Klemetti Näkkäkäjärvi jyrähti kunnille

ILO 169 –sopimuksen ratifiointi ei kuulu kunnille.

Näin sanoo saamelaiskäräräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi saamenradiossa kommentoidessaan Enontekiön kunnan ILO-lausuntoa. Enontekiö vastustaa kansainvälisen alkuperäiskansasopimuksen ratifiointia, koska se kunnan mukaan johtaisi pohjoisen asukkaiden eriarvoisuuteen ja sitä tietä ehkä vakaviinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Aiemminkin maaoikeuskiistassa aktiivinen Enontekiö on toivonut ILO-asiaan perehtymistä ja kannanottoja myös muilta saamelaisalueen kunnilta.

Näkkäläjärven jyrähdys on linjassa hänen oikeusministeriölle antamansa lausunnon kanssa. Siinä hän saamelaiskäräjien hallituksen nimissä toteaa, että ILO-ratifioinnissa osapuolina tulee olla vain saamelaiskäräjät ja Suomen valtio. Näin siitä huolimatta, että Näkkäläjärvi edellyttää saamelaiskäräjien vallan kasvattamista myös kuntien itsehallintoon aiemmin kiinteästi liittyneissä laeissa, esimerkkinä maankäyttö- ja rakennuslaki.

Klemetti Näkkäläjärvi käyttäytyy minusta jo herrakansan Johtajan elkein.

Häntä ei näytä haittaavan edes se, että aiemmin ”yleissaamelaisuuteen” assimiloidut inarinsaamelaiset ja ainakin osa koltista on saamelaiskäräjillä eri mieltä ILO-ratifioinnista käräjien johdon vaatimalla tavalla.

Näkkäläjärven jyrähdystä (YLE 30.5.2012) päivää aiemmin toinen politikoiva saamelaistutkija Janne Saijets kirjoitti Lapin Kansassa kuinka tietämättömyys vaivaa ILO-keskustelua.

”Useissa jutuissa ja mielipiteissä paistaa läpi pelko siitä, että eriarvoisuus väestöjen kesken kasvaisi ILO-sopimuksen ratifioinnin myötä. Pikemminkin kyse on siitä, että saamelaiset nostettaisiin kansana oikeuksiensa puolesta suomalaisten rinnalle ilman sulautumisen uhkaa valtaväestöön. Kyse ei ole erityisoikeuksista, joista jotkut kirjoittajat kyselevät tai siitä, että muun väestön oikeuksia poljettaisiin. Kenenkään perustuslailla turvattuihin oikeuksiin saamelaiskäräjien vaatimukset eivät ole vaikuttamassa. Perustuslain 22§:n mukaan on nimenomaan julkisen vallan tehtävä turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.”

Näin kirjoittaa Janne Saijets ja jo tämänkin johdosta on syytä kysyä eikö ILO-asiaan todella liity muita osapuolia kuin Näkkäläjärven hyväksymät. Onko ylisen Lapin ja Lapinmaan väestön sekä kuntien uskottava laput silmillä mitä joku Klemetti tai Janne julistaa?

On aivan selvää, että oikeusvaltio Suomella on sekä perustuslain että kansainvälisten syrjintää ynnä muiden ihmisoikeuksia koskevien sopimusten mukaan velvollisuus selvittää perin pohjin myös pohjoisen valtaväestön ja etenkin saamensukuisen väestön näkemys ja tilanne tässä asiassa. Ellei niin menetellä, sukeltaa Suomi todella pahasti.

Ja vielä yksi uutinen (YLE 30.5.2012), jonka mukaan Suomi on jo ilmoittanut YK:ssa ratifioivansa ILO 169 -sopimuksen vuonna 2015.  Asiaa kommentoi radiolle pohjoismaisen Saamelaisneuvoston varapuheenjohtaja Niko Valkeapää, joka tietenkin iloitsee moisesta päätöksestä.

Voisivatko vaikkapa Lapin kansanedustajat tai vaikka ihan pääministeri Jyrki Katainen (kok.) tarkistaa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (r.) kuka ja missä ominaisuudessa tuon päätöksen on tehnyt ja eteenpäin ilmoittanut?

Toki mitään uutta ei olisi se, että oikeusministeriön virkamies on mennyt YK-foorumeille kertomaan vastaavia asioita samaan aikaan kun kotimaassa on luultu meneillään olevan vasta jokin selvitysvaihe. Mutta siksikin olisi ihan hyvä kansalle kertoa kuka ja missä roolissa. Ties vaikka löytyisi joku tuttu nimi takavuosilta ja -vuosikymmeniltä.

Sikäli tuosta Klemetti Näkkäläjärven toiminnasta vielä, että hänhän on roolissaan käsittääkseni virkamies ja virkamiesmenettelyyn kuuluu asioiden perusteellinen selvittäminen ja perusteleminen - niiden eri puolilta. Mitä ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin Näkkäläjärven esittämällä tavalla tulee, ei hän ole vaivannut päätään ratifioinnin mahdollisilla negatiivisilla vaikutuksilla saamelaisiin, puhumattakaan ratifioinnin kohdealueen muusta väestöstä.

Veikko