>
<p class="MsoNormal"><b>Susi saamelaiskäräjälaki</b></p>
<p class="MsoNormal">Lienee niin, että rahan ohella pääministeri Marinin
käräjävierailulla halutaan edistää myös nykyisen saamelaisjohdon asemaa tekeillä
olleessa ja eduskuntaan pyrkivässä saamelaiskäräjälain uudistuksessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juuson joukko haluaa oikeuden kaventaa saamelaisuuden määritelmää
ja siihen liittyen mitätöidä nykyisen käräjävaalien äänioikeutettujen luettelo sekä
vahvistaa käräjien piirin veto-oikeutta käytännössä kaikissa pohjoisen maankäytön ja
taloudellisen toiminnan hankkeissa. <i>Siinäpä sitä olisi pääministerillekin paikka
arvovallallaan edistää suomalaisen oikeusvaltion alkuperäiskansapolitiikkaa</i>.</p>
<p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal">Jk.</p>
<p class="MsoNormal">Liitän tähän juuri Jouni Kitiltä saamani arvioinnin liittyen
meneillään olleeseen saamelaiskäräjälain uudistamiseen sekä siihen liittyen <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ILO-sopimuksen soveltamiseen:</p>
<p class="MsoNormal"><b>”Valtion strategiset valinnat</b></p>
<p class="MsoNormal">Viime vuonna oikeusministeriön asettama saamelaiskäräjälain
muuttamista koskeva työryhmä esitti varsin radikaaleja muutoksia
saamelaiskäräjälakiin. Esitys loisi edellytyksiä IlOn sopimuksen ratifiointiin.
Valtiolla on periaatteessa jäljempänä mainitut kolme tapaa edetä Ilon
yleissopimuksen voimaansaattamisessa. Se voi pitää koko asiaa teknisenä
lainsäädäntökysymyksenä kuten työryhmän esitys pääasiassa tekee. Sen mukaan
mitään mainittavia ongelmia ei ole. Tällainen johtaa kestämättömään tilaan
kunnan kannalta, väestöryhmien elinolojen kehittämisen kannalta, kuntatalouden
kannalta ja monien ratkaisemattomien kysymysten kannalta. Esitys on jättää
monta asiaa selvittämättä ja huomioon ottamatta niin, että selvitystyötä on
jatkettava. Tässä suhteessa johtoa jatkolle voisi hakea myös muista
pohjoismaista. Tärkeintä tässä tilanteessa olisi kuitenkin tilanne ja
olosuhdekartoitus, joka on lainsäädännön perusedellytys.</p>
<p class="MsoNormal">Valtio voi demokraattista valmistelua hyödyntäen tehdä
seuraavaksi kartoituksen siitä, mitä peruskysymyksiä on yleissopimuksen
voimaansaattamiseksi tehtävä. Ei liene ajateltavissa, että yleissopimus
saatetaan voimaan useassa eri vaiheessa. Ei liene kenenkään edun mukaista
myöskään, että joku muu kuin Suomi ja sen kansalaiset saavat päättää miltään
osin kansallisen sopeuttamisen edellytyksistä.</p>
<p class="MsoNormal">Toinen valtion etenemisstrategia onkin selvittää Ilon
yleissopimuksen voimaansaattamisen kaikkinaisia vaikutuksia.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tälle ei ole mitään oikeudellista estettä.
Samalla on mahdollisuus avata Ilon yleissopimusta koskevia tulkintoja ennakolta
kansalaiskeskusteluun. Tällainen elementti puuttuu. Samalla on niin ikään
mahdollisuus selvittää sitä, mitkä seikat ovat ehdottomia ja mitkä
harkinnanvaraisia yleissopimuksen kansallisen voimaansaattamisen edellytyksiä.
Tässä suhteessa voidaan käyttää myös Ruotsin ja Norjankin noudattamia
menettelytapoja.</p>
<p class="MsoNormal">Keskitetty ja suppea, suljettu näin merkittävän
lainsäädäntöuudistuksen valmistelutapa ei ole demokraattinen ja yhteiskunnassa
valtion yleisesti hyväksymä valmistelutapa. Ne ihmiset joihin työryhmän
esityksen kielteiset vaikutukset eniten kohdistuvat on rajattu valmistelun
ulkopuolelle. </p>
<p class="MsoNormal">Kolmas valmistelua ja jatkoa koskeva strateginen näkökohta
onkin se, että valmistelu tulee olla jatkossa konsensukseen, kaikkien perus- ja
ihmisoikeussuojaan sekä Ilon yleissopimuksen kirjaimen keskinäiseen punnintaan
perustuvaa. Tämä tapahtuu siis sen jälkeen, kun valtio on päättänyt ratifioida
yleissopimuksen ja saattaa se voimaan riittävien ja tarpeellisten selvitysten
jälkeen. Voimaansaattamistoimenpiteiden jatkovalmistelu on välttämätöntä, sillä
työryhmän esitys on siinä määrin aukollinen, eräitä olennaisia oikeuskysymyksiä
sivuuttava ja uusia tulkintakysymyksiä herättävä, ettei se ole lain muutosten
jatkovalmistelulle riittävä.</p>
<p class="MsoNormal"><b>Harkinnan oikeudellinen
luonne</b></p>
<p class="MsoNormal">Edelleen on aiheellista huomauttaa, että Ilon
yleissopimuksen voimaansaattaminen on päätöksenä poliittinen. Sen sijaan
voimaansaattamisen edellytysten harkinta ei ole sitä monesta syystä. Tässä
lausunnossa ilmenneellä tavalla on selvitettävä eri perus- ja ihmisoikeuksien
keskinäistä suhdetta ja sitä kautta arvioitava kokonaan uudelleen lainmuutosten
vaikutuksia. Kyse on siten useasta samanaikaisesta perusoikeuden vaikutuksesta,
joita eduskunta on soveltanut.</p>
<p class="MsoNormal">Tällaisia, vaikuttavia perusoikeuksia ovat materiaalisen
yhdenvertaisuuden vaatimus ja siihen liittyvä perusteettoman syrjinnän kielto
ja omaisuudensuoja. Suojattujen perusoikeuksien keskinäinen yhteensovittaminen
on jäänyt yksityiskohtaisesti tekemättä esitettyjen lain muutosten yhteydessä.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Eräiden muutosesitysten osalta tämä harkinta
palautuu pulmaksi oikeudesta elämään ja kulttuuriin.</p>
<p class="MsoNormal">Ilon alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifioinnin
perusedellytykseksi näyttää muodostuvan lainsäädännön muutoksista koostuva
kokonaisuus, jolla katsotaan ratifioinnin edellytysten täyttyvän. Tämä on
valtion valinta. Siinä on eräitä piirteitä, jotka muistuttava muiden
pohjoismaiden ratkaisuja tai niiden pohdintoja.</p>
<p class="MsoNormal">Valtion ratkaisua ei ole esitetty perustettavan
alkuperäiskansan yksinoikeuksiin tai vetoihin viranomaisten päätöksenteossa. Se
rakentuu lainsäädännön muutosesitysten ja taloudellisen kompensaatiopaketin
kautta. Kyse on myös valtion kansallisesta lainsäädäntöratkaisuista.</p>
<p class="MsoNormal">Valtion ei voi sivuuttaa lainvalmistelussa ja lainsäätämisessä
alueen muun väestön oikeuksia. Varsinkin yhdenvertaisuusperiaate (lain edessä)
ja omaisuudensuoja eivät ole vaikuttaneet työryhmän esityksiin.</p>
<p class="MsoNormal">Lainmuutosten kokonaisuudessa on korostettava valtion
harkintaa. Se näkyy arvovalintoina sen suhteen, missä määrin on katsottu
tarpeen muuttaa lainsäädäntöä, siinä missä määrin on katsottu perustelluksi
tukea saamelaisia ja menetyksiä kärsiviä kuntia ja miten pitkälle meneviksi
asetetaan alkuperäiskansan suojaksi lainsäädäntöön päätöksentekoa ja toimintaa
varten harkintaa ja toimintaa ohjaavat suojakriteerit.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Nimenomaan näiden suojakriteerien harkintaa
on arvioitava muutosesitys kerrallaan jäljempänä mainitulla tavalla.</p>
<p class="MsoNormal"><b>Jatkotutkimusten tarve</b></p>
<p class="MsoNormal">Oikeusministeriön työryhmä on tarkastellut ILOn
yleissopimuksen voimaansaattamista teknisenä oikeudellisena kysymyksenä. Tämä
on johtanut siihen, että monta merkityksellistä asiaa on sivuutettu kokonaan
tässä lausunnossa osoitetulla tavalla. Painava huomautus on esitetty nimenomaan
siinä suhteessa, ettei eritellä, mitkä toimet ovat Suomen valtiolta ehdottomia
ja mitkä toimet ovat sen harkinnassa. Tämän vuoksi esityksen tulkinta on
vaikeaa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Esityksen voidaan kuitenkin
kokonaisuutena katsoa esittävän yhtä mallia, jolla ratifiointi on
mahdollinen.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></p>
<p class="MsoNormal">Edelleen voidaan todeta, ettei esitysten vaikutuksia ole
eritelty eri väestöryhmien, nykyisten oikeuksien ja alueen yleisen
taloudellisen tilanteen kautta. Ruotsissa ja Norjassa selvitystyö on ollut
kattavaa ja syvällistä. Suomessa on tyydytty valmistelemaan voimaansaattamista keskitetysti,
epädemokraattisesti ja valmistelutyöhön osallistuneiden nimiä mainitsematta.</p>
<p class="MsoNormal">Ratifioinnin katsotaan olevan mahdollista ilman
maaoikeuskysymysten selvittämistä. Työryhmän esitysten perusteella Suomessa ei
ole tarpeen tehdä muitakaan vaikutuksia koskevia selvityksiä esimerkiksi
Ruotsin tapaan.</p>
<p class="MsoNormal">Jatkotutkimusten tarpeen tulkinnasta riippuu, kuinka paljon
aikaa menee ILOn yleissopimuksen ratifiointiin. Siitä riippuu myös se, kuinka
ankaraa vastustusta esitykset tulevat aiheuttamaan ja ylipäänsä, miten valtion
liittyminen tähän yleissopimukseen onnistuu. Valtiolla on erityisen suuri vastuu
paikallisen väestön ja kunnan toimintamahdollisuuksien turvaamisesta, jotta
koko yleissopimuksen voimaansaattamisella on kokonaisuudessa myönteinen
vaikutus.</p>
<p class="MsoNormal">Erityisesti tulisi selvittää työryhmän keskeneräisimpiä
kohtia, joita ovat esitykset keskitetyn hallintomallin ja lainsäädännön
suojakriteerien vaikutuksesta. </p>
<p class="MsoNormal"><b>ILOn yleissopimus</b></p>
<p class="MsoNormal">ILOn yleissopimus on kollektiivisia oikeuksia koskeva
ihmisoikeussopimus, jonka suhde muihin ihmisoikeussopimuksiin on jätetty
avoimeksi. Edellä on viitattu yleisesti yleissopimuksen liittyvälle valtiolle
antamaan harkintaan.</p>
<p class="MsoNormal">Yleissopimus on suurelta osin Suomessa voimassa olevan
lainsäädännön ja saamelaiskäräjälain sisällön vuoksi mahdollista ratifioida.
Sen avainkysymykseksi jäävät maaoikeuksien sisällön erittely. Se ei edellytä
alkuperäiskansan maan omistusta; tämä asia on sinänsä epäselvä Suomessa eikä
valtio ole ponnistellut pyrkimyksillään tämän kysymyksen selvittämiseen
toivotulla tavalla. Alkuperäiskansan käyttöoikeuksien eli poronhoito-oikeuden
suoja on muodostunutkin siten ratifioinnin selvimmäksi, esille nousevaksi
edellytykseksi.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Siksi sitä koskevat
kansalliset esitykset ovat olennaisia. Pakettia tukee taloudellinen
tukipaketti, jonka rakenne ei ole onnistunut.</p>
<p class="MsoNormal"><b>Itsehallinto</b></p>
<p class="MsoNormal">Raportin esityksissä on sivuutettu aika olennainen
itsehallintokysymys. Nimittäin, jos ehdotetut muutokset hyväksytään,
saamelaisten kulttuuri-itsehallinnoksi kutsuttu saamelaiskäräjälaki (974/95
muutoksineen) muuttuu myös elinkeinoja koskevaksi itsehallintolaiksi. Siten
saamelaiskäräjälain 1 §:n määritelmä kulttuuri-itsehallinnosta ei riitä. Tämän
soveltamisalan laajentaminen on puolestaan saamelaisten autonomian, joka on
ollut sisäistä luonteeltaan, muuttamista ulkoiseksi itsehallinnoksi
rajoitetussa mielessä. Tämä taas nostaa esiin kysymyksen siitä, miten
saamelaiskäräjälain mukainen toiminta suhteutuu kunnalliseen itsehallintoon.
Viimeksi mainittu itsehallinto on sekä sisäistä että ulkoista, perustuslain
suojaamaa itsehallintoa omin ja valtiolta saaduin varain hankintain kautta.
Edellä mainittua kehitystä seuraten tulevat eri itsehallintojärjestelmien
kautta tehtävät päätökset yhteen sovitettavaksi.</p>
<p class="MsoNormal">Kunnan itsehallinnon kannalta on myös olennaista, ettei
esityksillä aseteta kunnan eri väestöryhmiä perusteettomaan eriarvoiseen
asemaan, jonka haittoja tai syntyneitä vahinkoja on vaikea korvata myöhemmin.
Sellainen esitys voi vahingoittaa kunnan toimintaa pitkällä tähtäimellä. Kunta
on edelleen se demokraattinen instituutio, joka vastaa kaikille tuotettavista
peruspalveluista ja niiden kehittämisestä.</p>
<p class="MsoNormal">Valitettavinta tässä kehityksessä olisi se, jos jokaisen
lain osalta kunnan tai muun asianosaisen aloitteesta hallintotuomioistuimet
tulevat ratkomaan syntyneitä intressi- ja laintulkintakysymyksiä.</p>
<p class="MsoNormal"><b>Työryhmän yksityiskohtaiset esitykset</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Työryhmä esittää uusia organisatorisia ja muita järjestelyjä
ja erittäin monen yksittäisen säädöksen muuttamista.</p>
<p class="MsoNormal">Monet esitykset kohdistuvat valtion ja sitä edustavan
Metsähallituksen toimintaan. Niillä on kuitenkin vahvoja kuntataloudellisia ja
kunnan päätöksentekoon kohdistuvia vaikutuksia.</p>
<p class="MsoNormal">Lainsäädännön muutosesityksiä tulee arvioida niiden antaman
suojavaikutuksen ja muiden vaikutuksen kannalta. Tämä on tärkeää varsinkin sen
vuoksi, ettei useimmissa esityksissä tätä kokonaisvaikutusten analyysia edellytetä
lainkaan. Siksi jokaista esitystä tulee - osa esityksistä on muutoksien vuoksi
teknisiä ja riippuu toisista esityksistä - arvioida siltä kannalta, onko
esitykseen sisältyvä harkintakriteeri (suojaa antava kriteeri) perusteltu vai
ei. Edelleen tulee arvioida sitä, voidaanko kokonaisuuden kannalta riittävään
suojaan päästä lievemmällä kriteerillä ja sanamuodolla. Joissakin tapauksissa
voi olla edelleen perusteltua muuttaa sanamuotoja siten, että suojaa arvioidaan
jo sanamuotoihin kirjoitetun intressipunninnan kautta. Erityisesti tällöin
vaikuttaa se, että esitys on perustelematon sen vuoksi, että se vie alueelta
kehittämismahdollisuuksia.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kyse ei voi
olla yksityiskohtaisissa ratkaisuissa vain valtion abstraktista edusta vaan
soveltamiskelpoisesta, suojaa antavasta edusta.</p>
<p class="MsoNormal">Muutosesitykset sivuuttavat eivätkä sellaisenaan vaikuta
peruskysymykseen: omistus- ja hallintaoikeuden luonteeseen valtion maihin ja
vesiin ja siihen, missä laajuudessa tämä on saamelaisten ja lappalaisten oikeus
historiallisen taustan perusteella. Tähän Ilon yleissopimuskaan ei anna
vastausta.</p>
<p class="MsoNormal">Suomen ja muiden pohjoismaiden saamelaisten oikeudet on
tunnustettu perustuslaillisesti. Heidän asemansa alkuperäiskansana mainitaan
muun muassa Suomen ja Norjan perustuslaeissa. Saamelaisilla on sinänsä samat
oikeudet kuin muillakin kansalaisilla. Lisäksi heidän oikeutensa omaan kieleen
on tunnustettu. Kulttuurinen itsehallintolaki turvaa sen mukaisen
itsehallinnon.</p>
<p class="MsoNormal">Ilon alkuperäiskansoja koskevan ratifioinnin kannalta
saamelaisilla on ne käyttöoikeudet, joita ratifiointi edellyttää
vähimmäistasona. Kyse liittymisen ehdoissa on näiden oikeuksien suojan
vahvistamisesta. Yleissopimus ei edellytä muiden oikeuksien vähentämistä tai
rajoittamista nimenomaan. Siksi oikeuksien vahvistamisessa ydinkysymykseksi
näyttäisi muodostuvan se, onko poronhoito-oikeus vahvistettava yksinoikeudeksi
saamelaisten kotiseutualueella vai ei. Tai miten tämä seikka säädöstetään.
Siihen liittyy keskeisesti se, miten vahva suoja poronhoito-oikeudelle annetaan
suhteessa muihin elinkeinoihin kuten matkailuelinkeinoon tai kaavoitukseen. Tämä
kysymys on myös kaksiteräinen siinä mielessä, ettei matkailun harjoittaminen
profiloidu missään olennaisessa suhteessa sen mukaan, kuka sitä harjoittaa. Se
on ihmisen käyttäytymisen ilmiö ja taloudellinen toimi.</p>
<p class="MsoNormal">Saamelaisilla ja lappalaisilla on yhteinen etu ajattavanaan
elinkeinojen kehittämisessä. Kunnalla on koko alueen osalta vastuu
taloudellisen toiminnan kehittämisestä. Kun otetaan huomioon valtion
toimenpiteet palvelujensa vähentämisessä ja yleinen trendi sen suhteen, missä
määrin valtio rahoittaa toimintoja, huoli kunnan taloudellisista
toimintamahdollisuuksista on tärkeää.</p>
<p class="MsoNormal"><b>Valtion omistusten kiistattomuus</b></p>
<p class="MsoNormal">Valtio on johdonmukaisesti ja yleisesti kiistänyt sen
perinteisen omistusoikeuden valtion maihin ja vesiin kyseenalaistaneet
väitteet. Tämä kehitys on kuitenkin käynyt kiinnostavammaksi sen jälkeen, kun
on tullut uutta tietoa ja tehty selvityksiä valtion omistusten oikeudellisesta
luonteesta ja perusteesta suhteessa Lapissa pitkään asuneiden lappalaisten ja
saamelaisten sukujen maa- ja vesialueiden käyttöön ja nautintaan. </p>
<p class="MsoNormal">Erityisen kiinnostavaksi on käymässä valtion omistusten
oikeudellinen perusta. Valtion säädökset, joilla se on julistanut omistukseensa
ja hallintaansa lappalaisten ja saamelaisten hallinnassa olevat nautinnat, on
kyettävä myös jälkikäteen perustelemaan. Olennaiseksi on käymässä se
tosiseikka, ettei valtio voine osoittaa kattavasti omistuksiaan asiakirjoin
eikä siten laillisin saannoin saaduiksi. Tapa, jolla valtio on ottanut
haltuunsa valtion maat ja vedet, muodostuu kiintoisaksi.</p>
<p class="MsoNormal">Työryhmä on kokonaan sivuuttanut valtion omistusoikeutta
koskevat periaatteelliset käsityserot. Toisaalta viranomaisten tiedossa on
ollut, koska sitä koskevaa selvitystä on esitetty etenkin saamelaisten
käräjälain säätämisestä asti intensiivisesti, nykytilanteen oikeudellinen
luonne. Eduskunta poisti esitetyn selvityksen perusteella kaikki vuosirajat
sekä laista että perusteluista juuri tästä syystä.</p>
<p class="MsoNormal">Tämä omistusta koskeva kysymys on olennainen Ilon
yleissopimuksen voimaansaattamista koskeva edellytys. Se on myös kysymys, joka
on tutkimuksen varassa ja jota ei voida poliittisin päätöksin tai harkinnalla
sivuuttaa. Tämän tutkimuksen laajentaminen ja puolueeton edistäminen on valtion
ensisijaisia tehtäviä.</p>
<p class="MsoNormal">Voidaan sanoa, että valtion omistuksia ja hallintaa koskevan
oikeudellisen puolen selvittäminen tavallaan eskaloi koko saamelaisaluetta
koskevan lainsäädännön soveltamisen ongelmat. Jää jatkoselvityksen varaan, mitä
valtio voi asiakirjoin osoittaa ja mitä valtion perinteisen omistuksen kiistäjät
voivat puolestaan asiakirjoin osoittaa. Tämä kysymys on oikeudellinen. Ellei
siitä saavuteta yhteisymmärrystä, asian selvittäminen jää tuomioistuinten
tehtäväksi. Niiden tehtävä on ratkaista vain tulkintariitoja eikä luoda
oikeudenmukaisuutta, joten siltä prosessilta ei voi ehkä saada ratkaisuja
kaikkiin esille tuleviin oikeudellisiin ongelmiin. Tässä työryhmä on lähtenyt
koittelemaan kepillä jäätä, kun se haluaisi siirtää tämän asian
saamelaiskäräjien ratkaistavaksi. Siihen liittyy lakiesityksen 9§:n työjärjestyksen
kirjattu lukuisa tehtäväluettelo, joka tarkoittaa, että käräjille delegoidaan
tuomioistuimelle kuuluvia asioita.</p>
<p class="MsoNormal">Ilon yleissopimus edellyttää erinäisten asioiden
selvittämistä ennen kuin valtio voi yleissopimukseen sitoutua. Tällainen ratkaisu
on tehty myös Ruotsissa.</p>
<p class="MsoNormal">On arvioitava esitysten sekä hyödyt että kielteiset
vaikutukset kokonaisuudessaan. Tämä arviointi on sekä määrällinen että ennen
kaikkea laadullinen. Esitysten läpivienti muuttaisi kunnallisen ja saamelaisten
itsehallintojen, jotka ovat oikeudellisesti erilaisia, toimivaltasuhteita, mitä
ei ole raportissa selvitetty.</p>
<p class="MsoNormal">Valmistelussa ei ole arvioitu lainkaan saamelaisten erikseen
ja saamelaisten itsehallinnon muidenkin kanavien kautta saamia julkisia tukia.
Tämä on tarpeen saamelaisten ja kunnallisen keskinäisen vuorovaikutuksen
selvittämiseksi ja edellä todetun yleisten vaikutusten arvioinnin vuoksi. Sama
arviointi joudutaan tekemään raportin esitysten taloudellisten vaikutusten
arvioimiseksi. Esitysten toteuttaminen vaikuttaa eri tavoin nykyisiin
paikallisiin rahavirtoihin, minkä vuoksi laskelmien tekeminen on välttämätöntä.
Se on sopusoinnussa myös Ilon yleissopimuksen yleisen hengen kanssa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p>N</o:p>äiden sinänsä tavanomaisten julkisen hallinnon laskelmien
kautta on mahdollista tehdä arvioita siltä varalta, että valtio toimii tässä
asiassa yksipuolisesti suhteessa kuntiin.</p>
<p class="MsoNormal">Kuntien kannalta raportin esityksen nostavat esille
tehtävien laskelmien jälkeen mitä ilmeisemmin tarpeellisista kompensaatioista.
Niistä tulisi valtion luotettavuuden ja poliittisten mielenmuutosten varalta
säätää lailla. Kompensaatioissa voi olla kyse varsin huomattavista summista
tähän päivään diskontattuina.</p>
<p class="MsoNormal"><b>Oikeudenkäynnit</b></p>
<p class="MsoNormal">Ilon yleissopimuksen ratifiointi nostaa esille aiemmin
todetut lappalaisten ja osin saamelaisten maanomistukseen liittyvät
oikeudenkäynnit valtiota vastaan.</p>
<p class="MsoNormal">Sen lisäksi saattaa ajankohtaistua ensimmäistä kertaa
Suomessa myös kunnan kanne valtiota vastaan kunnallisen itsehallinnon
loukkaamisen perusteella. Tähän on voimaan tulleen Suomen perustuslain (731/99)
myötä ehkä joissakin suhteissa paremmat mahdollisuudet kuin aiemmin.</p>
<p class="MsoNormal">Tällainen tilanne saattaa ajankohtaistua silloin, kun valtio
ei suostu vastoin näyttöä ja tutkimuksia kompensoimaan kunnille yleissopimuksen
kansallisen voimaansaattamisen aiheuttamia menetyksiä. Kyse on silloin lähinnä
kunnan itsehallintoon kuuluvan elinkeinojen kehittämismahdollisuuden
olennaisesta tai ratkaisevasta menettämisestä. Kunnilla on perustuslain nojalla
itsehallinnon suoja. Sitä vahvistaa Suomen hyväksymä Euroopan neuvoston
paikallisen itsehallinnon peruskirja (charter). Se on Suomea velvoittava
asiakirja, joka on luonteeltaan julkisoikeudellinen. Jos tätä tai/ja kansallista
kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojaa rikotaan lainsäädäntömenettelyssä,
voi ajankohtaistua väite siitä, että valtion lain säätäminen on mennyt
yleisesti kunnalle turvatun oikeuden kuten elinkeinojen tosiasiallisen
kehittämismahdollisuuden hyväksyttävän rajoittamisen ulkopuolelle. Tällainen
kanne on nyt erityisen kiinnostava, koska maaliskuun alussa voimaan tulleen
Suomen perustuslain 106 §:n mukaan tuomioistuimilla on nyt niiden käsiteltävänä
olevassa asiassa mahdollisuus antaa lain tulkinnassa etusija perustuslaille,
jos lain säännöksen soveltaminen olisi perustuslain säännöksen kanssa
ristiriidassa.</p>
<p class="MsoNormal">Tällainen oikeudenkäynti olisi valtiolle ikävä sekä
kansallisesti että kansainvälisesti.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Siinä kunnalla olisi vaikeus osoittaa, että perustuslakivaliokunnan
käsitys itsehallinnon sisällön määrittämisestä onkin ollut virheellinen
perustuslain antaman suojan näkökulmasta. Perustuslakivaliokuntahan edelleen
tulkitsee ensi sijassa lakien perustuslainmukaisuutta lain säätämisen
yhteydessä. Kunnalla on valtiota vastaan valitus- ja kanneoikeus muun muassa
paikallisen itsehallinnon peruskirjan perusteella. Sinänsä tällaisessa
kehityksessä on hyviä puolia nykykäytäntöön nähden valtion puuttumistoimilta
suojaamiseksi. Tällainen oikeudenkäynti olisi merkittävä siinä suhteessa, että
sen kautta on mahdollisuus vaatia taloudellisia menetyksiä eli taloudellista
vahingonkorvausta. Sinänsä tällaisten valtiota vastaan kohdistettuja
oikeudenkäyntejä alkanee esiintyä unioninkin jäsenyyden seurauksena.</p>
<p class="MsoNormal"><b>Säätämisjärjestys</b></p>
<p class="MsoNormal">ILOn alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus joudutaan
saattamaan voimaan valtiosopimuksen hyväksymiselle tarkoitettua hyväksymismenettelyä
käyttäen. Siitä on säännös Suomen perustuslain 94 ja 95 §:issä.</p>
<p class="MsoNormal">Eduskunnan tulee hyväksyä yleissopimus lakina kansallisten
sopeutustoimien vuoksi. Perustuslain mukaan lainsäädännön alaan kuuluvien
asioiden vuoksi valtiosopimus, jollaisesta yleissopimuksessa on kyse, on
saatettava voimaan lailla. Yleissopimuksen voimaansaattaminen tapahtuu sitten
asetuksella. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span></p>
<p class="MsoNormal">Yleissopimus edellyttää eduskunnan päätöstä kansallisten
lakien muutostarpeen vuoksi. Se on tarpeen myös sen vuoksi, että kyse on
keskenään ristiriidassa olevien perusoikeuksien yhteensovittamisesta
omaisuudensuojan, yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon keskinäisen suhteen
selvittämiseksi. Samassa yhteydessä eduskunta joutuu ottamaan kantaa erilaisen
perusoikeus- ja ihmisoikeussääntelyn keskinäiseen suhteeseen ja
soveltamisjärjestykseen.</p>
<p class="MsoNormal">Uudessa perustuslaissa todetaan, että eduskunta hyväksyy
valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, kun kyse on lainsäädännön
alaan kuuluvista asioista tai muutoin merkittävästä velvoitteesta. Tämän
eduskunta tekee äänten enemmistöllä. Jos tarvitaan samalla perustuslain
muutosta, vaaditaan hyväksymiseen vähintään kahden kolmasosan äänet annetuista
äänistä.</p>
<p class="MsoNormal">Mielenkiintoista tämänkin asian kannalta on, että
perustuslaissa todetaan, ettei kansainvälinen velvoite saa vaarantaa
valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita. Tämä tarkoittaa lainalaisuutta,
demokraattisia päätöksentekotapoja mutta myös keskeisten perusoikeuksien
vaatimuksia. Sillä voi olla tässä vaikutusta nimenomaan maanomistuksen
perusteiden ja perinteisten elinkeino-oikeuksien henkilöllisen soveltamisalan
uudelleenmäärittelyssä, mitä lopulliset esitykset tässä suhteessa sitten
sisältävätkin.</p>
<p class="MsoNormal">Perustuslaissa säädetään edelleen, että lakiehdotus
kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta säädetään tavallisena lakina.
Siten lakeihin tehtävät muutokset on hyväksyttävä normaalina lakina. Jos kyse
on samalla perustuslain muuttamisesta tai sen sisällöstä poikkeamisesta
vaaditaan edellä todettu kvalifioitu määräenemmistö lain hyväksymiseen ilman
lepäämään jättämistä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Joten silloin kun epäämisterin kanssa asioidaan ei kannata
mennä esittelemään mielipiteitä, vaan tapaamiseen on otettava mukaan kaikki
asianomistajien edustajat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjoitus on laadittu oikeudellisen asiantuntijan
avustamana.</p>
<p class="MsoNormal"><b>Lopuksi</b></p>
<p class="MsoNormal">Saamelaisten oikeudet tulee turvata yhdenvertaiselta
pohjalta elinkeinojensa harjoittamiseen, Työryhmän ehdotusten toteuttaminen ei
ole ehdotetussa muodossaan tarkoituksenmukainen. Lainsäädännön muuttaminen on
aloitettava puhtaalta pöydältä. Mikäli Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimuksen nro 169 ratifiointi
katsotaan tarpeelliseksi ja mikäli katsotaan, että ILO-sopimuksen
ratifioimiseksi olisi tarvetta jonkinlaiseen lainsäädännön tarkistamiseen,
lainsäädännön muutostarpeita tulisi selvittää perusteellisesti historiallisesta
perspektiivistä lähtien, jolloin selvitettäväksi tulisivat ainakin seuraavat
seikat:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">1) milloin saamelaisten kotiseutualue on asutettu, <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">2) ketkä ovat tosiasiallisesti asuttaneet aluetta ja sillä
olevaa valtionmaata,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">3) asuuko alueen alkuperäisasukkaiden jälkeläisistä enää
ketään alueella,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">4) ketkä ovat omistaneet ja milloin maa- ja vesialueita
saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevalla valtion maalla, <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">5) onko Norjan puolelta 1850-luvun jälkeen Suomeen
muuttaneiden saamelaisten jälkeläisille an-nettava samat erityisoikeudet
valtion maahan ja veteen kuin Suomeen aikaisemmin asettuneille saamelaisille,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">6) onko vanhojen verolappalaisten suvuille ja Neuvostoliiton
puolelta tulleille ja Suomeen asutetuille Petsamon kolttasaamelaisille
annettava samat oikeudet kuin Norjasta 1800 luvulla ja sen jälkeen tulleille
suvuille, <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">7) millä tavoin tai mistä varoista korvataan muille kuin
etuoikeutettuun saamelaisryhmään kuuluvalle paikalliselle väestölle aiheutuvat
menetykset ja haitat (esim. porolaidunten menettäminen, poronhoidon,
kalastuksen, metsästyksen ja marjastuksen tai muun ammatin tai elinkeinon
harjoittamisen estyminen),<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">8) miten turvataan muille kuin saamelaisille luonnon ja
ympäristön käyttömahdollisuudet,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">9) miten turvataan muille kuin saamelaisille elinkeinon
harjoittamisen ja asumisen mahdollisuudet ja niiden kehittäminen,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">10) miten turvataan a) valtion ja b) kunnallishallinnon
mahdollisuudet hoitaa lakisääteiset tehtävänsä saamelaisalueella ja yleensäkin
lakisääteisen hallinnon toimivuus alueella, hallintoviranomaisten tulee voida
hoitaa tehtävänsä saamelaisista huolimatta,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">11) miten naapurusten ja toisaalta eri
elinkeinonharjoittajien väliset eturistiriidat ratkotaan, jos etuoikeutettuja
ovat ainoastaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkityt henkilöt,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">12) millä tavoin Suomi kykenee turvaamaan Suomea
velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaisten velvoitteiden noudattamisen
alueella, esimerkiksi kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu, luontodirektiivin
mukaisen biodiversiteetin säilyttämisen alueella, joka jo nyt kärsii porojen
ylilaiduntamisesta, <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">13valtion maksettavaksi tulevat korvaukset ja muut
velvollisuudet ILO-sopimuksen ratifioinnin jälkeen,<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">14)vaikutukset kuntien taloudelle ja kuntien kehittämiselle<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">15) vaikutukset yksityiseen elinkeinotoimintaa ja sen
kehittämiseen analysoitava ovatko ehdotettujen toimenpiteiden aiheuttamat
haitat ja kustannukset suuremmat kuin hyödyt, sekä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">16)voidaanko ILO-sopimukseen liittyä kenenkään oikeuksia
loukkaamatta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">17)kattavan väestölaskennan käynnistäminen ennen mitään
muita toimenpiteitä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">18)Tilanne ja olosuhdeselvityksen käynnistäminen</p>
<p class="MsoNormal">Voimassa oleva lainsäädäntö ei rajoita saamelaiskulttuurin
harjoittamista Suomessa. Maanomistajina sekä porotalous- ja muiden elinkeinojen
harjoittajina saamelaiset ovat yhtäläisessä tai jopa edullisemmassa asemassa
kuin muut samoja elinkeinoja harjoittavat suomalaiset. Tämän vuoksi voidaan
kysyä, mitä ILO-sopimuksen ratifioinnilla vielä saavutetaan tai on tarkoitus
saavuttaa. Mikäli ratifiointihanketta kuitenkin jatketaan, tulee ensin
selvittää ratifioinnin vaikutukset saamelaisten ja muiden yksityisten ja
juridisten henkilöiden asemaan sekä se, millä tavalla kompensoidaan sopimuksen
täytäntöönpanosta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Selvitystyön tekijäksi
tulisi nimetä joko asiantuntijatyöryhmä tai työ voitaisiin antaa jonkin
tutkimuslaitoksen tehtäväksi. Tässä työssä olisi erityisesti otettava huomioon
se, että valtio ei voi sivuuttaa muiden väestöryhmien oikeuksia yhden
väestöryhmän kustannuksella ja että Suomen valtiota sitovien kansainvälisten
sopimusten sekä EU-jäsenyyden asettamat velvoitteet otetaan selvitystyössä
huomioon. Vasta tämän perusteellisen selvityksen jälkeen on mahdollista päättää
ILO-sopimuksen ratifioinnista ja saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Toinen ei
voi olla ilman toista.</p>
<p class="MsoNormal"><b><i>Jouni Kitti<o:p></o:p></i></b></p>
<p class="MsoNormal">Saamelaispoliitikko 1973-1999<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saamenkielisen Sapmelas-lehden päätoimittaja vuosina
1980-1999<b>”</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-61905029031155820202022-02-07T12:19:00.001+02:002022-02-08T11:01:58.341+02:00Pääkirjoituksen sietämätön keveys<p>Pitipä lukaista monien saamieni jälkikommenttien takia Helsingin
Sanomien pääkirjoitus saamelaisten kansallispäivältä 6.2. Seuraavassa pientä
analyysiä tuosta kirjoituksesta <b><i>”Saamelaisuus on Suomelle rikkaus”</i></b>,
ingressinä <b>”Suomessakin on herätty tutkimaan saamelaisiin takavuosina
kohdistettuja vääryyksiä. Korjattavaa on tässäkin ajassa.”</b></p>
<p class="MsoNormal">Hesari julkaisi kansallispäivän pääkirjoituksensa suomeksi,
pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Pääkirjoitus ei sinällään
siis ollut – kuten usein pääkirjoitukset ovat – mikään nopeasti raapaistu
ympäripyöreys, jollaisina niitä monesti lehtien toimituksissa pidetään. Nyt oli
ainakin saatu ennakkoon käännösapua ja kenties jopa <i>oikeaa</i> taustanäkemystä
ja -tulkintaa aihepiirin asioista. Mistään saamelaiskäräjien johdon ennakkotarkistamasta
kirjoituksesta ei liene aihetta kuitenkaan vihjailla, sillä todetaanhan
pääkirjoituksen hännässä, että <i>”Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja
ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne
heijastavat lehden periaatelinjaa.”<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal">Hesarin pääkirjoittaja avaa aluksi saamelaisten
kansallispäivän ajallista taustaa ja jatkaa:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>”Saamelaisia puhuttavat yhä samat asiat kuin yli sata
vuotta sitten: poronhoito, koulutus ja maiden käyttö. Porotalouden huolet
nousevat esiin kansallispäivänäkin, sillä talvesta on jälleen tulossa poroille
vaikea. Kalastusta taas uhkaa erityisesti kyttyrälohen yleistyminen Tenojoessa.
Molemmat asiat liittyvät ilmastonmuutokseen, joka on vakava uhka saamelaisten
perinteisille elinkeinoille ja elämäntavalle.”<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal">Edellisestä herää muutamia kysymyksiä eli aluksi vaikka mistä
Hesarilla on tieto alkaneen, ylisessä Lapissa toistaiseksi vähälumisen ja
lauhan talven vaikeudesta saamelaisten poronhoidolle? Lunta on reilummin vain
Käsiverrassa, mutta mikä merkitys lumella tai edes kaljujen tunturin
jäätymisellä on nykyiselle poronhoidolle, joka saamelaisalueellakin nojaa yhä
enemmän talvien osalta rehuruokintaan? Ja milloin on viimeksi kuulunut jonkun
talvena olleen hyvä poronhoidolle? Ja mikä on ilmastonmuutoksen ja mikä porolaitumien
kulumisen aiheuttamaa ongelmaa? Ja mikä on enää poronhoidonkaan merkitys
saamelaisille perinteisenä tai yleensä elinkeinona ja elämäntapana, kun
katsotaan, mikä on saamelaisten poronhoitajien osuus saamelaisista?<br />
Entäpä kirjoituksessa mainittu kalastus? Onko kyttyrälohen ilmaantuminen Tenoon
saamelaisten (huomatkaa jälleen pääkirjoituksen yleistys) kalastuksen erityinen
uhka? Kalastuksesta elinkeinona ja elämäntapana puhuttaessa kyttyrälohen suurin
uhkasyy saattaa olla lopulta sen matkailutuloa vähentävä vaikutus, toki Tenolla
saamelaisille ja muille jokivarren asukkaille.<br />
Ja pääkirjoittaja edelleen:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>”Saamelaiset saivat Suomessa alkuperäiskansan
perustuslaillisen aseman vuonna 1995. Saamelaisten kulttuurisesta
itsehallinnosta vastaa Inarissa kokoontuva saamelaiskäräjät. Se tekee
saamelaisia koskevista asioista aloitteita ja lausuntoja – käyttää siis
saamelaisten ääntä. Saamelaiskäräjien asema on pysynyt lähes samanlaisena kuin
sitä edeltäneen saamelaisvaltuuskunnan, vaikka toiveita itsehallinnon
laajenemisesta lain säätämisen yhteydessä eläteltiin.”<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal">Tähän lyhyesti, että kyllä saamelaiskäräjät todella käyttää <i>kaikkien</i>
saamelaisten ääntä, vaikka se on toiminnassaan käytännössä sulkenut ulos osan
saamelaisista ja jopa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvista.<br />
Ja mitä asemaan verrattaessa edeltäneeseen saamelaisvaltuuskuntaan tulee,
se<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>on kokonaan eri tasolla ja ylittää
varsin monissa asioissa tuon aloitteiden ja lausunnonantajan roolin. Tietenkin
on eri asia, mikä käräjien johdolle riittää, vai riittääkö mikään, siihen ei Hesarilla
riittäne kykyä ja tuskin haluakaan paneutua.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pääkirjoitus jatkuu:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>”Saamelaisia on viime vuosina hiertänyt kiista siitä,
kuka saa äänestää saamelaiskäräjävaaleissa eli lasketaan saamelaiseksi. Asiaa
pyritään selkeyttämään keväällä eduskuntaan tulevalla esityksellä
saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Uudistus lisää käräjien sananvaltaa, joten
määrittelyssä korostunee saamelaisen kulttuurin ja kielen omaksuminen. Myös neuvotteluvelvoite
saamelaisiin liittyvissä asioissa vahvistuu.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal"><i>Lakimuutosten toivotaan osaltaan pohjustavan
alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169 -sopimuksen ratifioimista, vaikka
auki jää yhä kysymys saamelaisalueen maankäytöstä. Hallitusohjelmassa luvataan
pyöreästi hallituksen laativan `muistion ratifioinnin edellytyksistä´.
Seuraavan kerran Suomen valtio joutuu raportoimaan asian etenemisestä YK:n
ihmisoikeuskomitealle maaliskuun lopulla.”<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal">Saamelaisia hiertänyt määritelmäkiista todetaan, mutta siihen
ei nähdä mitään sen enempää sanottavaa kuin että <i>tilannetta pyritään
selkeyttämään</i>. Ehkä Hesarissa ei ole jaksettu kahlata läpi lakiehdotuksesta
annettuja lausuntoja ja niissä nimenomaan saamelaismääritelmään kohdistettua sisäistä
kritiikkiä? Lausunnot olisi toimituksen helppo löytää parilla klikkauksilla –
jos kerran se ollaan valmiit ottamaan asiaan yleensä kantaa
pääkirjoituksessakin. Paneutumalla asiaan, Hesarikin olisi joutunut kuitenkin
pian kysymyksen eteen, <i>tapahtuuko saamelaisyhteisön sisällä peräti
keskinäistä syrjintää ja valta-asemien hyväksikäyttöä?</i> Liian ikävä asia
joka tapauksessa nostaa esiin juhlapäivänä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saamelaiskäräjien sananvaltaa – ja ihan viranomaisvaltaa –
lakiehdotus kyllä lisäisi säädettynä lakina. Siihen liitettynä tuo laajennettu
neuvotteluvelvoite, josta on puhuttu myös kaikenkattavana veto-oikeutena. Mitä
taas ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin tulee, sitä tuskin haluaa enää
saamelaisjohtokaan, vaan pyrkii mieluummin ajamaan valtaansa pohjoismaisen
saamelaissopimuksen Troijan hevosen avulla. ILO 169 -sopimus kun edellyttäisi perusteellisemman,
kansainväliset kriteerit täyttävän alkuperäiskansa- ja -yhteisötarkastelun,
jossa törmättäisiin väistämättä myös nykyisen saamelaisjohdon vieroksumaan
polveutumiseen. <i>YK-selityksissä Suomen ehkä kannattaisi vihdoin kertoa
tekevänsä jo kymmeniä vuosia siltä vaadittu, saamelaisten asemaa valaiseva olosuhdeselvitys.</i>
Ehkä siihen päättyisi ainakin osa YK:lle harjoitetusta Suomen
mustamaalaamisesta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hesarin pääkirjoituksessa kerrotaan vielä pääministeri <b>Juha
Sipilän </b>(kesk.) ideasta, tai hänelle Amerikan malleista markkinoidusta
totuus- ja sovintokomissiosta:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>”Syyskuussa pääministeri <b>Sanna Marin</b> (sd) ilmoitti
hallituksen perustaneen totuus- ja sovintokomission, jonka tehtävänä on tuottaa
syksyksi 2023 raportti saamelaisten kohtelusta ennen ja nyt. Totuuskomissiot
ovat käsitelleet historian eri kipupisteitä jo noin 40 maassa. Samanlaiset
komissiot on asetettu myös Norjassa ja Ruotsissa.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal"><i>Saamelaisten suomalaistamispolitiikan etulinjassa on
ollut kirkko, joka taisteli kristinuskon hengessä niin saamelaisten pyhiä
paikkoja, uskomuksia kuin nimiäkin vastaan. Tästä kertoi myös Oulun piispa <b>Jukka
Keskitalo</b> 17. tammikuuta Vatikaanissa paavi <b>Franciscukselle</b>: ”Tulemme vielä
myös siihen hetkeen, jolloin koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, ja
muidenkin kirkkojen, on syytä pyytää anteeksi saamelaisilta.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal"><i>Valtaväestön ja vähemmistöjen sovintotyö voi nostaa
pintaan ristiriitoja, sillä käsiteltävät asiat eivät ole helppoja.
Tarkoituksena ei ole kuitenkaan repiä auki haavoja vaan lisätä tietoa ja
ymmärrystä asioista niin, että tulevaisuus olisi menneisyyttä valoisampi.”<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal">Mitähän tästäkin voisi sanoa? Ehkä tuosta komission tehtävästä
<i>tuottaa raportti saamelaisten kohtelusta ennen ja nyt </i>ainakin se, ettei
tuossakaan liene syytä odottaa sen riippumattoman olosuhdeselvityksen
syntymistä. Ei niin kauan, kuin suomalaiset poliitikot – ja näköjään
kirkonmiehetkin – haluavat hyvesignaloida arjen todellisuudesta tietämättömille
kansalaisille ja varsinkin täysin tietämättömille ulkomaisille tahoille Suomen
ponnistuksista nostaa sen ahdingossa pidetyn alkuperäiskansan asemaa. Paaville
oli kyllä ihan hyvä kertoa kirkon anteeksipyynnön tarpeesta, mutta kun otetaan
huomioon, kuinka juuri Suomessa eniten kirkon ”pahoista teoista” käsineet
inarinsaamelaiset ja metsäsaamelaiset on suljettu ulos mainitun totuus- ja sovintokomission
kokoonpanosta sekä ilmeisen pitkälle myös työstä, voi kysyä aiheellisesti farisealaisuuden
tai jopa rasisminkin perään. Jälkimmäisestä on kyllä väitetty, ettei vähemmistö
voi syyllistyä rasismiin, mutta miten lienee, jos kyseessä on sisäinen rasistinen
syrjintä ”isojen poikien” eli valtion ja kirkon harteiden tuella?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ja Hesarin pääkirjoittajan hieno lopetus:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>”Onnellinen asia sovinnonteossa on se, ettei saamelainen
kulttuuri ole tuhoutunut vaan vahvasti elossa. Saamelaisnuoret ovat löytäneet
juurensa, kielensä ja itsetuntonsa. Se takaa, että Suomen alueella jatkaa
elämäänsä erityinen ja kiehtova kulttuuri, joka kantaa jälkiä aivan
toisenlaisesta maailmankuvasta ja luontosuhteesta. Se on koko Suomelle suuri
rikkaus.”<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal">Näin toiveikkaasti Helsingin sanomat siis näkee <i>kiehtovan</i>
saamelaiskulttuurin tulevaisuuden, vaikka siis todella suurin osa saamelaisista
ja etenkin nuorista asuu jo muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella ja samalla
etäällä noista mainituista perinteisistä elinkeinosta ja elämänmuodosta. Monikaan
tuskin edes sinne luontoon pitkään aikaan jalallaan astuneena, saamelaista
luontosuhdettaan ylläpitämään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Milloin Helsingin Sanomat – tai vaikka edes Lapin Kansa –
jalkautuisi perehtymään ihan tavallisten ja ehkäpä jopa elämäänsä tyytyväisten <i>arkisaamelaisten</i>
paariin kuulemaan miten he näkevät ja kokevat saamelaisuutensa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Linkki Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008585630.html">https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008585630.html</a><o:p></o:p></p>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-56358541847095173832022-01-24T15:00:00.000+02:002022-01-24T15:00:12.957+02:00Eikö mikään riitä?<p><i>Alla Jouni Kitin näkemys saamelaisena siitä, mikä on saamelaisten
ja saamelaisuuden asema nyky-Suomessa, joka saamelaiskäräjien, joidenkin aktivistien
ja jopa tutkijan viittaa kantavien mielestä on kohdellut ja kohtelee saamelaisia
niin kovin huonosti.</i></p>
<p class="MsoNormal">”Olemme saaneet tämän tuosta kuulla Saamelaiskäräjien
poliittisen johdon esittäminä syytöksiä siitä, miten huonosti valtio kohtelee
saamelaisväestöä. Saamelaisten kohtelusta on jopa lähetetty YK:n ihmisoikeuksia
valvoville elimille kanteluja, jotka ovat johtaneet huomautuksiin Suomelle.
Mutta onko tällaisiin syytöksiin asiallisia perusteita? Jos on niin mitkä ne
ovat? Keskustelu saamelaisten aseman parantamisesta ei ole asiallista, ellei
siinä tunnusteta valtion – sen lakien, säännösten, ohjelmien ja avustusten –
merkitystä yhteisen hyvän edistäjänä sekä kansalaistoiminnan tärkeyttä
oikeudenmukaisen hallinnon ja ihmisoikeuksien takaajana.</p>
<p class="MsoNormal">Valtio on alueellisesti tasapuolisen talouspolitiikan avulla
luonut tukemiensa yritysten kautta uusia työpaikkoja, tasannut tuloeroja,
edistänyt taloudellista rakennemuutosta, edistänyt vapaata ja reilua kauppaa
sekä jouduttanut uuden tekniikan kehitystä. Sellainen on koitunut myös
saamelaisten hyödyksi. Valtion sosiaaliavustukset (lapsilisät, eläkkeet ja työttömyystuki)
merkitsevät, että ennen monet köyhissä oloissa eläneistä saamelaisista ovat
nousseet köyhyysrajan yläpuolelle.</p>
<p class="MsoNormal">Valtio on tukennut myös kolttasaamelaisten, saamelaisten ja
muiden poromiesten, metsästäjien ja kalastajien maansaantia ja asunto-olojen
parantamista sekä elinkeinojen rakenteen parantamista omalla lainsäädännöllään,
johon on liittynyt merkittävä taloudellinen tuki ja pitkäaikaiset
halpakorkoiset lainat. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valtio tukee poronhoitoa korvaamalla petovahingot ja
maksamalla eläinkohtaista tukea poromiehille. Valtion varoin on rakennettu
uudenaikaisia poroteurastamoja, valtio vastaa Inarijärven velvoitehoidosta ja
on velvoitettu myös korvaamaan kalastajille Inarijärven vedenpinnan
säännöstelystä aiheutuneita kalavahinkoja, valtio on rakentanut kattavan
tieverkon, jota se hoitaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valtio on tukenut saamelaisten maanomistusoloja 20:lla eri
lailla, jotka on eri aikoina säädetty (näistä lisää verkosta, osoitteesta <a href="http://jounikitti.fi">jounikitti.fi</a>).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valtio on rakentanut tietoliikenneyhteydet, joiden toiminnasta
se vastaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valtio tukee saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa vuosittain
noin 8 miljoonalla eurolla ja erikseen vielä saamelaiskulttuuria noin 200 000
euron määrärahalla. Valtion tukemana saamelaiset ovat saaneet Inariin oman
kulttuurikeskuksen, jonka tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat
edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan, kieltään ja
yhteiskuntaelämäänsä, hoitaa ja kehittää kielellistä ja kulttuurista
itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saamelaiskulttuurikeskukseen tehdyt tilat siis liittyvät
juuri saamelaiskulttuuriin ylläpitämiseksi tarpeelliselle toiminnalle, saamelaiskäräjien
hallinnolliselle toiminnalle sekä saamelaiselle opetus- ja tutkimustoiminnalle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valtion tuki saamelaisten aikuiskoulutukseen on sekin
merkittävää luokkaa. Inarissa on valtion rahoittamana rakennettu hieno ja
ajanmukainen koulutuskeskus. Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) - Sámi
oahpahusguovddáš (SOG) on valtion ylläpitämä oppilaitos. Oppilaitoksen
kotipaikka on Inarissa, mutta oppilaitoksella on myös toimipaikat Ivalossa,
Kaamasen Toivoniemessä ja Enontekiön Hetassa. Oppilaitos on perustettu oman
lain pohjalta (L545/93 ja A649/93). Oppilaitoksen tehtävänä on vastata
saamelaisalueen koulutustarpeita sekä edistää saamen kieltä ja kulttuuria.
Viralliset opetuskielet ovat saame ja suomi, mutta myös muut kielet ovat
mahdollisia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Koulutuskeskuksen toiminta alkoi jo vuonna 1978, jolloin
perustettiin Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus. Vuonna 1993 se ja
Ivalon koti- ja laitostalouden oppilaitos sekä Inarin opisto yhdistettiin samaksi
opetushallituksen alaiseksi oppilaitokseksi. Sillä on johtokunta, jonka jäsenistä
puolet on saamelaiskäräjien nimeämiä jäseniä, lisäksi kaksi alueen kuntien
nimeämää ja kolme koulutuskeskuksesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valtion tukee myös saamelaisten omaa tutkimusta tukemalla
Oulun yliopiston ylläpitämää Giellagas-instituuttia. Lisäksi Lapin yliopiston
hallitus on hiljattain päättänyt saamentutkimukseen suunnatun rahoituksen
kohdentamisesta siten, että Lapin yliopistoon on perustettu saamentutkimuksen
apulaisprofessuuri ja kaksi kahden vuoden mittaista tutkijan tehtävää
väitelleille tohtoreille sekä yksi tutkijan koulutuspaikka neljäksi vuodeksi ja
yksi tutkijan koulutuspaikka yhdeksi vuodeksi. Lisäksi perustetaan yksi
osa-aikainen professuuri 3–4 vuodeksi.</p>
<p class="MsoNormal">Saamelaiset samalla lailla kuin muutkin ovat riippuvaisia
valtiosta, koska se suurelta osin maksaa myös perus- ja korkeakouluopinnot.
Valtiota tarvitaan hoitamaan kansallis- ja luonnonpuistoja ja suojelemaan
korvaamattomia luonnonvaroja, pitämään yllä poliitikoista riippumatonta tuomioistuinlaitosta
ja tutkimuslaitosverkostoa, huolehtimaan teistä ja niiden kunnosta ja
tietoliikenneyhteyksistä. Sen lisäksi valtiota tarvitaan turvaamaan
saamelaisten asema alkuperäisväestönä, turvaamaan naisten ja vammaisten
oikeudet. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suurin osa saamelaisten käyttämistä uusista lääkkeistä on
kehitetty julkisin varoin kansallisissa laboratorioissa ja yliopistoissa. Ilman
valtion panosta työpaikkoja olisi vähemmän, joten valtion toiminta on edistänyt
myös työllisyyttä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valtiota tarvitaan pitämään huolta kansallisesta
turvallisuudesta; suojelemaan meitä viholliselta ja sisäiseltä väkivallalta. Kaiken
kaikkiaan luomaan sellainen maailma, jossa on enemmän ystäviä ja vähemmän
vihollisia. </p>
<p class="MsoNormal">Ja vielä: kunnat ja saamelaiskäräjät vastaavat valtion
tukemina lasten päivähoidosta ja kielipesätoiminnasta. </p>
<p class="MsoNormal">Edellä oleva kooste osoittaa, että valtiolla on merkitystä,
jota ei kannata väheksyä. Silloinkin kun se toimii hyvin, kansalaistoiminnan
avulla on kova työ valtion ja kuntien tukiverkkojen paikkaamisessa. Edellä
oleva yhteenveto osoittaa myös, miten hyvinvointia ja turvallisuutta jaetaan
valtion toimesta myös saamelaisille mahdollisimman tasapuolisesti. Tavalliset saamelaiset
eivät asetakaan tätä millään lailla kyseenalaiseksi. Varsin suuri osa
saamelaisista saa tänä päivänä toimeentulonsa yhteiskunnalta, joko erilaisten
palkkojen, tukien, sosiaaliavustusten tai erilaisten eläkkeiden muodossa.
Julkisen sektorin osuus saamelaisten tukemisessa on poikkeuksellisen korkea.</p>
<p class="MsoNormal">Valtionhallinnon laatu sen kyky huolehtia peruspalveluista,
sen laillisuus, sen reagointi saamelaisten toiveisiin ja valituksiin, lakien
kunnioittaminen sekä avoimuus kasvulle ja muutoksille vaikuttaa ratkaisevasti
siihen missä määrin saamelaiset ja muut alueen asukkaat pystyvät parantamaan
elämäänsä. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Sellainen antaa suuria
mahdollisuuksia myös saamelaisille toteuttaa omia tavoitteitaan valtion tuella
entistä paremmin. Sen vuoksi se mitä kunnat ja kansalaisjärjestöt
saamelaiskäräjien lisäksi tekevät on äärimmäisen tärkeätä. </p>
<p class="MsoNormal">Valtion monipuolinen tuki olemassa olevien verkostojen
ylläpitämiselle edistää viime kädessä myös saamelaisten elämää ja turvaa alueen
vakautta. Vaikka arvostelun sijaa on ollut, suomalaisyhteiskunta on kuitenkin
Lapissa suuressa määrin onnistunut lähimenneisyydessä rakentamaan yhteisvastuun,
saamelaisten ja lappalaisten ihmisten keskinäisen yhteistyön ja toiminnan
pohjalle. Myös ihmisten turvallisuus on toteutunut viime kädessä ihmisten
välisen yhteistoiminnan pohjalta. Valtio ei siis ole asettanut uhkia
saamelaisille. Saamelaisten vaateet maiden hallinnasta ovat kuitenkin alkaneet
rapauttaa tätä valtion luomaa turvallisuutta ylläpitävää järjestelmää.</p>
<p class="MsoNormal">Kun puhutaan paljon saamelaisten syrjimisestä, jätetään
kertomatta se, että Suomen valtio ja kunnat ovat investoineet miljoonia euroja
saamelaisten kotiseutualueen talouden kehittämiseen, infrastruktuuriin,
koulutus- ja terveyspalveluihin. Keskivertosaamelainen ei ole nauttinut koskaan
aiemmin yhtä korkeasta elintasosta kuin nykyään.</p>
<p class="MsoNormal">USA:ssa, tässä sinänsä kunnioitettavan alkuperäiskansaliikkeen
luvatussa kotimaassa, josta saamelaiskäräjät ovat hakeneet aatteelliset
esikuvansa, intiaani- ja muut alkuperäiskansat muodostavat autonomisia
kansakuntia ja heimoja (nations and tribes), joille USA:n hallitus on aikanaan
kovalla kädellä osoittanut reservaatit. Näillä heimokansakunnilta puuttuu
täyden itsenäisyyden tunnusmerkkeihin kuuluva oikeus omaan ulkopolitiikkaan ja
sotalaitokseen, mutta muuten ne ovat muodollisesti suvereeneja eli
täysivaltaisia. Niillä on muun muassa oma sisäinen lainsäädäntövalta,
oikeudenkäyttövalta ja omat poliisit – poliisiasioissa tosin tukeudutaan
sopimuspohjaisesti usein osa- tai liittovaltion viranomaisiin.</p>
<p class="MsoNormal">Koska kyseessä on mainituilla rajoituksilla vapaat
kansakunnat, USA:n hallituksen ja näiden kansakuntien väliset suhteet on
määritelty rauhansopimuksin. Näissä sopimuksissa heimot luovuttivat suurimman
osan maastaan ja niiden rikkauksista mutta pidättivät itselleen niihin
liittyviä tiettyjä oikeuksia. USA:n hallitus sitoutui suojelemaan kansakuntia
ja toimittamaan näille muun muassa lääkintähuoltoa ja koulutusta. Viimeksi
mainittu tiesi vielä 1900-luvun alussa lasten vieraannuttamista omasta
kulttuuristaan sisäoppilaitosjärjestelmän avulla. Kansakuntien asioita hoitaa
nykyään intiaaniasioidentoimisto, Bureau of Indian Affairs (BIA), joka
kuvaavasti oli alun perin osa sotaministeriötä. Vuodesta 1849 virasto toimii
sisäasiainministeriön alaisena.</p>
<p class="MsoNormal">Tuntuisiko pesäero Suomen valtiosta edelleen
houkuttelevalta?</p>
<p class="MsoNormal"><i>Jouni Kitti</i>”<o:p></o:p></p>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-1514833082272792942021-10-28T16:16:00.004+03:002021-10-28T21:56:48.424+03:00Suomiko oikeusvaltio – vai sen heikoimpia sortava irvikuva?<p style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Olipahan outo yhteensattuma – vai oliko ollenkaan yhteensattuma
– että pääministeri <b>Sanna Marin</b> (sd.) piti tänään torstaina 28.10.2021
saamelaisten sovintokomission nimittämistä koskevan tiedotustilaisuuden, kun
samaan aikaan Helsingissä kierteli jo toista päivää Suomen alueen alkuperäisimpiä
saamelaisia olevien inarinsaamelaisten delegaatio kertomassa maan päättäjille
heihin kohdistuvasta saamelaisyhteisön sisäisestä syrjinnästä. Ja samalla vaatien
tuota syrjintää toteutuessaan vain vahvistavan ja valtiollistavan
saamelaiskäräjälain muutosehdotuksen hylkäämisestä.</span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Eli puhuivatko valtaväestön saamelaisiin kohdistamasta ja
yhä jatkuvasta syrjinnästä kertonut pääministeri ja inarinsaamelaiset samasta
asiasta? No eivät, vaikka tuossa valtion ja etenkin sen kirkon aikanaan harjoittamasta
inarin- ja metsäsaamelaisten kielestään pakottamisesta he olisivat voineet yhtä
lailla puhua. Mutta tapasiko pääministeri edes näitä syrjittyjä
inarinsaamelaisia, joukossa saamelaiskäräjien suvereeneja, mutta syrjäytettyjä
ääniharavia? No ei, vaan torstain tiedotusnäytelmän saamelaisnäyttelijöiksi oli
pyydetty saamelaiskäräjien pohjoissaamelainen puheenjohtaja sekä kolttien
luottamusmies. Siis saamelaiskäräjillä inarinsaamelaiset yhdessä syrjäyttäneiden
ryhmien edustajat.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><i>"Komission työskentely tulee varmasti nostamaan
esille kipeitä kohtia"</i>, Marin sanoi tiedotustilaisuudessaan. Hän
korosti, että psykososiaalista tukea on saatavilla prosessin aikana. <i>"Vain
ymmärtämällä, mitä saamelaiset ovat kokeneet, voimme löytää ratkaisuja
tulevaisuuteen"</i>, hän jatkoi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Marinin mukaan komission tavoitteena on tunnistaa nykyistä
ja historiallista syrjintää ja oppia siitä. Tuli vain mieleen miten lujassa tuo
oppiminen on Suomen valtiolle vuosikymmenten ajan ollut. Sillä ei ole ollut
oikeusvaltion objektiivista otetta edes toteuttaa niin moneen kertaan vaadittua
saamelaisten olosuhdeselvitystä, koskapa sitä ovat vastustaneet juuri
saamelaiskäräjillä valtaa pitävät ja heihin enemmän tai vähemmän liittoutuneet virkamiehet
ja esimerkiksi harjoitettuun saamelaispolitiikkaan taloudellisen toimeentulonsa
ja yhteiskunnallisen opillisen asemansa sitoneet tutkijat. Poliitikot ovat
paljolti olleet tämän virran pyöreäpäisiä ajopuita, rumemmin sanottuna hyväntahtoisia
hölmöjä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">On muistettava, ettei tämä saamelaisten asuntolakokemuksiin julkisuudessa
paljolti keskittynyt Suomen ja saamelaisten sovintoprosessi ole Sanna Marinin
oivallus. Eikä edes prosessin tökerösti alulle laittaneen edeltäjänsä <b>Juha
Sipilän</b> (kesk.) idea. Sovintokomissio on matkittu ja tuotu muutaman
saamelaisaktivistin toimesta Kanadasta, nykyisin eurooppalaisia Afrikan tähden
pelaajia ja muita ”rasisteja” ravistelevan cancel-kulttuurin kotimantereelta. Mutta
tottahan Suomessa ja nyt myös toisaalla pohjoismaissa piti lähteä tällaiseen
suin päin mukaan, historiaa tai nykypäivän tilannetta isommin tai ollenkaan avaamatta.
Siksi on pelättävää, että jälki tulee olemaan oikeusvaltion kannalta rumaa, mutta
kuka nyt meillä siitä olisi huolissaan, kun kerran Unkari ja Puola – ja vaikka
Venäjä…<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Historiaa on kylläkin kirjoitettu niin monesti voittajien
toimesta ja niin on hyvin lähellä käydä nyt myös inarin- ja ehkä vieläkin
varmemmin metsäsaamelaisille – Suomen alueen ainoille alkuperäisille
saamelaisryhmille. Toisaalta ei voi kuin ihmetellä, eikö heille todellakaan
löydy tahoja tai asiantuntijoita viemään tilannetta kansainvälisille
foorumeille – jos kerran Suomen valtiolta ja sen päättäjiltä ei löydy rotia.
Miten olisi vaikka YK.n ihmisoikeusneuvosto? No mutta kun Suomi… <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-on-valittu-yk-n-ihmisoikeusneuvoston-jaseneksi">https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-on-valittu-yk-n-ihmisoikeusneuvoston-jaseneksi</a>
!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Ja siellä neuvostossa häärivät tietenkin asiantuntijoina samat
saamelaispolitikan ja Saamenmaan rakentajat kuin tähänkin asti? Vai olisiko
sittenkin joitain väyliä viedä tuollekin neuvostolle suodattamatonta
informaatiota? Olisiko Suomen valtiolla edes sen verran omaatuntoa, että se
antaisi näille sortamilleen ja yhteisönsä sortamille alkuperäiskansaryhmille
taloudellisia ja oikeudellisia resursseja tuoda esille tilannettaan. Arvaan,
että sitä jotkut jyrkästi vastustaisivat.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Mutta mennäkseni vielä siihen alussa kertomaani delegaatioon:<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Kiitos Lapin kansanedustajien, se pääsi tapaamaan niin
eduskuntaryhmiä kuin eräitä ministereitäkin tuon saamelaiskäräjälain muutosehdotuksen
tiimoilta. Tosin oikeusministeri <b>Anna-Maja
Henrikssonille</b> (r.) osoitetun muistion otti vastaan hänen erityisavustajansa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Merkille pantavaa olivat myös tapaamiset hallituspuolueisiin
kuuluvan keskustan maa- ja metsätalousministeri <b>Jari Lepän</b> sekä nykyisen
johtavan oppositiopuolueen kokoomuksen puheenjohtajan <b>Petteri Orpon</b>
kanssa. Myös perustuslakivaliokunnan jäseniä delegaatio tapasi ja minua
olisi kiinnostanut kuulla erityisesti vaikkapa <b>Markus Lohen</b> (kesk.)
kommentit, olihan hän Sipilän hallituksen aikana yksi keskeinen puuhamies saamelaisuutta
kahden kerroksen väkeen rajanneen ”kompromissin” laadinnassa. Lohi ei tainnut kuitenkaan olla delegaation kanssa naamatusten ja Lapin kansanedustajista myös <b>Mikko Kärnä </b>(kesk.) lähetti terveisiä. Tuo sama kahden kerroksen "kompromissiajatus" liittyy saamelaiskäräjille myönnettävällä mielivaltalisällä nytkin valiokuntiin
ja eduskuntaan tulossa olevaan saamelaiskäräjälain muutoksen saamelaisuutta
määrittävään kohtaan. Ja se on todella käsittämätön jälleen oikeusvaltion
yhdenvertaisuus- ja oikeusperiaatteita vasten katsottuna.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Tiedän, että erityisesti keskustasta on sen kenttäväkeen
kuuluvia inarin- ja metsäsaamelaisia vakuuteltu ja saatu kai uskomaankin keskustan
puolustavan heitä ja huolehtivan siitä, ettei syrjivää, saamelaisia ja saamelaisuutta
jakavaa lakia tulla hyväksymään. Kun Sipilän hallituksen mahalaskun yhteydessä
niin kovasti arvostelin moista mihinkään historiaan tai kansainväliseen
oikeuteen nojautumatonta ”kompromissiyritystä”, olisi todella mieluista
kirjoittaa keskustan linjan muutoksesta ja ennen muuta lupausten pitämisestä. Sen
kyllä tiedän, että keskustassa, kokoomuksessa, perussuomalaisissa ja myös sosialidemokraateissa
oikeaa tietoa saamelaispolitiikan ongelmista ja saamelaisten olosuhteista sekä
itse saamelaisuudesta löytyy riittävästi oikaisemaan tarjolla olevat vääryydet.
Ja kyllä yksittäisiä perehtyneitä edustajia löytyy ainakin vasemmistoliitosta,
vaikka sen johto ei varmasti näe tilanteessa mitään korjattavaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Loppujen lopuksi Sanna Marinin hallituksen ei tarvitsisi
kuin pysyä omassa, tosin pätkäpääministeri <b>Antti Rinteen</b> (sd.) johdolla
neuvotellussa hallitusohjelmassa, jonka mukaan saamelaiskäräjälain muuttamisessa
tullaan huomioimaan <i>kaikki saamelaiset.</i><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Nyt oikeusministeriöstä tulleessa lakiehdotuksessa noin ei
ole kuitenkaan tapahtunut, vai onko huomioimiseksi tulkittava se, että osa
kansanryhmästä halutaan tietoisesti jättää valtion perustuslain sekä
erityislakien turvan ja aseman ulkopuolelle?</span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="text-align: left;">jk.</p><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"></p><p class="MsoNormal">Inarinsaamelaisten lähetystön Helsingissä 27.10.2021
oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille luovuttama muistio:</p>
<p class="MsoNormal"><b>Saamelaiskäräjälain uudistusta valmistelleen toimikunnan
mietinnön johdosta tuomme esiin havaintoja mietinnöstä, sekä saamelaiskäräjillä
vallitsevasta enemmistön itsekkäästä vallan käytöstä ja suojattoman vähemmistön
syrjinnästä.</b></p>
<p class="MsoNormal">Saamelaiskäräjälain uudistusta valmistelleen toimikunnan
mietintö on samalla ehdotus uudeksi saamelaiskäräjälaiksi. Pääministeri Marin
johtaman hallituksen ohjelmaan on kirjattu <b>kaikkien saamelaisten</b>
huomiointi laissa. <b>Kaikkien saamelaisten</b> huomioimista korostettiin myös
pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa. <b>Kaikkia saamelaisia ei kuitenkaan
jätetyssä esityksessä ole huomioitu.</b></p>
<p class="MsoNormal">1. <b>Lainmuutoksen valmisteluun
osallistuneiden saamelaiskäräjien jäsenten nimeäminen</b></p>
<p class="MsoNormal">Lain muutosta valmistelleen työryhmän kaikki
saamelaisjäsenet ovat käräjien enemmistön kuuluvia. Valtaa pitävän enemmistön
itsensä valitsemat laki toimikunnan saamelaisjäsenet ovat tässä esityksessä
varmistaneet vaali menestystään. Nyt on esitetty koko nykyisen vaaliluettelon
mitätöintiä. Sellaista ei koskaan aiemmin ole esitetty. Mitätöinnin jälkeen
vaaliluettelo on esitetty laadittavaksi uudelleen. Vallassa olevat pääsevät
totutuilla keinoillaan itse vaikuttamaan tulevan vaalilautakunnan miehitykseen.
Enemmistölle lojaali vaalilautakunta tekee uuden vaaliluettelon. Syrjivää
valtapolitiikkaa kritisoineet ja vaaleissa parhaiten menestyneet halutaan
poistaa vaaliluettelosta, eivätkä he voi asettua vaaleissa ehdolle. <b>Näin on
toimittu myös maailmalla diktatuureissa, kun kriittisiä ääniä on vaiennettu</b></p>
<p class="MsoNormal">2. Keväällä julkistettu mietintö <b>jättää</b> tyystin
vaille huomiota ja <b>korjaamatta</b> sen laajasti tiedossa olevan <b>demokratiavajeen</b>,
joka ilmenee epädemokratiana saamelaiskäräjillä. Epädemokraattiset päätökset
ovat toistuneet jo vuosia. Niistä on annettu tieto mm.
oikeusministeriöön. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">· <i>Henkilövaalien
vaalitulosten mitätöinti puheenjohtajiston, hallinnon ja toimielinten
henkilövalinnoissa. Vaalituloksesta piittaamatta enemmistö sanelee ja nimittää
hallintoon kaikkiin toimielimiin vain omat ehdokkaansa. Vähemmistöllä ei ole
suojaa, eikä vähemmistön suojaa ole esitetty lain uudistuksessakaan. </i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">· <i>Yleiskokous on
hallituksen salaa valmistelemien päätösten kumileimasin</i></p>
<p class="MsoNormal"><a name="_Hlk85914509">3. Tässä esityksessä
saamelaiskäräjien kielen ja kulttuurin itsehallinto, on tosiasiassa monilta
osiltaan saamelaiskäräjä hallinnon ennakoitua <b>itsehallintoalueen julistusta</b>.
</a>Erityiskohteena on Metsähallituksen hallinnoima valtion maa, mutta
omaksutulla tavalla on ollut vakavia vaikutuksia myös alueen yksityismaiden
käyttöön, johon nyt on jo puututtu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">· <i>Luovutetaanko
Metsähallituksen hallinnoiman valtionmaan käytön määräysvalta
saamelaiskäräjille?</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">· <i>Eikö nyt ole viimeinen
hetki, ryhtyä toteuttamaan saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä, siten kuin
tutkittu historia osoittaa mm. maankäyttöoikeuksia kullekin ryhmälle kuuluvan?
Miksi oikeusministeriön v. 2006 tilaama tutkimus on sivuutettu lainsäädännössä
täysin?</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">· <i>Aivan liiaksi on
menty ”tarina – perinne lainsäädännöllä”. Saamelaiskäräjien johdon ja enemmistö
valtaa pitävien, omien etujensa mukaisille vaatimuksille maankäytön
määräysvallasta ei loppua näy. </i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">· <i>Maan
käyttövaatimukset hämmentävät alueen elinkeinoelämää ja estävät alueen
elinkeinojen kehitystä.</i></p>
<p class="MsoNormal">4.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Suomen
tuomioistuin laitoksen tuomiovalta on kyseenalaistettu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">5.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Saamelaisella
”tapaoikeudella” kajotaan toisten omaisuuteen.</p>
<p class="MsoNormal"><b>Eivätkö yllä luetellut loukkaa Suomen valtion suvereniteettia,
oikeusjärjestystä, ja ole vastoin perustuslakia? Onko syytä selvittää, onko se
myös itsenäisen Suomen valtiosäännön vastaista?</b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Keskustelu lakimuutos ehdotuksesta saamelaisyhteisössä</b></p>
<p class="MsoNormal">Kuluneen kesän aikana saamelaisten kesken eri yhteyksissä
tapahtuneissa, laajoissa, tätä 11.5. 2021 jätettyä mietintöä koskevissa
keskusteluissa lukuisat kannanotot esityksestä ovat selkeän kielteisiä.
Laajasti on todettu esityksen olevan liiaksi yhden saamelaiselinkeinojen
harjoittaja ryhmän, nykyisin yhä enemmän kaupallistuvan, suurporotaloutta
harjoittavien tarpeet huomioivaa. Kun se tapahtuu muiden elinkeinojen
harjoittajien kustannuksella, on jätetty esitys senkin vuoksi huonoin, mikä
tähän saakka saamelaiskäräjälain uudistamiseen tähtäävistä esityksistä on
annettu. Saamelaisia ja saamelaiselinkeinoja keskenään eriarvoiseksi jakavana
esitys ei vastaa niitä keskeisiä periaatteita, mitä oikeusvaltiossa
yhdenvertaisuus ja elinkeinon harjoittamisen vapautta koskevien säädösten
nojalla lain sisällöltä edellytetään. Toteutuessaan esitys on vaarassa johtaa
saamelaiskäräjillä osaan saamelaisia kohdentuvaan yhä <b>pahenevaan syrjintään.</b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Nettiadressissa 635 allekirjoitusta<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 101.4pt; mso-list: l1 level1 lfo2; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-style: italic; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><i>Luovutamme nettiadressin, jossa vaaditaan
kaikkien saamelaisten yhdenvertaista huomiointia lakiehdotuksessa. Koska kaikki
allekirjoittajat eivät ole halunneet, hyvin arvattavista syistä nimeään
nettiin, adressi luovutetaan luottamuksella. Siinä on 635 allekirjoitusta.</i></p>
<p class="MsoNormal"><b>Enemmistön suvereeni päätäntävalta johtaa
saamelaiskäräjillä pahenevaan syrjintään</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Muutosesitys loukkaa ja <b>syrjii</b> paikallaan pysyneitä,
alueella ainakin 1500 -luvulla, ja jo ennemmin asuneita, ja myöhemmässä
assimilaatio kehityksessä kielensä menettäneitä saamelaisia. Se loukkaa
saamelaisten keskinäistä yhdenvertaisuutta ja vaaliluettelon ulkopuolelle
jätettyjen saamelaisen oikeutta harjoittaa yhdessä muiden kanssa omaa
kulttuuriaan, sekä käyttää ja elvyttää omaa kieltään. Sellaisesta syntyy Suomen
jo vuonna 1976 hyväksymän KP- sopimuksen 27. artiklaa rikkova tilanne.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Se antaa saamelaiskäräjien enemmistölle aseita ja aseman
sortaa ja <b>syrjiä</b> lain "oikeuttamana" muita alueella ja
saamelaisalueen ulkopuolella asuvia saamelaisia, jotka ovat Suomen kansalaisia.
Mikäli muutosesitys toteutetaan, se tulee rikkomaan yhteiskunta rakenteita ja
aiheuttamaan alueella suuria ristiriitoja. Vaarana on, että koko alueen kehitys
pysähtyy ja suuri joukko alueen ihmisistä, pakotetaan pois synnyin seudultaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-left: 83.2pt; mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><i>Metsähallituksen Ylä- Lapin alueen uuden
juuri valmistuva LVS:n vuosille 2022 – 2027 liittyvä saamelaiskäräjien
hallituksen nimeämän Akwe- Kon työryhmän monikymmen sivuinen lausunto näyttää
jo ennakoivan monien alueen ihmisten ja ihmisryhmien perinteisen luonnon
elinkeinokäytön mahdollisuuksien kapenemista ja tämän kehityksen myötä
loppumista Ylä- Lapin alueella.</i></p>
<p class="MsoNormal"><b>Saamelainen</b></p>
<p class="MsoNormal">Voimassa oleva saamelaiskäräjälaki (1995) <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974#a974-1995" title="Linkki voimaantulosäännökseen"><b>3 §</b></a><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Saamelainen</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää
itseään saamelaisena, edellyttäen:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai
isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on
merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai
henkikirjassa; taikka<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai
olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai
saamelaiskäräjien vaaleissa.</p>
<p class="MsoNormal"><b>3§:n Muutoksen perustelua esitetyssä luonnoksessa</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Oikeutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa koskevaa
saamelaisen määritelmä säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että
kysymys olisi nimenomaan henkilön merkitsemisestä saamelaiskäräjien
vaaliluetteloon, eli äänioikeudesta saamelaiskäräjien vaaleissa, ei siitä, ketä
on pidettävä ylipäänsä saamelaisena.”</p>
<p class="MsoNormal"><b>Juha Joonan eriävä mielipide: </b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>…”Saamelaiskäräjälain 3 §:n sisällön osalta lähtökohtana
tulee pitää ensisijaisesti sitä, mitä tästä asiasta säädetään perustuslaissa.
Perustuslain 17,3 §:n mukaan</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>saamelaisella tarkoitetaan alkuperäiskansaan kuluvia
henkilöitä.<a name="_ftnref1"></a><a href="file:///C:/Users/asennus/Desktop/Inarinsaamelaisten%20l%C3%A4hetyst%C3%B6n%20Helsingiss%C3%A4%2027.docx#_ftn1"><span style="mso-bookmark: _ftnref1;"><b><sup>[1]</sup></b></span><span style="mso-bookmark: _ftnref1;"></span></a><span style="mso-bookmark: _ftnref1;"></span> Jotta saamelaiskäräjälain
saamelaismääritelmä ei olisi ristiriidassa perustuslain kanssa,
saamelaiskäräjälain 3 §:n tulee olla sisällöltään sellainen, että niillä
henkilöillä, jotka täyttävät alkuperäiskansaan kuulumisen kriteerit, on oikeus
tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Toisaalta niillä
henkilöillä, jotka eivät täytä kyseisiä edellytyksiä, tätä oikeutta ei tule
olla. ”</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>…”Niistä kriteereistä, joiden täyttyessä henkilön voidaan
katsoa kuuluvan alkuperäiskansaan, vallitsee kansainvälisesti varsin suuri
yksimielisyys. YK:n alkuperäiskansoja koskeva, vuonna 1989 hyväksytty ILO-169
yleissopimus on ainoa nimenomaan alkuperäiskansoja koskeva sopimus.<a name="_ftnref2"></a><a href="file:///C:/Users/asennus/Desktop/Inarinsaamelaisten%20l%C3%A4hetyst%C3%B6n%20Helsingiss%C3%A4%2027.docx#_ftn2"><span style="mso-bookmark: _ftnref2;"><b><sup>[2]</sup></b></span><span style="mso-bookmark: _ftnref2;"></span></a><span style="mso-bookmark: _ftnref2;"></span>
Sopimuksen on ratifioinut 23 valtiota, muun muassa Tanska ja Norja, jossa
suurin osa saamelaisista asuu. Sopimuksen ensimmäisen artiklan mukaan
alkuperäiskansalla tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka polveutuvat siitä
väestöstä, joka asutti aluetta valtaväestön saapumisen ja nykyisten
valtiorajojen syntymisen aikaan. Lisäksi edellytetään, että tällaisten
henkilöiden on tullut säilyttää ainakin osittain alkuperäiskansan perinteisiä
instituutioita. Alkuperäiskansalla on tuntemus ja yhteys alueensa
luonnonolosuhteisiin, joka on perustana alkuperäiskansan, tai sen osan
erityisen elämäntavan ja siihen liittyvien elinkeinojen kehittymiselle.”</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">…<i>”saamelaismääritelmää koskevan 3 §:n muuttamista siten,
että saamelaiseksi ei enää katsottaisi sellaista henkilöä, joka on sellaisen
henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai
kalastajalappalaiseksi maa- veronkanto tai henkikirjassa. Mielestäni tämä on
ristiriidassa perustuslain 17,3 § sekä perustuslaissakin turvatun
yhdenvertaisuuden kanssa. Lisäksi tällaisen muutos on ongelmallinen ratifioiman
nk. KP-sopimuksen kanssa. Tämän sopimuksen 27 artiklan mukaan vähemmistöön
kuuluvaa ei saa estää nauttimasta kulttuuristaan yhdessä samaan ryhmään
kuuluvien kanssa. Kysymys on itse sopimuksesta ja sen sanamuodosta. Lisäksi
tällainen lainmuutos olisi ristiriidassa Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista
koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toimeenpanoa valvovan CERD:n
kannanottojen kanssa. Kysymys on niistä kannanotoista, jotka koskevat Suomen
saamelaismääritelmää ja sen suhdetta rotusyrjintä sopimukseen.<a name="_Hlk85806976">”</a></i></p>
<p class="MsoNormal"><b>Saamen kieli lyömäaseena</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saamelaisia on Suomessa n. 10 000, vain n. 3000 asuu
saamelaisalueella, valtaosa saamelaisista asuu muualla Suomessa. Muualla
asuvista enää harva puhuu saamea ja vieläkin harvempi heidän lapsistaan ja
lapsenlapsistaan. Aikuistuttuaan kaikki muualla asuvien jälkeläiset,
kielitaidottominakin tulevat merkityiksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon
saamelaisina, koska heidän vanhempansa, tai isovanhempansa ovat puhuneet
saamea.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">On selvää, että mietinnössä esitetty, saamelaiskäräjälain 3§
äänioikeutta koskeva, kieleen painottuva muutos, mitä todennäköisimmin johtaa
saamelaiskäräjillä entistäkin pahempaan syrjintään. 1800 luvulla pappien ja
virkamiesten kulkureittien varrella monet saamelaiset menettivät kielensä.
Heidät pakotettiin luopumaan saamenkielistään kristinuskon opetuksessa. Juuri
tämä on se ryhmä huonon kielitaidon omaavia saamelaisia, johon <b>syrjintä</b>
kohdentuu, kun kieli jälleen nostetaan lyömä aseeksi. Nyt vain päinvastaisesta
syystä, kuin aikanaan 1700 ja 1800 luvuilla. Silloin saamea ei saanut puhua,
nyt sitä pitää osata. Kielen elvytys toki osaltaan auttaa nuorempia.</p>
<p class="MsoNormal">Sulkemalla osa saamelaisista pois saamelaisyhteisöstä ja
estämällä heitä nauttimasta kulttuuristaan ja kielensä kehittämisestä oman
ryhmänsä kanssa, syyllistytään paitsi Suomen ratifioiman KP- sopimuksen
rikkomiseen, myös <b>yhdenvertaisuus säädösten rikkomiseen ja syrjintään.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">· <i>Saamelaisalueella
puhutaan kolmea saamen kieltä. Inarinsaamea, pohjoissaamea ja koltansaamea<a name="_Hlk85948995">. </a>Alueen kouluissa ja ammatti oppilaitoksessa
opiskellaan saamea menestyksellä. Kielten elvytys työ on johtanut tuloksiin
kielet elpyvät. Se on arvokasta.</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">· <i>Kieli on
kulttuurille arvokas, eikä sitä saa ryhtyä käyttämään lyömäaseena, ilman omaa
syytään kielensä menettäneitä kohtaan. <b>Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon
merkintää koskevaa lakia (1955/ 3§ / 2) ei ole perusteita muuttaa. </b>”</i>että
hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai
kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa;”<span style="mso-spacerun: yes;">
</span><b><i><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Muutosvaatimusten sijaan
saamelaiskäräjien vaalilautakunnan on tulkittava lakia, kuten se on kirjoitettu
ja eduskunta on sen säätänyt.</i></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Saamelaisten jako kahteen (I ja II) luokkaan</b></p>
<p class="MsoNormal">Esityksessä todetaan jokaisen voivan identifioida itsensä
vapaasti, halutessaan myös saamelaiseksi. Samaa esitti aikoinaan jo nk.
Hallbergin toimikunta. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että saamelaiseksi
itsensä identifioineet ja laajalti kansainvälisesti hyväksyttyjen
alkuperäsikansaan kuulumista koskevien kriteerien täyttävät tulisivat
merkityiksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja saisivat äänioikeuden, sekä
oikeuden asettua vaaleissa ehdokkaaksi. Vaaliluetteloon merkitsemisestä päättää
saamelaiskäräjien itsensä nimeämä vaalilautakunta. Sille annetaan oikeus, joko
hyväksyä tai hylätä henkilön hakemus saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisestä.</p>
<p class="MsoNormal">Henkilö, joka täyttää kansainvälisesti laajasti hyväksytyt
alkuperäiskansaan kuulumisen tunnusmerkit ja identifioi itsensä saamelaiseksi,
mutta ei puhu saamen kieltä, voidaan jättää uuden säännöksen nojalla pois
vaaliluettelosta. Syntyy tilanne, jossa saamelaisia jaetaan kahteen osaan.
Toinen osa saamelaisista on vaaliluetteloon merkittyjä ja heillä on äänioikeus.
Toinen osa jää vaaliluetteloon merkitsemättä ja on ilman äänioikeutta.
Sellainen johtaa saamelaisten jakamisen ylä- ja alaluokkaan, äänioikeuden
omaaviin ja äänioikeudettomiin. Saamelaisten jakoa keskenään eriarvoisiin
luokkiin, ”luokkajakoa” ei oikeusvaltiossa voi hyväksyä. Kansalaisten yleinen
ja yhtäläinen äänioikeus on Suomessa toteutettu jo yli 100 vuotta sitten. Ennen
sitä vallinneeseen riiston aikaan ei enää 2020- luvulla voi palata.<b>
Sellainen olisi laissa kiellettyä syrjintää.</b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Yhteistoiminta ja neuvotteluvelvoite</b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Juha Joonan eriävä mielipide:</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Enemmistö esittää, että nykyisessä laissa oleva 9 § muutettaisiin
muotoon: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>Viranomaiset ja muut julkisia hallintotehtäviä hoitavat
neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa valmisteltaessa lainsäädäntöä,
hallinnollisia päätöksiä ja muita toimenpiteitä, joilla voi olla erityinen
merkitys saamelaisille, pyrkimyksenä saavuttaa yksimielisyys saamelaiskäräjien
kanssa tai saada saamelaiskäräjien suostumus ennen päätöksentekoa. </i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>Nykyisessä laissa oleva neuvotteluvelvollisuus ei
perustuslakivaliokunnan mukaan merkitse pidemmälle menevää menettelyllistä
suojaa kuin esimerkiksi hallintomenettelylakiin (nykyisin: hallintolakiin)
perustuva asianosaisen oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan (PeVM 17/1994
vp.). </i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>Esitetty muutos aiheuttaisi siis huomattavan muutoksen
nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Perusteluissa viitataan siihen, että
apulaisoikeuskansleri on huomauttanut viranomaista puutteellisesta
neuvotteluvelvollisuuden toteuttamisesta. Lisäksi viitataan kansainvälisen
oikeuden kehitykseen, mikä tosin jää tässä yhteydessä monelta osin epäselväksi.
On kuitenkin selvää, että jos nykyistä lainsäädäntöä ei ole noudatettu, tällä
ei voida perustella lain muuttamista. Tällöin tulisi ainoastaan huolehtia
siitä, että voimassa olevaa lakia noudatetaan. </i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>Vaikka perusteluissa todetaankin nimenomaisesti, että
kysymys ei ole veto-oikeudesta, käytännössä kysymys on kuitenkin hyvin lähellä
veto-oikeutta, joka koskee paitsi maankäyttöä, myös muuta viranomaistoimintaa.
Esitöissä viitataan useaan kertaan Free, Prior and Informed
Consent–käsitteeseen, joka yhdistetään nimenomaan ennakkosuostumuksen
antamiseen eli käytännössä veto-oikeuteen. </i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>Myös esitetyssä lainkohdassa viitataan saamelaiskäräjien
suostumukseen. On myös mahdollista, että viranomainen tulkitsee menettelyn niin
haastavaksi, että asiassa luovutaan niistä lähtökohdista, mihin hallintoviranomaisen
päätöksen tulisi normaalisti perustua, jotta itse asiassa päästäisiin
eteenpäin. On hyvin vaikea ennakoida, miten tätä lainkohtaa tultaisiin
soveltamaan. On kuitenkin täysin mahdollista, että lainkohta tarkoittaisi
käytännössä veto-oikeutta niihin toimiin, joita lainkohdassa luetellaan.
Lainkohdassa luetellaan mitä asia ryhmiä tässä yhteydessä tarkoitetaan.
Yhdeksännen kohdan mukaan yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite koskee myös
”muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa tai
oikeuksiinsa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa” eli siis monella tavalla
määrittelemätöntä asiaryhmää. </i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>Lisäksi voidaan kysyä, minkä vuoksi yhteistoiminta- ja
neuvottelu velvoitetta tulisi noudattaa nimenomaan kyseisellä alueella. Saamelaiskäräjälaissa
oleva saamelaisten kotisutualue on muodostunut vuoden 1962
haastattelututkimuksessa. Kysymys on vain siitä, että haastatteluja tehtiin
tuolloin tällä alueella sekä Pohjois-Kittilässä, joka myöhemmin jätettiin pois
tästä alueesta. Kyseinen aluerajaus ei siis perustu mihinkään
oikeushistorialliseen tai esineoikeudelliseen rajaukseen. Ei ole mitään
perusteltua syytä siihen, että hallintoa ja maankäyttöä koskevat määräykset
poikkeavat näin merkittävästi eri alueilla, ilman mitään oikeudellisesti
hyväksyttävää syytä. Tilanne on lähellä ilmiötä, josta käytetään nimitystä
’alueellinen diskriminaatio.”</i></p>
<p class="MsoNormal">Esityksen mukaan saamelaiskäräjillä olisi yksinomainen
oikeus saamelaisten kotiseutualueella käytännössä yksin päättää sille
osoitettavan veto-oikeuden kaltaisen oikeuden nojalla siitä, mitä elinkeinoja
alueella voidaan harjoittaa. Saamelaiskäräjille ei voida antaa oikeutta lausua
yksinomaisesti kaikkien saamelaisten puolesta siitä, mitä on pidettävä
hyväksyttävinä maankäyttöhankkeina saamelaisten kotiseutualueella, koska
perustuslain 17 § 3 momentin kieltä ja kulttuuria tarkoittava erityinen
perusoikeuden suoja koskee myös muita saamelaisia kuin niitä, jotka on merkitty
saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Myös perustuslain 20 §:n 2 momentti turvaa
kaikille oikeuden tehokkaaseen vaikuttamiseen elinympäristöään koskevaan
päätöksentekoon, minkä ehdotuksen mukainen saamelaiskäräjien yksiomainen
saamelaisten edustaminen tekisi tyhjäksi. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia
oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus, SopS 7- 8 /
1976) 27 artikla turvaa saamelaisille, siis myös muille kuin saamelaiskäräjille,
tehokkaan osallistumisoikeuden muun muassa kulttuuriaan koskevissa
maankäyttöhankkeissa, mitä esitys myös loukkaa. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Esitetty vaatimus pyrkimyksestä saavuttaa yksimielisyys
saamelaiskäräjien kanssa tai saada saamelaiskäräjien suostumus ennen päätöksentekoa
johtaa muiden elinkeinojen kuin poronhoidon harjoittajat kohtuuttomaan asemaan.
Jo nyt saamelaiskäräjät on vaikuttanut esimerkiksi siihen, että Inarin
yhteismetsän puun myynti on käytännössä loppunut, koska puunostajat eivät halua
ostaa puuta, jonka käyttämistä saamelaiskäräjien tukema Hammastunturin
paliskunta vastustaa. Huomattava osa yhteismetsän omistajista on saamelaisia.
Esitys loukkaa perusoikeutena turvattua elinkeinovapautta (PL 18 §) ja
omaisuuden suojaa (PL 15.1 §). Esitys on kohtuuton. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saamelaiskäräjiltä puuttuu myös legitimiteetti edustaa
yksinomaisesti saamelaisia. Saamelaiskäräjien hallitukseen, joka käytännössä
muodostaa saamelaiskäräjien kannan eri hankkeisiin, ei ole valittu muita kuin
poroelinkeinon edustajia, jolloin muiden elinkeinojen kuin poronhoidon,
esimerkiksi Inarin kalastaja saamelaisten, saamelais matkailuyrittäjien ja
saamelaisten metsästäjien, edut eivät tule asianmukaisesti huomioon otetuiksi
maankäyttö hankkeita suunniteltaessa, mikä loukkaa perusoikeuksia. Saamelaiskäräjillä
demokratia ei toimi. Esimerkiksi kaksi saamelaiskäräjien vaaleissa eniten ääniä
saanutta edustajaa ei valittu saamelaiskäräjien hallitukseen, eikä mihinkään
käräjien keskeisiin luottamus tehtäviin, mikä laittaa vallan käytön varsin
outoon valoon. </p>
<p class="MsoNormal"><b>8. Vähäistä suurempi haitta (9a §) </b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Juha Joonan eriävä mielipide</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lakiesityksen 9a §:ssä todetaan muun muassa, että <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">”viranomaiset ja muut julkisia hallintotehtäviä hoitavat
eivät saa toimenpiteellään aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaisten oikeudelle
ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan …”. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>”Kun vakiintuneesti lähdetään siitä, että
saamelaiskulttuurin piiriin kuuluu muun muassa metsästys-, kalastus- ja
poronhoito, kyseinen lainkohta tarkoittaisi huomattavaa muutosta viranomaisten
ja muiden hallintotehtäviä hoitavien toimivaltaan, koskien maa- ja vesialueiden
käyttöä. Moni asia jää epäselväksi. Mikä eri hallinnon alueita tämä lainkohta
tulisi koskemaan tai mikä on ”vähäistä suurempi haitta”. Kysymys ei ole
pelkästään viranomaispäätöksistä vaan ”toimenpiteistä”. Kun moni yritys ja
elinkeino on toiminnassaan riippuvainen viranomaiselta saatavista luvista, myös
tästä lainkohdasta voisi muodostua käytännössä veto-oikeus esimerkiksi maa- ja
vesialueiden käyttöön. On otettava huomioon, että myös moni saamelainen
harjoittaa elinkeinoa, joka on riippuvainen viranomaisilta saatavista luvista.”</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Esitys vähäistä suuremman haitan kynnyksestä ei saa tukea
kansainvälisestä alkuperäiskansa oikeudesta. KP-sopimuksen 27 artiklan mukaan
hankkeet, jotka aiheuttavat huomattavaa haittaa saamelaisten perinteisten
elinkeinojen kannattavuuteen, eivät läpäise artiklan soveltamiskäytännössä
muodostettua elinvoimaisuuden testiä (ks. esimerkiksi PeVL 3/1990 poronhoito
lakia koskevasta hallituksen esityksestä). KP-sopimuksen 27 artiklassa on
huomattavan haitan kynnys. </p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Käytännössä vähäistä suuremman haitan kynnys on merkinnyt
esimerkiksi kiinteistön omistajalle aiheutuvasta vahingosta maksettavan
korvauksen kynnykseksi (vähäistä suurempi haitta merkitsee 3–5 %:n haittaa tai
vahinkoa), joten esitys tarkoittaa sitä, että kaikki sellainen toiminta
saamelaisten kotiseutualueella, joka ylittää vaikutuksiltaan jokamiehen
oikeuden tason, olisi jatkossa kielletty, jos saamelaiskäräjien hallitus niin
tahtoo. Esitys on omiaan johtamaan mielivaltaisiin ratkaisuihin. Esitys loukkaa
elinkeinovapautta (PL 18 §) ja omaisuuden suojaa (PL 15.1 §). </p>
<p class="MsoNormal"><b>Helmikuu 2020 SaKä- vaalien jälkeinen ensimmäinen
käräjien kokous</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tällaiseen esityksen antoon ovat voineet vaikuttaa
tapahtumat viime vaalien jälkeen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>Saamelaiskäräjillä nykyistä johtoa ja sen harjoittamaa
syrjivää enemmistö politiikkaa kritisoivien äänimäärä on vaaleissa kasvanut.
Tästä syystä erityisesti vuoden 2019 vaalien jälkeen, ensimmäisen kokouksessa
tapahtumat muistetaan. Kokouksen ensimmäisenä päivänä käydyissä
puheenjohtajiston, hallituksen ja muiden hallintoelinten paikka jakoa
koskeneissa neuvotteluissa voimasuhteet olivat 12-9. Se aiheutti hämmennystä
itsevaltaisuuteen ja saneluun tottuneen enemmistön piirissä. He eivät
suostuneet jakamaan valtaansa 9 käräjien jäsenen esittämällä, demokratiaa
edistävällä tavalla. Esitetyssä vähemmistön nimilistassa jako perustui
voimasuhteen 12-9. Tämä ei enemmistölle käynyt ja ensimmäinen kokouspäivä
päättyi tuloksettomana. Enemmistön aloitti illan ja yön tunteina
kaupankäyntinsä henkilökohtaisesti joidenkin vähemmistöön kuuluvien käräjien
jäsenten kanssa. Niinpä enemmistö saikin sillä keinoin taakseen lisää 2-3
vähemmistön riveissä neuvotellutta käräjien jäsentä. Tällaisen kaupankäyntinsä
johdosta enemmistö pääsi taas entisellä, haluamallaan tavalla täyttämään kaikki
saamelaiskäräjien hallintoelinten paikat.</i></p>
<p class="MsoNormal"><b>Halutaanko nyt vain varmistaa oma asema, ettei käräjien
politiikkaan muutosta vaativien äänimäärä vaaleissa kasva liian suureksi.</b></p>
<p class="MsoNormal">Tällä tavoin viime vaaleissa esiin noussut uhka nykyisen
valtaa pitävän ryhmittymän vallan jakautumisesta demokraattisemmalla tavalla
saataisiin estettyä. <b>Kun vaaliluettelon tekijät itse valitsevat
äänestäjänsä, on menestys vaaleissakin turvattu. </b>Tämän jälkeen he pääsevät
päättämään kaikkien saamelaisten, myös ilman äänioikeutta olevien saamelaisten
puolesta, monista heitä koskevista asioista. Vaikkakin ilman legitimiteettiä
toimia kaikkien saamelaisten puolesta. <b>Vastaavaa tilannetta muualla Suomessa
ei ole ollut viimeisten sadan vuoden aikana.</b></p>
<p class="MsoNormal"><a name="_Hlk75242392"><b>Lopuksi</b></a></p>
<p class="MsoNormal">Saamelaiskäräjälakia uudistaneen toimikunnan esitys on
laiksi kelpaamaton. Suurimmat syyt kelpaamattomuuteen saamelaiskäräjälaiksi
ovat esityksen ne, tässäkin muistiossa luetellut kohdat, jotka vääjäämättä
johtavat <b>saamelaisten keskinäiseen eriarvoisuuteen</b> ja antavat
saamelaiskäräjiä hallitsevalle enemmistölle mahdollisuuden päättää asioista
mielivaltaisesti ja kohdella merkittävää osaa saamelaisia <b>syrjivästi.</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p><br /><p></p>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com17tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-15594929049980052162021-09-30T14:54:00.005+03:002021-09-30T15:25:35.856+03:00Eikö tosiasiallinen yhdenvertaisuus poista koskaan ”positiivista syrjintää”?<div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><span><span>Metsähallitus on laatimassa nk. saamelaisten kotiseutualueen
luonnonvarasuunnitelmaa vuosille 2022 – 2027. Suunnitelma siis kattaa valtion
vesialueet Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa sekä Lapin paliskunnan
alueella Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Oheisen linkin
<a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=16366">https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=16366</a> takaa löytyvä suunnitelmaluonnos on ollut lausunnoilla 20.9.
saakka. Myös annetut lausunnot ovat netistä luettavissa. <br /></span></span><span><span>Metsähallituksen suunnitelmia lukiessa täytyy nykyään jo
välillä tarkistaa, onko eksynyt lukemaan jotain saamelaiskäräjien lausuntoa tai
julistusta. Kun niissä esitettyjä toistoja saamelaisten oikeuksista ja
kansainvälisistä sopimuksista lähtee vähänkin avaamaan, päätyy varsin
stereotyyppiseen näkemykseen saamelaisista poronhoitajina ja
saamelaiskulttuurista poronhoitona. Ja lisäksi, ettei tuo kulttuurin
harjoittaminen luonnon käyttömuotona alistu minkäänlaisen kestävyyden tai muun
kriittisemmän arvioinnin kohteeksi – vaikka olisi kuinka kovaa ja koneellista.<br /></span></span><span><span>Tosiasiassa saamelaisista vain pieni joukko harjoittaa
poronhoitoa – etenkin elinkeinona. Tosiasiassa nk. kotiseutualueella asuu vain
ehkä kolmannes Suomen saamelaisista – sikäli kun on uskominen saamelaiskäräjien
ym. tietoja, joiden mukaan saamelaisia on Suomessa noin 10 000 ja kun lukua
vertaa pohjoisimpien kuntien alueella asuvien saamelaisten määrään. Kun siis
puhutaan ja viedään käytäntöön saamelaisten luonnon käyttöön liittyviä
oikeuksia, se koskee pientä osaa kaikista saamelaisista, vai koskeeko?
Kuitenkin muun muassa tuossa Metsähallituksen suunnitelmaluonnoksessa
vilahtelee ainakin viittauksin käsite yhdenvertaisuus, joka ei tietenkään
tarkoita konkretiaa suunnitelman tarkoittamien saamelaisten ja sitä koskevan
muun väestön ja heidän sidosryhmiensä keskinäisessä hierarkiassa. Viittaan
aiemmin käytössä olleeseen käsitteeseen ”positiivisesta syrjinnästä”
(kohdistuen alkuperäiskansaan nähden ylivertaisessa asemassa olevaan
valtaväestöön tai sen elinkeinoja harjoittavaan tai väärää vaatetusta
käyttäviin saamelaisiin) sekä myöhemmin tilalle otettuun ja paremmin myyvään
käsitteeseen ”positiivisesta erityiskohtelusta” (joka on käytäntönä samaa kuin
edellinen).<br /></span></span><span><span>Tästä oikeuksien ja ”positiivisen erityiskohtelun” suossa
tallustavan luonnonvarojen käytön ja näennäisen suojelun suunnitelmasta
annetuissa monissa lausunnoista heijastuu Metsähallituksen toiminnan
skitsofreenisuus. Yhdistettynä ehkä joiltain osin aidosti vaivaavaan
putkinäköön. Tosin kun puhutaan ”taudin” alkulähteestä, tartuttajasta, voivat
jäljitykset johtaa myös laitosta ohjaaviin ministeriöihin, ehkä
valtioneuvostoonkin, ja hyvin suurella epäilyllä vaikka Firenzeen, yleisemmin
Suomea maailmalla mustamaalaavien ”ihmisoikeustahojen” aherrukseen. Kyse on
siis Suomen mainetta suojaavasta hyvekuplasta, jota kukaan ei uskalla puhkaista
katsoakseen mitä sen sisältä todellisuudessa löytyy.<br /></span></span><span><span>Tässä tausta-asetelmassa luin mielenkiinnolla Lapin
Kullankaivajain Liiton luonnonvarasuunnitelmasta antamaa lausuntoa. Sen
laatinut liiton edunvalvoja <b>Antti Peronius</b> on aiemminkin tuonut korkealentoisia
oikeuskysymyksiä elävän elämän ja karujen faktojen äärelle. Ja varsin usein
hänen argumenttinsa ovat kestäneet myös kullankaivuun liittyen Suomen
oikeuslaitosten tutkinnassa. Onneksi oikeuslaitos ei ole ollut
itsestäänselvyyksinä toistettujen väitteiden vietävissä (esimerkkinä vaikkapa
hiljattainen Käsivarren alueen malminetsintäkeissi). Pitäisikö kuitenkin sanoa
ei toistaiseksi, kun luki äsken uutista korkeimman oikeuden (KKO) myöntämästä
mitalista tilanteessa, jossa ollaan laatimassa hyvin kiistanalaista saamelaisia
ja saamelaisuutta koskevaa lakimuutosta.<br /></span></span><span><span>Lapin Kullankaivajain Liitto (LKL) esittää, että nyt
lausunnoilla ollutta luonnonvarasuunnitelmaa ei hyväksytä, vaan se palautetaan valmisteluun. Liiton mukaan suunnitelman tavoitteeksi on
ilmoitettu luonnon arvon vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien sekä kestävä
yhteiskunnallinen kokonaishyöty. Sen käsitys kuitenkin on, että asetettu
tavoite ei tuolla suunnitelmalla toteudu, eikä sitä ilmeisesti ole pyritty
tavoittelemaankaan, sillä suunnitelmassa merkittävästi linjataan saamelaisten
oikeuksien nostaminen kaikkien muiden maan- ja luonnonkäyttäjäryhmien
oikeuksien yläpuolelle. Toinen vahva suunnitelmaan sisäänkirjoitettu linjaus on
syventää ja laajentaa alueen suojelua, joka on kaavailtu tehtäväksi
kontrolloimalla, hidastamalla ja vaikeuttamalla kaikkea muuta maan- ja
luonnonkäyttöä kuin saamelaiskulttuuriin liitettyä porotaloutta. Liiton mukaan
porotalouden kielteisistä luontovaikutuksista vaietaan täysin. LKL:n mukaan
Pohjois-Lapissa on vaikea ajatella mitään sellaista elinkeinotoimintaa, mikä ei
pohjaudu maan- ja luonnonkäyttöön. Rajoittamalla tätä heikennetään alueen
taloudellisia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tämä synnyttää kielteisen
kehityskulun mikä tosiasiallisesti heikentää myös porotalouden ulkopuolella olevan
saamelaisen väestönosan mahdollisuuksia toimeentuloon ja mahdollisuuteen asua
alueella.<br /></span></span><span><span>Perusteluiksi miksi luonnonvarasuunnitelma pitää palauttaa
uuteen valmisteluun LKL esittää, <i>ettei ensinnäkään oikeudellista pohjaa
saamelaisen väestönosan positiivisen erityiskohtelun automaation luomiselle ole
olemassa.</i> Liiton mukaan tämä virheellinen lähtökohta on vääristänyt
suunnittelun perusteita ja johtanut käsittämättömään lopputulokseen ja
syvenevään epätasa-arvokehitykseen. Toisekseen luonnonvarasuunnitelma ei LKL:n toteuta asetettua
päätavoitetta, vaan sen vaikutukset todennäköisesti huonontavat luonnon arvon
kehittymistä ja pienentävät kokonaishyötyä – vain pienen poronhoitajapiirin
hyödyt kasvavat.<br /></span></span><span><span>Antti Peronius on todennut, kuinka kolmannes
luonnonvarasuunnitelmasta käsittelee saamelaisten positiivisen erityiskohtelun
oikeutusta. Vakuuttaminen ei hänen mukaansa onnistu, koska Suomen laista eikä
mistään kansainvälisestä sopimuksesta löydy sellaista vaatimusta. Yleinen
vaatimus on kaikkien tasapuolinen kohtelu. Peroniuksen mukaan suunnitelmassa on
aivan oikein todettu, että Metsähallituksen tulee osaltaan edistää
perustuslaissa mainittua saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää kieltään
ja kulttuuriaan. Hänestä Metsähallituksen tulee kuitenkin samanaikaisesti
huolehtia kaikkien muidenkin ryhmien perusoikeuksien toteutumisesta.<br /></span></span><span><span><i>LKL:n lausunnon mukaan suunnitelmassa on aivan oikein
todettu, että tällä erityiskohtelulla ei muiden paikallisten asemaa tai
elinkeinojen toimintamahdollisuuksia heikennetä – eikä tietysti saakaan
heikentää, mutta ei myöskään saa rakentaa uudenlaista epätasa-arvoa, mikä jää
mainitsematta</i>. Suomen laissa ja kansainvälisessä sopimuksessa mainitaan
erityiskohtelu, mutta sitä on tarkoitettu käytettäväksi vain silloin, kun
alkuperäiskansan edustajat eivät kykene osallistumaan itseään koskevaan
päätöksentekoon tai vaikuttamiseen heikon osaamisen, kulkuolosuhteiden,
taloudellisen aseman tms. johdosta. Tällöinkin erityiskohtelu on tarkoitettu
annettavaksi vain tasa-arvon saavuttamiseen saakka.<br /></span></span><span><span><i>LKL:n mielestä tässä suunnitelmassa näkyy taustalla
saamelaiskäräjien argumentaatio, minkä mukaan saamelaisille kuuluvat kaikki ne
oikeudet, mitkä suomalaisillekin kuuluvat ja sen lisäksi saamelaisalueella
vielä jotakin muuta erityistä. </i>Tämä perustellaan kielellisiin oikeuksiin
liittyvillä kulttuurisilla oikeuksilla ja jos kulttuuri käsitetään laajasti kaikkena
ihmisen tekemisenä, niin se voidaan laajentaa koskemaan ihan kaikkea. <br /></span></span><span><span>Tämä tulkinta on kuitenkin lausunnon mukaan virheellinen.
Muista poikkeavaa erityiskohtelua voidaan toteuttaa määräaikaisesti ja aina
vain tarkoin rajatuissa yksittäistapauksissa poikkeaman korjaamiseen, kunnes
tasa-arvoisuus toteutuu. Mitään jatkuvatoimista automaattia erityisen
positiivisen kohtelun mahdollistamiseksi millekään kielelliselle tai etniselle
ryhmälle ei voida rakentaa, sillä tasa-arvoinen kohtelu on kuitenkin kaiken
hallinnoinnin lähtökohtainen lähestymistapa.<br /></span></span><span><span>Väärä ajatus saamelaisille kuuluvista erityisistä
oikeuksista perustuu Peroniuksen arvion mukaan saamelaiskäräjien edunvalvonnan
tarkoituksenmukaiseen virhetulkintaan. Suomen oikeuslähteet ja kansainväliset
sopimukset lähtevät siitä, että erityiskohtelua annetaan vain, jos sitä tarvitaan nostamaan
alkuperäiskansan oikeuksien taso muun väestön tasalle – jos esimerkiksi
alkeellisissa oloissa asuva väestö ei yksinkertaisesti kykene osallistumaan
yhteiskunnalliseen elämään. Suomessa tällaista epätasa-arvoa ei ole.<br /></span></span><span><span><i>Voimassa olevan lainsäädännön pohjalta erityiskohtelua
voidaan harjoittaa sellaisessa tilanteessa, missä tunnistetaan kielellisten ja
kulttuuristen oikeuksien toteutumatta jääminen. Silloinkin korvaavan
toiminnan tulee kohdistua itse ongelma-asian ratkaisemiseen eikä milloinkaan
laajoihin yleisiin oikeuksiin, niin kuin luonnonvarasuunnitelman
kaltaisessa laajassa suunnitelmassa väkisinkin tehdään.</i> Tämä saamelaiskäräjien argumentaatiosta rakennettu ajattelu
(samat oikeudet ja ekstraa päälle) ei perustu Peroniuksen
selvityksen mukaan mihinkään lakiin. Mikäli sellaista halutaan rakentaa, tulee
hänen mukaansa lakeja muuttaa. Missään oikeuslähteessä (laissa tai asetuksessa tai
hallituksen esityksessä) ei mainita yleistä, pysyvää positiivista erityiskohtelua,
minkä kaltaista menettelyä tämä luonnonvarasuunnitelma on luomassa. Tämän
kaltaisen erityisoikeuksien automaatin rakentamiselle ei ole olemassa
minkäänlaista perustetta.<br /></span></span><span><span>Peroniuksen mukaan kokonaan toinen täysin erillinen kysymys
on se, mistä laista lopulta johdetaan erityisten maan- ja luonnonkäyttöön
liittyvien oikeuksien olemassaolo nimenomaan saamelaisalueella. Ilmeisesti ainoa
sitä tukeva lain kohta on hänen mukaansa metsähallituslaissa oleva viittaus
kulttuurin toteutumisen oikeuden varmistamisesta nimenomaan saamelaisalueella.
Saamelaiskäräjälaissa ei ole olemassa mitään erityistä aluerajausta muuten kuin
saamelaiskäräjien organisoitumiseen liittyen. Saamelaisella on perustuslain
mukainen erityinen oikeus ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan kaikkialla – mutta
mistä syntyy rajaus toteuttaa vaikkapa eräilyyn liittyvää kulttuuria erityisesti
vain saamelaisalueella?<br /></span></span><span><span>Tässäkin luonnonvaraprojektissa käytetty Akwe:kon menettely
on Peroniuksen mukaan pieni esimerkki sisään rakentuneesta epätasa-arvosta.
