Saamensukuiset: Polveutumisen kuuluttava saamelaismääritelmään

Inarinmaan Lapinkyläyhdistys vastustaa saamelaiskäräjien hallituksen pyrkimystä kaventaa nykyistäkin saamelaismääritelmää pelkästään kieleen sekä käräjien vaalilautakunnan ja -hallituksen harkintaan perustuvaksi.

Lapinkyläyhdistys otti helatorstaina kantaa saamelaiskäräjien puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärven viikon takaiseen lausuntoon oikeusministeriölle, joka on jostain syystä huomannut tarpeen tarkastella saamelaiskäräjälain uudistamistarvetta. Toisin kuin YK:sta Suomelle tulleet parikin huomautusta saamelaismääritelmän suppeudesta antaisivat olettaa, käräjälain muutoksella taidetaan tähdätä edelleen kaventamaan saamelaisuuden määrittelemistä.

Näin ainakin saamelaiskäräjien nykyinen johto vaatii. Nykyiseen lakiinhan sisältyy pieni mahdollisuus hakea saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kieliperusteen lisäksi myös polveutumisella kalastaja- tai metsälappalaisista. Tuo mahdollisuus halutaan Klemetin ja kumppaneiden mukaan poistaa ja siihen liittyen myös kaventaa niin sanotun itseidentifikaation eli samastumisen merkitystä.

Saamensukuiset lappalaisoikeuksien omistajat katsovat saamelaiskäräjien johdon pyrkivän kansainvälistä oikeutta ja ILO 169 -sopimuksen perusteita halveksien rajaamaan heidät tarkoin ulos saamelaiskäräjien vaaliluettelosta, jossa oleville se vaatii ILO-sopimuksen mukaisia alkuperäiskansan maa-, vesi- ja elinkeino-oikeuksia.

Kyseessä on paisuteltu uhka jopa 100 000 ”suomalaisen” rynnistämisestä saamelaisiksi sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus (KHO)kumosi viime käräjävaalien edellä vaalilautakunnan ja käräjien hallituksen hylkäävät päätökset neljän henkilön osalta. Ainakin muutamalla heistä oli haun perusteena maagista vuosilukua 1875 vanhempia todisteita lappalaisista juuristaan. Tuolla vuosiluvullahan on yritetty tehdä tyhjäksi lappalaisten jälkeläisten pääsy vaaliluetteloon, onpa käräjien entinen lakimiessihteeri Heikki J. Hyvärinen halunnut tulkita lain tekstiä sitenkin, että henkilön pitäisi olla itse merkitty kalastaja- tai metsälappalaiseksi mikäli hän mieli päästä mukaan alkuperäiskansaan.

Saamensukuiset muistuttavat oikeusministeriölle osoittamassaan lausunnossa ILO-sopimuksen alkuperäiskansamäärityksen keskeisimmistä kriteereistä, joita ovat polveutuminen, alueensa yhtäjaksoinen pitkäaikainen asuttaminen, kulttuuristen erityispiirteiden säilyttäminen ja itseidentifikaatio. Kielelläkin on merkitystä.

Koska saamelaiskäräjien johto vaatii keskeisten määritysten poistamista, se saamensukuisten mielestä osoittaa halveksivansa kansainvälistä oikeutta ja tähtää saamen kansan kahtiajakoon ja sen poronhoitoa harjoittavan pienen osan pyrkimyksiin suorittaa etnistä puhdistusta saamelaisten keskuudessa.

Lapinkyläyhdistys viittaa muun muassa maa- ja metsätalousministeriön ja Paliskuntain Yhdistyksen ILO-lausuntoihin ja yhtyy niihin saamelaisuuden määrittelyn sekä saamelaisalueen maantieteellisen rajauksen tarkistamisen osilta. Kummassakin noissa lausunnoissa nostettiin esille saamelaisalueen mahdollisesti liian suppea rajaus kolmeen pohjoisimpaan kuntaan ja lisäksi Lapin paliskuntaan.

Lapinkyläyhdistys torjuu saamelaiskäräjien johdon vaatimuksen siitä, että käräjien vaalilautakunta ja -hallitus olisivat jatkossa ainoat portaat ratkaistaessa keitä hyväksytään vaaliluetteloon ja keitä ei. Yhdistyksen lausunnon mukaan Suomessa on riippumaton, moniportainen oikeuslaitos, jonka ylintä laintulkintaa ovat korkein oikeus( KKO) ja KHO. Saamelaisten kotiseutualue kuuluu yhdistyksen mukaan kiinteästi Suomeen ja kaikille maassa, myös saamelaisten kotiseutualueella asuville, on taattava asioissaan riippumattoman oikeuslaitoksen laintulkinnan turva.

Lapinkyläväki keskusteli saamelaiskäräjien johdon ja sen asiantuntijana toimivan Heikki J. Hyvärisen kauhumaalailuista, joihin on kuulunut muun muassa lapinkyläyhdistysten leimaaminen rasistiksi sekä lappalaistoiminnan kärkinimiin vuosikymmenet kuuluneen Yrjö Mattilan leimaaminen nimellään saamelaisten julkiseksi viholliseksi.

Mattilan mukaan saamensukuisten lappalaisoikeuksien omistajien ei pidä provosoitua heihin kohdistuvasta panettelusta, vaan edistää asiaansa edelleenkin historiallisin ja oikeusperustein, ovathan saamelaiskäräjien johdon havittelemat oikeudet joka tapauksessa heillä.

Ivalossa pidetty lapinkyläkokous oli kuitenkin sitä mieltä, että Mattilan on vietävä pahimmat herjat tutkintaan, koska ne loukkaavat hänen lisäkseen koko saamensukuista, Inarissa inarinsaamelaista sukujuurta olevaa yhteisöä.

Yrjö Mattila muistutti, että lappalaisten puolelta on vuosien saatossa tarjottu useammankin kerran vastaantuloa eli asettumista yhteisen pöydän äärelle keskustelemaan alkuperäis- ja maaoikeuskysymyksiin liittyvistä erimielisyyksistä. Saamelaiskäräjien puolelta neuvottelupöytä on aina jyrkästi torjuttu eikä oikeusministeriökään ole ollut kiinnostunut yhteistyöstä.

Veikko

Jk.

Saamensukuiset on siis uusi käsite, synonyyminä statuksettomat saamelaiset. Kun etninen ryhmä nimeltä saamelaiset tavoittelee itselleen etnisyytensä perustein vanhoja, periytyviä lappalaisoikeuksia, ovat lappalaiset nyt ehkä päättäneet kaapata osan saamelaisnimitykseen vuosikymmenten aikana kertyneestä tunnettuudesta itselleen.

No, tätä ennenkin ovat rintamalinjat olleet hieman sikin sokin, onhan ollut henkilöitä, jotka ovat yhtä aikaa sekä saamelaisia että lappalaisoikeuksien omistajia. Lisänä kolttien mahdolliset ”suomalaiset” puolisot, jotka kolttalain mukaan luetaan myös heimon jäseniksi.

Eipä ainakaan uusi käsite tilannetta sen sekavammaksi tee, ehkä paremminkin muistuttaa kansainvälisestä polveutumisen painotuksesta alkuperäiskansamäärittelyssä.