Asiaan on saatu joskus vastauskin ja tietenkin Martin
Scheininiltä. Hänen mukaansa on
tosiaankin niin, että saamelaisporomiehen ihmisoikeudet ovat vahvemmat kuin
saamelaismetsurin, koska poromies harjoittaa perinteistä saamelaiselinkeinoa ja
metsuri kaataa vain puita. Saman logiikan mukaan saamelainen parturi tai muu
yrittäjä, lehtori tai tutkijakaan ei siis olisi yhtä oikeutettu kuin tuo
poromies.
Ota näistä selityksistä aina selvää!
Ja eroa näyttäisi olevan poromiehissäkin. Siteeraan
seuraavassa enontekiöläisen Tuomas Keskitalon kirjoitusta 23.3.2012 Lapin
Kansassa. Keskitalo kuuluu Näkkälän paliskuntaan, jossa pohjoinen pääosin
porosaamelaisten muodostama tokkakunta on ajamassa paliskunnan jakamista
estääkseen eteläisten Ounastunturin ”suomalaistokkien” pääsyn ”perinteisille”
laitumilleen. Keskitalo kuuluu paliskunnan eteläisiin poromiehiin.
Näkkälän riitaisesta kokouksesta on luettu toistaiseksi
esimerkiksi Lapin Kansasta vain toisen osapuolen eli jakoa ajavan pohjoisen
tokkakunnan edustajien näkemyksiin nojaava uutinen. Sen lisäksi on tullut eri
teitä julki saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven toiminta
kyseisessä kokouksessa.
Koska Näkkäläjärvi on itse paliskunnan ja nimenomaan
pohjoisen tokkakunnan osakas, hänen on katsottu olleen jäävi esiintymään
samalla saamelaiskäräjien edustajana. Näkkäläjärvi on tietenkin torjunut
syytöksen muun muassa paikallislehti Enontekiön Sanomissa (14.3.2012).
Tuomas Keskitalo vastaa: ”Luulisi saamelaiskäräjien
edustajien tuntevan hyvän hallinnon ja sitä kautta esteellisyyden perusteet.
Hallintolain mukaan virkamies on esteellinen 1) jos hän tai hänen läheisensä on
asianosainen, 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista
tai sitä jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai
vahinkoa, 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai
vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen. Läheisellä
tarkoitetaan 1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta,
sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä
henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa, 2) virkamiehen vanhempien
sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen
entistä puolisoa ja 3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta,
vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen
puolison sisarusten lapsia”.
Keskitalo muistuttaa, että lain mukaan virkamiehen pitää edellä
mainituissa tilanteissa jäävätä itse itsensä. Kokouksessa olivat saamelaiskäräjien
edustajina mukana lisäksi varapuheenjohtaja Heikki Paltto ja
lakimiessihteeri Aimo Guttorm.
Keskitalo kertoo: ”Saamelaiskäräjien puheenjohtajat olivat
jäävejä osallistumaan Näkkälän palkisen kokoukseen. Kummallakin on läheisiä palkisessa
poronhoitajina: toisella veli ja muita lähisukulaisia, toisella lapsen perhe.
Lisäksi Näkkäläjärvellä on oma poromerkki palkisessa. Saamelaiskäräjien
presidentti yritti vaientaa poromiehet sanoen, että vain hänen tulisi antaa
lausuntoja kokouksessa.”
Keskitalo muistuttaa edelleen hallinnon oikeusperiaatteista,
joiden mukaan viranomaisen on kohdeltava ihmisiä tasapuolisesti. Enontekiön
Sanomissa Näkkäläjärvi kertoo kuinka saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa
saamelaisten asioita.
”Voikin kysyä, mihin unohtuivat Näkkäläjärven tarkoittamat
saamelaiset, sillä poronhoitajasuvussamme on yksitoista saamelaiskäräjien
tarkoittamaa saamelaista. Hän ei sukumme asiaa kokouksessa ajanut”, Keskitalo
kirjoittaa.
Hän kysyy täyttävätkö saamelaiskäräjien toimintapiirteet
korruption tuntomerkit, kun toimivaltaa tunnutaan käyttävän yksityisen edun tavoitteluun.
Paliskunnan jakokokouksen oli kutsunut koolle pohjoiseen
tokkakuntaan kuuluva poroisäntä Hannu Ranta. Paliskuntain kattoelin
Paliskuntain Yhdistys ei nähnyt sen toiminnanjohtajan Anne Ollilan mukaan
ongelmaa Näkkäläjärven esiintymisessä ”vain saamelaiskäräjien edustajana”.
Ollilla ei näytä tienneen paliskunnan osakkuudesta.
Paliskunnissa on tiukkaa laidunten kuluessa. Kun tähän
tilanteeseen vielä raapaistaan valtion allekirjoitus ILO-sopimukseen, taataan
laidun- ja etnisten riitojen kiihtyminen.
Valtiolla ei sen jälkeen ole asiaa puuttua edes poromääriin, josta
puuttumisesta sitä on jo tätä ennenkin saamelaiskäräjien johdon taholta
moitittu.
Veikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti