Hän katsoo siis vieläkin kauemmaksi takavuosiin kuin mitä
oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) pohjoismaista saamelaissopimusta ja
ILO-ratifiointia valmistelevine virkamiehineen.
Tekee mieli suoraan sanoa, että Tennilästä on aika ajanut
tässä asiassa oikealta ohi.
”Saamelaiset pyrittiin vielä 1960-luvullakin suomalaistamaan
kovin ottein. Kouluissa saamea ei opetettu, eivätkä saamenlapset saaneet puhua
sitä edes välitunneilla tai asuntoloissa. Ensimmäinen laajemmin koulutettu
saamelaisten ryhmä nosti Nils-Aslak
Valkeapään johdolla 1960-luvun lopulla taistelulipun, minkä jälkeen moni
asia on mennyt eteenpäin. Saamen kielen asema on tunnustettu ja saamelaiset
saivat 1990-luvulla myös kulttuuri-itsehallinnon.”
Näin maalailee Esko-Juhani ja kehuu viimeisenä saamelaisten
aseman parannuksena Inarin Sajosta.
”Kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansojen
oikeuksia koskeva sopimus 169 vuodelta 1989 on kuitenkin yhä hyväksymättä. Se
edellyttää maanomistuksen palauttamista alkuperäiskansoille. Kiistaa on käyty
siitä, mitä saamelaisten maahan ja perinteisiin elinkeinoihin liittyvien
oikeuksien järjestäminen saamelaisten kotiseutualueella olevilla valtion mailla
tarkoittaisi.”
Tennilä viittaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön Sajos-puheessaan esittämiin ILO-näkemyksiin ja
toteaa saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti
Näkkäläjärven epäilleen presidentin tietoja asiassa. Esko-Juhanilla ei
näyttäisi olevan tässä asiassa erimielisyyttä Klemetin kanssa.
”Saamelaisilla on katkeria kokemuksia etujensa
sivuuttamisesta päätöksenteossa. Esimerkkinä tästä ovat vaikkapa Lokan ja
Porttipahdan yhteensä yli 600 neliökilometrin tekoaltaat. Niiden alta joutui
saamelaisväestö muiden Sompion asukkaiden tavoin lähtemään allasevakoiksi
Vuotsoon poromaitaan menettäen”, kirjoittaa Tennilä.
Keitähän muuten ovat Esko-Juhanin mainitsemat ”Sompion muut
asukkaat”? Etteivät vain niitä alkuperäisimpiä metsälappalaisten jälkeläisiä.
Nykyinen saamelaisväestöhän on alueelle varsin myöhään muuttanutta.
”Saamelaiset odottavat, että he pääsevät ILO-sopimuksen
myötä oikeasti vaikuttamaan alueensa maiden, metsien ja vesien käytöstä
päätettäessä. Saamelaisalueella asuvat suomalaiset taas pelkäävät, että heidän
asemansa heikkenee, jos ILO-sopimus hyväksytään”, Tennilä jatkaa.
”Realistinen ratkaisu tähän vuosikymmeniä jatkuneeseen
´jäätyneeseen konfliktiin´ löytyy haluttaessa valmistelussa olevasta uudesta
Metsähallitus-laista. Sitä laadittaessa kannattaa kaivaa esille hallintoneuvos Pekka Vihervuoren (1999) ja Hannele Pokan saamelaistoimikunnan
(2001) esitykset niitä edelleen kehitellen.”
”Valtion maat muodostavat 90 prosenttia saamelaisalueen
maista. Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueesta voidaankin tehdä täysin
oma yksikkönsä, jota johtamaan asetettuun johtokuntaan valitsevat vahvan
edustuksen niin Saamelaiskäräjät kuin Ylä-Lapin kunnat.
Samalla osa Metsähallituksen tuotoista tulee ohjata
johtokunnalle ja sen kautta saamelaisten ja Ylä-Lapin muiden toimijoiden
käyttöön. Nyt Metsähallitus tulouttaa Suomen valtiolle noin 100 miljoonaa euroa
vuodessa.”
Näin kirjoittelee Esko-Juhani Tennilä ja saa minut
ihmettelemään muutoin arvostamani suorasanaisen entisen kansanedustajan ajasta
jääneitä perusteita.
Onko niin, että kun on kerran johonkin asiaan ottanut tietyn
kannan, siinä on pysyttävä ja suljettava pois kaikki tuota kantaa mahdollisesti
horjuttava uusi tieto?
Ystäväni Esko-J. , kun sinulla on varmaan nykyään paremmin
aikaa perehtyä asioihin kiireisen edustajaurasi jälkeen, otapa käteen Pekka
Vihervuoren jälkeen julkistetut selvitykset ja tutkimukset (esim. Juhani Wirilander, Matti Enbuske, Juha Joona,
Tanja Joona) ja lue ne kerrankin
ajatuksella läpi.
Ja jos tuntuu, että
janoat vielä lisää tietoa, sitä löytyy ruotsalaisten ja norjalaisten tuottamana. Puhumattakaan, jos näissä alkuperäiskansa-asioissa
halutaan mennä tutkimaan vaikkapa Fennoskandian varhaisinta asutushistoriaa Johan Turia pitemmälle.
Tiedosta ei ole todellakaan enää pulaa, ainoastaan sen
omaksumisesta.
”Nehän ovat rasisteja!” tokaisit Esko J. minulle kerran kun
tapasimme työni puitteissa ja tulin maininneeksi jotain lappalaisista.
Pahoittelin silloin asennettasi ja epäilin tietojasi
asiasta.
Veikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti