Otsikon ”Työllisyyden parantaminen vaatii investoinneilta vaikuttavuutta” alla
(19.4.2012) hän selvittää pitkään ja hartaasti kuinka kunnan on ryhdyttävä luomaan
edellytyksiä kaivattuja työpaikkoja tuovalle yritystoiminnalle. Siinä hän
peräänkuuluttaa heti kärkeen kuntalaisten yhteistä tahtoa.
”Inarin kunnan väestön työllisyys ei ole kehittynyt toivotulla tavalla.
Työpaikkoja ei ole syntynyt työllisyyttä parantavin vaikutuksin ja siitä
seuraten väestöä on muuttanut kunnasta ja osa väestöstä on jäänyt vaille työtä”,
Timperi kirjoittaa.
Siinäpä hän kirjaa saavutuksiaan jo varsin pitkältä kunnanjohtajakaudeltaan,
jona aikana kunta on huusannut jos minkinlaisissa investointi-, kaavoitus-,
teollistamissopimus- ja yhtiöittämishankkeissa ja aina perusteina uudet,
luvassa olevat työpaikat sekä vanhojen työpaikkojen turvaaminen. On ostettu
kalanviljelylaitosta ja kaikkea muuta mistä joku toinen taho on halunnut päästä
eroon, rakennettu halleja, kuuluisa Siula, riidelty tonteista ja
liittymämaksuista yrittäjien kanssa, ajettu muutama koulu kuluja tuottamasta
nurin, yritetty kaavoittaa loma- ja matkailurakentamista suojelualueille vaikka
kunnassa olisi toisaallakin tuhansia hehtaareita ja neliökilometrejä tilaa. Eli
on touhuttu kuin norsu porsliinikaupassa kuntalaisten mielipidettä paljoakaan
kuulematta. Tai ainakaan siitä välittäen.
Olen muutamia kertoja kysellyt julkisesti paljonko kunnan investoinnit,
kaupat ja kunnan elinkeinoyhtiöön sen pääomaksi pumpatut miljoonat ovat oikeita
työpaikkoja tuottaneet ja mikä on näin ollen ollut työpaikan hinta.
Ei vain ole sitä selvitystä kuulunut eikä näkynyt.
Esimerkiksi Mellanaavalle tehtyjen sijoitusten on ylimalkaan kerrottu
näkyneen Ivalon ja Saariselän hotellien ja ravintoloiden myynneissä kun
paikkakunnalle saadut auto- ja rengastestaajat ovat tarvinneet majoitusta,
ruokaa ja juomaa. Näin varmaan, mutta kuinka paljon? Ja mikä näissä myynneissä
on ollut niiden alueella toimivien testiyritysten osuus, jotka ovat kyenneet
toimimaan ilman kunnan subventioita?
Niitäkin kun on.
Jos matkan varrella lupaillut työpaikat olisivat toteutuneet, Inarissa
alkaisi olla työvoimapula. Toki esimerkiksi Inarijärven matkailukaavoituksessa
tapahtuneet viiveet ovat toistaiseksi estäneet niiden - oliko se peräti - 700:n
uuden työpaikan tuloa, jotka konsultin mukaan kaavalla syntyisivät.
Ken elää, se näkee. Ja toivottavasti myös muistaa.
Kaikella tällä koheltamisella ja samalla peruspalvelujen jatkuvilla
säästökuureilla eli ”tehostamistoimilla” on luotu Inarille negatiivista imagoa.
Sitä ovat kuvailleet jopa jotkut alueelta Leville tai muualle Lappiin suosiolla
väistyneet potentiaaliset sijoittajat.
Syy huonosta imagosta on vieritetty kuitenkin medialle ja muille kaiken
maailman ”uusortodokseille”. Jälkimmäiset kulkevat asiakirjoissa kylläkin
kuntalaisina ja sen veronmaksajina. Osa jopa ihan mitä melkoisina.
Nyt kunnanjohtaja Timperi peräänkuuluttaa kuntalaisten yhteistä tahtoa
kaavoittaa Inarin kirkonkylän lakkautetun koulun tontista hotelli- ja
lomaosakealue. Kun yhteistä tahtoa ei löytynyt hankkeen etenemiselle
riittävästi teknisestä lautakunnasta, joka on kuunnellut matkailurysän tuomista
kylän keskustaan kyseenalaistavia kuntalaisia ja kyläyhdistystä, hän käytti
kunnanjohtajan otto-oikeutta ja alisti lautakunnan päätöksen
kunnanhallitukselle.
Kun lautakunta oli karsinut koulu- ja satama-alueen suunnitelmasta kylän
ilmettä hallitsevan lomaosakeslummin, palautti yhteinen tahto eli kunnanjohtaja
sen tätä kautta takaisin suunnitelmiin.
Satuin kuulemaan sivusta muutamien luottamushenkilöiden keskustelun
teknisen lautakunnan kokouksen jälkeen. Kertoivat toisilleen, kuinka
kunnanjohtaja oli karjunut heille ja osasivat odottaa päätöksen vaihtuvan
kunnanhallituksessa.
Siellä sanelee se yhteinen tahto?
”Inarin kirkonkylän asemakaava asetetaan kaikkien nähtäville ja sen
sisällöstä päätetään aikanaan valtuustossa erikseen, joten eri vaihtoehtoja voidaan
paremmin punnita kunnanhallituksen uuden päätöksen perusteella”, selittää
Timperi. Toisin sanoen, hanke viedään kalkkiviivoille ja sitten se on jälleen
melkeinpä pakko siunata, ettei tule leimatuksi ”uusortodoksiksi”.
Timperi runoilee tarpeesta lisätä Inarin kirkonkylän vetovoimaa
kulttuurikeskus Sajoksen ja saamelaismuseo Siidan imussa sijoittajia ja
yrityksiä kiinnostavaksi.
Samaan aikaan kirkonkylässä ei tahdo olla asuntoja, eikä olekaan,
nykyisillekään työntekijöille. Päiväkodissa, jossa samanaikaisesti pyörii
parhaimmillaan tai pahimmillaan 25 lasta on vain 12 sänkyä, mutta kaipa sentään
enemmän patjoja.
”Rakentakaa itsellenne omakotitalo!” kehottavat kunnan niin sanotut
luottamushenkilöt. Eivätkä sijoittajat nuku siskonpetillä.
Ehkä kunta rakentaa kirkonkylän kolmannen hotellin jos vaikka kukaan
yrittäjä ei rohkenisi investoida vielä Oy Loma- ja kongressikeskus Inariin.
Veikko
Jk. Inarin kuntablogissa on palautepalsta. Laitoin sinne lyhyesti
näkemystäni inarilaisten yhteisen tahdon jalostumisesta yhdeksi tahdoksi.
”Kommenttisi on otettu vastaan. Kommentti julkaistaan kun ylläpitäjä on
hyväksynyt sen”, ilmoitti palautepalsta. Eipä ole palautettani näkynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti