ILO-kansa ja kielikansa

Maa- ja metsätalousministeriön selväsanainen ILO-lausunto, josta edellä kirjoitin, on saanut aikaan vilkasta keskustelua.

”Mitä nyt?” on ollut yleinen kysymys. On myös pohdittu mikä on rohkaissut ministeriötä ja aiemmin esimerkiksi kansanedustajia ottamaan reilusti kantaa Suomen ongelmalliseen alkuperäiskansa-asiaan.

Vastauskin tähän jälkimmäiseen pohdintaan tuntuu monilla olevan huulillaan. Yhtenevästi arvellaan, johtuisiko muutos presidentin vaihdoksesta.

Ei voitane kiistää, etteikö Tarja Halonen olisi ulkoministerinä ja presidenttinä ollut viimeisen päälle tukemassa Pekka Aikion ja Heikki J. Hyvärisen viitoittamaa saamelais- ja ILO 169 -politiikkaa, johon Klemetti Näkkäläjärvi on nyt jatkajana tiukasti hirttäytymässä.

Halosen vaihtuminen uudenlaista ajattelua, näkemystä ja tietoa omaavaan Sauli Niinistöön, muutti samalla sitä ajatusmaailmaa ja tietopohjaa, josta presidentti on näkemyksiään kartuttanut ja jatkossa kartuttaa.

En nimittäin ihan hevin usko, että Metsähallitusta vastaan epäonnisesti eräiden poronhoitajien asianajajana käräjöinyt, saamelaiskäräjien pestaamana asiantuntijana toiminut ja samalla Åbo Akademin virkavastuullisena professorina sekä YK:n ihmisoikeusraportoijana esiintynyt Martin Scheininin olisi enää nykyisen presidentin uskotuin neuvonantaja Suomen alkuperäiskansa-asiassa.

Entisen presidentin ja taannoisen vasemmistoaktivistin läheinen tuttavuus ja linkit harjoitettuun saamelaispolitiikkaan ovat tulleet vuosien varrella esille jopa Inarin Angelissa sijaitsevan lomamajan ja sen omistajayhtiön osakkuuksien kautta.

Majan tämänhetkisiä omistus- ja osakkuussuhteita en tiedä.

Samainen Martin Scheinin löytyy muun muassa Tarja Halosen presidenttifoorumeissa alkuperäiskansa-asioita kommentoineen Ihmisoikeusliiton johdosta. Niinpä en ole ihmetellyt, kun joskus vuosien varrella olen todennut kyseisen ”Suomen ihmisoikeustilanteen valvomisen ja kehittämisen” toimialueekseen julistavan järjestön tarjonneen sitä lähestyneille lappalaisille vain kylmää kättä.

Scheininhän on joskus todennut, että saamelaisistakin toisten ihmisoikeudet ovat arvokkaammat kuin toisten verraten silloin saamelaista poromiestä saamelaiseen metsuriin.

Scheininin ohella Martti Ahtisaaren jo aikanaan myötäilemässä Suomen saamelais- ja alkuperäiskansapolitiikassa ovat sallittuja tietäjiä olleet tohtori Kaisa Korpijaakko-Labba sekä tietenkin Heikki J. Hyvärinen. Lisäksi on ollut ja olemassa liuta ns. saamentutkijoita, joilla on ollut töilleen yksi ja sama lähtökohta tai ainakin jo etukäteen asetettu yksi ja sama lopputulos, joiden on kuulunut tukea vallitsevaa saamelaispolitiikkaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi ja avarsi Inarin Sajoksen puheellaan alkuperäiskansakeskustelun 2000-luvulle. Voi hyvinkin olla, että tuulettuminen edesauttaa ministeriöiden virkamiehiä kirjaamaan lausuntojaan myös uusimpiin tutkimustietoihin ja aidosti avoinna ja epäselvinä oleviin asioihin viitaten.

Jotenkin sellainen maku tuli kun luki maa- ja metsätalousministeriön 11-sivuista lausuntoa ja vertasi sitä aiempiin samasta ikuisuusasiasta laadittuihin pyöreyksiin. Toki MMM on aiemminkin rohjennut jotain lausua.

Toivottavasti myös oikeusministeriössä uskalletaan rikkoa sinetti kaapista, jonne sen itsensä teettämät Lapin asutushistoriaa ja maaoikeuksia koskevat tutkimukset on suljettu. Ehkä silloin päästään vihdoin eteenpäin tai sitten lopetetaan päitten seinään puskeminen.

Mitäkö nyt?

On edelleen vaikea ennustaa yritetäänkö ILO 169 -sopimusta ja pohjoismaista saamelaissopimusta ajaa aidan alitse tai sitä ylittäen. Se on kuitenkin tiedossa, että saamelaiskäräjien johto ajaa saamelaiskäräjälain muuttamista siten, että muutoksella varmistettaisiin käräjien vaaliluetteloon eli saamelaisiksi pääsevien hyväksyminen yksin käräjien vaalilautakunnalle ja -hallitukselle.

On kuitenkin varmaa, että mikäli ILO 169 -sopimus aiotaan joskus ratifioida, se edellyttää Suomea selvittämään sopimuksen tarkoittamat ja sen piiriin oikeutetut ihmiset.

Käyköhän lopulta niin, että Suomessa on jonain päivänä ILO 169 -sopimuksen tarkoittama ja sen eduista nauttiva alkuperäiskansa, rinnallaan oman etnisyytensä kielelliseen kulttuuriin rajannut toinen kansanryhmä.

Veikko