Hän kirjoittaa Helsingin Sanomissa (HS 23.4.2012) ja varmaan
pian myös Lapin Kansassa kuinka polveutumisesta on tulossa uhka oikealle
saamelaisuudelle, mikäli ”saamelaisvastainen liikehdintä” perii voiton
saamelaiskäräjien pohjoissaamelaisen enemmistön ajamasta ILO-sopimuksen
ratifioinnin vaatimuksesta.
”Polveutumistaktiikka uhka saamelaisille” -otsikon alla
Näkkäläjärvi kirjoittaa:
”Voimistunut saamelaisvastainen liikehdintä kauhistuttaa.
Seuraan pelolla, kuinka hyvin sen propaganda tuntuu vetoavan ihmisiin.
Keskiössä on polveutumisen käsite, jonka oikeutuksella
uhataan saamen kansan elävää kulttuuria. Minusta tuntuu samalta kuin Suomen
kansasta silloin, kun Zhirinovskin
pelättiin tulevan rajan yli ja valtaavan Suomen.
Vaikka liikehdinnän johtohahmot esittävät itsensä
saamelaisen kulttuurin puolestapuhujina, kyse on saamelaisvastaisesta
toiminnasta. Kyseessä on kampanja, jonka puitteissa joukko aiemmin selkeästi
suomalaisiksi identifioituneita lappilaisia on puhumassa itseään
saamelaiskäräjien äänestysluetteloon ja alkuperäiskansaksi, monet
potentiaalisten maaoikeuksien toivossa.
Jos tavoite toteutuisi ja pelkkä polveutuminen sekä
subjektiivinen itseidentifikaatio nousisivat saamelaismääritelmän perustaksi,
voisi saamelaiskäräjien äänestysluetteloon tulla 100 000 suomalaista, joilla on kaukaisia saamelaisia sukujuuria.
Tässä tapauksessa olisi löytynyt uusi, nerokas tapa assimiloida Suomen 10 000 saamelaista lopullisesti valtaväestöön! Tämä merkitsisi myös
perustuslaissa turvatun saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon loppua ja
kuolemaniskua saamelaiskulttuurille Suomessa.
Erilaiset ryhmät käyttävät polveutumisen käsitettä
taitavasti oikeuttamaan omia vaatimuksiaan. Niin ´lappalaisliike´kuin uusi,
saamelaisiksi haluavien lappilaisnuorten liike keräävät sympatioita vetoamalla
jopa yli 100-200 vuotta sitten lappalaisveroluetteloihin merkittyihin
yksittäisiin esi-isiinsä tai -äiteihinsä. Kuitenkaan tällä joukolla ei laajalti
ole (eikä parhaimmillaan vuosisataan ole ollut) yhteyttä elävään
saamelaiskulttuuriin vaan se edustaa valtaväestöä – siltikö heidän pitäisi
päästä päättämään saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta?
He eivät ole, ILO 169 -sopimuksen sanamuotoa mukaillen,
säilyttäneet omia sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurillisia ja poliittisia
instituutioitaan, mukaan lukien saamen kieltä. On vaikea uskoa, että he
äänestysluetteloon päästyäänkään vaihtaisivat suomalaisen kulttuurinsa jonkun
kauan sitten eläneen esivanhempansa elämänmuotoon ja kieleen tai olisivat
niistä edes aidosti kiinnostuneita.
Sitä paitsi ILO:n relaatioon perustuvan määritelmän mukaan
tietyn maan väestö ei ole alkuperäiskansaa, vaikka se olisi asuttanut aluetta
ikimuistoisista ajoista saakka, jos se kuitenkin on dominoivassa asemassa.
Saako siis valtaväestöä hyödyttävän polveutumisen käsitteen
perusteella tulla ja hävittää elävän, kollektiivisen kulttuurin? Sillä niinhän
siinä kävisi, jos ryhmä, jonka muistokin kaukaisista saamelaisjuuristaan on
heikko, valitsisi saamelaiskäräjien jäsenet, jakaisi kulttuurimäärärahat ja
neuvottelisi saamelaisten asioista valtion kanssa.”