Siinä näennäisesti osallistetaan laaja joukko, mutta laajan keskustelevan
ryhmän takana on pieni erillinen saamelaisten työryhmä, jonka vaikutus on
suuri. Metsähallituksen Akwe:kon hallinnoiduissa alueiden hoito- ja
käyttösuunnitteluissa saamelaisten työryhmä on käytännössä käyttänyt
veto-oikeutta. Toisin sanoen sidosryhmien päätyöryhmä ideoi ja esittää asioita,
joista seuraavassa kokouksessa kerrotaan, että Akwe:kon erillistyöryhmä ei
niitä hyväksynyt – perusteluna aina se, että suunniteltu asia heikentää
saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä. Tarkemmin perusteluja ei
yleensä avata, eikä keskustelua osapuolten välille synny, koska useasti
saamelaiset jäsenet eivät ole yleiskokouksessa läsnä ja muut eivät saa seurata
erillistyöryhmän keskustelua.<br /></span></span><span><span>Menettely synnyttää Peroniuksen mukaan epätasa-arvon
tunnetta, kun lisäksi Metsähallitus maksaa osallistumisen kulut Akwe:kon
ryhmäläisille, mutta ei pääryhmän työskentelyyn osallistuville. Kaikki tämä voi
olla ymmärrettävää hyvin alkeellisissa oloissa elävän heimokansan jäsenten
suojaamiseksi ja osallistumisen mahdollistamiseksi, mutta onko sen kaltainen
menettely tarpeen Suomen kaltaisessa maassa, missä valtion hyvin
rahoittama saamelaiskäräjät jo hoitaa tällaisia asioita, LKL kysyy.<br /></span></span><span><span>Perusteluiksi kritiikkiinsä luonnonvarasuunnitelman
tavoitteista LKL viittaa saamelaiskäräjien toimiin poronhoidon nimissä
kullankaivukiistoissa. Saamelaiskäräjät on sarjatuottanut kullanhuuhdontaan
liittyviä muistutus- ja valitusdokumentteja (noin 100 hallinto-oikeusvalitusta
ja kymmenkunta valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen), joissa on viljelty
julistuksenomaisesti sitä, kuinka saamelainen poronhoito on luontosidonnaista
ja perustuu mm. laidunkiertoon, luonnonlaitumiin, luonnon kunnioittamiseen yms.
hyviin asioihin. Näillä argumenteilla saamelainen poronhoito erotetaan
jostakin muusta, mitä on samoissa paliskunnissa tapahtuva suomalaisten poronhoito tai suomalaisten paliskuntien vastaavissa
luonnonolosuhteissa tapahtuva poronhoito.<br /></span></span><span><span>Peroniuksen mukaan taustalla lienee ajatus, että
saamelaisella poronhoidolla on jotakin sellaista erityistä kulttuurista arvoa, mitä jollain
toisella poronhoidolla ei ole. Näiden väitteiden tai ylipäätään porotalouden
toimintatapoihin liittyvien erojen todenperäisyyttä on vaikea arvioida. Tämänkaltainen
saamelaisen porotalouden erityisyyden näkökulma on
luonnonvarasuunnitelmaluonnoksessa nytkin kritiikittömästi omaksuttu. Samoin
sanallakaan ei viitata porojen ylilaidunnuksen aiheuttamaan jättiläiskokoiseen
ekologiseen muutokseen, mikä on merkittävin nimenomaan saamelaisalueella ja minkä
aiheuttamaa ristiriitaa mm. ympäristön kulumiseen ja petopolitiikkaan
liittyvien tavoitteiden kanssa pitäisi nimenomaan tämän kaltaisessa suunnitelmassa LKL:n mukaan
pohtia.<br /></span></span><span><span>Olipa porotalous kulttuurisesti erityistä tai ei, siihen
liittyy kuitenkin LKL:n mukaan vakavampi ongelma eli sen huono tulontuottokyky. Tilastot
osoittavat, että lihanmyyntitulo ei riitä kattamaan tuotantokuluja,
vaikka oman työn hinta määriteltäisiin kuinka alhaiselle tasolle. Tuet ja
korvaukset nostavat kokonaistuloksen niukasti plussan puolelle. Muille koituvat
sivukustannukset ovat suhteessa tuottoon lisäksi valtavat – esimerkiksi
porokolareihin liittyvät vakuutuskorvaukset nousevat samaan suuruusluokkaan
lihanmyyntitulojen määrän kanssa.<br /></span></span><span><span>Jos alueen kaikki maan- ja luonnonkäyttö alistetaan
porotaloudelle siten kuin luonnonvarasuunnitelmaluonnoksessa kuvataan, päädytään LKL:n
vääjäämättä katastrofiin. Näin juuri siksi, että Pohjois-Lapissa on
mahdotonta keksiä elinkeinoa, mikä ei liittyisi maan- ja luonnonkäyttöön ja
millä ei ole minkäänlaista konfliktia porotalouden kanssa. Peronius huomauttaa, että
saamalaisväestön poismuutto saamelaisalueelta on suhteessa jopa suurempaa kuin
muun väestön poismuutto. Suurin osa saamelaisista siis asuu kotiseutualueen
ulkopuolella – kotiseutualueen väestössä painottuu vanhempi sekä vanheneva
väestönosa. Tämä johtuu siitä, että vain pieni osa saamelaisesta väestöstä saa
toimeentulonsa porotaloudesta ja porotalouden ehdoilla toimiminen aiheuttaa
taloudellisen elämän mahdollisuuksien kaventumista myös suurimmalle osalle
saamelaisesta väestöstä.<br /></span></span><span><span>Luonnonvarasuunnitelman pohjalta halutaan LKL.n mielestä
vahvistaa tällaista kehitystä. Liitto arvioi, ettei tilanne tuota lopulta
mitään hyvää edes porotaloudesta tulonsa saavalle pienelle saamelaiselle
väestönosalle. Toki lyhyellä tähtäimellä saadaan muun luonnonkäytön
laidunaluekulutus ehkä hieman pienenemään ja ”ylimääräisten” poistuessa enemmän
vapauksia paimentamiselle. Lopulta tämäkään ei korjaa poronhoidon
kiistämättömiä perusongelmia. <br /></span></span><span><span>LKL:n lausunnossa viitataan vielä Norjan pohjoisimman osan
maankäytön ratkaisuun, jossa mikään maan- ja luonnonkäyttöhanke ei saa lupaa
aluehallinnolta, mikäli porotalouden kanssa ei ole sovittu kompensaatiosta.
Kysymyksessä on taloudellinen korvaus, minkä menettelyn kautta aivan kaikki on
sallittua, kunhan vain paliskunnalle maksetaan tarpeeksi. Norjan pienistä
paliskunnista monet ovat muuttuneet kompensaatiota periviksi liikeyrityksiksi
ja porotalouden harjoittaminen on niille sivutoimintaa. <br /></span></span><span><span>Suomalaisen silmin Norjan tilanne muistuttaa
suojelurahajärjestelmää. Lopputulos on Peroniuksen mielestä kuitenkin onnettomuus
Finnmarkille, vaikka sitä kehuvat harvat käytännöstä hyötyvät. Suomessa ei ole
samanlaista paikallistason ja väliportaan tason luvitusta, eikä ole samanlaisia
luontoon perustuvia siirrettäviä immateriaalioikeuksia, kuin Norjassa. Sama
malli ei ole siis suoraan siirrettävissä tänne. LKL:n käsitys on kuitenkin se,
että Akwe:kon menettelyä pyritään laajentamaan ja siihen pyritään jatkossa
sisällyttämään Norjan mallin mukainen luonnonkäytön maksullisuus.<br /></span></span><span><span>Metsähallitus tuskin haluaa julkisesti ilmoittautua
edistämään tällaista kehityskulkua, mutta nyt käsiteltävänä olevan
luonnonvarasuunnitelman myötä se LKL:n mukaan tahattomasti niin tekee.<br /></span></span><span><span>Tarkennuksena edellä mainittuun Akwe:Kon menettelyyn täytyy
todeta, että vastaavia Akwe:Kon työryhmiä on ruvettu perustamaan myös muiden
kuin saamelaiskäräjien nimittäminä. Tällainen kantainarinsaamelaisten
paikallisyhteisö on antanut lausuntonsa käsillä olleesta luonnonvarasuunnitelmasta
ja nähtäväksi jää, saako se Metsähallitukselta yhdenvertaisen kohtelun kuin nuo
sen palkanmaksussa mukana olevat ryhmät.</span></span></span></div>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: times; font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="font-family: times; font-size: medium;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><o:p></o:p></p>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-65580153310885073722021-05-11T19:09:00.003+03:002021-05-12T09:11:36.997+03:00Saamelaiskäräjälain muutosesitys vahvistaisi toteutuessaan sorron<p><span style="font-family: inherit;">Saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta sai valmiiksi
ehdotuksensa lakimuutoksista. Oikeusministeriön mukaan ”ehdotusten tavoitteena
on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa
saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja
saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä”.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">Käytännössä muutosesitykset toteutuessaan merkitsisivät
historian ja kansainvälisen alkuperäiskansakäsitteen pois pyyhkimistä Suomen
alkuperäiskansakäsitteestä. Ne olisivat siis nykyisen saamelaiskäräjillä valtaa
pitävän ryhmän märän unen toteutuminen ja samoilla lakanoilla hymy huulillaan
heräisi varmaan myös toimikuntaan käräjien yhtenä edustajana toiminut <b>Martin
Scheinin</b>; ehkä se hänelle pitkään haaveena ja arvovalta-asiana ollut kollektiivinen,
etnisesti yhdellä tavalla puhdistettu Saamenmaa voisi sittenkin syntyä!</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">Toimikunta esittää, vain <b>Juha Joonan</b> jätettyä eriävän
mielipiteen, että saamelaiskäräjien nykyinen vaaliluettelo käytännössä
siivotaan ”vääristä saamelaisista”. Hienommin sanottuna ”vaaliluetteloon
merkitsemisen edellytykset uudistetaan ja vaaliluettelo kootaan uudelleen
uudistettujen kriteerien pohjalta”. Tällä joidenkin ihmisten äänivaltaisen
saamelaisen identiteetin yliviivaamisella halutaan ”vahvistaa saamelaisten
oikeutta alkuperäiskansana itse määrittää, kuka on saamelainen”. Toimikunta
jopa näkee, että ehdotettujen muutosten pohjana on Suomen velvollisuus saattaa
saamelaiskäräjälaki sopusointuun YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia
koskevan yleissopimuksen kanssa ja estää sopimuksen loukkaukset jatkossa”.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">Oikeutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa koskevaa saamelaisen
määritelmää eli 3 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän
kielikriteeri laajentuisi neljänteen polveen ja siitä poistettaisiin niin
sanottu polveutumiseen viittaava lappalaiskohta. Toimikunta korostaa, että pykälässä
olisi kysymys nimenomaan oikeudesta äänestää ja oikeudesta asettua ehdolle
saamelaiskäräjien vaaleissa, eikä siinä määriteltäisi, ketä on pidettävä
ylipäänsä saamelaisena. Säännöksen katsotaan vastaavan pitkälti vuonna 2017
parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen määräystä saamelaiskäräjien
äänestysluettelosta.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><o:p> </o:p>”On tärkeä pikaisesti korjata nykytilanne ja huolehtia, että
Suomi turvaa jatkossa täysimääräisesti saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet”, sanoo oikeusministeri <b>Anna-Maja Henriksson</b>. Ministerin optimismiin yhtyy saamelaiskäräjien
puheenjohtaja <b>Tuomas Aslak Juuso</b>.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">Vaaliluetteloon merkitsemistä koskevan asian muutoksenhakua esitetään
muutettavaksi siten, että ensimmäisenä varsinaisena muutoksenhakuasteena
toimisi itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta. Se toimisi
saamelaiskäräjien yhteydessä ja nimitettäisiin saamelaiskäräjien ehdotuksesta. Se
siis riippumattomuudesta; lukija voi verrata sitä vaikkapa saamelaiskäräjien
mielen mukaan nimettyyn ns. totuus- ja sovintokomissioon. Muutoksenhakulautakunnan
päätöksistä haettaisiin muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos se
myöntää valitusluvan.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">Säännöstä viranomaisten neuvotteluvelvoitteesta ehdotetaan
uudistettavaksi, ”jotta Suomi täyttäisi YK:n alkuperäiskansajulistuksessa
edellytetyn ja ihmisoikeussopimusten tulkinnassa vahvistetun periaatteen
alkuperäiskansan vapaasta ja tietoon perustuvasta ennakkosuostumuksesta (Free,
Prior and Informed Consent, FPIC)”. Lisäksi saamelaisten oikeuksien huomioon
ottamisesta viranomaisten toiminnassa säädettäisiin tarkemmin. Myös
saamelaiskäräjien toimivaltasäännöstä halutaan vahvistaa ja lain
tarkoituspykälään lisätä viittaus saamelaisten itsemääräämisoikeuteen.
Kaksisataaviisikymmentä äänioikeutettua saamelaista voisi jatkossa tehdä
aloitteen saamelaiskäräjille sen tehtäviin kuuluvassa asiassa. </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">Toimikunnan jo hetken jossain määrin tiedossa
ollutta esitystä kommentoitiin saamelaiskäräjien toimintaan kriittisesti
suhtautuneiden saamelaisten taholta tuoreeltaan muun muassa näin: <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"></p><blockquote><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">”Kulttuurin heikentämiskielto olisi käytännössä käräjien veto-oikeus
kaikkiin hankkeisiin, koska niitä ei voitaisi toteuttaa muutoin, kun saamelaiskäräjien
suostumuksella. Kehityksen pysähtyessä saamelaisalueesta tulee suomalaisten
rahoittama satumaa, oma Disneyland, jota maksajat ja muutkin voivat halutessaan
silloin tällöin käydä katsomassa.”<br />
”Kun polveutumisperuste poistetaan ja käräjien vaaliluettelo puhdistetaan korkeimman
hallinto-oikeuden hyväksymistä äänioikeutetuista, ja kun käräjille perustetaan
vain sen mielen mukainen riitojen ratkaisulautakunta, on KHO pelattu
käytännössä ulos valtapelistä, jossa valikoitunut kieli-, suku- ja elinkeinoyhteisö
pääsee yksin käyttämään koko alueeseen ja myös valtion toimintaan liittyvää
valtaa sekä jakamaan valtion tälle hallinnolle syöttämiä miljoonia keskenään.”<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">”Mikäli tuo kuvatun kaltainen katastrofaalinen tilanne
synnytetään Suomen alkuperäiskansan keskuuteen, saamelaiskäräjät ei ole koko
Suomen alkuperäiskansaa edustava instituutio, vaan siitä tulee Suomeen
mielivaltaisesti itsensä valikoineiden ihmisten joukko, jolle annetaan
mahdollisuus syrjiä ja sortaa Suomen alkuperäiskansaan kuuluvia ihmisiä.”</span></p></blockquote><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">Myös neljä saamelaiskäräjien jäsentä <b>Kari Kyrö</b>, <b>Anu
Avaskari</b>, <b>Pigga Keskitalo</b> ja <b>Inka Kangasniemi</b> julkaisivat tuoreeltaan
toimikunnan esitysten esittelyn jälkeen julkislausuman, jossa he katsovat
käräjälakitoimikunnan mietinnön uhkaavan jättää osan Suomen alkuperäiskansasta kulttuuri-itsehallinnon
ulkopuolelle. He ilmoittivat, etteivät tue esityksen keskeisiä
muutosehdotuksia.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">Käräjäedustajien mukaan lappalaiskriteerin poistamisella estettäisiin
niiden ihmisten pääsy saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, jotka ensisijaisesti
YK:n työjärjestön ILO:n 169 ensimmäisen artiklan ja muiden kansainvälisesti
laajasti hyväksyttyjen käsitysten mukaan kuuluvat alkuperäiskansaan. Heiltä vietäisiin
silloin myös vaikuttamisen mahdollisuus heitä itseään ja heidän elinolosuhteitaan
koskeviin asioihin. Käräjäedustajat muistuttavat historian totuuksiin viitaten
nimityksen lappalainen tarkoittavan saamelaista, vaikka nyt on alettu
virheellisesti väittää sen tarkoittavan pelkkää elinkeinoa. </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">Käräjäedustajien mukaan nyt esitetyllä
äänioikeusmäärittelyllä mahdollistetaan mielivalta, jossa jatkossakin voidaan
syrjiä ihmistä osallistumasta itseään koskevien asioiden käsittelyyn ja
päättämiseen. Heistä absurdia asiassa on vielä se, että vedotaan YK:n
ihmisoikeuskomitean suositukseen saamelaisten itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi. Käräjäedustajat huomauttavatkin, että viitattu ihmisoikeuskomitean
suositus on syntynyt tilaustyönä ja puolueellisesti, sillä asianosaisia ei ole
lainkaan kuultu.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">Esitys loukkaa heidän mielestään lukuisten ihmisten
perusoikeuksia ja on siten toteuttamiskelvoton.</span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> JK.<br />Ohessa linkki saamelaiskäräjälakitoimikunnan mietintöön. Juha Joonan eriävä mielipide alkaa sivulta 182.<br /><a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/374663f3-4b21-4774-8fd3-818af2878155/3d5a582f-aab6-4a2c-8994-f79ef5dbc969/JULKAISU_20210511130122.PDF">https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/374663f3-4b21-4774-8fd3-818af2878155/3d5a582f-aab6-4a2c-8994-f79ef5dbc969/JULKAISU_20210511130122.PDF</a></o:p></p>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com37tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-54720590744059646732021-03-30T14:41:00.000+03:002021-03-30T14:41:24.367+03:00Suomalaiset tienaavat saamelaispolitiikalla – toki myös valikoitunut osa saamelaisista<div style="text-align: left;"><i style="font-family: arial; font-size: small;">J</i><i style="font-size: small;"><span style="font-family: times;">os olisin saamelainen,
mahtaisinko kokea koskaan tulleeni hyväksikäytetyksi tai että minua katsotaan
ylhäältä päin, hieman alentuvasti?</span></i></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: times;"><span style="font-size: small;">Kuten edellisessä
blogikirjoituksessani kerroin, on saamelaisten keskuudessa ihmetelty ja
paheksuttukin sitä, kuinka </span><b style="font-size: small;">Juha Sipilän</b><span style="font-size: small;"> kuningasoivallusta, Suomen
valtion ja saamelaisten totuus- ja sovintokomissiota on lähdetty vetämään
saamelaisten omien edustajien sijasta suomalaisin komissaarein. Koska nämä
suomalaiset on valittu saamelaiskäräjien myötävaikutuksella, on kysytty, ja
varmaan aiheesta, eivätkö saamelaiset itse kelpaa mihinkään.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: times;">Minusta tässä komissioasiassa
ei ole sinällään mitään uutta tai erikoistakaan. Kun tarkastelee
saamelaispolitiikan ja vaikkapa tuota politiikkaa tuottavan ja ruokkivan saamelaistutkimuksen
vaikuttajia, eipä siellä kovin montaa todella vahvaa saamelaista asiantuntijaa
tai auktoriteettia ole. Ja heistäkin monet nojaavat esiintymisensä suomalaisten
ohjaukseen.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: times;"><b style="font-size: small;">Kaisa Korpijaakko</b><span style="font-size: small;">, </span><b style="font-size: small;">Heikki J. Hyvärinen</b><span style="font-size: small;">, </span><b style="font-size: small;">Eero J. Aarnio</b><span style="font-size: small;">, </span><b style="font-size: small;">Martin
Scheinin</b><span style="font-size: small;">, </span><b style="font-size: small;">Hannele Pokka</b><span style="font-size: small;">… Ihan vain muutamia saamelaispolitiikan
maineikkaita suomalaisia rakentajia ja edistäjiä mainiten. Sitten löytyy toki
pitkä rivi pekkasamallahtia, evabiaudeteja ja anna-majahenrikssoneja, jotka
ovat virka-, tutkimus- tai poliittisissa asemissaan koettaneet olla edistämässä
mielikuvaa saamelaisen nomadikansan avuntarpeesta. Unohtaa ei pidä myöskään
mediaa, jolle jo Rovaniemeltä alaspäin saamelaisuus on poroja ja lapinpukuja –
ja tietenkin harmonista elämää luonnon kanssa, uhkina vain metsänhakkuut,
kullankaivu, kaivokset ja vesien patoaminen.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: times;">Niin, ja se Jäämeren
rautatie.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: times;"><span style="font-size: small;">Tämä suomalaisvetoinen
saamelaispolitiikka tuli nyt mieleeni, kun silmiin osui uuden
tutkijavaikuttajan, alkuperäiskansaoikeuden dosentti </span><b style="font-size: small;">Leena Heinämäen</b><span style="font-size: small;">
hieman yli satasivuinen </span><i style="font-size: small;">”Opas saamelaisia koskevien oikeusnormien tulkintaan
ja soveltamiseen ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä”</i><span style="font-size: small;">. Tuo
maaliskuun lopussa ilmestynyt ja vain verkko-osoitteesta </span><a name="_Hlk67999571" style="font-size: small;"></a><a href="https://dokumentit.solinum.fi/samediggi/download/?d=Dokumenttipankki/Selvitykset%20ja%20raportit/Elinkeino%20ja%20oikeus/Opas%20saamelaisia%20koskevien%20oikeusnormien%20tulkintaan%20ja%20soveltamiseen.pdf" style="font-size: small;">https://dokumentit.solinum.fi/samediggi/download/?d=Dokumenttipankki/Selvitykset%20ja%20raportit/Elinkeino%20ja%20oikeus/Opas%20saamelaisia%20koskevien%20oikeusnormien%20tulkintaan%20ja%20soveltamiseen.pdf</a><span style="font-size: small;"></span><span style="font-size: small;"> </span><span style="font-size: small;">löytyvä eepos kerrotaan saamelaiskäräjien
tilaamaksi. Jotenkin tuntuu, että tuo tilaustyö ei ole ihan halpakaan ollut,
sen verran sen sisälle on kertynyt tavaraa. Kuinka paljon teos sitten kuluu
tavallisen saamelaiskäräjien edunvalvojan saati oikeuksiaan pohtivan tavallisen
saamelaisen käsissä? Ainakin se pikaisesti silmäten valottaa satoine
liiteviittauksineen ja luetteloineen kenelle tahansa, kuinka lopulta valtavasti
löytyy laki-, lausunto- ja sitoumusmateriaalia, joihin saamelaiset ja
saamelaisten oikeudet on tavalla tai toisella liitetty – tai halutaan Heinämäen
kaltaisten toimijoiden taholta liittää. Mieleen tulee, millaiseen suohon Suomi
on näillä erilaisilla sitoumuksilla ja niiden tulkinnoilla sotkettu ja halutaan
yhä syvemmälle sotkea, ja missä tulee jokin pohja vastaan.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: times;">Ehkä tuo jonkinlainen pohjakosketus
löytyisi, jos Suomen valtio päättäisikin toteuttaa – mielikuviin nojaavan ja
vain johonkin asuntolakouluaikaan keskittyvän komissiohankkeen sijasta, tai
edes sen rinnalla – siltä usein toivotun ja vaaditun riippumattoman
olosuhdeselvityksen saamelaisten asemasta ja elämästä nyky-Suomessa. Lienee
satavarmaa, että tuollaista todellisuuden peilausta monet tutkijat,
oikeusoppineet ja ehkä oikeus- ja ulkoministeriökin vastustavat, onhan se uhka
monien nykyiseen saamelaispolitiikkaan ankkuroidulle yhteiskunnalliselle asemalle
ja myös toimeentulolle. Ainoat voittajat tästä selvityksestä voisivat olla
syyllisyydessä kalliisti ryvetetty Suomen valtio sekä tavalliset saamelaiset,
jotka saamelaisten enemmistönä edustavat ihan muunlaista saamelaista elämää
kuin mikä yksipuolinen mielikuva saamelaisista ja saamelaisuudesta on pyritty
antamaan.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: times;">Saamelaisuutta tuo
olosuhdeselvitys ei mihinkään kadottaisi – eikä sen pitäisikään kadottaa.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: times;">Tuossa aseman, vallankäytön
ja ansainnan kolmiossa yhtyvät suomalaisten toimijoiden ja saamelaisten oman
kulttuuri-itsehallinnon toimijoiden – ainakin heistä keskeisimpien – intressit.
Tämän takia puhe yleistäen saamelaisista on etääntynyt vuosikymmenten kuluessa
yhä etäämmälle arjen todellisuudesta. Puhutaan saamelaisten eliitistä,
saamelaisyhteisön sisäisestä syrjinnästä ja sorrosta. Pitkään
saamelaispolitiikkaa seuranneena voi vain harmitella sitä, miten paljon
paremmin saamelaisten asiat yhtenäisenä ja vahvempana yhteisönä voisivatkaan
olla nykyisen kärhämöinnin ja valtapelailun sijasta. Se vain ei sovi kaikille
saamelaisille, eikä varsinkaan saamelaispolitiikkaa pyörittäville ja siitä
tavalla tai toisella hyötyville suomalaisille.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: times;"><span style="font-size: small;">Näin kun jatketaan, ylisen
Lapin kehitys ei tule ainakaan kulkemaan ylöspäin. Nuoret saamelaiset jatkavat
poismuuttoa alueelta, vanhat jäävät ihmettelemään kaluttuja porolaitumia ja
kärtyämään keskenään. Mutta: </span><i style="font-size: small;">”Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ja
luontosuhteen vaalimista uhkaavat monenlaiset kilpailevat maankäyttömuodot
kuten matkailu ja kaivostoiminta sekä ilmastonmuutos. Porojen laiduntamisen
keskeisimpänä ongelmana ovat alati pienenevät laitumet. Saamelaisten
perinteistä kalastusta häiritsevät myös kalastuslainsäädännön säännökset, jotka
eivät tunnusta ja turvaa saamelaiskulttuuria ja saamelaisten oikeuksia. Niin
ikään saamelaisten ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta koskevan
perinnetiedon ylläpitämistä ja säilymistä uhkaavat mm. elinkeinorakenteen
muuttuminen, saamen kielen vaihtuminen suomen kieleen, saamelaisten
perinteisten elinkeinojen heikko kannattavuus ja saamelaisten muutto pois
saamelaisten kotiseutualueelta. Myös se, ettei yhteiskunnan hallinto- ja
tukijärjestelmissä riittävästi tai ollenkaan tunnisteta saamelaisten
perinteisten elinkeinojen haasteita eikä kulttuurista merkitystä, heikentävät
perinteisten elinkeinojen elinkelpoisuutta”</i><span style="font-size: small;">, kirjoittavat dosentit
pitääkseen ikiliikkujansa käynnissä.</span></span></div>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com15tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-34340999950690868302021-03-06T15:01:00.004+02:002021-03-06T15:47:04.158+02:00”Tässä on mahdollista, että edessä on vain entistä isompi riita"<p></p><div style="text-align: left;"><div style="text-align: left;"><p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">”Kyllä taitaa taasen veronmaksajien lompsassa käydä
´kulttuurituuletus´ jahka nuo saa palikat kohdalleen. Halvin ja kiistattomin
ratkaisu olisi lakkauttaa koko käräjäjärjestelmä, koska riitelevät nyt turhan
kalliisti asioista, sekä jarruttavat muutenkin kurjistuvaa lapin kehitystä.”<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Lähdinpä liikkeelle parilla lukijakommentilla uutisesta,
jossa kerrottiin valtion nimeämistä komissaareista <b>Juha Sipilän</b> pääministerinä
käynnistämään saamelaisten totuus- ja sovintoprosessiin. Saamelaiskäräjien
hyväksymät valtion komissaarit ovat siis eläköitynyt ympäristöministeriön
kansliapäällikkö ja Lapin maaherrana saamelaislakikuvioissa ”kunnostautunut”
<b>Hannele Pokka</b> ja niin ikään eläkkeellä oleva piispa <b>Kari Mäkinen</b>, joka pyysi
virassa ollessaan saamelaisilta anteeksi kirkon vanhoja pahoja tekoja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Kun saamelaiskäräjien nimeämät komissaarit ovat käräjien
entinen lakimiessihteeri ja Pokan aisaparina aikanaan noissa lakitalkoissa
ollut <b>Heikki J. Hyvärinen</b>, muun muassa vihreiden kunnanvaltuutetun meriiteillä
mainittu ja Greenpeacen masinoimaa metsäkiistelyä edesauttanut <b>Miina Seurujärvi</b>
sekä kolttien esittämänä maisteri ja ”lakikoltta” <b>Irja Jefremoff</b>, ei ehkä niin
ihme, että pientä ihmettelyä jos riidankin siementä saattaa olla jo valmiiksi
itämässä. Yhdellä jos toisellakin taholla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Uutisten mukaan valtion komissaariehdokkaiden kartoitusta on
tehty virkamiesvalmisteluna. Sen verran taustalta on voinut kuulla, että aika
tarkoin on oikeusministeri <b>Anna-Maja Henrikssonin</b> byroosta koetettu sovitella,
että nuo ehdokkaat olisivat saamelaiskäräjien johdon mieleen – tai ainakin kohtuudella
kelpaisivat sille. Ja tokihan nuo jos ketkä kelpaavat, kun Henrikssonkaan ei
näe varmasti edelleenkään mitään ongelmaa saamelaiskäräjien toiminnassa syrjään
jätettyjen tai varsinkaan statuksettomien kalastaja- ja metsäsaamelaisten
näkökantojen ohittamisessa. Heidän, joita Suomen aluetta hallinnoiden
valtioiden harjoittama sorto ja sulauttaminen on oikeasti eniten koetellut.
Poliitikoille syötetty historia kun ulottuu tässä totuus- ja sovintoasiassa
vain 1950-luvun asuntolakouluaikoihin?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Uutisten mukaan totuus- ja sovintokomission jäsenten
yhteensovittamista jatketaan saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja
valtioneuvoston kanslian kanssa. Komission jäsenet nimitetään virallisesti
komission asettamisen yhteydessä, kaiketi jo ehkä kevään kuluessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Jos näin ulkopuolisena pitkäaikaisena saamelaispolitiikan
seuraajana tekee mieli todeta, että nyt totuus- ja sovintokomissioon on valittu
kaksi koko saamelaisriitelyn keskeistä aiheuttajaa sekä loput heille enemmän
tai vähemmän helppoja joo-henkilöitä, on porukka saanut ns. saamelaisyhteisön
suunnasta arvostelua siitä, onko komissiolla luottamusta, jos siinä ei ole
etnisesti saamelaisia jäseniä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Utsjokelainen saamelaisyhdistys Sámi Siida kritisoi
avoimessa lausunnossaan saamelaiskäräjien päätöstä. Yhdistyksen puheenjohtaja
<b>Sámmol Lukkarin</b> mielestä päätös vie prosessia väärään suuntaan.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">”Me saamelaiset olemme nyt menettäneet ainoan
mahdollisuutemme saada saamelainen komissaari. Vaikuttaa siltä, että
saamelaiskäräjät on hylännyt meidät saamelaiset ja me emme kelpaa mihinkään”,
saamelaiskäräjien varajäsen Lukkari on mediassa laukonut.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Myös Saamelaisneuvoston varapuheenjohtaja <b>Aslak Holmbergin</b>
mukaan komission uskottavuus kärsii, koska saamelaiskäräjät ei valinnut siihen
saamelaisia. Sinällään Holmberg ei kyseenalaista muutoin valittujen pätevyyttä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">”Miten alkuperäiskansat Kanadassa tai Etelä-Afrikassa
olisivat reagoineet, jos valtio olisikin asettanut komission jäseniksi vain
valtaväestön edustajia? Se olisi varmasti saanut kovaa kritiikkiä”, Holmberg
arvioi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Saamelaiskäräjien lahtelaislähtöinen puheenjohtaja <b>Tuomas
Aslak Juuso</b> (ent. Rinne) on vedonnut, ettei komission työtä tuomittaisi
etukäteen. Hänestä komissaarien valinta on ollut perusteellinen prosessi, johon
saamelaisyhteisö on päässyt vaikuttamaan kuulemistilaisuuksissa. Kokouksen
päätöstä hän ei kritisoi eikä näe tarpeelliseksi mitään uutta käsittelyä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Kanadan mallista totuus- ja sovintokomissioprosessia alun
perin kovasti lobannut Lapin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen professori
<b>Rauna Kuokkanen </b>kuuluu pettyneisiin. Hänestä olisi otettava huomioon
saamelaisten tahto komissaarien etnisiteetistä. Kuokkanen haastaa mediassa
saamelaisyhteisöä keskustelemaan komission luottamuksesta. Hänen mukaansa toive
saamelaisten valinnasta komissaareiksi on tullut esille jo valtioneuvoston
vuonna 2018 järjestämissä totuus- ja sovintoprosessiin liittyvissä
kuulemistilaisuuksissa. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">”Kun saamelaiskäräjät ei pystynyt valitsemaan saamelaisia
komissaareiksi, kysynkin, että onko se tekemässä oman työnsä turhaksi ja kokoamassa
komission, joka ei edes voi onnistua työssään?” Kuokkanen latailee.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Saamelaiskäräjien jäsen <b>Pirita Näkkäläjärvi</b> on asettunut
puolustamaan blogissaan käräjien päätöksiä. Hänestä etniseltä taustaltaan
suomalaisten henkilöiden valinta saamelaiskäräjien komissaareiksi ei vähennä
luottamusta komissiota kohtaan, sillä saamelaiskäräjät on itse valinnut heidät
komissaareikseen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Näkkäläjärven mukaan valinnassa haluttiin huomioida
sukupuolten tasa-arvo ja saada kaikki kolme kieliryhmää edustetuiksi. Lisäksi
komissaarien ei haluttu olevan saamelaiskäräjien nykyisiä tai aikaisempia
jäseniä tai poliittisessa toiminnassa aktiivisesti mukana olleita. Jaa, ei siis
politiikassa mukana olleita?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Saamelaisten totuus- ja sovintokomission siis pitäisi
aloittaa työnsä vielä nyt keväällä. Alun perin komission työlle on annettu
aikaa vuoden 2022 loppuun, mutta nyt on jo pohdittu, josko totuutta ja sovintoa
tahkottaisiin vielä jatkoaika vuoden 2023 loppuun.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Komission työlle ollaan kaiketi nimeämässä jokin
parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka mahdollisesta kokoonpanosta ei ole
näkynyt arvuutteluja. Sen sijaan pohjustusta komission tarpeesta ja työstä
taustalla jo tehdään, esimerkkinä maanantaina 23.3.2021 järjestettävä
tilannekatsaus-webinaari, jonka seuraamiseen voi ilmoittautua linkissä
<a href="https://historianswithoutborders.fi/tilannekatsaus/">https://historianswithoutborders.fi/tilannekatsaus/</a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-small;">Taattua totuusantia tarjoavista voitaneen mainita <b>Antti
Pentikäinen</b>, Tuomas Aslak Juuso, Rauna Kuokkanen, <b>Timo Koivurova</b>, <b>Veli-Pekka
Lehtola</b> ja <b>Helga West</b>.<o:p></o:p></span></p><br /></div></div>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-42029947883900505462021-02-04T15:31:00.001+02:002021-02-04T15:31:35.188+02:00Jouni Kitti saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2021<p class="MsoNormal"></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Vietämme ensi lauantaina 6.2. saamelaisten
kansallispäivää kaikkialla maailmassa, missä meitä saamelaisia asuu.
Juhlistamme Saamen kansaa ja sen toimintaa omien etujensa ajamiseksi
kaikkialla, mutta erityisesti Saamenmaassa, laajalla, usean valtion alueelle
ulottuvalla alueella, jossa asuu noin 70 000 saamelaista ja muuta väestöä lähes
miljoonan. Olemme vähemmistö jopa omalla alueellamme, mutta emme aja etujamme
alueemme vähemmistönä, vaan sen alkuperäiskansana.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Radikaali saamelaisliike joka vuonna 1968 nosti esille
vaatimuksen saamelaisvallasta saamenmaassa, tunsi omakseen <b>Frantz Fanonin</b>
muotoileman ajatuksen: ”Olkaa realisteja, vaatikaa mahdottomia”.
Kansalaisoikeusliikkeen ohjenuoraksi tämä on voinut olla hyväkin ajatus.
Realismia ei silti kannata unohtaa, vaan väestöryhmien lukumääräiset suhteet on
pidettävä mielessä. Vaatiessamme omien oikeuksiemme tunnustamista ja
kunnioittamista, ja ennen kaikkea niiden toteutumista käytännön tasolla, emme
saa unohtaa, että myös saamelaisalueen muilla asukkailla on sama ihmisarvo kuin
meillä saamelaisilla. Jatkuva kamppailu muun väestön kanssa ei ole itseisarvo
eikä tavoitteemme, vaan rauhanomainen ja hyväntahtoinen yhteinen elämä, jossa
ryhmien ja yksilöiden erilaisuutta kunnioitetaan ja jossa se nähdään rikkautena
ja voimavarana eikä uhkana.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Erilaisuuden sietäminen ja siinä piilevien
voimavarojen näkeminen koskee myös saamelaisryhmien ja yksilöiden välisiä
suhteita. Täällä Suomessa meidän saamelaisten on viimeinkin tehdä loppu
saamelaisten harjoittamasta muiden saamelaisten syrjinnästä. Ketä se hyödyttää,
että saamelaiset erottelevat toisiaan sulkien toiset saamelaisuuden
ulkopuolelle vedoten todellisuuden vastaiseen verukkeeseen, että syrjityt eivät
muka ole aitoja saamelaisia?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">On aika panna lopullinen piste vuosikymmeniä
jatkuneille hankkeille, jossa muihin saamelaisryhmiin kuuluvat saamelaiset ovat
pyrkineet osoittamaan inarinsaamelaisten vanhan Inarin lapinkylän aluetta
omakseen ja todistelleet olevansa sen alkuperäiskansa, kun taas valtaosa
inarinsaamelaisista on suljettu virallisen saamelaisaseman ulkopuolelle sillä
verukkeella, että he muka ovat suomalaisperäisten uudisasukkaiden jälkeläisiä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Kuitenkin saamelaiskäräjien johdon tiedossa on kautta
vuosikymmenten ollut, että valtaosa heidän vaaliluettelosta hylkäämistä
hakijoista polveutuu aidosti inarinsaamelaisista suvuista, jotka muodostivat
Inarin vanhan lapinkylän kantaväestön. Käräjäjohto tietää, että vuoden 1962
saamelaisväestön kartoituksessa Ivalon ja sen lähikylien kartoituksessa
onnistuttiin haastattelemaan vain noin 25 prosenttia saamelaisista. Vanhaan,
epäpätevästi toteutettuun saamelaisten väestönlaskentaan tarrautuvat
puolustautuvat sillä, että laskennan ja sen pohjalta laaditun vaaliluettelon
puutteita on useaan otteeseen korjailtu. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan
vaaliluetteloon myöhemmin hakeneita inarinsaamelaisia on järjestelmällisesti
hylätty ja vaaliluettelo on jäänyt karkeasti puutteelliseksi, toisin sanoin
syrjiväksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Vaaliluettelon ulkopuolelle suljettujen inarilaisten
hakijoiden ottaminen luetteloon ei olisi mikään ylivoimainen tehtävä, koska
vanhojen inarilaissukujen sukuhistoriaa on tutkittu (esim. <b>Anja Akujärvi</b>).
Mutta mitä teki käräjien vaalilautakunta ja käräjäjohto? Sen sijaan, että se
olisi hyväksynyt hakijat näiden esittämän näytön perusteella, käräjäjohto on
taistellut vastaan kynsin hampain. Yksi käräjien temppu oli tilata Oulun
yliopiston matematiikan professorilta laskelma siitä, montako suomalaista voisi
hakea käräjien vaaliluetteloon sillä perusteella että heillä on saamelainen
esivanhempi. Kuten kaikki muistamme, professori laski tällaisten vaaliluetteloon
pyrkijöiden määräksi tarkalleen 2 771 714 henkilöä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Itse uskon ennemmin siihen, että inarinsaamelaisten
määrä on tänä päivänä haarukoitavissa luokkaan noin 1500–2000. Maksimiarvo 2
000 on siis 2 769 714 henkilöä pienempi kuin professorin mörköluku. Mistään
satoihin tuhansiin nousevasta joukkoryntäyksestä ei siis olisi kyse.
Inarinsaamelaisten lisäyksen muodostama uhka saamelaisuudelle on vieläkin
pienempi, kun luvusta saadaan vähentää ne inarinsaamelaiset, jotka jo ovat
vaaliluettelossa. Lisäksi koettua uhkaa on omiaan rauhoittamaan se, että kaikki
inarinsaamelaiset, joilla on katsottava olevan oikeus tulla otetuksi
vaaliluetteloon, eivät syystä tai toisesta halua hakea vaaliluetteloon
ottamista. Joka tapauksessa uusi saamelaisten väestökartoitus olisi välttämätön
– onhan edellisestä kartoituksesta kulunut kohta 60 vuotta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Suomalaisperäisillä uudisasukkailla ja myös
porosaamelaisilla on vanhojen inarinsaamelaisten sukujen historiassa oma
sijansa, mutta solmitut naimakaupat eivät ole merkinneet inarinsaamelaisuuden
häviämistä. Ne saamelaiset, jotka katsovat näin olevan, katsokoot eteensä, tai
paremminkin taakseen, sillä suomalaisia juuria ja geenejä löytyy muiltakin
saamelaisilta kuin inarinsaamelaisilta, eikä se ole heidän saamelaisuuttaan
vähentänyt. Miksi niin olisi käynyt vain inarinsaamelaisten kohdalla? Eräät
saamelaispoliitikot, joilla on suomalaisuutta taustassaan ihan tarpeeksi, ovat
kiivenneet saamelaisten keskuudessa johtoasemiin elämöimällä saamelaisuudesta
ja kiistämällä oikeus saamelaisuuteen laajalta joukolta inarinsaamelaisia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Älkää ymmärtäkö minua väärin. Ei ole sinänsä mitään
vikaa tai häpeää siinä, että saamelaisiin sukuihin on sekoittunut norjalaisia,
ruotsalaisia ja suomalaisia sukuja. Näinhän tapahtuu tänäkin päivänä.
Nykyaikana saamenkansa rikastuu uusilla, eri puolilta maailmaa tulevilla
geeneillä ja kulttuurivaikutteilla naimakauppojen ja adoptioiden kautta. Liioin
ei luonnollisestikaan ole mitään vikaa siinä, että omaa yksinomaan saamelaiset
juuret.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Olen kuitenkin pannut merkille, että monet
äänekkäimmistä ja etnonationalismissaan kiihkeimmistä saamelaisaktivisteista
löytyvät juuri niiden joukosta, joilla vain toinen vanhemmista on saamelainen.
Jopa niin suuressa määrin, että hetkittäin syntyy vaikutelma, että
saamelaisuuden puhtautta, saamelaismääritelmän supistamista vielä nykyisestä ja
vaaliluettelon ylitiukkaa vartiointia vaativa ja saamelaiskäräjien hallituksen
päälinjaksi kivettynyt suuntaus onkin lähtöisin nimenomaan tällaisten
saamelaisten ajatus- ja tunnemaailmasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Kahdelle tai vieläkin useammalle suunnalle ulottuvien
identiteettijuurien kanssa eläminen voi tietää yksilölle tavallista suurempaa
ja vaikeampaa oman identiteetin etsintää ja työstämistä. Kiusaus vaientaa oman
saamelaisen identiteetin ei-saamelaiset äänet heittäytymällä jonkinlaiseksi
supersaamelaiseksi esitaistelijaksi on suuri. Olisiko kuitenkaan liikaa
pyydetty, että tätä sisäistä kamppailua ei ulkoistettaisi niin suuressa määrin,
että se määrittää saamelaispolitiikan päälinjan ja kuuluu ja näkyy ylimmäisenä
saamelaisuuden julkikuvassa – jopa niin räikeästi, että jotkut tällaiset
itsensä esitaistelijoiksi nimenneet kiihkoilijat ovat tehneet itsensä
julkisesti naurunalaisiksi ja samalla saattaneet saamelaisliikkeen vähintäänkin
outoon valoon.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Taistelu KHO:ta vastaan sekä inarinsaamelaisten
syrjinnän oikeuttamista ajanut saamelaiskäräjien kahden entisen puheenjohtajan
YK:n komitealle tekemä valitus<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>–
silloisen istuvan puheenjohtajan valitus vieläpä käräjien työjärjestyksen
kanssa ristiriidassa olevalla ”valtuutuksella” – jäävät pitkäaikaiseksi
häpeäpilkuksi saamelaiskäräjien historiaan, eikä YK-komitean sille tarjoillun
väärän tiedon perusteella tekemä päätös juuri ole komitealle kunniaksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Tällaiset mielenosoitukselliset toimet toivottavasti
loppuisivat, mikäli sekä saamelaisten että valtiovallan piirissä
ymmärrettäisiin, että saamelaista väestöä jakavissa puhtausvaatimuksissa on
yhtä vähän historiallista pohjaa kuin järkeä saamelaisten nykyisten etujen
suojelemisen ja edistämisen kannalta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Suunta, jolta ratkaisuja tulee etsiä, on ilmeinen.
Avaimena on taata kaikille Suomessa oleville saamelaisyhteisöille lakisääteinen
oikeus omaan, luonteeltaan julkisoikeudelliseen itsehallintoon
alkuperäiskansaryhminä, halusivatpa nämä sitten kutsua itseään saamelaisiksi tai
lappalaisiksi. Tämän kautta myös omasta kielestään ja kulttuuristaan huolissaan
olevat porosaamelaiset voisivat vapautua ahdistuksesta, jonka heille on
aiheuttanut pelko siitä, että heidän yhteisöönsä pakkoliitetään henkilöitä,
joita he eivät tunnista saamelaisiksi. Sama pelkohan oli vaikuttimena myös
edellisen käräjäpuheenjohtajan tekemälle YK-valitukselle, ja molempien
valitusten takana seisoi koko käräjähallitus.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Valtiovallan järjestelmässä ILO169:n ratifiointi on
hankkeena kuollut ja kuopattu, eikä sitä ole mainittu saamelaiskäräjienkään
taholta vähään aikaan. Vai olisiko niin, että saamelaiskäräjien taholta
puhutaan yhä vähemmän ILO169:stä siksi, että sopimus itse asiassa muodostaa
lujan pohjan inarinsaamelaisten vaatimuksille ja suojan heidän oikeuksilleen
heidän omilla maillaan, Inarin vanhan lapinkylän alueella. Kun
saamelaiskäräjälakia nyt uudistetaan, Suomessa oli syytä siirtyä noudattamaan
kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden periaatetta, jonka mukaan
alkuperäiskansoilla on oikeus itse päättää millä perusteilla joku katsotaan
niiden jäseneksi ja millä menettelyllä tämä päätetään, ja oikeus itse tehdä
nämä päätökset. Tämä ei kuitenkaan oikeuta alkuperäiskansayhteisöjä päättämään
näitä asioita toisten yhteisöjen puolesta, eikä rikkomaan laillisuus- ja
ihmisoikeusperiaatteita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Olen itse pohdiskellut sellaista saamelaisten
itsehallintomallia, jossa eri saamelaisyhteisöillä olisi oma, luonteeltaan
julkisoikeudellinen alkuperäiskansa-itsehallintonsa, ja vain näiden
itsehallintoelinten yhteistoimintaelin puhuisi kaikkien saamelaisten
valtuutuksella. Itsehallintojärjestelmän tällaisen saneerauksen jälkeen pitäisi
olla mahdollista ihan normaalisti neuvotteluteitse päästä yhteiseen näkemykseen
yhteissaamelaisista asioista ja eduista. Ja mikäli ei päästäisi, maailma ei
kaadu siihen, vaan eri yhteisöt voivat tuoda esille omat kantansa omissa
nimissään. Ja jos halutaan, varmemmaksi vakuudeksi myös omien yhteisöjensä
sisäiset eriävät mielipiteet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Tämä tietäisi paluuta todellisuuspohjalle
saamelaispolitiikassa. Totuuskomission ja saamelaiskäräjälain uudistamista
valmistelevan toimikunnan asettaja – valtio – ei ole ottanut huomioon edellä
mainittuja näkökohtia vaan puskee sokeasti eteenpäin tuhoisalla tiellä
näkökulma sidottuna kuin pari vanhan ajan vetojuhtina käytettyä härkiä. Tässä
en tarkoita porohärkiä, vaan ihan raskaita, hitaita mutta väkivahvoja
nautahärkiä, joita on Ylä-Lapissakin käytetty vetojuhtina joillakin
kauppareiteillä. Urat oli helppo tunnistaa juhtien jättämistä ruskeista
jäljistä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Vaikka saamelaiskäräjät ovat periaatteessa
oikeutettuja päättämään saamelaisten asioista, nimenomaan valtiolla – vaikka se
onkin osapuoli ja syypää kriisiin ja sen pitkittymiseen – on asemansa ja
resurssiensa puolesta ehdoton päävastuu kriisin ratkaisun päämiehenä toimimisesta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;"><b>Säilyvätkö saamenmaa ja saamelaiset?</b><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Tutkija <b>Ostval Sprengler</b> on väittänyt, että jokaisella
kansalla on miehuutensa ja vanhuutensa ja vanhuudessa valtio kuolee, ellei se
ole sairastanut kuoleman tautiin jo nuorempana, jotkut ennen syntymistään. Saksa
ei kokoontunut kansallisvaltioksi ennen kuin saksalaiset itse sitä tahtoivat.
Itävalta hajosi ensimmäisessä maailmansodassa, koska sen osat eivät halunneet
kuulua yhteen. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Tähän on lisättävä, että Suomi on kestänyt, koska sen
kansa vaikeuksissakin tahtoi pysyä itsenäisenä ja vapaana. Saamelaiset
osallistuivat yhdessä suomalaisten tämän maan vapauden puolustamiseen. Mutta
miten on saamelaisten laita näin saamelaisten kansallispäivänä?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Näyttää siltä, että suomalaisuus ei enää tyydytä
kaikkia saamelaisia. Saamelaisten vaatimukset liikkuvat jossakin autonomian ja
itsenäisyyden rajamailla. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Tutkijat
eivät voi tähän antaa varmaa vastausta. Siihen kykenee vain elämä itse.
Toivottomuuteen meillä ei ole syytä, optimismi olisi pikemminkin paikallaan.
Saamelaisilla Suomessa on oma elintila. Mutta pysyäksemme saamelaisina meidän
on kunnioitettava naapureitamme yli kaiken.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Samansuuntaisia ajatuksia esitti presidentti <b>Kekkosen</b>
hyvä ystävä <b>Kaapin Jouni</b> vuonna 1955 ilmestyneessä Sapmelas-lehdessä, jossa
kuuluisa poromies selkokielellä otti kantaa saamelaisten tulevaisuudesta.
Haastattelussa hän oli huolissaan saamen kansan tulevaisuudesta. Sapmelasin
artikkelista ilmenee, että Jounilla oli selkeät ja tähän päiväänkin edelleen sopivat
käsitykset saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta: "Kaikki merkit viittaavat
siihen, että saamenkansa on tuomittu häviämään maan päältä. Mutta kansan
säilyminen tai häviäminen on kuitenkin sellainen asia, joka riippuu kansasta
itsestään. Mikäli kansalla itsellään ei ole vahvaa kansallistunnetta, se ei
kykene elämään ja kilvoittelemaan kansojen välisillä kilpailukentillä. Mutta
mikäli kansa on valistunut ja pitää omia perinteitä ja tapojaan arvossa, se on
luja ja tulee säilymään ja kestämään millaiset koettelemukset tahansa.
Sydämestäni toivoisin, että saamenkansa kestäisi nykyajan mukanaan tuomat
koettelemukset ja toivon, että saamelaiset heräisivät enemmässä määrin
valvomaan kansansa etua." Vaikka Kaapin Jouni oli kärkäs tinkaamaan, muut
inarinsaamelaiset eivät juuri olleet asioista hänen kanssaan eri mieltä.
Kyllähän näihin kairoihin sovittiin. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Edellä sanotun pohjalta katsoisin tarpeelliseksi, että
Suomen valtio ja saamelaiskäräjät ryhtyisivät tiettyihin rakentaviin toimiin,
joista olen koonnut kirjallisen ehdotukseni pohdittavaksi laajemmalla joukolla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Toivotan vielä kaikille hyvä saamelaisten
kansallispäivää toivoen, että voisimme yhdessä kääntää esille
saamelaishistorian uuden lehden!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;"><b>Jouni Kitti</b><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Saamelaisvaltuuskunnan jäsen 1976–1995<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Saamelaiskäräjien jäsen 1996–1999<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Saamenkielisen Sapmelas-lehden päätoimittaja 1980–1999<o:p></o:p></span></p><br /><p></p>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-91852486927151327962021-01-18T08:27:00.005+02:002021-01-18T08:43:47.654+02:00Mitä saamelaispolitiikka on opettanut<p class="MsoQuote" style="margin-left: 0cm;"></p><p class="MsoNormal"><i><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">(Jouni Kitin pohdintaa hänen
78-vuotispäivänään 17.1.2021)<o:p></o:p></span></i></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Näin 78-vuotispäivänä on syytä kysyä mitä olen
saamelaispolitiikasta oppinut 61 vuoden aikana? Olen vuodesta 1959 lähtien
ollut alussa vähemmän mutta vuodesta 1973 lähtien enemmän mukana
saamelaispoliitikkona ja saamenkielisen Sapmelas-lehden päätoimittajana. Melko
pian tulin huomaamaan miten eräät inarin- ja metsäsaamelaissuvut olivat
menettäneet kielensä kirkon ja valtion toimesta toteutetun suomalaistamisen
seurauksena. Näitä ihmisiä ei kuitenkaan kohdeltu saamelaisina, vaan
suomalaisina. KHO:n päätöksissä esiintyvät saamelaiset ovat eläviä esimerkkejä
alkuperäisen identiteetin löytämisestä. Hallitsevalle eliitille se on kuitenkin
punainen vaate. Niinpä statuksettomista saamelaisista on muodostunut koetinkivi
saamelaiskäräjien ja sen tukijärjestöjen suvaitsevaisuudelle ja
valistuneisuudelle. Kemiallisen reagenssin tavoin se sai heidät osoittamaan
karvansa kaikella toivottavalla selkeydellä.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Vaikka inarinsaamelaisten asia mitä suurimmassa määrin
ihmisoikeusasia, niin mikään virallinen taho ei aja inarinsaamelaisten asiaa.
Saamelaiskäräjät ei ole heitä ainoastaan hylännyt, vaan on julistanut heidät
saamelaisten vihollisiksi. Suomessa saamelaisasioista vastaava oikeusministeriö
ei heitä tunne ja syrjintäasiamies on kääntänyt heille selkänsä. Näin toimii
valtion diskriminaatio oikeusvaltiossa. Tämä on kovaa tekstiä mutta kuitenkin
totta.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Todellisuudessa kolonisaatio- ja
assimilaatioprosessissa kielensä menettäneiden inarin- ja metsäsaamelaisten
oikeusasema alkuperäiskansana on periaatteessa vahvempi kuin
”rekisterisaamelaisten”. Kieltämällä inarin-
ja metsäsaamelaisten
saamelaisuuden yhteispohjoismaisella areenalla saamelaiskäräjien johto on
ottanut kovan riskin, sillä oikeus kuulua alkuperäiskansaan on ennen kaikkea
ihmisoikeuskysymys. Saamelaispolitiikka johtavat ovat provokatiivisella
toimellaan haastaneet niin Suomen kuin Norjan valtion, joiden viranomaisten
velvollisuus olisi puuttua etniseen syrjintään, mutta jotka mitä
todennäköisimmin eivät ole panneet tikkuakaan ristiin pelätessään näin
puuttuvansa alkuperäiskansan itsehallinto-oikeuteen.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Tällä hetkellä saamelaisten esillä oleminen
julkisuudessa ei perustu minkäänlaiseen olosuhdeselvitykseen, vaan
saamelaispoliitikkojen subjektiivisiin käsityksiin, jotka ovat heikentäneet
suuren yleisön käsityksiä saamelaiskulttuurin erilaisuudesta valtakulttuuriin
nähden. Tämä on johtanut siihen, että nyky-yhteiskunnassa saamelaiset nähdään
läsnä olevina vain silloin, kun he esittävät ylimitoitettuja
maaoikeusvaatimuksia lappalaisten historiallisiin alueisiin. Tästä kuvasta on
päästävä eroon! Saamelaiskäräjien poliittinen eliitti on vähät välittänyt
tosiasioista eikä se ole ollut yhtään kiinnostunut saamelaisten olosuhteiden
selvityksestä, jota juuri nyt tarvittaisiin poliittisten päätösten perusteeksi.
Siksi he purkavat tyytymättömyyttään käyttämällä symbolista valtaa, joka heillä
on hallussaan, se on valta olla muille uhkana. Sitä he ovatkin käyttäneet
sumeilematta inarinsaamelaisia kohtaan.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Inarinsaamelaiset ovat osallistuneet tämän valtion
rakentamiseen ja puolustamiseen, ja osaavat antaa arvoa sen tarjoamalle
oikeusvarmuudelle, silloinkin kun se ei aina tuota toivottua tulosta. Tämä on
aina parempi vaihtoehto kuin vahvemman harjoittama nyrkkivalta.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Nämä ajatukset ovat nousseet ohimennen mieleen
pohtiessani saamelaiskäräjien uhkarohkeaa yritystä saada haltuunsa
inarinsaamelaisten maat ja oikeudet.
Korostan, että kysymykset yksi- ja monitasoisista identiteeteistä ja
lojaalisuuksista ovat monimutkaisia ja hyvinkin yksilöllisiä. Kiihkokansalliset
liikkeet, näiden joukossa myös etnonationalistiset liikkeet, korostavat aina
yksinkertaistavaa mallia, jossa yksilö on joko vaikkapa saksalainen tai
epäsaksalainen. Ne harrastavat myös mielellään ihmisten luokittelua tuollaisten
määritelmien mukaan ja keskenään eriarvoisten ryhmien rakentelua. Inhimillinen
monimuotoisuus on rikkaus ja edistyksen ehto, mutta kiihkonationalisti ja
rasisti haluaa käyttää erilaisuutta eriarvoisuuden luomiseen ja edistyksen
kääntämiseen kohti yhteiskunnallista taantumista.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Kun tulin mukaan saamelaispolitiikkaan vuonna 1975,
oli jo runsaasti tietoa tarjolla. Itse aloin myös luottamusmiehen
ominaisuudessa perehtyä historiallisiin faktoihin, ensiksi sukuhistorian
kautta. Mitä jäi jäljelle aikaisemmasta ymmärryksestä saamelaisista ja
lappalaisista tutustuttuani valtavaan määrään historiallisia selostuksia,
dokumentteja jne.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Miten tulkintani muuttui, vai muuttuiko? Missä
erehdyin?<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Maantapaan kuuluvan tasapainon säilyttämisen kannalta
on tärkeää huomata, että saamelaisilla ja lappalaisilla on mahdollisimman
pitkälle samanlainen historia ja siihen sisältyvät perusarvot. Saamelaisuus ja
lappalaisuus ovat peräisin lappalaisväestön yhteisistä juurista. Rauhanomainen
rinnakkaiselo voidaan varmistaa silloin, kun se nojaa todellisuuteen.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Pidän pahana virheenä sitä, että saamelaiskäräjät
vaatii yksinoikeutta inarinsaamelaisten historiaan. Se on koettanut jatkuvasti
vedota saamelaiseen yhteiseen kulttuuriperintöön, mutta jossa todellisuudessa
ei ole sijaa inarinsaamelaisille. Todellisuudessa saamelainen historiakuva
käsittää koko lappalaisten historian keskiajalta lähtien aina vuoteen 1975, jolloin
asetus etnisestä saamelaismääritelmästä annettiin. Kokemukset ovat sellaisia,
että ei kannata uskoa mitä kaikkea ihmisille syötetään. Mieleen tulee <b>Andaras
Hanssin</b> neuvot minulle Inarissa kesällä 1969: "Jos olisin porohommissa
uskonut kaiken mitä minulle uskoteltiin, olisin ollut tuota pikaa köyhä
poromies. Muista Jouni sitä, että elämä kohtelee hyväuskoisia aina hyvin
raadollisesti.”<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Olen koittanut lähes 50-vuotta kestäneen kiistan
aikana pitää jalat maassa.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoQuote" style="margin-left: 0cm;">
</p><p class="MsoNormal"><b><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14.0pt; line-height: 107%;">Jouni Kitti<o:p></o:p></span></b></p><p></p>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-31797085942260017782020-12-20T13:37:00.002+02:002020-12-20T14:01:56.634+02:00Yhden totuuden ja sovinnon historiaton komissio?<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Saamelaiskäräjien yleiskokous junttasi ehdokkaansa <b>Juha
Sipilän</b> ja hänen hyvän ystävänsä <b>Antti Pentikäisen</b> innovoimaan, saamelaisten
sortoa selvittävään ja hyvittävään totuus- ja sovintokomissioon – jonka yksi
pohjamalli on saatu, oliko se jostain Kanadan alkuperäiskansojen asuntola- ja
muuta sortoa käsitelleestä prosessista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Saamelaisten asuntolakohtelu on ollut päällimmäisenä
Suomenkin totuus- ja sovintoprosessista puhuttaessa ja sitä vaadittaessa.
Toisin sanoen, Suomen saamelaisten sorto näyttäisi kulminoituvan juuri 1950- ja
1960-lukuihin, ulottuen ehkä jopa vielä 1970-luvulle? Sitäkö ennen saamelaiset elivät
onnellisina alkuperäiskansan elämää ilman lukutaitoa ja ilman kielestä ja
kulttuurista pois pakottamista? Sitäkö ennen Sompion ja muiden alueiden
lappalaisten noitarumpuja ei hävitetty eikä kieltään puhuvia lappalaisia
istutettu jalkapuissa?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Ilmeisesti ei, koskapa niitä Sompion metsäsaamelaisia
ei liene enää olemassakaan, vaikka sieltä löydetty ja säilynyt noitarumpu
taitaa olla Inarin saamelaismuseon yksi arvokkaimmista aarteista. Eikä vanhoilla
jalkapuurangaistuksista kertovilla asiakirjoillakaan ole merkitystä, koska ne
koskevat vääriä alkuperäisasukkaita ja ovat joka tapauksessa väärältä ajalta,
ennen oikeiden nykysaamelaisten asutus- ja kulttuurihistoriaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Sillä sikäli, kun saamealaiskäräjien sovintokomissaareiksi
valitsemiin henkilöihin voi viitata, <b>Heikki J. Hyvärisen </b>mukaan saamelaisten
maaoikeudellinen historia alkaa vuodesta 1875 ja toinen alku löytynee kolttien
osalta 1940-luvun lopulta, jolloin he halusivat tulla asutetuiksi sodissa
menetetyltä Petsamon alueelta nykyisen Suomen alueelle Inariin. Kolttien edustajaa
<b>Irja Jefremoffia</b> tosin ei valinnut saamelaiskäräjien yleiskokous, vaan hänet on
nimennyt kolttien kyläkokous. Kolmas ehdokas <b>Miina Seurujärvi</b> lienee paikallisesti
näistä komissaareista tuntemattomin ja värittömin, vaikka on hänkin toiminut inarinsaamen
oppimateriaalityöntekijänä, ensimmäistä kautta Inarin kunnanvaltuuston vihreänä
valtuutettuna ja lehtiartikkelien mukaan Green Peacen yhteistyökumppanina ”porometsien”
suojelussa. Seurujärven tehtävänä lienee korvata Suomen alkuperäisimpien
saamelaisten, inarinsaamelaisten, edustus totuus- ja sovintoprosessissa, koskapa
saamelaiskäräjillä vahvan äänimandaatin omaavat inarinsaamelaiset eivät nauti kylliksi
pohjoissaamelaisen käräjäjohdon ja sen peesaajien arvostusta. Hajalle
revityille inarinsaamelaisille saamelaisyhteisön sisäinen sorto on nykypäivää,
mutta tämä sorron laji ei sisältyne tekeillä olevan prosessin agendalle. Ja
metsäsaamelaisiahan ei nykyisen saamelaisjohdon mielestä ole enää olemassakaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Valtion puolelta totuus- ja sovintoprosessin painoarvoa
kuvaa se, että saamelaiskäräjien yleiskokouksen komisaarikäsittelyyn
osallistuivat ulkoministeri <b>Pekka Haavisto </b>(vihr.) ja oikeusministeri <b>Anna-Maja
Henriksson</b> (r.), tosin he vain etäyhteyksin. Haaviston mukaan nyt on alkamassa komission
yhteensovittaminen ja hänen mukaansa ehdokkailta odotetaan taitoa kohdata ja
kuunnella toisia ihmisiä sekä myös monipuolista kokemusta ja osaamista
vastuullisista tehtävistä. Henrikssonin mukaan kyseessä on nyt Suomen
historiassa laatuaan ensimmäinen prosessi. Hänen mukaansa ilman ymmärrystä ja
tietoa menneisyyden tapahtumista on vaikea rakentaa uudelta pohjalta
luottamusta valtion ja saamelaisten välille.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Nythän sitä oikeaa, luotettavaa tietoa ”menneisyydestä”
sitten varmasti valtion eväiksi saadaan?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Olen keskustellut tuoreeltaan saamelaiskäräjien kokouksen
jälkeen muutamien saamelaisten kanssa ja heidän kommenttinsa ovat olleet jossain
hämmästyksen, pettymyksen ja vihaisuuden lajeissa. On kysytty, pitääkö Suomen
nyt pyytää koltilta anteeksi, kun se rakensi heille talvikylän ja sinne vieläpä
koulun kolttaparkoja suomalaisiksi assimiloimaan? Ja ainakin heikkoa sotamenestystä
Suomen tulisi pyytää anteeksi, menetettiinhän Neuvostoliitolle laajat kolttien
sukumaat ja he saivat tilalle vain joitain rääsikköjä inarinsaamelaisten
mailta. Kuin jotkut karjalaiset ja rintamamiehet jossain etelämpänä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Sitä eniten ihmeteltiin, etteikö inarinsaamelaisten
satojen vuosien päähän ulottuva ”pakkosivistäminen” kielestä pois pakottavine jalkapuurangaistuksineen
tunnu olevan enää nykyisen Suomen ”ymmärtämisen” arvoinen. Ei myöskään heidän pyyntikulttuurinsa
tallominen alueelle tungettujen porokarjojen jalkoihin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Itse en voi kuin ihmetellä miksi Suomen alkuperäiskansa-asioita
ei voitu lähteä selvittämään historiaan enemmän ja pitemmälle nojaten, vieläpä
nykyaikaa valottavalla olosuhdeselvityksellä täydentäen. Se toki olisi edellyttänyt
koko prosessilta komissaareineen vahvempaa pohjaa, sillä nyt taidetaan
raapaista vain kapeasti ja enemmän tarinapohjalta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Tähän liittyen eräs inarinsaamelainen muisteli taannoista,
selvitysmies Antti Pentikäisen aivan liikutuksiin saanutta kuulemistilaisuutta.
Muistelijan mielestä joillekin karuista kokemuksistaan kertoneille olisi kannattanut
myöntää jokin Oscar-palkinto.<o:p></o:p></span></p>
<p><span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt;">En ollut näkemässä, mutta Pentikäisen sykähdyttäviä
näkemyksiä olen kyllä lukenut.</span> </p>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-30576009541055328832020-12-12T15:42:00.004+02:002020-12-20T14:19:18.892+02:00Palsin kullankaivukiista tarjoaa lainkorjaajille aiheen kiinnittää huomiota saamelaiskäräjien ”viranomaisasemaan"<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Marraskuussa uutisoitiin, jossain ihan
saamelaiskäräjien ja saamelaisen poronhoidon voittona, kuinka korkein
hallinto-oikeus (KHO) pienensi käräjien vaatimuksesta koneellisen kullankaivun
aluetta Hammastunturin erämaa-alueella, Palsinojan varressa. Kyseinen pienennys
tarkoitti kapean porojen kuljetus- ja kulkemisalueen rajaamista
kullankaivualueen reunan ja lähimmillään 70 metrin päässä olevan paliskuntien
raja-aidan varteen. <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Jossain mediassa kyllä kerrottiin sekin, että itse
asiassa kullankaivajat saivat kiistassa makean voiton. Torijuhlia siitä ei ole
kuitenkaan näkynyt ja kullankaivajaliiton edunvalvoja <b>Antti Peronius</b>
kertoo, ettei sellaisista ollut aikeitakaan. Kullankaivajille oikeuksistaan
kamppailu on tullut vuosien varrella jo melkein arjeksi – kiitos aikanaan
Metsähallituksen ja nyt myöhemmin saamelaiskäräjien. Kyse ei siis ollut saamelaiskäräjien
ensimmäisestä konekaivulupia koskevasta valituksesta, vaan se on valittanut kuin
liukuhihnalla sekä turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin myöntämistä kullanhuuhdontaluvista
että aluehallintoviraston ympäristöluvista. KHO on käsitellyt viiden viimeisen
vuoden aikana jo yhdeksän saamelaiskäräjien valitusta hyläten ne kaikki.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">KHO:n ratkaisu kulkualueesta antoi nyt saamelaiskäräjille
oikeastaan vain sen, mikä sille olisi kullankaivuluvan haku- ja
myöntöprosessissa annettu muutenkin – mikäli käräjät olisi vaivautunut
osallistumaan lupaprosessiin. Nytkään se ei siihen osallistunut, vaan lähti
vasta luvan myöntämisen jälkeen valittamaan. Tapa on tuttu aiemmilta ajoilta ja
sillä pyritään kaiketi viivyttämään luvituksen lainvoimaisuuden saamista
mahdollisimman pitkään. Sen jälkeen, kun koneellinen kullankaivu onnistuttiin
lopettamaan Lemmenjoen kansallispuistossa, oli odotettavissa - ja tapauksia on
jo ollutkin -, että sama kiusanteko ja yritys kullankaivun alas ajamiseksi
jatkuu muuallakin. <o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Saamelaiskäräjät siis valitti koneelliselle
kullankaivulle 13 kilometriä pitkän Palsinojan verrella myönnetystä ympäristö-
ja vesitalousluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen ja lopulta KHO:een. Kun
valituksessa vaadittiin luvan hylkäämisen ohella muun muassa kullankaivualueella
laajempaa kullankaivun kokonaisvaikutusten arviointia, päätti KHO tehdä
elokuussa tänä vuonna katselmuksen paikan päällä. Saamelaiskäräjien kannalta tulos
oli siis heikko. Pitäneekö voitoksi laskea se, että alueen kullankaivaja
menetti kiistan keston takia kahden vuoden kullankaivutulonsa? Ja aiheutuihan
prosessista yhteiskunnallekin ihan ”mukavat” kustannukset.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Palsinojan katselmus ja siihen liittyvät
oheislausunnot antaisivat aihetta ehkä isoonkin ihmettelyyn, kuten
luonnonvarakeskus Luken porotaloustutkijan lausunto, jonka mukaan porot eivät
uskaltaudu 1,5 kilometriä lähemmäs kullankaivualueita ja menettävät näin
kesälaitumiaan. Kukaan ei siis ole koskaan nähnyt poroja lähempänä
kullankaivupaikkoja, puhumattakaan ruokailemassa tai palkimassa niillä?<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Vakavammin on kuitenkin syytä paneutua tuohon
otsikossa mainitsemaani saamelaiskäräjien asemaan. Siis asemaan, jonka se on
mahdollisesti itse mieltänyt ja jota se pyrkii jopa viranomaisia uhkailemalla
vaalimaan ja vahvistamaan.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Palsinojan tapauksessa nähtiin viimeisin tuollainen
episodi, jonka KHO jätti kylläkin huomioimatta. Käräjät hyökkäsi ankarasti
Ely-keskusta vastaan kyseenalaistaen sen osaamisen ja oikeutuksen ottaa kantaa,
saati päättää vain yksin saamelaiskäräjien osaamiseen ja oikeutukseen
kuuluvissa asioissa.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Vaadittuaan kullankaivajalle myönteisestä
hallinto-oikeuden päätöksestä valituslupaa KHO:lta, ja kullankaivaja Antti
Leppäsen vastustaessa valitusluvan myöntämistä, saamelaiskäräjät vuorostaan
vastaselityksessään kirjoittaa näin:<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><i><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;"></span></i></p><blockquote><p class="MsoNormal"><i><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">”Valituksen johdosta annetuista
vastineista lyhyesti Saamelaiskäräjät viittaa tässä yhteydessä KHO:n liitteinä
toimittamiin Aluehallintoviraston, ELY - keskuksen sekä luvan hakijan
lausuntoihin. Erityisesti viranomaisten antamissa vastineissa Saamelaiskäräjät
kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi ELY -keskus on suoraan todennut
omassa lausunnossaan, ettei luvan mukaisesta toiminnassa aiheudu olennaista
heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaiskulttuuria alueella.
Saamelaiskäräjät on saamelaisten perustuslaillista kieltä ja kulttuuria
koskevan itsehallinnon ylin päätöksentekijä ja lisäksi taho, joka edustaa
kaikkia saamelaisia virallisissa yhteyksissä. Näin ollen saamelaisten kielelle
ja kulttuurille aiheutuvien vaikutusten osalta saamelaiskäräjät on se taho,
jolla on perustuslakiin perustuva kompetenssi ottaa kantaa kysymykseen. Tähän
nähden on erittäin kummallista, että ELY -keskus, jolla ei Saamelaiskäräjien
käsityksen mukaan ole työssä yhtään henkilöä, joka olisi asiantuntija
saamelaisten kielen ja kulttuurin osalta, antaa tuomioistuimelle ilman mitään
perusteluja em. kannanoton. Saamelaiskulttuuri on tässä yhteydessä ymmärrettävä
laajasti, mukaan lukien saamelaisten perinteiset elinkeinot. Näitä vaikutuksia
koskien Saamelaiskäräjät on lausunut asian yhteydessä jo aiemmin, eikä jo
lausuttua ole tarpeen tässä yhteydessä toistaa. Saamelaiskäräjät haluaa
kuitenkin korostaa, että KHO:n on syytä kiinnittää edellä esitettyyn
menettelytapaan huomiota laajemminkin, koska Saamelaiskäräjät on pannut
merkille, että kullankaivuun ja kaivostoimintaan liittyvien asioiden yhteydessä
viranomaisilla on taipumusta ottaa kantaa ja antaa ymmärtää tuntevansa
Saamelaiskulttuuriin liittyvät asiat paremmin kuin Saamelaiskäräjät, antaessaan<o:p></o:p></span></i></p><p class="MsoNormal"><i><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Saamelaiskäräjien näkemyksistä täysin
poikkeavia kannanottoja, perustelematta kantojaan mitenkään. Saamelaiskäräjien
näkemyksen mukaan menettely voi olla rinnastettavissa jopa rikoslain 15 luvun 1
ja 2 §:ssä tarkoitettuun ”perättömään lausumaan tuomioistuimessa tai
viranomaismenettelyssä”. Tällaisesta teosta voidaan tuomita jopa kahdeksi
vuodeksi vankeuteen. Saamelaiskäräjien käsitykseen mukaan perustuslailla
turvatun kieltä- ja kulttuuria koskevan itsehallintoaseman johdosta
Saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvien vaikutusten osalta korkeimman
hallinto-oikeuden tulee huomioida nimenomaan Saamelaiskäräjien kanta. Luvan
hakijan Antti Leppäsen vastineessa ei ole Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan
tuotu esille mitään uutta ja merkittävää asian ratkaisuun vaikuttavaa tietoa.
Yhden periaatteellisesti erityisen merkityksellisen virheellisen seikan
Saamelaiskäräjät tuo kuitenkin Leppäsen vastineesta esille.<o:p></o:p></span></i></p><p class="MsoNormal"><i><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Leppänen on vastannut Saamelaiskäräjien
vaatimuksiin muun muassa vertaamalla nyt meneillään olevaa
ympäristölupaprosessia taannoiseen tapaukseen, jossa Ivalon paliskunnan
alueella sattuneiden erimielisyyksien yhteydessä asiaan haettiin ratkaisua YK:n
ihmisoikeuskomitealta. Tässä yhteydessä Leppänen toteaa, että koska em.
tapauksessa komitea katsoi, ettei valittaja pystynyt konkreettisesti esittämään
riittävällä tavalla vaikutuksia valituksenalaisessa asiassa, jotta komitea
olisi voinut ratkaista asian valittajan eduksi, tulisi myös nyt käsillä oleva
ympäristölupa prosessi tulisi ratkaista samalla logiikalla. Saamelaiskäräjien
näkemyksen mukaan tämä luvan hakijan toteamus nimenomaan osoittaa, ettei luvan
hakija lainkaan ole ymmärtänyt Suomen voimassa olevan ympäristönsuojelulain
perusperiaatteita. Ympäristölupalainsäädäntöhän pohjautuu nimenomaan niin
sanotun käännetyn todistustaakan periaatteella, jonka on ajateltu tukevan
ympäristöoikeudessa laajasti sovelletun varovaisuusperiaatteen toteutumista.
Tämä tarkoittaa sitä, että luvan hakijan tulee näyttää toteen toimintansa
haitattomuus lupaa hakiessaan eikä toisin päin. Juuri tästä syystä
Saamelaiskäräjät on tuonut esille syitä, jotka osoittavat, ettei haitattomuutta
ole osoitettu, vaan päinvastoin on selvää, että alueen laajamittaisesta
kullankaivutoiminnasta aiheutuu monin tavoin haittoja saamelaisten oikeudelle
harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan. Vaikutuksia esimerkiksi vesistölle ja
kalastolle ei kaikilta osin ole edes toistaiseksi riittävästi selvitetty, kuten
ELY -keskuksen lausunnosta käy ilmi. Edellä viitattuun nähden sekä siihen,
ettei luvan hakijan vastineessa ole tuotu esille mitään merkittävää uutta
tietoa asiaan, ei Saamelaiskäräjät missään tapauksessa hyväksy luvan hakijan
vastineessaan esittämää oikeudenkäyntikulu vaatimusta. Vaatimus on perusteeton
ja kohtuuton myös määrältään. Vastine on suurimmaksi osin lainauksia muiden
tahojen kirjoittamista teksteistä, joten määrällisesti kohtuullisena on
pidettävä muutaman sadan euron suuruista kustannusta. Kuitenkin, koska
Saamelaiskäräjillä on ollut lupahakemuksen laatuun ja laajuuteen sekä
toiminnasta aiheutuviin vaikutuksiin nähden asemansa perusteella perusteltu syy
valittaa asiasta, ei Saamelaiskäräjien maksettavaksi tule määrätä luvan hakijan
oikeudenkäyntikuluja edes vähäisessä määrin.<o:p></o:p></span></i></p><p class="MsoNormal"><i><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Enontekiöllä 30. päivänä kesäkuuta 2020<o:p></o:p></span></i></p><p class="MsoNormal"><b><i><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Tuomas-Aslak Juuso</span></i></b><i><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;"> <b>Kalle
Varis</b>”</span></i></p></blockquote><p class="MsoNormal"><i><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;"><o:p></o:p></span></i></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%;">Ettäs sen tiedätte!<o:p></o:p></span></p><p>
<span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 14pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin;">Edelleen on siis
huomattava, ettei saamelaiskäräjät osallistu valmisteluissa edellä kuvatun
kaltaisiin lupaprosesseihin, jotka viranomaiset joutuvat kuitenkin
virkavastuullisina päättämään. On syytä tiukentaa käräjien velvollisuutta
osallistumiseen – jopa hallinnolle annetuissa määräajoissa. Ja palauttaa sen asema
lain edellyttämälle tasolleen sfääreistä, jonne sen on annettu hyssytellen
nousta. Niin, ja säätää se virkavastuullisuus saamelaishallinnossa aina
rikosoikeudellisiin seuraamuksiin saakka, joilla vastuilla se näköjään itse
hiostaa varsinaisia viranomaisia.</span></p><p></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: times; font-size: x-small;"></span></span></i></p><p class="MsoNormal"><i><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: times; font-size: x-small;"><o:p></o:p></span></span></i></p>
Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-87468916902892057772020-11-28T17:53:00.002+02:002020-12-20T10:07:03.218+02:00Saamelaiskäräjälakia uudistavaan työryhmään ei inarinsaamelaisia<p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: times; font-size: medium;">Suomen alkuperäisimpiä saamelaisia, inarinsaamelaisia, ei
edelleenkään huolita saamelaiskäräjien edustajina mukaan saamelaiskäräjälain uudistamisen
valmistelun ytimeen. Marinin hallituksen ohjelmassa kyllä luvataan edistää
kaikkien saamelaisryhmien oikeuksia, mutta hallituksen lupaukset eivät näköjään
velvoita saamelaiskäräjien vallankäyttäjiä – eivätkä taida hetkauttaa myöskään
saamelaisjohtoa myötäilevää oikeusministeriötä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: times; font-size: medium;">Lapin Kansan uutinen 28.11.2020:<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-family: times; font-size: medium;">Saamelaiskäräjälakia yritetään taas uudistaa<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: times; font-size: medium;">Pekka Rytkönen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: times; font-size: medium;">28.11.2020<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>10:12<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: times; font-size: medium;">LAINSÄÄDÄNTÖ<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: times; font-size: medium;">Saamelaiskäräjälain uudistaminen on myös pääministeri <b>Sanna
Marinin</b> (sd.) hallituksen tavoite.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: times; font-size: medium;">Aiempien hallitusten vastoinkäymiset ja suunniteltujen
uudistusten kaatuminen hallituskauden lopulla eivät ole päättäjiä lannistaneet.
Ministeriön mukaan nykyiset säädökset ovat vanhentuneet ja myös säännösten
toimivuudessa on ministeriön mukaan havaittu ongelmia. Työssä otetaan huomioon
Pohjoismainen saamelaissopimus ja ILO 169-sopimus.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: times; font-size: medium;">Toimikuntaan on valittu edustajat hallituspuolueista ja
saamelaiskäräjiltä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: times; font-size: medium;">Toimikuntaan kuuluvat <b>Raimo Piirainen</b> (sd.),
varajäsen <b>Mikkel Näkkäläjärvi</b> (sd.), <b>Juha Joona</b> (kesk.),
varajäsen <b>Eeva-Maria Maijala</b> (kesk.), <b>Jenni Pitko</b> (vihr.),
varajäsen <b>Mirka Soinikoski</b> (vihr.), <b>Veronika Honkasalo</b> (vas.),
varajäsen <b>Anni-Sofia Niittyvuopio</b> (vas.), <b>Eva Biaudet</b> (r.) ja
varajäsen <b>Mats Löfström</b> (r.).<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: medium;"><span style="font-family: times;">Saamelaiskäräjiä edustavat <b>Tuomas Aslak Juuso</b> (<b>Juha-Petteri
Alakorva</b>), <b>Anne Nuorgam</b> (<b>Anni Koivisto</b>), <b>Pirita
Näkkäläjärvi</b> (<b>Veikko Feodoroff</b>), <b>Martin Scheinin</b> (<b>Piia
Nuorgam</b>), <b>Kalle Varis</b> (<b>Sarita Kämäräinen</b>). Asiantuntijoina
toimivat ylijohtaja <b>Johanna Suurpää</b> oikeusministeriöstä ja <b>Siiri Jomppanen</b>
saamelaiskäräjiltä.</span><o:p></o:p></span></p><br /><p></p>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-91425368417174033342020-11-25T08:57:00.003+02:002020-12-20T10:08:06.388+02:00Sama henkilö voi edustaa sekä Suomen että Norjan saamelaiskäräjiä<p style="text-align: left;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: medium;">Voisiko suomalainen kansanedustaja istua
samaan aikaan myös Norjan valtiopäivillä, tai päinvastoin norjalainen
kansanedustaja Suomen eduskunnassa? Kukapa tietää, onhan viime aikoina jo nähty
muutaman kerran sekin, että Ruotsin pääministeri on voinut edustaa Suomea
EU-johtajien kokouksissa. Toisaalta selkeä kaksoiskansanedustajuus taitaa vielä
puuttua.</span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: left;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen ja ilmeisesti myös Norjan saamelaishallinnoissa
moinen kaksoisedustus on sen sijaan mahdollista. Tai ainakaan Suomen korkein
hallinto-oikeus (KHO, päätös H742/2020)) ei löytänyt mahdollisuutta puuttua
tällaiseen hiljattain ratkaisemiensa valitusten nojalla. Ja muuta valitustietä
Suomessa tuskin enää ylempää löytyy? Valituksissa oli kyse Suomen
saamelaiskäräjien 27.-28.2. 2020 pidetyn järjestäytymiskokouksen
laillisuudesta, päätösvaltaisuudesta ja kokouksessa tehtyjen päätösten,
käytännössä lukuisten henkilö- ja toimielinvalintojen kumoamisesta.<o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: left;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: medium;">Saamelaiskäräjille valituiksi tulleet <b>Anu
Avaskari</b>, <b>Inka Kangasniemi</b>, <b>Pigga Keskitalo</b> ja <b>Kari Kyrö</b>
puuttuivat kokoukseen Enontekiön kuntakohtaisena varajäsenenä kutsutun <b>Niko-Mihkal
Valkeapään</b> läsnäoloon. He katsoivat, että jo pitempään Norjassa asunut ja
ennen Suomen saamelaiskäräjävaaleja kirjansa Enontekiölle siirtänyt Valkeapää oli
menettänyt käräjien vaalikelpoisuuden 4.11.2019 muutettuaan jälleen vakinaisesti
Norjaan ja kotikuntansa ollessa tuosta alkaen jälleen siellä. Valittajat
muistuttivat, että saamelaiskäräjälaissa painotettiin vahvasti käräjien
alueellista edustavuutta nimenomaan kuntakohtaisten edustajien kautta.<o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: left;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: medium;">Valittajat huomauttivat, että Valkeapää
oli aiemmin valittu myös Norjan saamelaiskäräjille sen kaudelle 2017 – 2021.
Nyt hänet valittiin Suomen saamelaiskäräjien edustajaksi saamelaisten yhteiseen
parlamentaariseen neuvostoon, jossa hän voi valittajien mukaan edustaa näin
kahta maata ja joka kaksoisrooli on omiaan viemään parlamentaarista
uskottavuutta sekä kaventamaan eri maiden saamelaisten edustuksellisuutta.<o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: left;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: medium;">Suomen saamelaiskäräjälain 21 §:n mukaan
saamelaiskäräjien vaaleissa on asuinpaikkaan katsomatta äänioikeutettu jokainen
viimeistään vaalitoimituksen viimeisenä päivänä 18 vuotta täyttävä saamelainen,
joka on Suomen kansalainen tai jolla ulkomaan kansalaisena on ollut
kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa silloin, kun pyyntö
vaaliluetteloon ottamisesta on viimeistään tehtävä. Näin lienee Valkeapään
mukaan äänioikeuden osalta ollutkin hänen ollessaan - ilmeisesti myös Suomen
kansalaisena - kirjoilla Enontekiöllä kyseisenä vaaleja edeltävänä aikana. Nyt
siis oli kyse hänen edustuskelpoisuudestaan vaalien jälkeisenä aikana ja
samalla Norjan saamelaiskäräjien edustajana. Valittajien mukaan Valkeapään olisi
pitänyt pyytää eroa ja pidättyä Suomen saamelaiskäräjien paikoilta.<o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: left;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: medium;">Saamelaiskäräjien KHO:lle antamassa
vastineessa ei lähdetty ottamaan suoraan kantaa Valkeapään kahden parlamentin
edustaja-asemaan, vaan vedottiin siihen, että kokous olisi ollut päätösvaltainen,
vaikka hän ei olisi ollut mukana. Käräjät vetosi myös siihen, ettei sillä ollut
toimivaltaa puuttua lainvoimaiseksi tulleella päätöksellä valittujen jäsentensä
kokousosallistumiseen. Käräjät viittasi vielä varajäsenen Suomen
kansalaisuuteen ja ettei hänellä ollut ”muutoinkaan” estettä toimia valituissa
tehtävissä. Tämä ”muutoinkaan”-viittaus saattaisi liittyä myös henkilön
jäsenyyteen Norjan saamelaiskäräjillä. <o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: left;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: medium;">KHO vältti puuttumisen asiaan katsomalla,
etteivät saamelaiskäräjien yleiskokouksen helmikuiset päätökset olleet
hallintoasioista annetun lain (808/2019) mukaisia hallintopäätöksiä, joten
asian käsittely ei kuulunut hallinto-oikeudelle. KHO siis jätti tutkimatta
valitukset ja sivuutti samalla vailla mitään mainintaa myös valituksiin oheistetut
väitteet saamelaiskäräjien yleiskokouksen toteuttamasta syrjinnästä.
Valittajista Avaskari ja Kyrö olivat vaatineet KHO:ta tutkimaan heihin
kohdistunutta syrjintää, jossa heidät käräjille suurilla äänimäärillä
valittuina syrjäytettiin tyystin puheenjohtajisto- ja hallitusvalinnoissa sekä
muita merkittäviä luottamustoimia täytettäessä.<o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: left;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: medium;">Todettakoon, että saamelaiskäräjälain
mukaan saamelaiskäräjien toimielinten päätöksistä voi valittaa – kuinka
ollakaan – vain saamelaiskäräjille ja esimerkiksi juuri käräjien
vaalimenettelyistä edelleen KHO:lle. Syrjintä- ja muista
ihmisoikeuskysymyksistä voi toki yrittää hakea oikeutta kansainvälisiltä
elimiltä, mutta keiden rahkeet siihen sitten riittävät ja löytyykö heille tukea
kansainvälisesti verkostuneilta ”oikeusoppineilta”.<o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: left;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: medium;">Suomessa saamelaiskäräjälain uudistamista
on vaadittu eri näkökulmista ja parhaillaankin lakiuudistus muhii julkisuuden ulkopuolella.
Demokratian parantaminen saamelaisten kulttuuri-itsehallinnossa ja edellä
kuvatun kaltaisten porsaanreikien paikkaaminen ovat vaatimuksia, joihin luulisi
oikeusvaltio Suomen oikeusministeriön ja oikeusministerin ponnella tarttuvan.
Mutta näinhän ei välttämättä tai varsinkaan tapahdu, vaan paremminkin asiassa
on näyttänyt vallitsevan jonkinlainen poliittinen valikoiva kuurous.<o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: left;"><span style="font-family: "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: medium;">Valikoiva siksi, että vastakkaiset
vaatimukset saamelaiskäräjien demokratian ja saamelaisuuden määritelmän
kaventamiseen ovat tuntuneet miellyttävän esimerkiksi jo toista vaalikauttaan
istuvaa oikeusministeri <b>Anna-Maja Henrikssonia</b>. Saamelaisuus ja
saamelaiskulttuuri ovat niin pieni ja eksoottinen asia, ettei sen kysymyksiin
paneutumista ja tarinaa pidä liiallisella historia- tai olosuhdetiedolla pilata?</span><span style="font-size: 14pt;"><o:p></o:p></span></span></p>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-86994877123263430822020-02-28T17:26:00.000+02:002020-02-28T17:35:12.441+02:00Yli 40 prosenttia saamelaiskäräjävaalien äänestäjistä hylättiin<div class="MsoNormal">
Uusi saamelaiskäräjät järjestäytyi 27. – 28.2. ja se mitä
kyllä piti osata ennustellakin toteutui: käytännössä käräjävaalien edellinen,
vaikkakin selvästi niukentunut enemmistö jyräsi puheenjohtajiston ja
hallituksen valinnoissa täysin yli 40 prosenttia vaalien äänistä keränneen
vähemmistön. Normaalissa suomalaisessa demokratiassa suhteellisuus olisi tuonut
vähemmistölle hyvinkin paikkoja puheenjohtajistoon ja hallitukseen, nyt ei
ensimmäistäkään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Täytyykin heti alkuun kysyä, kuinka pitkään saamelaishallintoa
eri toimintoineen rahoittava Suomen valtio tällaista vallan ja samalla
aineellisen edun kahmintaa hyväksyy ja tukee? Samalla voi osoittaa kysymyksen
oikeusministeriöön ja oikeusministeri <b>Anna-Maja Henrikssonille</b>, miten
Suomen saamelaiskäräjävaalien valtaryhmän kerta toisensa jälkeen nähty ja
suhteessa yhä räikeämmäksi käyvä menettely istuu kovasti korostetun oikeus- ja
ihmisoikeusvaltio Suomen imagoon?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ehkä tähänkin sopii jatkaa ennustelulla: Henriksson ilmeisesti
tyytyy viittaamaan saamelaisten kultuuri-itsehallintoon, johon hänellä ja
valtiolla ei ole syytä puuttua. Vielä kun lähiaikoina Inariin saamelaiskäräjien
vieraaksi saapuva tasavallan presidentti <b>Sauli Niinistökin</b> loihee samoin
lausumaan, voi yli 40 prosenttia saamelaiskäräjävaalien äänestäjistä todeta
tulleensa jätetyiksi ihan korkeimmalta taholta toisen luokan saamelaisiksi ja
Suomen kansalaisinakin vaille perustuslaissa kirjattua ihmisoikeuttaan. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Vai katsotaanko, että saamelaiskäräjävaalien äänikuninkaat
ja -kuningattaret syrjäyttämällä heidän äänestäjiensä oikeudet toteutuvat se kun
vain joku kertoo heitä edustavansa?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Saamelaiskäräjävaalit avannut vanhin edustaja, samalla
vaalien äänikuningas <b>Kari Kyrö</b> kertoi yhdeksän jäsenen esittäneen
vaalitulokseen nojaavaa puheenjohtajisto- ja hallitusvaalia. Heikkoon
äänestysprosenttiin jälleen kerran jääneen saamelaiskäräjävaalin
yhteisäänimäärä oli noin 2270 ääntä, josta yhdeksän edustajan äänimäärä oli
noin1035 ääntä. Sen johdosta nämä yhdeksän jäsentä ehdottivat 60/40 paikkajakoa
ja lähtivät luonnollisesti myös siitä, että enemmistölle tulisi käräjien päätoimisen
puheenjohtajan paikka.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Neuvotteluja ryhmien kesken käytiin koko avajaispäivän
ehtoorupeama, mutta mihinkään suhteellisuuteen ei enemmistön puolelta taivuttu.
Itse asiassa 21 edustajan saamelaiskäräjillä ei 9 edustajan vähemmistölle
luvattu yhtään puheenjohtajisto- tai hallituspaikkaa. Näin oltiin umpikujassa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Toisena kokouspäivänä päädyttiin siis suoriin lippuvaaleihin
ilman saavutettua sopua. Niinpä puheenjohtajaksi seuraavalle nelivuotiskaudelle
tuli kaksi ehdokasta: <b>Tuomas-Aslak Juuso</b> ja <b>Anu Avaskari</b>. Vaalin
voitti Juuso äänin 16 – 5. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi esitettiin Kari
Kyröä ja <b>Anni Koivistoa</b>, äänijako sama 16 – 5 Koiviston hyväksi.
Toiseksi varapuheenjohtajaksi vastakkain olivat Kari Kyrö ja <b>Leo Aikio</b>,
joista Aikio sai 12 ääntä ja Kyrö 8 ääntä yhden käräjäedustajan äänestäessä
tyhjää.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Neljän hallituksen jäsenen vaalissa tulos oli äänestysten
jälkeen sama, vähemmistölle ei hellinnyt yhtään paikkaa. Tässä vaiheessa Kari
Kyrö ilmoitti vähemmistön taholta jättävänsä eriävän mielipiteen käräjien
avausistunnon pöytäkirjaan. Tyly valintalinja sai jatkoa saamelaiskäräjien lautakuntien
valinnoissa, joissa tosin muutamalle harvalle ei-enemmistöläiselle tuli ”säälipaikka”.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kari Kyrön mukaan yhdeksän käräjäedustajan tekemä paikkajakotarjous
ei ollut millään muotoa ylimitoitettu, päinvastoin se oli jonkin verran
äänimäärien suhteessa alimittainen. Tällä hänen mukaansa halutiin varmistaa ja
osoittaa se, ettei voitu puhua mistään ylimitoitetuista vaatimuksista.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Nyt kun saamelaiskäräjälaista odotetaan ehkä jo vuoden
lopussa nykyisen hallituksen ehdotusta, luulisi hälytyskellojen Suomen
saamelaishallinnon tilasta soivan jo vähän joka puolueessa. Näin huolimatta
siitä, että jokaisesta puolueesta taitaa löytyä myös umpikuuroutta. Eikö
saamelaiskäräjävaalia saada millään suhteellisuudet tunnustavaksi listavaaliksi,
vai onko <b>Pekka Aikion</b> ja <b>Heikki J. Hyvärisen</b> aikanaan kehittelemä
ja lobbaama nykyinen suhteettomuus todella kiveen hakattu tapa hoitaa Suomen
saamelaisten edustuksellisuutta heidän yhteiseksi tarkoitetussa hallinnossaan?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Tälläkin kerralla saamelaiskäräjät sen vanhimpana edustajana
avannut Kari Kyrö sai avajaispuheessaan turhaan toivoa saamelaisten asiaa
parhaiten eteenpäin vievää yhtenäisyyttä. Tilanteessa yhä absurdimmalta kuuluvat
varmaan jatkossakin kuultavat puheenvuorot yhdestä ja yhtenäisestä saamen
kansasta:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
”Saamelaiset haluavat sitä, saamelaiset haluavat tätä…”.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jk: Liitän lukijoitteni pyynnöstä tähän jälkikirjoitukseksi Kari
Kyrön saamelaiskäräjien avauksessa pitämän puheen:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Saamelaiskäräjien avajaispuhe 27.2.2020<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Arvoisat saamelaiskäräjien jäsenet, hyvät läsnäolijat!<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
Minulla on sekä ilo, että suuri kunnia saada teidän
edessänne avata tämä Suomen saamelaiskäräjien seitsemäs istuntokausi 2020 –
2023. Tämä vuosi, 2020 on saamelaiskäräjien 24. toimintavuosi. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Saamelaispolitiikan käsittelyn yhteydessä on nykyisin,
ehkäpä yhä enemmän, tullut tavaksi puhua asioistamme kansainvälisessä
kontekstissa. Teen tästä tavasta nyt poikkeuksen. Puheeni aihevalinnat johtuvat
siitä, että meidän Suomen saamelaisten elämää ja keskinäistä kanssakäymistä
koskevat asiat kaipaavat juuri nyt, asioistamme ehkäpä kaikkein kipeimmin
kohennusta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ikämiehenä en voi mitenkään olla tyytyväinen nykytilaan,
jossa keskinäiset kiistamme alkavat näyttäytyä ulospäinkin, ikään kuin ne
olisivat saamelaisten normaali olotila. Sellaisten mielikuvien syntyminen
ihmisten mieliin laajemmin vaarantaa uskottavuuttamme ja myönteisesti alkaneen
saamelaisten kulttuuri-itsehallintokehityksen. Kokemuksestani tiedän, että näin
ei tarvitse olla. Me pystymme parempaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
1. Jaan tämän
avauspuheeni kahteen osaan. Aluksi saamelaiskäräjien synnystä, sen työstä ja
saavutuksista sekä olisiko jotain voitu tehdä toisin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
2. Näkymiä on
tulevaisuuteemme. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Saamelaisten oma parlamentti ei ole ollut itsestään selvyys.
Sen kehitys ja synty on ollut monivaiheinen. On merkittävää, että Suomeen,
Pohjoismaista ensimmäisenä, perustettiin jo vuonna 1973 saamelaisvaltuuskunta,
saamelaisten parlamentin edelläkävijänä. Saamelaisvaltuuskunnan <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
oleva saamelaiskäräjälaki. Voidaan sanoa, että vuonna 1996
alkanut saamelaiskäräjien työ saamelaisten elämän hyväksi on kuluneiden
vuosikymmenten aikana ollut monivaiheista. Toiset meistä pitävät sitä
onnistuneena, toiset taas eivät niinkään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Meillä on tavoitteita ja niissä onnistumisia<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
Eräs merkittävä tavoite ja virstanpylväs, joka saavutettiin
vuonna 2012 oli tämän saamelaiskäräjien oman toimitalon, Sajoksen
valmistuminen. Tämä yli 14 miljoonaa euroa maksanut rakennus toteutettiin
Suomen valtion ja Inarin kunnan tuella, meidän saamelaisten työn ja toiveiden
mukaisena. Valmistuminen oli kymmenien vuosien haaveiden täyttymys. Rakennuksen
ollessa valtion taseessa Suomen valtio vastaa nyt rakennuksen ylläpidosta, joka
on merkittävä asia sekin. Tästä saavutuksesta ja onnistuneista järjestelyistä
meidän saamelaisten on syytä olla tyytyväisiä ja kiitollisia.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Vuoden 2019 viimeisessä saamelaiskäräjien kokouksessa
saamenkielten opetuksen nykyvaiheen raportointi oli ilolla merkille pantavaa.
Raportti olikin edellisen saamelaiskäräjien toimintakauden mieluisinta
kuultavaa useimmille meistä käräjien jäsenistä. Laaja-alainen kielten
elvytystyö on ollut saamelaiskäräjien toiminnassa onnistunutta. Siitä saamme
kiittää kaikkia arvokkaaseen kielityöhön ja opetukseen osallisia. Kielityössä
tekijät ovat saaneet kokea myös lukuisia tunnustusta saaneita onnistumisia. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Erityisesti jo uhanalaisiksi vaipuneiden inarin- ja
koltansaamen kielten elvytys, niiden opetuksen ja juurruttamisen toimet eri
tasoilla ja eri oppilaitoksissa, ansaitsevat aivan erityisen kiitoksen, joka on
annettava myös ansioituneille kielityön pioneereille. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kun tavoite on laajalti hyväksyttyä ja toiminta avointa,
kuten kielten opetuksessa, silloin työllä on hyvät mahdollisuudet onnistua.
Työilmapiirissä, jossa on työlle selkeä tavoite, vapaus elää ja hengittää ilman
pelkoja, vallitsee innostus. Sellainen lataa ihmisessä uskomattomia voimia. Työ
on tehokasta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Siinä vapauden ilmapiirissä työ on antanut tekijöilleen ja
koko toimintaan virtaa ja voimaa viedä asioita eteenpäin, onnistumisiin saakka.
Mikään muu tekijä, kuin työn mielekkyys ei saa tekijäänsä niin liekkeihin kuin
itse työtehtävien sisältö, on todettu työpsykologian tutkimuksissakin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Niidenkin perheiden jäsenet, joissa oman suvun kieli on ollut
menetettynä, saavat nykyisin tilaisuuden opiskella sukujensa kieltä esi- ja
alakouluikäisistä alkaen. Kunnat ja nykyisin myös monet kaupungit ovat vahvasti
mukana opetuksen järjestämisessä. Saamen kielten opetuksen ja kielten käytön
vahvistamisen tiellä, valtion ja kuntien tuella, on kielityössä toimijoidenkin
hyvä jatkaa eteenpäin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Saamelaisen taidekulttuurin vahvaa eteenpäin menoa ja
menestystä maailmallakin olemme niin ikään saaneet hämmästellen kokea. Taiteen
eri aloilla taiteellisia taipumuksia omaavat saamelaiset eivät todellakaan ole
pitäneet kynttiläänsä vakan alla. Se näkyy myös saamelaisten taiteiden
harrastajien kasvavana määränä. Saamelaistaiteelle on myös kysyntää ja
esiintymisiä on saatu kokea yhä suuremmilla estradeilla livenä, radiossa ja
televisiossa. Saamelaiskäräjille ohjattujen määrärahojen puitteissa
saamelaistaiteen eteenpäin menoa ja monialaista kehitystä on voitu myös tukea.
Yksityisen sektorin saamelaistaiteelle osoittama taloudellinen tuki on ollut
hyvin merkittävää. Eteenpäin menon siivittämänä erityisesti nuorten
monilahjakkuuksien esiintulot ja menestyminen ovat olleet voimakkaita.
Taiteiden alalla tapahtuneen kehityksen päästyä näin hyvään vauhtiin on syytä
toivoa kehitykselle jatkoa, monialaisesti ja korkeatasoisesti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Ovatko sitten kaikki saamelaiskäräjien menneen
vaalikauden toimet olleet onnistuneita?<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
Olemmeko saamelaispolitiikassa kyenneet vastaamaan meille
asetettuihin haasteisiin. Ovatko kaikki saamelaiskäräjien tähänastiset toimet
olleet onnistuneita? Vai onko niin, kuten politiikassa yleensäkin, ettei
virheiltäkään ole vältytty?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Tällaisia kysymyksiä voidaan asettaa lukuisia. Esitän tässä
muutamia. En kuitenkaan ryhdy niihin vastaamaan, vaan haluan jättää vastauksien
antamisen ja johtopäätösten teon jokaiselle teille kuulijoille itsellenne,
jotta jokainen voi vastata haluamallaan tavalla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
1. Ovatko
saamelaiskäräjien toimet lain ja yhteiskuntajärjestystä ylläpitävän
oikeuslaitoksen vastustamisessa loppuun saakka ajateltuja ja kaikkien
saamelaisten etujen mukaisia? Tällä en tarkoita taannoisia kalareissuja
kotijoella, vaan saamelaiskäräjien henkisten ja merkittävän määrän
taloudellisten resurssien käyttämistä maan korkeimman hallintotuomioistuimen
päätösten mitätöintiyrityksiin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
2. Palveleeko
tuollainen oikeuslaitoksen ja sen myötä laillisen yhteiskuntajärjestyksen
vastustaminen saamelaisia ja olisiko siihen käytetyillä henkisten resurssien ja
niiden myötä summalla euroja ollut parempaa käyttöä, vaikkapa oppimateriaalien
hankinnassa ja saamelaislasten kulttuuripalveluissa? <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p> </o:p>3. ILO-169 sopimuksen
ratifiointia tavoiteltiin tilanteessa, jossa sisäiset kiistat repivät
saamelaisyhteisöä. Osaa saamelaisista jätetään edelleen vaaliluettelon
ulkopuolelle. Oliko sopimuksen ratifioinnin tavoittelu tuossa tilanteessa
tarpeen? Onko pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu ollut avointa ja
riittävän läpinäkyvää?</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
4. Onko
saamelaiskäräjien elinkeinopolitiikka palvellut kaikkia saamelaiselinkeinoja,
vai olisiko saamelaisten elinkeinoihin liittyviä asioita voitu suunnata toisin?
Onko kaikkien saamelaiselinkeinojen harjoittajia kohdeltu yhdenvertaisesti? <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kuten totesin, harkitkoon jokainen, sisäisen tuntonsa ja
vakaumuksensa mukaan vastauksia noihin kysymyksiin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Kuljemmeko turhaan kahta puolta tunturia?<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
Me saamelaiset olemme kulkeneet jo pitkään tunturin kahta
puolta. Olemme ajautuneet tilanteeseen, että osa meistä ajaa tunturin toista
laitaa noudattelevaa juvaketta pitkin, osan hiihtäessä saman tunturin
vastakkaisen rinteen alla vuottuvaa latua. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Tavatessa miehet voivat jättää tervehtimättä ja naiset
kääntävät päänsä, ojentamatta käsiään perinteiseen syleilyyn. Miksi meille näin
ikävästi on käynyt?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
On muutamia riidan aiheita, joita me emme ole kyenneet
sopimaan. Keskeiseksi riidan aiheeksi on noussut, kuka on saamelainen. Toiset
edellyttävät saaman kielen osaamista, ja kielen menettäneet korostavat
polveutumista, sekä veren perimää. Saamelaiskulttuurin mukaisen elämäntavan
säilyttämisen tärkeydestä ollaan molemmissa leireissä paremmin samaa mieltä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Miksi me olemme olleet niin syvästi eri mieltä keskenämme?
Voiko olla niin, että riitelemme turhaan? Ovatko riitamme syntyneet vääristä
tiedoista, tai turhista ennakkoluuloista toisiamme kohtaan?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Miksi me emme saa sovittua erimielisyyksiämme? Sen vuoksiko,
että nykyaika pilasi kykymme selvittää erimielisyytemme? Antoiko nykyajan
hyvinvointi, erilaisine tukimuotoineen meille elämisen mahdollisuudet
riitaisinakin? Vai ohjaavatko sivullisten ohjeet liiaksi ajatteluamme?
Kykenemmekö sopimaan asioistamme keskenämme, ilman ulkopuolisten liiallista
sekaantumista asioihimme?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kiistelemme myös maankäytöstä ja maan hallinnasta. Kuinka hyvin
me tunnemme toistemme maankäyttöä, maankäytön tarpeita, perinnettä ja
historiaa? Tunnemmeko toistemme toiveita? Tunnemmeko me lakeja ja säädöksiä,
jotka ohjaavat maan ja veden käyttöoikeuksia? Muutosten tarpeessa, tunnemmeko
lainmuutos prosesseja? <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Niin, tunne tai tunnusta, kummasta sitten lienee enemmän
kysymys? <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Olen monialaisesti keskustellut vuosikymmenten aikana
lukuisten utsjokelaisten, inarilaisen ja myös enontekiöläisten kanssa. On
keskusteltu ja kummasteltu. On selvää, että elinkeinojen kesken ja niiden
välille voi syntyä kitkaa, kun toimita-alue on sama. Olemmeko menneet liiaksi
vain vahvojen ehdoilla? Mikäli niin on, mitkä lienevät perusteet asioiden
hoitoon tuolta pohjalta. Onko se vanhastaan kuulunut elämään ja kulttuuriin?
Vastaavaa, alistavaa vallankäyttöä on toki tapahtunut muuallakin, joten ei se
ainulaatuista maailmassa ole ollut.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Meillä ihmisillä on usein tapana ajatella, että olemme itse
oikeassa ja vastapuoli väärässä. Asiat ovat kuitenkin harvoin mustavalkoisia.
Sen vuoksi ihmisten ja elinkeinojen välisissä kitkatilanteissa me tarvitsemme
paljon nykyistä enemmän ratkaisuihin pyrkivää, keskinäistä kanssakäymistä ja
keskusteluja. Samalla alueella toimijoiden kitkatilanteissa tavoitteena tulee
olla toimintojen yhteensovittaminen. Olisiko niitä tilanteita varten
perustettava oma, kulttuuriin ja sovitteluun perehtynyt hallintoelin?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kiistelemmekö me sen vuoksi, kun luulemme olevamme
vahvoilla. Muistammeko, että ”luulo ei ole tiedon väärtti.” <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Valtion ja saamelaisten välisiä suhteita ratkomaan asetetaan
pian sovintokomitean komissaarit. Työ komiteassa pitää olla aihealueella laaja-
alaista. Sovintokomitean ja sen komissaarien yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi
on asetettava rauhan saaminen saamen maahan ihmisten kesken. Toivoa sopii myös,
että uudistettava saamelaiskäräjälaki saa sellaisen muodon, että elämämme
jatkuisi sopuisampana.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Tavoitteita uuden toimintakauden alkaessa<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
Lienee paikallaan hetki katsoa myös sitä, mitä voisimme
tehdä, että kulkukeinomme yhtyisivät, ymmärtäisimme paremmin toisiamme ja
kulkumme tasoittuisi?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ja sittemmin Sanna
Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu mm. kaikkien saamelaisten
kielellisten ja kulttuuri oikeuksien turvaaminen ja saamelaiskäräjälain
uudistaminen, jonka toimeenpanoa onkin jo valmisteltu. Oikeusministeri Anna-Maja
Henriksson on julkisuudessa hiljakkoin todennut lain keskeisiä kiista- asioita
esivalmistellussa lakiluonnoksessa kompromisseiksi. Lain valmisteluun
nimettävien saamelaiskäräjien edustajien tulee huolehtia siitä, että laissa
tullaan huomioimaan kaikki saamelaiset, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu.
Ymmärrämme kaikki, että muu ei saa nyt enää tulla kyseeseen. Menneistä
kokemuksista on syytä ottaa oppia. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Olemme nyt aloittamassa saamelaiskäräjien 24. toimintavuotta.
Se on jälleen uusien mahdollisuuksien alku meille kaikille. Se on uuden alku
myös 21 asiantuntevan jäsenen saamelaiskäräjille. Se on jokaisesta meistä
itsestämme kiinni, miten me tämän uuden alun, uuden mahdollisuuden käytämme. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Koemmeko tarvetta reivata kulkumme kurssia? Kuinka hyvin
meillä on tiedossa se, mitä edessämme on, eli mitä me tulemme tämän
4-vuotiskauden aikana ja sen jälkeen kohtaamaan? <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Sen me tiedämme jo nyt, että kohtaamme, ja lienemme jo
kohdanneetkin ilmastonmuutoksen. Talvisin pakkaset ovat hellittäneet ja lumen
määrä näyttää pohjoisessa lisääntyvän, ilmojen ollessa epävakaampia.
Vaikutukset ulottuvat elinkeinoihimme. Ilmastonmuutoksesta on sanottu, että
alkuperäiskansojen kokemustiedolla voi olla käyttöä muutoksen hillinnässä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Edessämme ovat myös maailman ja omankin alueemme yleisen
kehityksen haasteet ja saamelaisten odotukset alueensa kehityksestä.
Liikenneyhteyksien kehittäminen, tiet, lentokentät, lentoliikenne sekä Jäämeren
ratahanke. Kaikkiin näihin meidän pitää kyetä vastaamaan. Yhtään näitä asioita
helpompia eivät ole alueemme yksityismetsien, vesien ja maankäytön asiat,
joista jo nyt on saatu aikaan kiistoja. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Edellä luetellut asiat liittyvät saamelaisalueen
elinkeinojen kehitykseen. Kuinka elämäämme kotiseudullamme kehitetään? Miten
elinkeinot kehittyvät ja miten niiden kehitys turvataan niin, että kaikki
saamelaiselinkeinot saavat yhdenvertaisen kohtelun toistensa kanssa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Harkintaa, yhteensovittamista, avara- ja kauaskatseisuutta
tarvitaan kaikkialla. Asioiden hoidossa kannattaa edetä avoimin kortein.
Asioista kannattaa tiedottaa ajoissa ja riittävästi. Kaikkia asianosaisia tulee
informoida. Ratkaisujen tulee olla reiluja, joissa kaikkia asiaan osallisia
kohdellaan tasapuolisesti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Saamelaiskäräjien työn tulee olla avointa,
yhdenvertaisuuteen perustuvaa ja innovatiivista. Tekijöillä pitää olla
kauaskantoista näkemystä, jolla mahdollisimman monelle saamelaiselle, myös
nuorelle, annetaan mahdollisuus elää kotiseudullaan. Tilaa meillä on.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Poronhoitoa saamelaiskulttuurin elinkeinona ja matkailua
tukevana brändinä ei ole syytä väheksyä. Kuitenkaan se ei ole koskaan ollut
alueellamme eläneiden saamelaisten ainut elinkeino. Ei se ole sitä nytkään.
Vaikka monet nuoret saamelaiset ovat voineet jatkaa isiensä jäljillä poronhoidossa,
liian moni saamelaisnuori joutuu muuttamaan pois kotiseudultaan. Usein syynä on
työn ja toimeentulon vaikeudet. Sen vuoksi meidän on tuettava kaikkien
saamelaiselinkeinojen kehitystä ja elinkeinojen uusia innovaatioita,
yhdenvertaisina perinteisten elinkeinojen kanssa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Luonnontuotteidemme jalostusasteen nostamista kannattaa
vielä reippaasti viedä eteenpäin. Tutkimukselle ja tuotekehitykselle ja
tuotteiden markkinoinnille on alueemme tuotteiden tuotannossa hyvä tilaus. Alan
aktiivisuuden ja toiminnan ollessa yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti
merkittävää, se on myös tuettua. Se avaa toimeentulomahdollisuuksia myös
nuorille, jolloin ei olisi pakko muuttaa muualle. Monimuotoinen
elinkeinorakenne on tärkeää koko yhteisön elinvoiman ja sen kulttuurin kehittymisen
kannalta. Yhteensovittamista tarvitaan ja yhdenvertaisuus on syytä ottaa
pysyväksi normiksi. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Voidaanko kadoksissa ollutta, vuosikymmenten takaista alueen
asukkaiden yhteiselon henkeä hyödyntää tähän nyt alkavan saamelaiskäräjien
uuden vaalikauden työhön? Voiko tämä käräjien vaalikausi lähteä käyntiin ja
jatkua enemmän yksituumaisena, jossa päätöksiä on tekemässä entistä laajempi
joukko, jaetulla vastuulla? Voimmeko yhdessä löytää kadoksissa olleen,
sovinnollisuuteen pyrkivän yhteiselon. Ja mikä tärkeintä, löydämmekö yhdessä
kotiseuturakkauden ja kotiseutumme ihmisten välisen rakkauden? <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Näiden kysymysten äärellä avaan saamelaiskäräjien
istuntokauden 2020 – 2023.</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;"><span style="font-size: 14.6667px;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "calibri" , sans-serif;"><span style="font-size: 14.6667px;"> Kiitos</span></span></div>
Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com38tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-56009923794255900692020-02-16T12:27:00.000+02:002020-02-16T16:46:33.343+02:00Saamelaiskäräjälain muutostyö jälleen käynnissäUusi saamelaiskäräjät kokoontuu ensimmäiseen istuntoonsa parin
viikon päästä. Väki käräjillä vaihtui sen verran, että muutoksia toimintaan
rohkenisi odottaa. Yksi mielenkiintoisin muutos on luonnollisesti käräjien
johdon muodostuminen, onhan <b>Klemetti Näkkäläjärven</b> seuraajana ja hänen ”linjansa”
uskollisena jatkajana puheenjohtajuutta hoitanut <b>Tiina Sanila-Aikio</b> jäämässä
varmuudella pois. Puheenjohtajaksi puheenjohtajan paikalle on haluajia, mutta
jääkööt nuo kuullut ja kuulumattomat spekulaatiot tässä avaamatta.<br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Jos saamelaiskäräjien toiminnassa voisi odottaa muutoksia,
jopa saamelaispolitiikan avartumiseen päin, ollaan toisaalla jatkamassa jo
pitkään vireillä ollutta saamelaiskäräjälain uudistamista ikään kuin vanhoin
kujein. Näin ainakin mitä hankkeen vetäjään, oikeusministeriöön tulee. Kun
oikeusministerinä on jälleen rkp:n <b>Anna-Maja Henriksson</b> ja lain
valmistelua vetävä virkamies demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden
yksikön johtaja <b>Johanna Suurpää</b>, ei jotenkin heti jaksa uskoa mihinkään
avartumisiin. Ja etenkään, kun ainakin vielä istuvan hallituksen piiristä
löytyy vanhaa ”vahvaa tietoa” saamelaisten heikosta asemasta ja saamelaispolitiikan
kipukohdista. Näin olen ollut näkevinäni muiden muassa vihreän sisäministerin <b>Maria
Ohisalon </b>ulostuloista. Ja onhan hänellä vahvaa ja värittymätöntä saamelaiskysymysten
asiantuntemusta ihan avustajakunnassaankin? Henriksson ja Ohisalo ynnä muut
ministerit ja edustajat voivat kääntyä myös ihmisoikeusprofessori <b>Martin Scheininin</b>
puoleen vahvistaakseen oikeaa tietoaan - sikäli kun Firenzen Mestari ehtii
avittamaan viime aikojen perussuomalaisjahdiltaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Saamelaiskäräjälain uudistaminen polkaistiin käyntiin kaikessa
hiljaisuudessa tammikuussa, jolloin työtä varten perustettiin työtyhmä tehtävänään
saada vuoden loppuun mennessä aikaan hallituksen esitykseksi kelvollinen lakiluonnos.
Suurpään vetämässä työryhmässä ovat saamelaiskäräjien edustajina Tiina Sanila-Aikio,
<b>Tuomas Aslak Juuso</b> ja <b>Heikki Paltto</b>, lisäksi käräjien lakimies ja
hallintopäällikkö. Käräjien nykyisen puheenjohtajiston pesti kestää maaliskuun
loppuun, jolloin käräjiltä pitäisi kaiketi jo olla remmissä uusi tai ainakin
uudistunut edustus. Lakityöryhmän muu jäsenistö koostuu <b>Sanna Marinin</b>
hallituksen ministerien erityisavustajista, joten kansanedustajia ei ole suoraan
moiseen työhön sidottu.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Lakityöryhmän työstä ei ole tietenkään mitään julkisuuteen
asti kantautunut. Joitain kuulemisia työryhmä on jo järjestänyt ja kuultavina
ovat olleet ainakin inarinsaamelaisten ”kilpailevat” yhdistykset sekä Klemetti
Näkkäläjärvi aisaparinaan <b>Tauno Haltta</b> Sami A´rvvut-yhdistyksen nimissä.
Myös saamelaisneuvoston edustajaa on kaiketi kuultu.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ihan käytäviltä olen kuullut ja tänään taisi Lapin Kansakin kertoa oikeusministeri Henrikssonin
kommentoineen alkanutta lakityötä niin, että nyt on vakaa aikomus saada uudistus
tehtyä. Hän on myös antanut ymmärtää, että lain hyväksyminen edellyttää ”kaikkien
osapuolten antavan periksi”. Tämä ei voine tarkoittaa muuta kuin sitä, että kommentti
liittynee kysymykseen saamelaisuudesta, sen määrittelystä, ja siis ketkä voivat
olla osallisia äänestäjinä tai edustajina saamelaiskäräjillä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Henrikssonin viittaus herättää kysymään mitä periksi annettavaa
hänestä mahtaa olla statuksettomilla inarin- ja metsäsaamelaisilla? Tässä
vaiheessa on vaikea arvuutella mitä moinen ministerin oraakkelimainen näkemys
mahtaa pitää takanaan. Se on varmaa, että kieleen ja ”ryhmähyväksyntään”
kytkeytyvää saamelaisuuden määritelmää tullaan edelleen pitämään joidenkin
sinnikkäiden puolelta esillä. Keskustelin äsken erään ”kirjoissa olevan”
inarinsaamelaisen kanssa ja hänen mielestään ärhäkimpiä ”suomalaisten” ja ”suomalaistuneiden
saamelaisten” erottelijoita ”oikeista saamelaisista” ovat ”suomalaisten äitien”
synnyttämät saamelaiset – ja myös ne äidit.<o:p></o:p></div>
<blockquote class="tr_bq">
<i>”On se kyllä muuten merkillistä, miksi suomalaisen naisen
ja saamelaisen miehen aviosta syntyy aina vain saamelaisia lapsia ja vastaavasti
samoin saamelaisen naisen ja suomalaisen miehen aviosta? Oli niin tai näin,
aina syntyy vain saamelaisia, ja sehän näkyy jo heidän määrässä kun katsoo sen ilmoitettua
kasvua muutaman vuosikymmenen ajalta”</i>, tuo henkilö pohdiskeli.</blockquote>
<div class="MsoNormal">
Hänen mukaansa
kummaa asiassa on sekin, että joitain ei haluta hyväksyä saamelaisiksi eikä
saamelaiskäräjien äänestäjiksi, vaikka heidän polveutumisensa ja elämäntapansa
(kulttuurinen jatkumo) yltäisi todistetusti kuinka pitkälle historiaan tahansa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Oikeusministeriön lakityöryhmä ei ole ainakaan toistaiseksi
kutsunut kuultavaksi statuksettomia saamelaisia. Inarinmaan lapinkyläyhdistys
on kuitenkin ehtinyt lähettää työryhmälle postia, jossa muun muassa muistutetaan,
ettei käräjälain uudistamista pidä esittää heikentämään nykyisen, Suomen
saamelaisaluetta pisimpään asuttaneen alkuperäiskansan lappalaisten (saamelaisten)
jälkeläisten asemaa myöhemmin muualta muuttaneiden poronhoitaja- ja poronomadisukujen
ja muiden ryhmien hyväksi. Inarinmaan lapinkyläyhdistys viittaa niin sanottuun
heikentämiskieltoon ja edellyttää valtion vastaavan nykyistä paremmin kaikkien
saamelaisten yhdenvertaisuudesta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Lapinkyläyhdistys näkee, ettei nykyisen saamelaiskäräjälain kolmatta
pykälää (3§) ole tarvetta muuttaa, jolloin lain valmisteluissa ja esitöissä
pitää ainoastaan painottaa erityisesti käräjien vaalilautakunnan velvoitetta
noudattaa lakia; hyväksymällä henkilö vaaliluetteloon aina kriteerien
täyttyessä. Yhdistyksen mukaan sekä vaalilautakunnan että tuomioistuimen on
tulkittava lakia sen sanamuodon mukaisesti. Lappalaisperusteen soveltamista ei
yhdistyksen mukaan voida rajata ajallisesti. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Lapinkyläyhdistyksen mukaan käräjälain saamelaismääritelmän ”lappalaiskohtaa”
voidaan kyllä täydentää muotoon: ”että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen,
joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto-
tai henkikirjassa ja, että hän on säilyttänyt ja kunnioittaa saamelaiskulttuurin
mukaista elämäntapaa ja arvoja, joihin kuuluu oman kulttuurin vaaliminen ja
saamenkielten käytön tukeminen.”<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Jälleen siis saamelaispolitiikan saralla on tapahtumassa. Kun
katsoo saamelaiskäräjien ja Suomen hallituksen taakse jääneitä vaalikausia, ei
ehkä heikommin voi nyt mennä demokratian (saamelaiskäräjät) eikä etnisen
erottelunkaan (Sipilän-Lohen ”kompromissi”) kannalta. Tai sitten menee?<o:p></o:p><br />
<br />
<br />
Jk. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on kertonut myös pohjoismaisen saamelaissopimuksen maaliin saattamisen olevan nykyhallituksen - tai ainakin oikeusministeriön tavoitteena.<br />
Ehkä vielä joskus tässä vuoden varrella kuullaan mitä esimerkiksi Lapin kansanedustajat sanovat näistä hankkeista. Viimeksihän syntyi ainakin <b>Mikko Kärnän</b> jälkikäteen paheksumana jonkinlainen skandaali, kun Sipilän hallituksen piirissä puuhattu "kompromissi" tuli julki ennen aikojaan. Hiljaa piti hyvä tulla ja lappalaisten pullahtaa toisen luokan äänioikeudettomiksi saamelaisiksi.</div>
<br />Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-17997486755791203022020-02-06T09:31:00.000+02:002020-02-16T09:59:17.397+02:00Jouni Kitti saamelaisten kansallispäivänä<a href="https://www.blogger.com/null" name="_Hlk31872621"><span style="font-size: 11.0pt;">Näin
saamelaisten kansallispäivänä palaan niihin arkipäivän kysymyksiin joiden
parissa monet meistä saamelaisista ja saamelaisten ystävistä ovat viime vuosien
aikana olleet tekemisissä. Yksi asia yli muiden on ollut ILO 169 -sopimuksen
ratifiointi.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tänäänkin tästä aiheesta
keskustellaan täällä Helsingissä. Siitä huolimatta uskallan sanoa, että
harvasta asiasta tiedetään niin vähän kuin saamelaisten
itsemääräämisoikeudesta, mitä se tarkoittaa, kuka siitä hyötyy ja kuka siitä
häviää? Sellaisia selvityksiä valitettavasti ei vieläkään ole tehty, joissa ILO
169 -sopimuksen ratifioinnin vaikutukset olisi puolueettomasti arvioitu.</span></a><br />
<div class="Oletus">
<span style="mso-bookmark: _Hlk31872621;"><span style="font-size: 11.0pt;">Harva on pohtinut mitä merkitsee arkitodellisuudessa nykyinen
saamelaismääritelmä. Käytäntöön sovellettuna se jakaa saman väestön (jota
saamelaiset ja lappalaiset edustavat) kahtia. Kysymys on erityisesti
inarinsaamelaisiin kohdistuvasta tietoisesta syrjinnästä. ILO 169 -sopimuksen
ratifioimisen valmistelun yhteydessä tällainen oikeuksien kaappaaminen uhkaa
arkipäivässä elävien ihmisten oikeuksia. Tällainen on johtanut toisinajattelijoiden
leimaamiseen saamelaisvastaisiksi, väärien ajatusten mustamaalaamiseen.
Tällaista en ole tähän mennessä vielä kokenut. On turha puhua kansallisesta
vapaudesta, koska kysymys on yhden saamelaisryhmän pyrkimyksestä pakkovaltaan.
Tähänkö tällainen alkuperäiskansakomento johtaa? Kysymys on inarinsaamelaisten
alistamisesta. Käsitteellä kuka on saamelainen pyritään varjelemaan omaa väkeä
ei-toivotuilta vaikutteilta, jotka faktat aiheuttavat. Erikoiselta tuntuu, että
saamelaiskäsitteen rakentajat haluavat päättää inarinsaamelaisten
soveltuvuudesta saamelaisiksi. Sortohallinnon roolin itselleen ottanut haluaa
turruttaa propagandallaan suuren yleisön.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="Oletus">
<span style="mso-bookmark: _Hlk31872621;"><span style="font-size: 11.0pt;">Täytyy toivoa, että Suomen hallitus lopettaa tällaisen järjettömyyden.
Kuinka on Ylä-Lapissa mahdollista elää ikään kuin inarinsaamelaisia ei
olisikaan, vaikka he päivittäisessä arjessa ovat näkyvästi läsnä. Voimassa
olevalla saamelaismääritelmällä yritetään estää samaan väestöön kuuluvien
ihmisten yhteenkuuluminen. Jos inarinsaamelainen haluaa saada virallisen
saamelaisstatuksen, vaaditaan mahdottomia. Se jos mikä täyttää kiusaamisen
tunnusmerkit. Näin saamelaisten kansallispäivänä on aiheellista kysyä; missä on
paljon puhuttu saamelaisten solidaarisuus heikompia saamelaisia kohtaan?<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="Oletus">
<span style="mso-bookmark: _Hlk31872621;"><span style="font-size: 11.0pt;">Onneksi tämä saamenkielisten ja suomenkielisten saamelaisten
erottamiseksi tarkoitettu muuri (=saamelaismääritelmä) vuotaa. Arjen tasolla
ihmiset haluavat ylläpitää työ ja vapaa-ajan verkostojaan. Saamelaiskäräjien
erottelupolitiikka ei onneksi toimi käytännön tasoilla; kukaan ei halua luopua
sukulaisistaan, ystävistään, työkavereistaan, oikeuksistaan jonkin
pohjoissaamelaisen eturyhmän hyväksi. Onneksi meillä korkein hallinto-oikeus on
huomannut asian kielteiset puolet, kun se on arvioinut asiaa
kokonaisvaltaisesti sukulaisuuden ja elinkeinojen yhtäläisyyden kannalta. Se
tarkoittaa juuri sitä, ettei samoissa olosuhteissa eläviä sukulaisia vastoin
heidän tahtoaan estetä saamasta saamelaisstatusta. Tämä KHO:n ratkaisujen linja
on myös linjassa ILO 169 -sopimuksen pääperiaatteiden kanssa. Käsitevuoto
asiasta suureen yleisöön päin on myös selventänyt sen mistä on kysymys. Onneksi
tällainen samaa väestöä jakava epäoikeudenmukainen (keinotekoinen) muuri ei ole
pysyvä. Kuten keskustelu saamelaiskiistasta osoittaa, on vääryyksistä ja
valheista helpompi päästä perille meidän kaltaisessa vapaassa yhteiskunnassa,
jossa julkinen keskustelu toimii. Juuri tässä on demokratian ja diktatuurin
ero. Meillä on kuitenkin kestänyt yllättävän kauan ennen kuin saamelaismääritelmää
koskeva kupla puhkesi. Kuten KHO:n ratkaisut osoittavat, aletaan vihdoinkin
ymmärtää se, että saamelaisten ongelmat ratkaistaan Suomessa eikä valtameren
takana YK:ssa.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="Oletus">
<span style="mso-bookmark: _Hlk31872621;"><span style="font-size: 11.0pt;">Lopuksi annan puheenvuoron historian tutkijoille. Mikään valtakunta,
suuri tai pieni, he sanovat ei ole koskaan hävinnyt maailmasta niin kauan kuin
se itse on tahtonut elää. Sama koskee saamelaisia. Rooman valtakunta kuoli
vanhuuden heikkoudesta, ja Karthagokin, jonka loppu oli sankarillinen, oli jo
ehtinyt elämänsä luonnolliseen iltaan. Sen kansa oli rappeutunut. Se ei enää
tahtonut elää. Liian myöhäinen ponnistus ei riittänyt. Olisi pitänyt olla
elämisen tahtoa jo aikaisemmin, silloin kun Hannibal oli Rooman porteilla.
Jokaisella valtiolla, niin <b>Osvald Sprengler</b> on väittänyt, on miehuutensa
ja vanhuutensa, ja vanhuudessa valtio kuolee, ellei se ole sairastanut kuoleman
tautiin jo nuorempana, jotkut ennen syntymistään. Saksa ei kokoontunut
kansallisvaltioksi ennen kuin saksalaiset itse sitä tahtoivat. Itävalta hajosi
ensimmäisessä maailmansodassa, koska sen osat eivät halunneet kuulua yhteen.
Suomi kesti, koska sen kansa vaikeuksissakin tahtoi pysyä itsenäisenä ja
vapaana. Saamelaiset osallistuivat kunniakkaasti yhdessä suomalaisten tämän
maan vapauden puolustamiseen. Mutta miten on saamelaisten laita näin
saamelaisten kansallispäivänä? Siitä on syytä jatkaa avointa keskustelua, jossa
on mukana saamelaisia kaikista saamelaisryhmistä ja alueella asuvista
suomalaisista.<br />Näillä ajatuksilla toivotan kaikille saamelaisille ja heidän ystävilleen hyvää kansallispäivää.</span></span><br />
<span style="mso-bookmark: _Hlk31872621;"><span style="font-size: 11.0pt;"><br /></span></span></div>
<div class="Oletus">
<span style="mso-bookmark: _Hlk31872621;"><span style="font-size: 11.0pt;">Jouni Kitti</span></span><span style="font-size: 11.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<br />Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-60609669084328906092019-12-15T17:18:00.001+02:002020-02-06T09:07:45.469+02:00Asuntola-aikaan ulottuva totuus- ja sovintokomissio?<div class="MsoNormal">
Marraskuun puolivälissä uutisoitiin valtioneuvoston kanslian
ilmoituksesta, jonka mukaan saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustaminen on edennyt. Ylen uutiskuvissa asian äärelle oli kokoontunut silloisen
pääministeri <b>Antti Rinteen</b> kyljille
saamelaiskäräjien koko puheenjohtajisto tukenaan pari muutakin käräjäedustajaa.
Joukosta <i>”luonnollisesti”</i> puuttuivat
inarinsaamelaisten kärkihahmot <b>Anu
Avaskari</b> ja/tai <b>Kari Kyrö</b> sekä statuksettomien
kalastaja- ja metsäsaamelaisten edustus.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Noista statuksettomista tässä heti sen verran, että
valtioneuvoston kokoamassa yli 300-sivuisessa sovintokomission pohjaraportissa
oli heihin uhrattu <i>vajaat kymmenen sivua</i>.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Uutisissa kerrottiin kuinka saamelaisten totuus- ja
sovintokokouksen mandaatti oli käsitelty hallituksen iltakoulussa ja katsottu,
että asiassa voitiin edetä nimeämisprosessiin. Tarkoituksena oli asettaa
viisijäseninen komissio, joka olisi toiminnassaan <i>itsenäinen ja riippumaton </i>tavoitteenaan käydä läpi historian
tapahtumat ja oppia niistä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Komission mandaattia kerrottiin valmistellun vuoden 2019
aikana saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa. Näiden toimielinten
oli tarkoitus käsitellä mandaatti osaltaan ja komissaarien nimeäminen
tapahtuisi näiden nyt joulukuulle ajoitettujen käsittelyjen jälkeen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Vajaat neljä vuotta sitten silloisen pääministerin <b>Juha Sipilän</b> ideoiman komissiohankkeen
etenemistä lähes finaaliin iloitsivat saamelaiskäräjien puheenjohtaja <b>Tiina Sanila-Aikio</b>, kolttien
luottamusmies <b>Veikko Feodoroff</b> sekä
sisäministeri<b> Maria Ohisalo</b>.
Viimeksi mainittu kertoi hallituksen iltakoulun jälkeen tyytyväisyydestään facebookissa
todeten Suomen kantavan näin vastuutaan saamelaisten tilanteesta. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<blockquote class="tr_bq">
<i>”Saamelaisten asema Suomessa on ollut monella tapaa heikko.
Suomen valtio ei ole esimerkiksi kunnioittanut saamelaisten maaoikeuksia ja
aina 1970-luvulle asti saamelaisia pakkosuomalaistettiin asuntolakouluissa.
Suomi on saanut kansainvälisiä moitteita saamelaisten kohtelusta vielä viime
vuosinakin”</i>, julisti Ohisalo.</blockquote>
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Tässä kohdassa päästään otsikossa esiin nostamaani asiaan.
Eli siihen, mistä tässä etenkin Kanadan alkuperäiskansojen sovittelua
matkivassa ja siellä päin vaikuttaneen saamelaisprofessorin markkinoimassa
hankkeessa on ollut kaiken aikaa kyse. On puhuttu vain nykyisen, suomalaista
hyvinvointia ja tukea nauttineen keski-ikäisen ”asuntolasukupolven” ja heistä
ammentavien nuorempien ”historiasta”. On ollut jäätävää havaita miten
pinnallisesti tämä asia halutaan Suomen päättäjille myydä ja miten helposti he
sen ostavat. Tämä Ohisalokin on jokin ihan tohtoritason ihminen!<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Jos Suomi haluaa vakavissaan katsoa mitä kaikkea pahaa se
tai sitä edeltänyt valtionhallinto on tehnyt saamelaisille, silloin tunnetuille
lappalaisille, ei 1950- ja -60-lukujen asuntola-aika todellakaan ole mikään
keskeisin pakkosuomalaistamisen historiapylväs. On mentävä aikaan, jolloin
”sivistys” tuotiin Lapinmaahan ja herrat papit ja maallisen vallan virkamiehet karsivat
lappalaisilta heidän luonnonuskontonsa, yhteisölliset käytäntönsä ja vielä
kielensäkin. En usko, että viime vuosina Sipilän ”sovittelijoille” ulisseita
saamelaispoliitikkoja olisi istutettu jalkapuissa, pieksetty raipoilla tai
heiltä viety samassa mitassa maittensa ja vesiensä käyttöoikeuksia, kuin vietiin
Kemin Lapin metsälappalaisilta ja Inarin kalastajalappalaisilta. Sittemmin
heiltä - siis myös osalta inarinsaamelaisia - on haluttu evätä
saamelaisstatuskin kuin pisteenä suomalaiselle ja valtasaamelaiselle
kolonialismille. Suomihan tässä sorrossa on ollut valtiona tukena vuoroin
passiivisesti, vuoroin tietoisen aktiivisesti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Jos valtion toimintaa ajattelee jotenkin tietoisena, eikä
joidenkin<i> ohisalojen perehtymättömyytenä
tai sinisilmäisenä hyvesignalointina</i>, voisi totuus- ja sovintoprosessin ymmärtää
halvaksi ratkaisuksi hoitaa saamelaisten sulauttamisen aiheuttama tunnontuska pois
kuleksimasta. Vaikka muutama ja muutamia vuosia istuva komissaariksi palkattu
saamelaispoliitikko tuleekin kohtuulisen kalliiksi, ja vaikka sovintotyön
tuloksena joitain sopivia pankkitilejä tai hankkeita kartutettaisiinkin
sievoisilla summilla, jää kokonaiskustannus valtion mitoissa siedettäväksi. Verrattuna siihen jos
taas lähdettäisiin menemään pitemmälle historiaan ja tarkastelemaan näin aiheutettua
<i>kielen ja kulttuurin murhaa</i> (käytän
tässä saamelaispolitiikassa niin tutuksi tullutta ja siten ilmeisen toimivaa ilmaisua). Ja etenkin halvaksi verrattuna jos mukaan tulisi liitettää maa- ja vesioikeuksien
osittainenkaan palauttaminen koko lapinmaiden mitassa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kanadassa vuonna 2008 perustettu totuusprosessi koski
150 000 alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä ja työn tuloksena yli 80 000
heistä on saanut korvauksia fyysisistä ja psyykkisistä kärsimyksistä ja 30 000
henkilöä seksuaalisista hyväksikäytöistä. Ja Kanadassa tuo prosessi käsitteli
nähdäkseni vain tai pääosin sikäläistä asuntolakoulujen aikaa. Komissio löysi
rahakorvausten lisäksi myös lähes sata parannusehdotusta alkuperäiskansojen
tilanteeseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Norjassa saamelaisten ja kveenien totuuskomissio on toiminut
vuodesta 2017 ja siellä siis myös kveenit on hyväksytty mukaan kertomaan
traumoistaan norjalaistamisen ajalta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Jotenkin vaikuttaa siltä, ettei tässä Juha Silpilän alun
perin liikkeelle polkaisemassa totuus- ja sovintoprosessissa aiota kaiken
pohjaselvittelyn jälkeenkään paneutua Suomen saamelaiskysymysten ytimeen. Jo
aiemmin tämä laistaminen tuli karulla tavalla esille kun Sipilän kiirehtimisen
tuotoksena kehiteltiin niin sanottu<b>
Markus Lohen</b> ”kompromissi”, jossa statuksettomat kalastaja- ja
metsäsaamelaiset haluttiin heittää saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvan
saamelaisten ryhmän ulkopuolelle. He saivat olla Lohen mukaan saamelaisia jos
niin halusivat, mutta saamelaiskäräjien ulkopuolella ja käytännössä
ulkopuolella myös käräjäsaamelaisuuden tuomista hyvistä. Tiedän tarkoin tuon
vaiheen, koskapa tuota kahden kerroksen saamelaisuutta markkinoitiin myös minun
tietooni ennen sen julkituloa. Nyt sitten olen nähnyt somesta senkin, että
Lohen ”kompromissia” esitellyt <b>Mikko
Kärnä</b> syyttää minua hänen luottamuksensa pettämisestä kun asia tuli julki
politiikan pelimiesten kannalta liian varhain. Tosiasia kylläkin on, että sen
taisi ”vuotaa” julki ihan joku muu ja minä päädyin – harvinaista kyllä –
nostamaan kuprun esille vasta kun näin sen jo tulleen keskusteluihin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ihmettelen muuten kuriositeettina sitä, miksi kansalaisten
kuuluisi nauttia edustajiensa luottamusta eikä päinvastoin?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Oli miten oli, näyttäisi lapinpuolustajilla ja myös
puolustettavilla olevan edelleen töitä tämän totuus- ja sovintokomissioasiankin
tiimoilla. Vai näinköhän on, että Suomen alkuperäisimmän alkuperäiskansan -
johon kyllä kuuluu myös näitä ”käräjäsaamelaisia” - suomalaistamishistoria kuitataan
sen kipeimmiltä ajoilta lumeen? Historia on kyllä monesti voittajien historiaa,
mutta totuus ei välttämättä siihen liity.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jk. Ohessa linkki Suomen
saamelaisten sovintoprosessin kuulemisraporttiin:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<span class="MsoHyperlink"><span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 107%;"><a href="https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-673-7">https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-673-7</a></span></span>Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com19tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-75719503953346613862019-11-02T13:05:00.002+02:002019-11-02T20:35:07.223+02:00Sortoprofessori purkaa kiukkua vaalitappiostaanJuuri pidettyjen saamelaiskäräjävaalien voittajista on
uutisoitu ja pohdittu joko käräjillä osattaisiin pikkuhiljaa – vaalien tulosta
kunnioittaen – edetä kohti sovinnollista ja kaikkia saamelaisia palvelevaa
yhteistyötä. Kymmenien vuosien kokemuksella jouduin olemaan epäilevä.<br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ihmisoikeusprofessorin tittelin alla patsasteleva
firenzeläinen <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Martin Scheinin</b>
todisti viimeistään paikallislehti Inarilaisessa (30.10.2019) kaunaisella
kirjoituksellaan, ettei sopu taida hänelle millään kelvata. Tämä statuksettomien
inarin- ja metsäsaamelaisten sortoon paneutunut Lapin yliopiston statusta kiillottamaan
pestattu proffa oli näköjään käräjävaalien suurin ja samalla huonoin häviäjä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Scheinin vihjaa kirjoituksessaan mutkan kautta joukoilleen,
että ”selvällä enemmistöllä on demokratiassa oikeus toteuttaa omaa linjaansa”. Hän
joutuu kuitenkin toteamaan, että tuo oma linja pitäisi toteuttaa ”kaikkien
kuulemisen ja rehellisen päätöksenteon kautta”, mutta sen ei tarkoittavan, ”että
yksi kolmannes äänestäjistä tai heidän edustajiksi itsensä julistautuvat
voisivat sanella saamelaiskäräjien politiikan, varsinkin kun tuo sinänsä
merkittävä kannatus ei ole tullut puhtain keinoin”.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Scheinin ei siis tunnusta suomalaista oikeusvaltiota eikä siten
käräjävaalien oikeellisuutta, ja ehkäpä hän on joidenkin vaaleista tehtyjen
kantelujenkin takapiruna. Hän leimaa näköjään surutta voittajia ”inarinsaamelaisten
hienon identiteetin” varastajiksi ja riidankylväjiksi. Hän nostaa yhden
voittajan, <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Kari Kyrön</b>, nimeä esille,
mutta joutuu silti tunnustamaan, että monet muutkin kuin korkeimman
hallinto-oikeuden (KHO) vaaliluetteloon nostamat henkilöt ovat Kyröä äänestäneet.
Koska KHO:n päätökset loukkasivat Scheininin mielestä saamelaisten
itsemääräämisoikeutta, hän ei suostu näkemään Kyrön suosiossa itse
korostamaansa ryhmähyväksyntää, vaan kiertää yhä sekavaa sorron kehäänsä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kun viime aikoina on saamelaisuuteen liittyen puhuttu paljon
alistamisesta, kiusaamisesta, häirinnästä, vähättelystä ja syrjinnästä, onko
niin, että tällaisella stalinistisen mallin retoriikalla peitetään todellista
syrjintää ja vähättelyä, jota statuksettomiin saamelaisiin ikään kuin
saamelaisuuden sisällä Scheininin kaltaisten mestareiden johdolla harjoitetaan.
Kun siihen päälle vielä vaaditaan Suomen valtiota syyllistäen jotain asuntola-aikoihin
rajattua sovintoprosessia, ollaan lähellä absurdiuden lakipistettä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Tuossa edellä mainitsemassani Inarilaisen numerossa
päätoimittaja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Jaakko Peltomaa</b>
kirjoitti myös statuksettomien inarinsaamelaisten asemasta. <i style="mso-bidi-font-style: normal;">”He polveutuvat Inarin alkuperäisväestöstä,
Inarin kanta-asukkaista. Eikä sukunimen vaihtuminen vienyt ihmisen alkuperää,
identiteettiä, inarinsaamelaista elämäntapaa tai maankäyttöoikeuksia.
Ihmisoikeusjuristi Martin Scheinin ja hänen hengenheimolaisensa jaksavat
väheksyä statuksettomien inarinsaamelaisten identiteettiä. Scheininistä tulee
mieleen <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Lenin</b>, joka aikoinaan puhui
lämmöllä hyödyllisistä idiooteista. He olivat länsimaista akateemista
älymystöä, joka kannatti sokeasti neuvostovaltaa.”<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
Niinpä niin. Näitä leninejä ja heidän hyödyllisiä
idioottejaan on riittänyt selittämään ja väittelemään saamelaisasioiden ja
erityisesti kollektiivisen, joskus ihan konkreettista valtiotakin
tarkoittaneen, historiaan perustumattoman Saamenmaan ympärillä. Kun näkee ja
kuuntelee tätä scheininiläistä kehän kiertämistä, joutuu kerta toisensa jälkeen
kysymään, olisiko nykyaikaa eläville saamelaisille jo järkevää skipata tuo
heitä ylhäältä yliopistokuplastaan katseleva joukkio ja rakentaa itse omaa
elämäänsä heitä ja heidän elämäntapaansa arvostavassa oikeusvaltiossa?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kari Kyröä lainaten: <i style="mso-bidi-font-style: normal;">”Tosiasioihin
ja alueemme runsaaseen, kirjattuun viralliseen historiantutkimukseen perustuva
keskustelu johtaa paremmin eteenpäin ongelmien ratkaisemisessa. Vastuullisten
tahojen on nojattava siihen. Pelkkien mielikuvien perusteella asioita ei voi
ratkaista, sellaisesta jäisi kolisevia luurankoja kaappeihin. Kestävään
sovinnon tekoon kuuluu sekä virheiden tunnustuksia, että anteeksiantoa.”</i><o:p></o:p></div>
<br />Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com20tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-11860374436436162922019-10-11T11:42:00.000+03:002019-10-28T16:53:37.290+02:00Scheininin tokka hupenee – merkki kohta omassa korvassa?Kun seurasi käydyn saamelaiskäräjävaalin tuoksinaa kaikkine
vaaliluettelokupruineen, jäi tuntuma, että yksi sen aktiivisin ja samalla hätääntynein
propagoija oli firenzeläinen professori. Hän yritti kaikkensa erotellakseen
tokastaan vieromerkit, mutta jo ikääntyneeltä ja huonojalkaiseksi käyneeltä
paimenelta tuo ei onnistunut. Päinvastoin, osa tokastaan mastautui noiden
vieraiden mukaan ja suurin osa, yli puolet, minne lienee hajonnut tai
kuruihinsa lumettunut.<br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Vaikka <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Martin
Scheinin</b> piiskasi raitionsa saamelaiskäräjien vaalilautakunnassa ja
hallituksessa nousemaan jopa Suomen korkeinta hallinto-oikeutta (KHO) vastaan,
ja vaikka hän itse väänsi ja tulkitsi mediassa kansainvälisiä alkuperäiskansamääritelmiä
omaan muottiin, kuluttaen siinä omaa ihmisoikeusjuristin auktoriteettiaan, ei
se auttanut. Inarin kalastajasaamelainen <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Kari
Kyrö</b> nousi omalla sataluvullaan vaalien ääniharavaksi ja perässä kakkoseksi
tuli niin ikään selkeästi toinen Scheininin raitioiden inhoama
inarinsaamelainen <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Anu Avaskari</b>.
Kaikkineen saamelaiskäräjien ”oppositio” vahvistui muutenkin ja oli yhteisen
äänimääränsä osalta vaalin voittaja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Scheinin vähätteli mediassa kansainvälisissä
alkuperäiskansamääritelmissä olevaa polveutumista koettaen osoittaa sen
tarkoittavan ”ei verenperimää” tai ”geenejä”, vaan enemmän ”kulttuurista
jatkuvuutta”. Hänestä ratkaisevaan asemaan jäi henkilön alkuperäiskansalta
saama ”ryhmähyväksyntä”. Toisin sanoen, hyväksyisikö Suomen tilanteessa kapea saamelaisjohto
Kari Kyrön tai muita inarinsaamelaisia koltta- ja pohjoissaamelaista kulttuurijatkumoa
– enemmän tai vähemmän – edustavaan ryhmäänsä .<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Nyt vaalin jälkeen voisi arvioida Scheininilläkin olevan vaikeaa,
mikäli hän pyrkii edelleen väittämään, ettei Kari Kyröllä ole saamelaisten antamaa
vahvaa ryhmähyväksyntää. Ehkä tulemme jonkin kiemuran silti vielä kuulemaan,
onhan professorilta kuultu vuosikymmenten varrella mitä kummallisempia
”lainopillisia” kommentteja, muun muassa eri elinkeinoissa elävien saamelaisten
eriarvoisista ihmisoikeuksista.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota siihen kuinka Scheinin
ja myös hänen oppilaansa saamelaisista sekä oppeihinsa sitoutuneista
tutkijoista muistavat edelleen puhua yleistäen <i style="mso-bidi-font-style: normal;">saamelaisista</i>. Saamelaiset sitä ja saamelaiset tätä, aivan kuin
saamelaiset olisivat jopa ajatteluun asti ulottuva, yksiääninen homogeeninen
joukko. Näin ei ole koskaan ollut eikä esimerkiksi ja etenkään nyt käydyn
käräjävaalin perusteella. Kun katsotaan Kyrön ja muiden saamelaisuutta
avarammin näkevien saamelaisten yhteistä vaalitulosta sekä vielä yleensä
saamelaiskäräjävaalin jälleen kerran heikkoa äänestysaktiivisuutta, ei yksien esiintymiselle
kaikkien saamelaisten nimissä löydy järin kummoista legimiteettiä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Minusta saamelaiskäräjäjillä vahvan valtuutuksen turvin
jatkavat jäsenet Anu Avaskari, <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Pigga
Keskitalo</b> ja Kari Kyrö kirjoittavat aivan oikein 9.10.2019 Inarilaisessa,
että Suomen ”valtionhallinto ja ulkoministeriö voivat halutessaan käyttää
vaalitulosta vuoropuhelussaan ja vastineessaan YK:n ihmisoikeuskomitealle” –
siis juuri Scheininin laatimiin ja masioimiin kanteluihin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Täytyy myös toivoa, että kirjoittajien peräänkuuluttama
kaikkien saamelaisten ja saamelaiselinkeinojen yhdenvertaisuuden ja oikeuksien puolustaminen
- sekä historiaan että nykyaikaan sopeutuen - saisi jalansijaa tulevilla
saamelaiskäräjillä. Tähän mennessä saamelaispolitiikkaa ovat ohjailleet liikaa yhä
1960- ja1970-lukujen kolhoosiunelmissaan elävät agitaattorit
pioneerikasvatteineen.<o:p></o:p></div>
<br />Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com18tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-17618217730290928252019-09-03T10:48:00.000+03:002019-09-03T14:10:55.515+03:00Millainen olisi saamelainen kieli- ja kulttuurivaltio?Saamelaiskäräjävaalit ovat uutistenkin mukaan virallisesti
alkaneet. Tosin vielä eilen tapasin muutaman saamelaisen, joka ihmetteli kun
mitään vaaleihin liittyvää äänestysmateriaalia ei ollut hänelle eikä muutamalle
tuttavalleenkaan tullut.<br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
”Ehkä ovat ruksanneet meikäläisetkin pois vaaliluettelosta –
ne kaikki saamelaiset tuntevat siellä lautakunnassa?” hän pohdiskeli.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
No, joka tapauksessa saamelaiskäräjävaalit on ilmoitettu toimitettavaksi
2.9.–30.9.2019. Jos viittaisi aiempiin kokemuksiin noista vaaleista, kaikkine
saunakamariin unohtuneine Enontekiön vaaliuurnineen ja viime aikojen
ennakkosekoiluineen, voisi lyödä melkoisen veikan jälkipelejä ja ehkä ihan
virallisia kantelujakin jälkikäteen nähtävän.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ja mistä saamelaiskäräjävaaleissa äänestetään tai millaisia
linjauksia ehdokkailta odotetaan, sitä kaiketi osaltaan kuvastaa Yle Sápmin
julkaisema vaalikone? Kiinnitin monen muun ohella huomiota kysymykseen <i style="mso-bidi-font-style: normal;">”Saamelaisalueelle tulee perustaa yksi
saamelaisvaltio, joka vahvistaa neljän maan saamelaisten kieltä ja kulttuuria”</i>.
Kuulin, että moinen kysymys on selitetty vaalikonetta laatineen konsultin
aivoitukseksi. Niinköhän joku konsultti meni moisen kysymyksen ihan itse
keksimään?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
No, joka tapauksessa moinen kysymys ehdokkaiden
pohdittavaksi osoittaa ainakin sen, että 1970-luvun vasemmistohuuruissa syntynyt
hallusinaatio kollektiivisesta saamelaisvaltiosta häilyy vieläkin joidenkin
nykyistenkin etnonationalistien kalloissa. Se osoittaa siis millaiselle
tavallisten saamealaisten elämästä etääntyneelle epärealismille
saamelaispolitiikkaa rakennellaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Tarkkaan kysymystä lukiessa kiinnittyy huomiota haaveillun
valtion tehtävään eli kielen ja kulttuurin vahvistamiseen. Siitäkö se valtio
syntyisi? Mistä se rakentuisi materiaalisesti, siis millä se vaikkapa rahoittaisi
pönäkän hallintonsa ja joka torpasta löytyvät taitelijansa, tavallisten
kansalaisten perus- ja hyvinvointipalveluista puhumattakaan? Ja mitä sanoisivat
ne nykyiset kansallisvaltiot, joista tuo ”neljän maan saamelaisten” eldorado
muodostettaisiin? Erityisesti olisi mielenkiintoista katsoa kärpäsenä katosta
mitä <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Vladimir </b>sanoo kun
saamelaisvaltion itsenäisyysjulistus tipahtaa hänen pöydälleen. Se nyt ei niin arvuuteltavaa
olekaan kuinka <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Anna Maja Henriksson</b>
ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Martin Scheinin</b> pyörähtelisivät hilpeinä
tuon julistuksen tultua ”Morsgrisar”-laululeikkiään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
No joo, tottahan tuollaisia voin ilkamoida, mutta eivätköhän
nämä saamelaisvaltion jo harmaantuneet radikaalit olleet haaveissaan ihan
tosissaan ja ehkäpä sitä on tämä heidän historiaa tuntematon jälkikasvunsakin.
