Inari viidellä kielellä karttoihin

STT kertoi Ahvenanmaan maakuntahallituksen vaatineen, että Ahvenanmaan alueen kartoista poistettaisiin suomenkieliset nimet. Näin siksi, että Ahvenanmaa on julistautunut yksikieliseksi, siis ruotsinkieliseksi.

Maanmittauslaitos, jolle vaatimus on esitetty, ei ole suostumassa vaan nojaa Kotimaisten kielten keskuksen lausuntoon. Kieliasiantuntijat katsovat , että esimerkiksi  niin Ahvenanmaa ja Maarianhamina kuin Åland ja Mariehamn on katsottava alkuperäisnimiksi.

”Kysymys ei ole juridinen, vaan enemmän nimistökulttuurinen”, sanoo Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Jarmo Ratia.

STT:n mukaan Kotimaisten kielten keskus suosittelee, että karttoihin lisättäisiin kaikki viralliset kunnannimet. Niinpä esimerkiksi yksikielisen Lahden alle pitäisi jatkossa karttoihin painaa myös ruotsinkielinen nimi Lahtis.

Maanmittauslaitoksen johtava sovellusasiantuntija Teemu Leskinen kertoo, että laitoksessa ollaan jo suunnittelemassa tällaista muutosta ja tavoitteena on tasapuolinen kohtelu suomelle, ruotsille ja saamelle. Karttoihin yleisimmän kielen nimi tulee aina ylimmäksi.

Maanmittauslaitoksen mukaan eniten nimiä kertyy Inarin kohdalle, jossa suomen lisäksi nimi tulee ainakin pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltaksi sekä tietenkin vielä ruotsiksi.

No, toki ruotsi on hyvä saada Inarin nimikieleksi, onhan kunnassa ollut muun muassa huomattavaa Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) kannatusta viime eduskunta- ja presidentinvaaleissa.  Ja onhan Inarissa päämajaansa pitävän saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ollut RKP:n ehdokaskin sekä lisäksi puolueen asiantuntijana viime hallitusohjelmaneuvotteluissa.

En tiedä tullaanko ruotsia ja kuinka monta saamea painamaan jatkossa myös esimerkiksi Inarin maastokarttojen paikannimistöön.  Saamennettu nimiä on jo vuosien varrella sinnikkäästi, sen olen huomannut verratessani nykyisiä ja vaikkapa sadan vuoden takaisia alueen karttoja.

Metsähallitus on tilannut viime vuosina muutamia paikannimistöjä erämaasuunnitelmiensa liitteiksi. Viimeksi tällainen varsin ansiokkaalta vaikuttava nimistöjulkaisu on valmistunut Itä-Inarista, kokoajana inarinsaamelainen evp. rajamies Ilmari Mattus.

Minua henkilökohtaisesti kiinnostaisi nähdä Hammastunturin erämaa-alueelta tehty paikannimistöselvitys, sillä siellä nimistöä löytyy runsaan sadan vuoden aikajanalta monessa kerroksessa.

Hammastunturin erämaa on ollut inarinsaamelaisten, vai pitäisikö sanoa historiaa kunnioittaen inarinlappalaisten  ja Sompion lappalaisten takamaata, ikiaikaista pyyntialuetta, jossa vielä vuottuu  jonkin verran tuota vanhimpien käyttäjien antamaa nimistöä.  Vanhoissa kartoissa esiintyy myös runsaasti suomenkielisiä nimiä.

Seuraavan nimikerrostuman alullepanija oli vuonna 1868 alkanut Ivalojoen ensimmäinen kultaryntäys. Viimeisimpänä nimiä ovat tuottaneet erämaahan asettuneet porosaamelaiset. Pohjoissaamelaista uusnimistöä alueelle onkin siunaantunut runsaasti, joko vanhoista nimistä käännettyinä tai uusina.

Siinäpä sitä on tutkimista ja ajoittamista nimistötutkijalle kun pohtii vaikkapa Kiimasianmaan, Ripulipaskavaaran tai Sumppilammen historiallista nimitaustaa.

Veikko