Sopii vain kuvitella

”Saamelaiskäräjät ei saa kultarahoja” otsikoi Lapin Kansa tämänpäiväisen (LK 26.5.2012) uutisensa tilanteesta, johon uuden kaivoslain mukaisten kullankaivulupien käsittelyssä on saamelaiskäräjien osalta jouduttu.

Saamelaiskäräjät on saanut laissa aseman arvioida kaivulupien asiallisuutta ja niinpä sille on kertynyt jonoon puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven mukaan jo 80 lupahakemusta. Nyt tarvittaisiin Klemetin mukaan 80 000 euroa lisärahaa, jotta hakemukset ehdittäisiin kohtuullisessa ajassa käsitellä, siis nykytilanne jakolaskien tonni per hakemus.

”Kulta jää siis tältä kesältä maahan tai käräjien on tingittävä muusta toiminnasta voidakseen antaa jonossa olevat noin 80 lausuntoa”, kertoo Lapin Kansa.

Uutisen mukaan valtion lisäbudjetista ei löydy saamelaiskäräjien anomaa lisärahaa.

– Meillä on tiistaina Tukesin kanssa keskustelu periaatteista ja torstaina tapaan ympäristöministeriön valtiosihteerin, kertoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi , joka mielellään niputtaisi yksittäisten lapio- ja konekaivajien tapauksiin myös isommat kaivoshankkeet ja Geologian tutkimuskeskuksen toiminnan Lapissa.
– Emme tietenkään hyväksy, että tämä olisi sellainen saamelaiskäräjälain mukainen viranomaisneuvottelu jonka jälkeen Tukes voisi antaa luvat.

Saamelaiskäräjien rahahakemus tuli oikeusministeriöön 3. toukokuuta, ja hallitusneuvos Mirja Kurkisen mukaan lisäbudjettiasiat käsiteltiin jo huhtikuussa. Ministeriöllä on omassa budjetissaan harkinnanvaraa vain noin 170 000 euron verran, eikä siitä Kurkisen mukaan lohkea kultarahaa.
Budjettineuvos Juha Majanen valtiovarainministeriöstä sanoo, että kullankaivun asiat pitäisi jotenkin saada käsiteltyä. Lisärahoitusta käräjillä voitaisiin hänen mukaansa katsoa vaikka syksyn lisäbudjeteista.

 Näkkäläjärvi haluaa Lapin Kansan mukaan jäädyttää asiat niin pitkään, että hakemukset saadaan käsiteltyä perusteellisesti.
– Niitä lisäbudjettejahan tehdään koko syksyn mittaan, hän sanoo.

Saamelaiskäräjät on uutisen mukaan antanut yhden lausunnon konekaivuhakemuksesta - viidelle hehtaarille Palsinojalla - kahdeksan sivua. Alueella toimiva Ivalon paliskunta ei vastusta hakemusta, mutta saamelaiskäräjät esittää sitä hylättäväksi.
– Valtaushakemuksen huono laatu ja karttatiedostojen puutteet aiheuttavat saamelaiskäräjille turhaa lisätyötä hidastaen asian käsittelyä entisestään, käräjien lausunnossa todetaan.

Lausunnossaan ILO 169 -sopimuksen ratifioinnista Klemetti Näkkäläjärvi on maininnut uuden kaivoslain tyydyttävän maaoikeuksia havittelevaa saamelaiskäräjiä. Sen sijaan suuri nippu lakeja, jopa kuntien kaavoitusmonopolia sekä rakentamista ja siihen liittyvää maankäyttöä koskien pitäisi vielä muuttaa saamelaiskäräjien vallan kasvattamiseksi. Ja että Suomi voisi saada vuoden pestin YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä?

Kaivoslain synnyttämässä tilanteessa voidaan vain kuvitella millainen yhteiskunnallinen vaikuttaja saamelaiskäräjät olisi mikäli sen vaatimukset ILO 169 -sopimukseen liittyen hyväksyttäisiin.

Toki Inarin saamelaiskulttuurikeskuksessa olisi hyvin tilaa saamelaiskäräjien kaivos-, kaavoitus-, rakennus-, poronhoidon-, lohisopimusten-, maastoliikenteen-, matkailun-, metsästyksen-, kalastuksen- (jne) tarkastajille.

Veikko