Kiinnostuin tuosta haaveilusta nuorena toimittajana 1970-luvun jälkipuoliskolla
Hetan hotellin saunassa, jossa satuin meneillään olleen porotilojen
perustamiskierroksen aikana lauteille yhtä aikaa siellä kovasti huuruissa
olleen saamelaiskolmikon kanssa. Kolmikkoon kuuluivat pitkään
saamelaismediassa vaikuttanut toimittaja sekä sittemmin
saamelaisvaltuuskunnassa ja –käräjillä keskeisesti vaikuttaneet – silloin nousevat
– poliitikot. He valistivat minua, ettei Suomen valtion yritys asuttaa
maattomia saamelaisia porotiloille tulisi riittämään. Kohta kun oli tulossa
sellainen laki, että pohjoisen maat julistettaisiin saamelaisten
kollektiiviseksi omaisuudeksi, ja kun vielä perään syntyisi oma
saamelaisvaltio, pantaisiin lantalaisille kepit hihoihin ja laitettaisiin
heidät kävelemään kohti etelää.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Olikohan <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Pekka Aikio</b>
vai ken se johtava saamelaispoliitikko, joka vuosia myöhemmin kertoi jossain
haastattelussa, etteivät saamelaiset olleet oikeasti haluamassa omaa valtiota.
Jo siitäkään yksinkertaisesta syystä, että siinä menisi saman tien kaikin
puolin antoisa vähemmistö- ja alkuperäiskansa-asema. Sen sijaan Pekkakin taisi
olla ideoimassa ja ainakin kannattamassa myöhempää ajatusta Saamenmaan <i style="mso-bidi-font-style: normal;">tietullista</i> Vuotsoon. Sitä kaivattiin lähinnä
matkailun Saamenmaalle aiheuttamien haittojen lievikkeeksi. Hupailin silloin
ilkeästi ajatuksella kuinka Pekka istuisi puomivahtina Vuotson hirsisen portin
kupeessa, peltinen kassalipas vieressään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
No taas mennään, Väänänen! Oikeasti kyllä arvostan Aikion
Pekkaa saamelaispoliitikkona, vaikkakin hänen toimintansa on pääosin
keskittynyt – nykyisen hallitsevan saamelaisjohdon tavoin – yhden
saamelaisryhmän ja -elinkeinon etujen ajamiseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Saamelaiskäräjävaaleista vielä se, että taisin jo hyvissä
ajoin ennen kuultuja ehdokkuusratkaisuja ennustaa kuinka seuraavien
saamelaiskäräjien johdossa ei nähtäisi enää kolttaa. Nykyinen puheenjohtaja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Tiina Sanila-Aikio</b> oli omiaan ja
hyödyllinenkin rypemään <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Klemetti
Näkkäläjärven</b> eksoduksen jälkeisen mutapainin, mutta sitten hän saisikin jo
mennä. Ja niin hän päätti ihan itse myös tehdä. Veikkasin tuolloin samalla,
että saamelaiskäräjien johtoon tarvittiin jälleen joku Näkkäläjärvi ja taisinpa
mainita nimenkin – <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Piritan</b>.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Hänen kuningatartietään petailemaan näyttivät äskettäin lähtevän
ihan julkisen sanan neuvosto JSN ja Lapin Kansa, jotka kutsuivat Faktalaavu-blogin
perustajiin ja ylläpitäjiin kuuluvan ”A resilient advocate of Sámi rights” –
aktiivin asiantuntijaksi saamelaisia vaientavaa vihakirjoittelua pohtivaan
paneeliinsa. Ja olihan siinä asiantuntijoina pari muutakin ”objektiivista” tutkijaa.
En seurannut keskustelua, mutta varmaan jo pelkästään Piritan kapoiseen tutkimukseen
nojaten tuota hiljentävää vihakirjoittelua todettiin esiintyvän.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ehkä JSN:n ja Lapin Kansan olisi kannattanut nostaa
paneelinsa pöydälle tuon mainitsemani Faktalaavun, jossa viimeksi näin Piritan
lämmitelleen jonkin 1990-luvun – nykyisin jo edesmenneen henkilön –
kirjoituksen. Tuossa kirjoituksessa ei paljon faktoilla tai lähteillä pelattu,
mutta vihaa siihen kyllä sisältyi senkin edestä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Moinen kirjoitus sai erään saamelaisen tuttavani toteamaan,
että juuri suomalaiset ”kaiken maailman samofiilit” ovat olleet kiivaimpia ruokkimaan
syyllistämisellä ja uhriutumisella ratsastavaa saamelaispolitiikkaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
”Mitä riukumpi, sen kiukumpi”, kiteytyi hänen analyysinsa.<o:p></o:p></div>
<br />Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com21tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-35424785260350655852019-07-07T18:10:00.000+03:002019-07-07T18:10:23.460+03:00Olisiko jo YK-kantelujen aika?<div class="MsoNormal">
Korkein hallinto-oikeus
(KHO) torjui saamelaiskäräjien hallituksen vaatimukset peruuttaa joukolta
käräjien äänioikeutettuja heidän äänioikeutensa eli viedä heiltä käytännössä saamelaisen
kulttuuri-itsehallinnon osallisuuden identiteetti. Näin siitä huolimatta, että
nuo ”väärät saamelaiset” täyttivät Suomen saamelaiskäräjälain saamelaisuuden
määritelmät, mutta eivät nauttineet kapea-alaisen saamelaisjohdon ”ryhmähyväksyntää”.
Oman kulttuurisen saamelaisryhmän hyväksyntä ei näille kieltäjille riittänyt,
eikä varmaan edelleenkään riitä.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
On mielenkiintoista
havaita kuinka saamelaiskäräjien hallituksen ja sen tueksi jälkikäteen haalitun
yleiskokouksen enemmistön toiminta on alettu tunnistaa härskiksi syrjinnäksi jo
niin sanotun suuren yleisönkin piirissä. Aiemmin kun saamelaisjohto on voinut
luottaa suomalaisten tietämättömyyteen saamelaisista ja tuohon joukkoon on
voitu liittää myös maan päättäjien enemmistö. Tilanne on siis vihdoin
muuttumassa – siitä huolimatta, että saamelaiskäräjien valtaryhmällä on
käytössään valtion tukema vaikuttamisorganisaatio venyvine määrärahoineen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Se on sanottava,
että tokihan virheellistä mielikuvaa ja tietoa saamelaisista edelleenkin on
paljon. Yhtenä, yksimielisenä mutta niin sorrettuna poronhoitajakansana, joka
tarvitsee valtaväestön intellektuellien alentuvaa ymmärtämistä ja avustamista?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Myös saamelaisten
sisäisen sorron arvostelijoiden parissa esiintyy erilaisia väärinymmärryksiä. Luin
muutama päivä sitten (5.7.) vantaalaisen <b>Ion Mittlerin </b>Uuden Suomen<b> </b>kolumnin,
jossa hän katsoi KHO:n torjuneen ”saamelaiskäräjien vaatimukset rotuerottelun
tyyppisten kriteerien tiukentamisesta saamelaisen kansan ja äänioikeuden
määrittelyssä”.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Mittlerin mukaan ”saamelaiskäräjien
agenda on ollut jo pitemmän aikaa tiukentaa rotuopillista puhtautta saamelaisen
kansan määrittelemisessä”. Hänestä ”Suomen valtio on edustanut asiassa
maalaisjärkeä, ja jossain määrin ehkä yhtenäistä linjaa verrattuna siihen miten
esim. suomalaisuus määritellään”.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Mittler kirjoittaa
kuinka ”Suomen valtio aikoinaan määräsi, vastoin saamelaiskäräjien enemmistön
tahtoa, että vaaliluetteloihin pitää hyväksyä muutamia kymmeniä sinne
hakeutuneita, jotka osaavat saamen kieltä tai joiden isovanhemmat ovat etnisiä
saamelaisia, mutta joiden isä ja/tai äiti ovat suomalaista kantaväestöä”.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Se että YK:n
ihmisoikeuskomitea asettui tukemaan saamelaiskäräjien vaatimuksia ja katsoi
Suomen valtion rikkoneen saamelaisten ihmisoikeuksia, oli Mittlerin mukaan
linjauksena absurdi: ”…että rotuerottelu on rikos ihmisoikeuksia kohtaan, mutta
alkuperäiskansoilla on oikeus määritellä itse keitä he ovat, tarvittaessa myös
rotuerottelun keinoin.”<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Minusta
rotupuhtauden osalta hakoteillä oleva Mittler heitti kuitenkin kolumninsa
lopuksi mainion kysymyksen: ”Kumpi oli ensin, muna vai kana? Jos saamelaisilla
on oikeus itse päättää keitä he ovat, niin kuka sitä ennen päätti keitä he
ovat, joille annetaan tämä oikeus päättää keitä he ovat?”<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Jos Suomen
saamelaismääritelmä lähtisi kansainvälisestä, polveutumista painottavasta
alkuperäiskansamääritelmästä - eikä kielestä -, ja jos saamelaiskäräjien johdon
ajamassa ihmisten identiteetin kieltämisessä olisi kyse jostain ”rotupuhtaudesta”,
ei käräjien äänestäjäluettelo olisi laisinkaan pitkä. Siitä tippuisivat
ensimmäisenä useimmat sen johtajat. Niinpä
kyse onkin vain nykyisen valtaa pitävän ryhmän etujen turvaamisesta taannoisen
saamelaisvaltuuskunnassa kuullun palopuheen mukaisesti: <i>”Meille on tulossa kohta laki, joka antaa meille paljon hyvää. Ei siis
ole mitään järkeä ruveta kasvattamaan joukkoamme.”<o:p></o:p></i></div>
<div class="MsoNormal">
Huhtikuussa 2014
uutisoitiin kuinka Kanadan korkein oikeus päätti yksimielisesti, että
Kanadan statuksettomat intiaanit ja métis-kansaan kuuluvat ihmiset pitää lukea
intiaaneiksi, kun määritellään minkä tason perusteella hallituksen tulee
järjestää heidän julkiset palvelunsa. Suomalaistaustainen saamelaisprofessori <b>Rauna Kuokkanen</b> Toronton yliopistosta ehätti
kertomaan, ettei Kanadan päätöksellä ollut mitään heijastavaa merkitystä Suomen
saamelaismääritelmälle.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kanadassa statukseton intiaani on juridinen termi, jolla
tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, joita ei pidetä intiaanilain (<i>Indian Act</i>)
mukaisina intiaaneina.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
”Termi statukseton intiaani koskee vain Kanadaa. <i>Se on valtion intiaanilain kolonialistinen
sivutuote. Intiaanilaki loi statusintiaanin juridisen kategorian. Tavoitteena
oli tehokkaasti rajata valtion velvollisuuksia ja rahoitusta alkuperäiskansojen
terveydenhoidon ja koulutuksen suhteen”</i>, Kuokkanen selosti Ylen uutisessa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Métis-nimityksellä tarkoitetaan tavallisesti ihmisiä, jotka
ovat alkuperäiskansoihin kuuluvien naisten ja ranskalaisten tai englantilaisten
miesten jälkeläisiä. Uutisessa tuomari <b>Rosalie
Abella</b> perusteli Kanadan korkeimman oikeuden linjausta alkuperäiskansaan
kuulumisella: ”He ovat kaikki intiaaneja, koska he kaikki kuuluvat
alkuperäiskansaan.”<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Suomessa on tunnettu jo pitkään tohtori <b>Erika Sarivaaran</b> esille nostama käsite <i>statuksettomat saamelaiset</i>. Heillä tarkoitetaan käytännössä Suomen
vanhimmista saamelais – tai lappalaisryhmistä – polveutuvia ja ikiaikaisilla
asuinsijoillaan eläviä inarin- ja metsäsaamelaisia. Inarinsaamelaisista osa on
saanut saamelaisstatuksen ja on näin hyväksytty saamelaiskäräjien
äänioikeutetuiksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Olisiko – vaikkapa osittain Kanadan esimerkkiinkin viitaten –
aika näiden kiistatta Suomen alueen alkuperäiskansaan kuuluvien saamelaisten kannella
YK:n rotusyrjintää vastustavalle komitealle (CERD) tai ihmisoikeuskomitealle
kokemastaan ja vuosikymmeniä jatkuneesta sisäisestä syrjinnästä ja Suomen
valtion passiivisuudesta lopettaa tuo syrjintä. Eli onko saamelaiskäräjälaki <i>valtion kolonialistinen sivutuote, jonka
tavoitteena on ollut tehokkaasti rajata valtion velvollisuuksia ja rahoitusta?</i><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Henkilökohtaisesti en luota lainkaan siihen joidenkin
kansanedustajien suusta kuultuun ilosanomaan, jonka mukaan maan uuden
hallituksen ohjelmassa on päätetty edistää kaikkien saamelaisryhmien asemaa ja
oikeuksia. Sikäli kun tuo hallitus pysyy yleensäkään pitkään koossa, tulokset
alkuperäiskansa-asiassa saattavat muodostua peräti negatiivisiksi.</div>
<div class="MsoNormal">
Odottamalla, luottamalla tai luovuttamalla ei alkuperäisten asia edisty.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com81tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-12568789834521257172019-06-10T14:29:00.000+03:002019-06-11T12:59:07.467+03:00Kuuroksi ja sokeaksi tekeytyvä oikeusvaltio Suomi?Ei voi olla totta, etteivät Suomen päättäjät eduskunnassa ja
hallituksessa, tai virkamiehet ministeriöissä tiedä mikä on todellisuus Suomen
alkuperäiskansakysymyksessä. Tarinan ja toden on täytynyt erottua jo ajat
sitten läpi nykysaamelaisuudesta irrallaan leijuvasta saamelaispolitiikan
kulttuurikuplasta. Kuka täysijärkinen päättäjä tai virkamies on enää uskonut
vakavissaan mitä Hotelli Vaakunassa kulttuuripynttäytyneet <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Tiina Sanila-Aikio</b> ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Klemetti
Näkkäläjärvi </b>tulevat heille tarinoimaan? Silti he tekeytyvät kerta toisensa
jälkeen kuuroiksi ja sokeiksi tuota tarinointia kyseenalaistavalle tiedolle.<br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Miksi on näin? Miksi huokaillaan myötäillen kun kapoinen
saamelaiskäräjäjohto tai perinteistä saamelaiskulttuuria vain kuvista nähnyt
cityradikaali julistavat meneillään olevasta kulttuurisesta <i style="mso-bidi-font-style: normal;">kansanmurhasta</i>, mutta vain vaivaudutaan
jos entinen kokenut saamelaispoliitikko<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"> Jouni
Kitti</b> tai joku nykyisistä saamelaiskäräjien vähemmistöjäsenistä viittaa
saamelaisten kesken käynnissä olevaan kulttuuriseen ja sukuperusteiseen <i style="mso-bidi-font-style: normal;">etniseen puhdistukseen</i>?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ehkä kyseessä on vain ”varas huutaa, ottakaa varas kiinni” -ilmiö?
Ehkä sittenkin Suomen valtion lihavasti rahoittaman saamelaiskäräjähallinnon
mahdollisuudet propagoida ovat suvereenit verrattuna tuosta hallinnosta syrjään
jätettyjen, puhumattakaan statuksettomien saamelaisten, mahdollisuuksista tuoda
asioitaan esille? Vaikea tuotakin vain kovemman äänen vaikutusta on uskoa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Jos lähdetään siitä optimismista, että Suomen päättäjillä ja
virkamiehillä on oikeaa tietoa, tullaan kysymykseen, miksi pitkän ja jäytävän
konfliktin annetaan vain jatkua? <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Miksi
esimerkiksi vaadittua olosuhdeselvitystä ei ole haluttu tai vain saatu aikaan?</i>
Miksi on lähdetty vain puuhastelemaan jonkin asuntolatraumoista lähtevän,
puoliuskonnollisen sovintoprosessin kanssa jättämällä inarin- ja
metsäsaamelaisten vanhempi sulauttamishistoria ulos? Kysymyksiä nousee kaiken
aikaa lisää hänelle, joka vähänkään vaivautuu peilaamaan historiaa 1950-lukua
pitemmälle.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Yksi vastaus mielestäni on kyvyttömyys päättää. Kyvyttömyys
nostaa faktat pöydälle ja sanoa, että katsotaan keillä ne pitävät. Toinen vastaus
voi olla - ja varmaan onkin - pelko. Muutaman ihmisen ammattikantelijajoukosta
on muodostunut kansainvälisesti kiusallinen kulttuurimafia, joka kyltymättä
kiristää oikeusvaltiona paistattelevaa Suomea sen maineen menetyksellä. On
helpompaa haudata voimavaroiltaan hiljaisempi, vaikka alkuperäisempi osa Suomen
alkuperäiskansasta kuin lähteä todistamaan maailmalle Suomen tehneen jo näistä
kantelijoista yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti eliittiä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Vastausta Suomen kuurouteen ja sokeuteen voisi hakea
tietenkin myös erilaisin salaliittoteorioin. On vihjailtu muun muassa Suomen
tietoisesta halusta rajata alkuperäiskansansa ja sen alue mahdollisimman
pieneksi ihan valtion maanomistuksen ja -hallinnan intressistä. Olihan se <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Urho Kekkonenkin</b> jonkin tiedon mukaan
myymässä pohjoisimman Lapin Neuvostoliitolle saadakseen maalle
merkityksellisemmän Karjalan vaihtokaupassa. Itse olen ainakin kerran ja ihan
suorasanaisesti kuullut kohtalaisen korkeassa asemassa olevan valtion
virkamiehen sanovan, ettei saamelaisuutta ja saamelaisaluetta pidä laajentaa
keskiseen eikä itäiseen Lappiin, eikä Kuusamoon, koska se veisi liian suuren
siivun valtiolta ja etenkin (silloiselta) metsähallinnolta taloudellista
päätösvaltaa. Virkamies kyllä tiesi, että valtionmaihin nykyisen
saamelaisalueen eteläpuolella kohdistui toteen näytettäviä maiden ja vesien
käytön oikeuksia.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Yhdenlainen Suomea syövä Saamenmaa-politiikka voisi juontaa
myös 1960-luvulta ja sen jälkeiseltä vasemmistolaisen liikehdinnän ajalta, jolla
erilainen kollektiivisten, parempien yhteiskuntien ihannointi ja tavoittelukin
veti nuorisoa puoleensa. Tuolloin 1970-luvun lopulla sain itsekin kuulla kuinka
Suomi oli sortovaltio ja että kohta siitä irrottuisi vapaa ja kollektiivinen
Saamenmaa. Tuollainen ajattelu sai ehkä hyvinkin tukea etelämpää, vaikkapa
joidenkin suomenruotsalaisten vasemmistoradikaalien taholta. Muistan lukeneeni
erään tällaisen, sittemmin ihmisoikeusasioissa nostetta saaneen henkilön alentuvia
kirjoituksia suomalaisista ja suomalaisuudesta. Voisihan olla tietenkin
mahdollista, että moinen ajattelu olisi ollut kantamassa tiettyjä poliittisia
tavoitteita ihan näihin päiviin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Mutta tähän päivään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Meneillään on jälleen arvoton ”oikeuskamppailu”, jossa erästä
näkemääni kirjoitusta lainaten ”kun valtaa käyttävät kokevat kansalaiset
uhkakseen, on vaihdettava kansa”.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kyse on siis lähestyvien saamelaiskäräjävaalien käräjäjohdossa
aiheuttamasta paniikista, joka on saanut sen vaatimaan vaalien lykkäämistä.
Esityksen vaalien siirrosta on siis tehnyt saamelaiskäräjien hallitus ilman
käräjien yleiskokouksen käsittelyä. Saadun tiedon mukaan käräjäjohto
tavoittelee itsellensä noin kahden vuoden lisäaikaa, jossa ajassa se toivoo
oikeusministeriön valmistelevan ja Suomen hallituksen päättävän
saamelaiskäräjälain muuttamisesta saamelaisuuden määrittelyn osalta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Saamelaiskäräjien johto siis haluaa <i style="mso-bidi-font-style: normal;">puhdistaa</i> <i>käräjävaalien äänioikeutettujen luettelon itselleen
epämieluisista äänestäjistä</i> ennen kuin vaalit voidaan pitää. Järkyttävintä
tilanteessa on se, että oikeusministeriössä näytetään panneen tuulemaan tämän
käräjäjohdon vaatimuksen toteuttamiseksi - heti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Antti Rinteen</b> hallituksen aloitettua työnsä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Oikeusministeriö perustaa aktiivisuutensa Tiina
Sanila-Aikion ja Klemetti Näkkäläjärven yksityisesti ja kaikkien saamelaisten
nimissä, <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Martin Scheininin</b>
avustamana, YK:n ihmisoikeuskomitealle tekemään valitukseen, johon komitealta
saatiin saamelaisten itsemääräämisoikeutta tukeva suositus. Sitä haluttaisiin
nyt soveltaa myös käräjävaalien äänioikeutettuja valitessa. Muutama vuosi
sitten oikeusministeriö ei ollut yhtä vauhdissa kun YK:n rotusyrjinnän
poistamista koskevan sopimuksen valvomista koskeva komitea huomautti Suomea liian
kapeasta saamelaismääritelmästä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Oikeusministeriö pyrkii nyt ehkä toimivaltuuksiaan
ylittäen esittämään saamelaiskäräjävaalien siirtämistä. Se on melko suoraan
kannanotto korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) suuntaan, kuuluuhan saamelaismääritelmän
viime käden ratkaisu valtiosäännön mukaan tälle oikeusasteelle, jonka edelle
ministeriö näin koettaa ehättää. KHO:lle on tehty edellä mainittuun
YK-suositukseen vedoten vaatimus purkaa aiemmat ”vääriä” henkilöitä
vaaliluetteloon päästäneet päätöksensä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Saamelaiskäräjävaalien lain mukaista järjestämistä
syyskuussa kannattavat saamelaiskäräjien jäsenet ja käräjien äänioikeutta
hakeneet ovat vedonneet saamelaisten oikeuteen paremmasta hallinnosta. Nykyisen
he näkevät syrjivän, haastavan riitaa ja mustaavan oman etunsa ajamiseksi maailmalla
Suomen mainetta. Myös valtiolta saatujen varojen käytössä, eräänä esillä
olleena esimerkkinä varapuheenjohtajiston kuukausipalkkaus, nähdään kyseenalaisuutta.
Vetoajat toivovat oikeusministeriön toteuttavan Suomen uuden hallituksen
kirjausta, jonka mukaan <i style="mso-bidi-font-style: normal;">se tulee
kunnioittamaan kaikkien saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia.</i><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Sen kun vielä näkisi.<o:p></o:p></div>
<br />Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com44tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-76043233459494047962019-03-25T12:56:00.000+02:002019-03-25T17:53:10.654+02:00Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan hylkäyslinjan laillisuutta epäillään<div class="MsoNormal">
Saamelaiskäräjien ensi syksyn vaalien äänestäjäluetteloon
oli hakeutumassa 550 uutta henkilöä, joista käräjien vaalilautakunta hyväksyi
vain 207. Hylätyille on sittemmin tippunut postitse ilmoituksia, joiden mukaan
henkilöitä ”ei tunnistettu saamelaisiksi” ja lisäperusteluna on voinut olla
myös että heidän hakemuksensa on aiemminkin hylätty.</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Äänioikeushakemuksen mahdollinen täydentyminen aiemmasta
kerrasta ei siis ollut vaikuttanut uuteen hylkäämiseen?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ulkopuolelta hakuprosessia seuranneena on voinut kuulla
muutamia erikoisia asioita siihen liittyen. Niin sanotusti kentällä käräjien
vaalilautakunnan työhön osallistuneita puhuteltaessa on selitetty, että
oikeastaan lautakunnassa ei niin kovin hakemuksia edes enää luettu. Näin siksi,
että lautakunnan päätöksiä olivat valmistelleet jotkut ”lakimiehet”, joiden
esityön pohjalta päätökset itse kenenkin identiteetistä sitten nuijittiin.
Kyselijöille oli jopa pahoiteltu, että tämän mitä perustelluin saamelaisuus oli
sitten tainnut jäädä huomioimatta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kasvokkain on ollut vaikeampi sanoa ihmisestä toisin kuin
selän takana?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Erityisen ihmeissään jotkut hakeneet ovat olleet siitä, että
jälleen perheiden jäseniä on eroteltu ei-saamelasiksi. Näin on käynyt
perheissä, joissa vanhempi tai vanhemmat ja joku lapsista on hyväksytty aiemmin
äänioikeusluetteloon, mutta nyt äänestysikään varttunut nuorempi jälkeläinen
hylätty. Syystäkin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätösten laillisuutta
epäillään.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Siellä kentällä kasvokkain on myös selitetty, että
pyrkimyksenä on yrittää päästä ”niistä KHO-saamelaisista eroon”. Onko
lakimiesten pohjatyötä ehkä linjattu tuolla tavalla vai onko tavoitteesta
turistu vain vaalilautakunnan taukokahveilla? Joka tapauksessa pelin henki haisee.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Jos pitäisi kuultujen perusteella jotain arvioida, kyseessä
lienee joka tapauksessa jonkinlainen koeponnistus korkeimman hallinto-oikeuden
(KHO) suuntaan. Kun YK:n ihmisoikeuskomitea saatiin yksipuolisesti myötäämään
saamelaiskäräjien valtaväen näkemystä ”väärien saamelaisten” hyväksymisestä
äänioikeusluetteloon ja huomauttamaan siitä Suomen valtiota, käräjäjohto päätti
protestoida myös KHO:lle sen päätöksistä ja vaatia niiden purkamista. Ehkä nyt
ajatellaan, että tuo vaatiminen ainakin pehmitti oikeutta peruuttamaan
aiemmasta linjauksestaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Poliittista selkänojaa lautakunnan yritykselle antaa vielä
surullisen kuuluisa ”Lohen kompromissi”, jolla oltiin jo melkein saamassa
sellainen saamelaiskäräjälaki, jolla polveutumiseen perustuva äänioikeus olisi lyhyellä
siirtymäajalla nollattu. Nyt poliittisellakin saralla voitaneen kohta edetä,
kunhan maahan saadaan Sipilän keskustavetoista hallitusta vieläkin ”saamelaismyönteisempi”
kansanrintamahallitus? Ehkäpä sitä jo ennakoiden, vielä parempaan uskoen,
saamelaiskäräjien enemmistö hylkäsi Lohen lakimallin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>VALITUSAIKA
PÄÄTÖKSIIN UMPEUTUU 12.4.2019<a href="https://www.blogger.com/null" name="_Hlk4352007"><o:p></o:p></a></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
Saamelaiskäräjien
vaalilautakunnan hylkäysten suuren määrän ja niiden laissa tuntemattomin
perustelujen vuoksi on siis syntynyt käsitys laittomista päätöksistä. Saamelaiskäräjälain
rikosvastuun edelleen puuttuessa mielivallan käyttö mahdollistuu ja
epäilijöiden mukaan myös kasvaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Kun vaalilautakunta on kirjannut hylkäyksen perusteeksi,
ettei se tunnista henkilöä saamelaiseksi tai että henkilön hakemus on aiemminkin
hylätty, eivät perustelut ole hylättyjen hakijoiden mielestä lailliset. Ja
etenkään, jos hakija on esittänyt polveutumistodistuksensa, jonka mukaan hän
kiistatta täyttää saamelaiskäräjälain 3§ toisen kohdan polveutumisen kriteerin
saamelaisuudestaan. Ja edelleen, jos sisaruksista toiset on hyväksytty, toiset
hylätty. Myös muita saman perheen sisällä eri tavoin kohdeltuja on lukuisia.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Valitusaika saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätöksistä
umpeutuu 12.4.2019. Inarinsaamelaiset-yhdistyksen ja Inarinmaan
lapinkyläyhdistyksen tahoilla onkin yhteistyössä päätetty, että väärää kohtelua
kokeneille hakijoille annetaan neuvontaa KHO-valitusten tekoon. Yhdistysten
taholta kannustetaan, että laittomilla perusteilla hylättyjen on ehdottomasti
syytä valittaa vääristä päätöksistä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Neuvontaa annetaan Ivalon helluntaiseurakunnan kirpputorirakennuksessa
torstaina 28.3. kello 17 - 20 ja tiistaina 2.4. kello 7 – 20 sekä lauantaina
6.4. kello 14 -17 ja tiistaina 9.4. kello 17 - 20. Tiedusteluja asiasta voi tehdä
numeroista 040 700 6484, 0400 398 984 ja 0400 446 156.</b><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Saamelaiskäräjien vaalilautakunta kirjasi hyväksymäänsä vaaliluetteloon 5844 äänioikeutettua. Edellisten saamelaiskäräjävaalien aikaan vuonna 2015 vaaliluetteloon haki lähes 800 henkilöä, joista äänioikeutetuiksi hyväksyttiin 576, heistä 93 KHO:n päätöksellä.</div>
Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com57tag:blogger.com,1999:blog-7096204779047158045.post-92029004842585675612019-02-11T15:32:00.000+02:002019-02-26T09:17:02.308+02:00YK:n ihmisoikeuskomitea vei kysymättä ihmisiltä identiteetin?Monissa yhteyksissä saamelaiskysymyksissä vedottu kansainvälinen
oikeus mahtaa olla suomalaiseen oikeusvaltioajatteluun sovitettuna pelkkää äänekkäimmän
”oikeutta”. Näin joutuu pohtimaan jos hiljattaista YK:n ihmisoikeuskomitean
moitetta Suomen saamelaispolitiikasta yleensäkään koettaisi rinnastaa
jonkinlaiseen oikeusprosessiin. Mistään tuomioistuinpäätöksestähän ei ollut kyse,
mutta saadun suosituksen alla on sentään YK:n nimi.<br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ihmisoikeuskomitea siis moitti Suomea siitä, että se oli
korkeimman hallinto-oikeutensa (KHO) toimilla loukannut saamelaisen
alkuperäiskansan perustuslakiin nojaavaa itsemääräämisoikeutta hyväksymällä
saamelaiskäräjävaalien äänioikeutetuiksi käräjien vaalilautakunnan ja
-hallituksen hylkäämiä hakijoita. Näin oli tapahtunut kahdesti eli vuosina 2011
ja 2015.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ihmisoikeuskomitean suositus tuli mainiolla ajoituksella
tilanteeseen, jossa Suomessa on menossa eduskuntavaalien kampanjointi ja myöhemmin
syksyllä edessä myös saamelaiskäräjävaalit. Niinpä otollista ollut ruveta
luomaan painetta siihen, että Suomen seuraavan hallituksen on nopeasti otettava
tämä YK-komitean moite pöydälle ja korjattava saamelaiskäräjälakia tai sen
tulkintaa saamelaiskäräjien johdon haluamalla tavalla. YK-valituksesta ei ole
päätetty saamelaiskäräjien istunnossa. Saamelaiskäräjien hallitus lienee kuitenkin
jo sorvaamassa KHO:lle vaatimusta sen ”virheellisten” päätösten oikaisemiseksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Tähän mennessä KHO:n päätösten oikaisemista on pidetty
suunnilleen selvänä lähinnä vain Ylen saamenradion jutuissa ja niihin
hankituissa asiantuntijakommenteissa. Sen sijaan Suomen nykyisen istuvan
hallituksen suunnasta YK-suosituksen nopeaa tuomista seuraavan hallituksen
käsittelyyn on arvioinut kaiketi vain oikeusministeri <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Antti Häkkänen</b>, arvioimatta kuitenkaan millainen vastaus Suomen
tulisi ihmisoikeuskomitealle muotoilla. Tuota vastaustahan edellytetään kuuden
kuukauden kuluessa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Toki lienee selvää, että myös virkamiespiiristä, ainakin
oikeusministeriöstä ja kenties ulkoministeriöstäkin, saamelaisasioiden
kirjaamista seuraavaan hallitusohjelmaan muistutetaan. Puolueista
hallitusneuvotteluissa tuota asiaa ei varmuudella unohda tuoda esiin RKP, mutta
todennäköisesti eivät myöskään vihreät. Näiden puolueiden stereotypioita eivät
mitkään uudet tiedot ole päässeet muuttamaan - edes se, että jo noin 70
prosenttia saamelaisista asuu kaupungeissa niin kutsutun saamelaisten
kotiseutualueen ulkopuolella.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
YK:n ihmisoikeuskomitean posti Suomelle perustui kahteen
kanteluun, joista toisen oli laatinut <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Klemetti
Käkkäläjärvi</b> (nimi tuollaisena YK:n papereissa) ja toisen <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Tiina Sanila-Aikio</b> avustajanaan <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Martin Scheinin</b>. Oletettu Klemetti Näkkäläjärvi
on esiintynyt valituksessaan myös saamelaisia arvoja ajavan yhdistyksen
edustajana, Sanila-Aikio sekä yksityisenä saamelaisena että saamelaiskäräjien
puheenjohtajana. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Vaikka kantelijoina olivat yksittäiset henkilöt, YK:n
ihmisoikeuskomitea ei ole missään vaiheessa pyrkinyt kuulemaan kantelujen
kohteina olevia henkilöitä ja ilmeisesti tyytynyt arvioimaan heidän saamelaisen
identiteettinsä tuntemuksellista tai lakiteknistä pätemättömyyttä ainoastaan
kantelijoiden ja Scheininin väittämien pohjalta. Olen maallikko, mutta luulisi
tällaisessa yksiselitteisesti ihmisoikeuksiin liittyvässä asiassa myös kantelun
asianosaisen kohteen pitävän tulla kuulluksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Koska Näkkäläjärvellä ja Sanila-Aikiolla on ollut tieto saamelaiskäräjien
ei-julkisen vaaliluettelon sisältämistä ”vääristä äänioikeutetuista”, ja heistä
jotkut kuten käräjävaalien toinen ääniharava, inarinsaamelainen <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Kari Kyrö</b> julkisestikin tiedetty, olisi
ihmisoikeuskomitealla ollut mahdollisuus tarjota näille kohdehenkilöille
tilaisuus jollain tavalla kommentoida prosessia. Ja varsinkin, jos esimerkiksi
Sanila-Aikion kantelu kohdistuu hänen poliittiseen kilpailijaansa,
saamelaiskäräjien jäseneen Kyröön.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Nyt kun YK:n ihmisoikeuskomitea on nimestään huolimatta
päätynyt ojentamaan Suomea noiden kyseessä olevien ihmisten ihmisoikeuksien
ylitse, luulisi Suomen sentään vastausta laatiessaan ja sitä antaessaan
toimivan suomalaisen oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien mukaisesti.
Siis kuulemalla osallisia ja ehkä puolestaan huomauttamalla myös komiteaa
oikeusvaltion tarpeesta soveltaa oikeudenmukaisuutta ja laillisuutta myös
alkuperäiskansa-asioissa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ylen Ykkösaamussa 9.2. haastateltu KHO:n presidentti <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Kari Kuusiniemi</b> perusteli varsin
suoraselkäisesti oikeuslaitoksensa päätöksiä muistuttaen, että ne perustuivat
osaltaan YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean aiemmin antamien huomautusten
johdosta tehtyihin linjantarkistuksiin. Tuo komiteahan moitti Suomea liian
kapeasta saamelaismääritelmästä! Kuusiniemi arvioi ihmisoikeuskomitean kantojen
perusteita puutteellisiksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Martin Scheinin ehätti Twitterissä moittimaan Kuusiniemeä
”poliittisista kannanotoista”, joilla hän pyrkii ohjaamaan KHO:n muita
tuomareita tekemästä ”objektiivisia” päätöksiä – siis muuttamasta KHO:n linjaa.
Kun jo taannoisissa Mirhaminmaan metsäkäräjöinneissä saamelaisalueella epäonnisesti
hässäköinyt Scheinin syyttää jotain korkea-arvoista tuomaria politikoinnista,
ja mutkan kautta objektiivisuuden puutteesta, tulee mieleen milloin tämä Martin
on katsonut viimeksi peiliin.<o:p></o:p></div>
<br />
J.k:<br />
<br />
Neljän saamelaiskäräjien jäsenen kirje YK:n suuntaan sekä tiedoksi Suomen vastausta YK:n ihmisoikeuskomitean suositukseen valmisteleville tahoille:<br />
<br />
<div dir="ltr" id="m_-647653958879774932m_-4341565441466255596docs-internal-guid-f2e29b0d-7fff-dcc4-b0f3-34fc9c634198" style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small; line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; font-family: Arial; font-size: 14pt; font-variant-east-asian: normal; font-weight: 700; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">We resign from the UN Human Rights Committee decision - the Finnish Sámi Parliament Electoral Commission and the Government have violated the Sámi human rights</span></div>
<br style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small;" />
<div dir="ltr" style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small; line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">We resign from the UN Human Rights Committee's decision (1.2.2019). The decision and the things that support it are one-sided and based on inadequate information. The issue has not been addressed by the Finnish Sámi Parliament Assembly.</span></div>
<div dir="ltr" style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small; line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">The Finnish Sámi Parliament Electoral Commission and Government have violated the Sámi human rights and sovereignty by leaving part of the Sámi outside the right to vote, which is a fundamental civil right.</span></div>
<div dir="ltr" style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small; line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></div>
<div dir="ltr" style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small; line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Because of their legal security and budget, the Sámi Parliament does not represent a threatened group that needs protection from its own Sámi groups. The Supreme Administrative Court of Finland has found illegal actions by the Finnish Sámi Parliament Electoral Commission and the Government. In the future, there is still a need for The Supreme Administrative Court of Finland appeal channel, which is to monitor the realization of democracy. We wonder about the international UN body, which, with one-sided knowledge of the matter worldwide, is lobbied to speak out without thinking of the causal consequences for endangered indigenous peoples.</span></div>
<div dir="ltr" style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small; line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></div>
<div dir="ltr" style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small; line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">We also wonder about the Sámi Parliament president Tiina Sanila-Aikio's individual complaint that she has made as a private individual. He has learned things and documents in his work as President of the Sámi Parliament. We do not have the opportunity for other representatives to do so. She has used her personal position for personal gain in this matter. She does not represent the Sámi people as an individual and we have no support for this measure.</span></div>
<div dir="ltr" style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small; line-height: 1.38; margin-bottom: 12pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #333333; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">The position of lawyer Martin Scheinin as a defender of the Sámi people is questionable. He has been biased 30 years ago. Tiina Sanila-Aikio has provided a written answer on her actions as an expert in the Sámi Parliament.</span></div>
<div dir="ltr" style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small; line-height: 1.38; margin-bottom: 12pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #333333; font-family: Arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">The key issue in the decision is that it is not based on real knowledge of the course of events. The decision is based solely on the information received from the appellants. The appellants are people who have taken a narrow view of the Sámi. The 93 people complained of have not been heard by the UN Human Rights Committee.</span></div>
<div dir="ltr" style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small; line-height: 1.38; margin-bottom: 12pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #333333; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Numerous of Sámi have not given Sanila-Aikio the authority to act as a private individual in the name of the entire Sami people, nor is the Sámi Parliament Government in a position to authorize an individual to use personal data in her personal complaint.</span></div>
<div dir="ltr" style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small; line-height: 1.38; margin-bottom: 12pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #333333; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">The members of the Finnish Sámi Parliament.</span></div>
<div dir="ltr" style="background-color: white; color: #222222; font-family: -webkit-standard; font-size: small; line-height: 1.38; margin-bottom: 12pt; margin-top: 0pt;">
<span style="background-color: transparent; color: #333333; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kari Kyrö, Anu Avaskari, Pigga Keskitalo and Tanja Sanila</span></div>
<br />Veikko Väänänenhttp://www.blogger.com/profile/16533754901572774902noreply@blogger.com57