On aikaa perehtyä asioihin
tutkivalla otteella iänikuisen vanhan vainoojan, deadlinen häiritsemättä.
Tänään luin erilaisia
raportteja suomalaisten ja saamelaisten juurista ja niihin liittyen
Skandinavian pohjoisosien asuttamisesta viimeisestä jääkaudesta nykypäiviin.
Kyse oli oikeastaan tietojen kertaamisesta ja vahvistamisesta. Johan toki näitä
asioita on joutunut tässä vuosikymmenten varrella alkuperäiskansakiistojen
keskellä eläessään selvittämään.
Kun kuuntelee ja näkee
käsityksiä suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä, ei voi olla ihmettelemättä
erilaisten myyttien ja tarinoiden voimaa ihmisten käsitysten ylläpitäjinä ja
muokkaajina.
Suomalaisten uskotaan yhä
tulleen enemmän tai vähemmän yhtenäisenä joukkona Suomenlahden poikki vain noin
2 000 vuotta sitten ja työntäneen Suomenniemeä etelää myöten asuttaneet
saamelaiset tieltään pohjoisen perukoille.
Tosiasiassa tutkimus tuntee jo
käytännössä lähes sataprosenttisen varmasti sekä suomalaisten että saamelaisten
alkuperän ja saapumiset Fennoskandian ja nykyisen Suomen alueille.
Eri väestöjen sukujuuria ei ole
voitu selvittää vain yhden tieteenalan perusteella. Siihen on tarvittu
genetiikkaa, arkeologiaa ja kielitutkimusta, joilla kaikilla on toki voitu
päätyä ainakin osittain ristiriitaisiin tuloksiin, mutta joita tuloksia on
pystytty tulkitsemaan myös paljolti samoin päätelmin.
Omalta osaltani olen taipuvainen
uskomaan erityisesti nykyaikaiseen geenitutkimukseen, jota tosin edellinen
saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio luonnehti aikanaan ”Hitlerin
hommiksi” eli tuntui vastustavan saamen kansan alistamista moiselle
tutkimukselle.
Mutta jos kuitenkin…
On siis yleisesti tiedossa,
että Suomen aluetta asutettiin heti jääkauden väistyessä niin sanottua itäistä
reittiä eli nykyisen Karjalan suunnasta. Nuo muinaiset asuttajat olivat
kieleltään ugrilaista juurta ja heistä mahtoi syntyä myöhemmin myös lappalaisina
tunnettu väestö, jonka myöhäinen perimä ulottunee nykyään Lappiin aina Inaria
ja kenties Tenonvarren varhaisimpia asujia myöten.
Sitten oli se läntinen joukko,
joka samosi pohjoiseen nykyisen Norjan rannikon suunnassa ja jota kääntyi
myöhemmin itään kohdaten väistyneen jäätikön toisella puolella olevat
asuttajat. Väestöt olivat kieliltään erilaisia ja jossain vaiheessa osa
läntisistä tulijoista vaihtoi kielensä ugrilaiseksi.
Onkohan niin, että nykyisten
saamelaisten geneettinen kirjavuus johtuu nimenomaan jo tuhansia vuosia sitten
tapahtuneesta väestöjen sekoittumisesta. Eli tieteen kirjoituksista lainaten
”Saamelaisten esivanhemmat ovat todennäköisesti peräisin eri
marginaaliheimoista, joita jo kivikaudelta lähtien on saapunut eri suunnista
Pohjois-Fennoskandiaan”.
Mutta mikäpä on
saamelaiskäräjien näkemys saamen kansan alkuperästä?
Saamelaiskäräjien
verkkosivuilta sen voi jokainen lukea. Ainakin sillä julkaistavasta Oktavuohta
–verkkolehdestä sen määritellessä saamelaista alkuperäiskansaa:
”Saamelaiset ovat Suomen,
Ruotsin, Norjan ja Venäjän alkuperäiskansaa, jonka varhaisemmista vaiheista
voidaan edelleenkin esittää vain olettamuksia. Kieleltään saamelaiset kuuluvat
suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen. Siitä huolimatta, että saamelaiset ovat
kielellisesti sukua suomalaisille, saamelaisten geneettisessä perimässä on
säilynyt piirteitä, jotka erottavat saamelaiset kaikista naapurikansoistaan.
Saamelaisten alkuperä on siten edelleen arvoitus, jota useiden tieteenalojen
tutkijat ovat pyrkineet selvittämään.”
”Tutkimus ei ole toistaiseksi
voinut antaa saamelaisten alkuperästä tarkempaan kuvausta kuin ensimmäisen
saamenkielisen proosateoksen vuonna 1910 julkaissut Johan Turi (1854-1936).
Turi kuvaa teoksessaan Muittalus samid birra (Kertomus saamelaisista) laajasti
saamelaisten perinteistä elämää. Teos on saamelaiskirjallisuuden klassikko ja
se on käännetty useille maailman kielille, myös suomeksi. Turin teos on
edelleenkin hyvä lähdeteos saamelaiskulttuurista.”
”Turi kirjoittaa kansansa
alkuperästä mm. seuraavaa: Saamelaisista
ei ole kuultu, että he olisivat tulleet tänne mistään. Saamelainen on ollut
paikallinen asuja kautta koko Lapinmaan, ja kun saamelainen aikoinaan
oleskeli näillä seuduin rannikolla, silloin ei meren rantamilla ollut muita
asukkaita. Siihen aikaan saamelaisten kelpasi olla ja elellä. Ja saamelainen on
asunut ruotsalaisalueillakin kaikkialla. Silloin ei ollut talollisia
lähimaillakaan; saamelaiset eivät edes tienneet että oli muita ihmisiä kuin he
itse.”
Siitä saatte geeni-, arkeologia-
ja kielitutkijat!
Veikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti