maanantai 7. toukokuuta 2012

Esko-Juhani raportoi ILO-sopimuksesta

Päivä ennen kuin Esko-Juhani Tennilä kirjoitti Lapin Kansassa tarpeesta ratifioida ILO 169 -sopimus vihdoin ja viimein (LK 17.4.2012), hän on tehnyt aiheesta uutisen Kansan Uutisiin (KU-verkkolehti 16.4.2012).
Jostain syystä uutiseen on mahtunut myös pohdintaa siitä, mitä sopimuksen ratifiointi tarkoittaisi Lapissa. Ja että sen takia sopimusta ei ole saatu voimaan Suomessa.
Uutisessa kerrotaan kärkeen, että kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki  (vas.)on saamelaisten puolella. Ja että nyt Jyrki Kataisen (kok.) hallitus yrittää viedä läpi sopimuksen, joka palauttaisi alkuperäiskansan oikeudet maihinsa.  Ja että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on eri mieltä ratifioinnin tarpeellisuudesta edellyttäen ainakin ensin konsensusta saamelaiskäräjien ja alueen muun väestön kesken.
Kuten Lapin Kansassa, Tennilä maalaa myös Kansan Uutisissa saamelaisten kovaa kohtaloa ottaen esimerkin Sompion asukkaiden allasevakosta Vuotsoon. Hän myös kertoo saamelaisalueen suomalaisten pelkäävän asemansa heikkenemistä jos ILO-sopimus hyväksytään.
Kansan Uutisissa Klemetti Näkkäläjärvi saa mahdollisuuden selvittää saamelaisuuden ja saamelaiskulttuurin määritelmäänsä:
”Saamelaiskulttuuri ei ole mielentila eikä kulttuuri siirry eikä säily geeneissä, verotodistuksessa tai mielipiteessä”, hän julistaa. Saamelaisuus on Klemetin mukaan yhteyttä omiin esi- ja isovanhempiin, porolaitumiin, kalavesiin tai metsästysmaihin, kielen rikkauteen, perinteiseen tietoon, arvomaailmaan ja yhteisöjärjestelmään.
Näitä tunnusmerkkejä ei siis hänen mielestään suomalaisilla tai heihin sulautuneilla lappalaisilla liene?
Myös toisenlaista saamelaisuuden pohdintaa Tennilän uutisessa sallitaan. Inarinsaamelainen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opettava Inka Laiti kertoo päässeensä saamelaiseksi mummonsa ensimmäisenä puhuman saamen kielen ansiosta. Hän on itsekin opiskellut saamea.
”Itse en usko pelättyyn saamelaiseksi ryntäykseen, jos kriteerejä saamelaisrekisteriin pääsylle väljennetään”, Inka Laiti kertoo Kansan Uutisissa.
Tennilän ILO-uutisesta on käyty myös vähäistä keskustelua.
Juhani Harjunharja kommentoi toteamalla, että asiassa on hyvä kuulla Lapin alueen muutakin väestöä ja että siitä ollaan myös saamelaisten ja lappalaisten piirissä monta mieltä.
Harjunharja suosittelee lukemaan Jouni Kitin kirjoituksia, koska niissä on hänestä ansiokasta tietoa ja näkemystä.
Kuten että ILO-sopimus on tarkoitettu alkukantaisissa oloissa ja alistetussa asemassa elävien alkuperäis- ja heimokansojen tueksi ja että siihen vetoaminen maaoikeuskysymyksessä ei ole kovin perusteltua, koska valtaosa Suomen saamelaisista saa toimeentulonsa ns. saamelaiselinkeinojen ulkopuolelta.
Kitin todetaan myös huomauttaneen, että Suomen saamelaisväestö on jo pitkään elänyt täysin tasavertaisessa asemassa valtaväestön kanssa, käytettiinpä sitten mittarina taloudellista, yhteiskunnallista tai oikeudellista asemaa.
Sinikka Lehmusketo kertoo suomalaisten omistaneen ”poronhoitomaa-alueensa” jo 1700-luvulla, joten vastaavasti myös lappalaisten olisi saatava samat oikeudet.
Jouni Mattuksen mielestä on eri juttu, jos Suomen valtio omistaa maat kuin että suomalaiset omistavat ne. Hänestä saamelaiset, lappalaiset ja suomalaiset ovat samalla viivalla jos valtio on maanomistaja.
”Tärkeää on kuitenkin huomata, että porot saavat vapaasti laiduntaa valtion mailla. Ydinkysymys kiistassa on varmaankin se taloudellinen hyöty, mitä maista olisi saatavissa. Metsän myynti ja tonttien myynti ovat tuottoisaa bisnestä”, kommentoi Mattus.
Juhani Harjunharja tuo esille vielä Kevon luonnonpuiston ja sitä ympäröivän Paistunturin erämaan.
”Jos ajattelemme, että ILO-sopimuksen mukaan nämä alueet luovutettaisiin alueen alkuperäiskansalle, niin keille ne alueet sitten todellakin luovutettaisiin ja miksi?” kyselee Harjunharja.
Hänestä käytännössä Utsjoen alueen maa-ala on hyvin suurelta osin alueen alkuperäisväestön hallussa joko omistus- tai käytön hallinnan perusteella. ILO-sopimus ei hänestä ehkä muuttaisi tilannetta kuin tuomalla mahdollisesti epäselvyyttä siitä, saisivatko muut kuin porosaamelaiset käyttää alueita.
”Kapitalismissa täällä Euroopan subarktisillakin perukoilla eletään ihan kuin muullakin, joten yksityinen omistusoikeus saattaa olla kovakin pala ymmärrettäväksi erityisesti valtionmailla. Valtion maat kun ovat periaatteessa yhteisiä, ja niitä valtio voi kyllä myydä ja vuokratakin, kuten se on paljon tehnyt.
Jos sitten saamelaisalueella siirryttäisiin jonkin asteiseen sosialismiin, ei se juuri mitenkään muuttaisi maanomistuksen päämuotoa ainakaan Utsjoella. Joten tämän hetkinen tilanne saattaa olla sittenkin paras mahdollinen kaikkien alueen ihmisten kannalta.” kirjoittaa Juhani Harjunharja. 

Veikko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti