Akwé:Kon on kansainvälinen, biologista monimuotoisuutta koskevan
yleissopimuksen sihteeristön laatima ohje hankkeiden vaikutusten arviointiin. Ohjeistuksen kerrotaan olevan ensisijaisesti
menettelytapa tai prosessi, jonka kautta turvataan saamelaisten
vaikutusmahdollisuudet hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa ja etsitään
keinoja, joiden kautta kielteisiä vaikutuksia saamelaiskulttuurille voidaan
hillitä.
Saamelaiskäräjien mukaan
Metsähallitus on ohjeiden soveltamisesta ensimmäinen viranomainen koko maailman
mittakaavassa. Tottakai!
Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus ovat päätyneet neuvotteluissaan
erilliseen työryhmään, joka valmistelee Akwé:Kon -ohjeiden soveltamista.
Hammastunturin työryhmään kuuluvat puheenjohtajana puheenjohtajana Heikki Paltto ja muita jäseniä ovat Juhani Länsman, Bigga-Helena Magga, Nina
Maarit West ja Inga-Briitta Magga
sekä poroisännät Jouni Lukkari, Harri Hirvasvuopio ja Nils-Heikki Näkkäläjärvi.
Metsähallitus haluaa ottaa saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset
mahdollisimman hyvin huomioon.
- Ohjeiden testaaminen Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelmatyössä on Metsähallitukselle tärkeää. Merkittävä ero aikaisempaan suunnittelutyöhön on se, että arviointia tehdään koko suunnitelmaprosessin ajan, kun aiemmin arvioitiin valmiin suunnitelman vaikutuksia saamelaiskulttuuriin, kertoo aluepäällikkö Elina Stolt.
- Jos Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu onnistuu hyvin, Akwé:Kon -ohjeiden soveltaminen voidaan ottaa osaksi muiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadintaa ja myös luonnonvarasuunnitelmien laadintaa, pohtii puolestaan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.
Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistuksen valmistelu kestää
ainakin tämän vuoden ja tarvittaessa työtä jatketaan ensi vuonna.
Vapaaehtoiset ohjeet on nimetty niiden kokonaisvaltaisen luonteen
korostamiseksi mohawkin kielen ilmaisulla Akvé:Kon, joka tarkoittaa kaikkea
luomakunnassa.
Jostain syystä tulee hieman ironiseksi kun miettii millä ”perinteisellä
tiedolla” Ylä-Lapin erämaat on tähän mennessä myllätty sellaiseen kuntoon kuin
ne luonnon monimuotoisuuden kehityksen suunnaltaan nykyisin näyttävät.
Jotenkin tuntuu, ettei Metsähallituksellakaan ole enää kaikki mohawkit
kanootissa kun se näitä muka-monimuotoisuusasioita virkatöinään muka hoitaa.
Sikäli kun oikein tuota Akwé:Kon-työryhmää tunnen, on siinä melko vähän
perimää Hammastunturin erämaan alkuperäisestä saamelaisesta perinnetiedosta, ainakaan ajalta ennen vuoden 1869 suurta kultaryntäystä.
Veikko
Mihin unohtui saamelaiskäräjiltä saamelaiskulttuurien diversiteetti?
VastaaPoistaMelkoista inkkarileikkiä on ollut metsähallituksen toiminta viime vuosina. Metsähallitus on itse erämaiden pahin tuholainen kun katsotaan sen omia toimia, etenkin ratkaisevissa asioissa täysin lepsun hallinnoinnin vaikutuksia.
VastaaPoistaEi saamelaiskäräjät tunne saamelaiskulttuurin diversiteettiä. Sille saamelaiskulttuuri on joiku, puukko ja poronhoito, kuten resitentti asian on ilmaissut. Eli kapea-alaista ymmärrystä. Ihmisistäkin hyväksyy vain noin 200 tapausta. Loppuja ei hyväksy, ja sen kyllä huomaa. Nokanvartta katotaan niin että meinaa kompastua omaan ylpeyteen. Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
VastaaPoista