Näin Pirita Näkkäläjärvi kuin suoraan saamelaiskäräjien
entisen lakimiessihteerin Heikki J.
Hyvärisen kynästä.
Sama pelottelu, sama toisten historiasta nousevan ja
nykypäivään ulottuvan identiteetin ja kulttuurin halventaminen. Ja lisäksi huoli miten kävisi rahanjaossa.
ILO-sopimus ei perustu mihinkään kielelliseen osaamiseen. Ja maissa, missä heimoasteella olevien
alkuperäiskansojen suojaksi laadittu ILO-sopimus on ratifioitu, eivät puhutut
kielet ole hävinneet. Sopimuksella kun
ei puututa kieleen vaan korjataan maankäytössä olleita puutteita.
Mitä muuhun kulttuurin säilyttämiseen tulee, esimerkiksi
Suomessa Kuusamon alueelta alkanut poronhoito on jatkunut käsittääkseni
katkeamattomana jatkumona koko vanhan Lapinmaan alueella näihin päiviin.
Veikko
Saako mistään tietoa miten niitä Utsjokisten porotilojen, Inarin alueella sijaitsevia, yhteismetsiä on hoidettu?
VastaaPoistaOnko hyödyntäminen ollut kestävällä pohjalla?
Metsien käsittelyä on suunnitellut ja teettänyt Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistys yhteistyössä yhteismetsien hoitokuntien kanssa. Olen katsellut alueita maasta ja ilmasta ja mielestäni puuta on otettu niiltä ihan kiitettävästi. Ainakin porotilojen yhteismetsästä näyttää tukki ja sellupölkky huilanneen. Maallikkona en pysty arvioimaan toiminnan kestävyyttä, vaikka vanhana toimittajana joudunkin sitä epäilemään. Eivät luonnonsuojelun metsäasiantuntijatkaan ole olleet kovin innokkaita kommentoimaan yksityismetsien käytön kestävyyttä. Metsähallituksen hakkuita kylläkin, vaikka ne näyttävätkin maallikosta nykyisellään näpertelyltä.
VastaaPoistaVeikko, miten sinulla oli jo eilen iltapäivällä hallussasi Lapin Kansan uniikkia toimitusmateriaalia, joka julkaistiin vasta seuraavana aamuna paperilehdessä? (LK:n julkaiseman kirjoituksen otsikko ja muutama kappale oli erilainen kuin HS:ssä julkaistu teksti.) Sinähän olet jo jäänyt eläkkeelle ko. lehden palveluksesta.
VastaaPoistaOlisiko käynyt kuin aikanaan Jäätteenmäelle, että postiini on tullut "pyytämättä ja tilaamatta" moinen versio.Olin kyllä pyytänyt, jos saisin sen Hesarissa olleen kirjoituksen ja sen verran jopa pääsin sen alkua verkosta vilkaisemaan, että tunnistin saamani samaksi. No nyt ainakin kommentoin sitä kirjoitusta, jonka myös lappilaiset lehden lukijat näkevät. Ennakoinkin, että Hesarissa ollut kirjoitus tulee varmaan Lapin Kansaan ja Inarilaiseen. Siitä en sitten tiedä miten "uniikkina" minnekin.
VastaaPoistaTänään postissani oli Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry:n ILO-lausunto. Kommentoin sitäkin ja näin kyllä nyt päivän mittaan, että siitä oli jo onneksi uutinen Lapin Kansassa eli en mennyt siinä ainakaan kenenkään edelle.
Pitää paikkansa, että olen jäämässä eläkkeelle 1.5.lukien.
AnonyymiApr 25, 2012 03:43 AM
VastaaPoistaVeikko, miten sinulla oli jo eilen iltapäivällä hallussasi Lapin Kansan uniikkia toimitusmateriaalia, joka julkaistiin vasta seuraavana aamuna paperilehdessä? (LK:n julkaiseman kirjoituksen otsikko ja muutama kappale oli erilainen kuin HS:ssä julkaistu teksti.) Sinähän olet jo jäänyt eläkkeelle ko. lehden palveluksesta.
Vastaa
Pirita ja Oula siellä Lapin Kansan poliiseina? :)