Akwé:Kon on siis kansainvälinen,
biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sihteeristön laatima ohje
hankkeiden vaikutusten arviointiin. Ohjeistuksen kerrotaan olevan
ensisijaisesti menettelytapa tai prosessi, jonka kautta turvataan saamelaisten
vaikutusmahdollisuudet hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa ja etsitään
keinoja, joiden kautta kielteisiä vaikutuksia saamelaiskulttuurille voidaan
hillitä.
Metsähallitus on
ohjeiden soveltamisesta ensimmäinen viranomainen koko maailmassa.
Vielä lausunto- ja
viimeistelyvaiheessa olevassa Hammastunturin erämaan hoito- ja
käyttösuunnitelmassa annettaan ymmärtää, että saamelaisten Akwé:Kon-ryhmän
jäsenet olisivat osallistuneet hoito- ja käyttösuunnitelmaa ohjanneen muun
työryhmän kokouksiin. Mukana olleen lähteeni mukaan näin ei ole kuitenkaan
pääsääntöisesti tapahtunut, vaan Akwe:kon-prosessi on mennyt koko ajan
käytännössä
rinnakkaisena prosessina. Ohjaustyöryhmän jäsenet ovat saaneet lueskella papereista mitä saamelaiskäräjien nimeämässä saamelaiskulttuurin työryhmässä on milloinkin mietitty.
rinnakkaisena prosessina. Ohjaustyöryhmän jäsenet ovat saaneet lueskella papereista mitä saamelaiskäräjien nimeämässä saamelaiskulttuurin työryhmässä on milloinkin mietitty.
- Mitään vuorovaikutusta ei ole todellisuudessa ollut,
kerrotaan. Yksittäisiä Akwé:Kon-ryhmän
jäseniä on osallistunut joihinkin ohjauskokouksiin niiden
osanottajaluetteloiden mukaan.
Lausunnolla olevassa suunnitelmaluonnoksessa (sivu 46.) käy
ilmi, että suunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuuriin tehdään kirjaus
vasta lausuntokierroksen jälkeen. Lausunnon antajille ei näin anneta
edelleenkään mahdollisuutta vuorovaikuttamiseen eli arvioimaan Akwe: Kon-ryhmän
näkemyksiä.
Aiemmin kerroin Metsähallituksen tiedotteisiin nojaten, että
saamelaiskäräjät ja Metsähallitus olivat
päätyneet neuvotteluissaan erilliseen työryhmään, joka valmistelee Akwé:Kon
-ohjeiden soveltamista. Hammastunturin Akwé:Kon-ryhmään kuuluvat puheenjohtajana
Heikki Paltto ja muina jäseninä Juhani Länsman, Bigga-Helena
Magga, Nina Maarit West, Inga-Briitta Magga, Jouni Lukkari,
Harri Hirvasvuopio ja Nils-Heikki Näkkäläjärvi.
Metsähallituksen neuvottelupöydässä toiset saavat lausua ja
toisille annetaan suoraan viimeinen sana ja sopiminen.
Esimakua tulossa olevasta metsähallituslain uudistuksesta?
Veikko
Mikä kumma tämä saamelainen alkuperä ja saamelainen ovat:
VastaaPoistaKlemetin blogi
"Ministeriöiden lausuntoihin oli valitettavasti päässyt kummallisuuksia, väärinymmärryksiä ja lappalaiskulttuuriliikkeen ajamia ajatuksia ja jotkin ministeriöt olivat ottaneet kantaa asioihin, jotka eivät niiden toimialaan edes kuuluneet. On myös hyvin erikoista, että tilanteessa, jossa hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi ratifioida ILO 169-sopimus, niin virkamiesvastuulla hallitusohjelmaa toteuttava valtiovarainministeriö (VM) on ilmoittanut vastustavansa sopimuksen ratifiointia, mikäli sopimuksen ratifiointi edellyttää muutoksia maanomistusoloihin. Näkemystään ministeriö perustelee vuoden 2001 saamelaistoimikunnan mietintöön sisältyvään valtiovarainministeriön kannanotolla. Valtiovarainministerit ja ministeriön ylin johto on yli 10 vuoden takaisesta tilanteesta vaihtunut useaan otteeseen ja onkin kummallista, että vuonna 2001 muodostettu kanta on nykyisen valtiovarainministeriön kannan perustana, vaikka niin kansallinen kuin kansainvälinen ihmisoikeustilanne on muuttunut siitä asti. Valtiovarainministeriö valmistelee hallituksen talous-, vero- ja finanssipolitiikkaa ja valtion talousarvion. Se vastaa myös rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta ja valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta sekä julkishallinnon kehittämisestä. Lisäksi VM vastaa kuntahallinnon lainsäädännön sekä kunnallistalouden kehittämisestä. Valtion hallinnassa oleva maa- ja vesialue sekä sen ohjaus kuuluvat maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriölle, ei valtiovarainministeriön tehtäviin.
Myös maa- ja metsätalousministeriö suhtautuu kielteisesti sopimuksen ratifiointiin, mutta se on ollut tiedossa jo useamman vuosikymmenen ajan. Ministeriön johdon vaihtuminen ei tunnu ministeriön nuivaa suhtautumista saamelaisiin muuttavan. Maa- ja metsätalousministeriö ottaa kantaa lausunnossaan mitä moninaisimpiin kysymyksiin, jotka eivät ministeriön tehtäviin kuulu. Ministeriön mielestä ei ole selvää, koskeeko sopimus saamelaisten kotiseutualuetta vai esimerkiksi koko poronhoitoaluetta. Ministeriön mielestä ei ole myös yksiselitteistä, kuka on saamelainen. Perustuslakia ja saamelaiskäräjälakia ministeriössä ei ilmeisesti tunneta. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, kalatalouden, eläinlääkintähuollon ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta. Saamelaismääritelmään ja saamelaisten kotiseutualueen määrittämiseen liittyvät kysymykset eivät kuulu ministeriön toimialaan vaikka se niin ilmeisesti haluaisikin.
Myös työ- ja elinkeinoministeriö, jonka tehtäviin kuuluu mm. elinkeinopolitiikka, aluekehitys, kaivosasiat ja työllisyysasiat, ottaa kantaa saamelaisuuteen. Ministeriön mielestä saamelaista alkuperää olevien väestön ja saamelaisten välille ei tule luoda eriarvoisuutta. Ovatkohan TEM ja MMM pohtineet yhdessä saamelaismääritelmäkysymyksiä ja lyöneet virkamiesten viisaat päät yhteen? Myös TEM:in tulisi ehdottomasti tutustua Suomen perustuslakiin ja saamelaiskäräjälakiin, jotka määrittävät yksiselitteisesti sopimuksen soveltamiskohteen."
se tässä on hyvä, että ei käytetä enää sanaa lantalainen Klemetin blogissa, kun hän kirjoittaa statuksettomista saamelaisista. Nyt ne haukkumasanat on korvattu sanoilla saamelainen alkuperä. Paljon on keskustelu kehittynyt.
VastaaPoistaNykyisessä saamelaispolitiikassa on se vika, että se puhuessaan sulautumisesta ottaa valmiiksi negatiivisen asenteen, eikä proaktiivisesti pyri ratkomaan ongelmia. Se ottaa vaikeudet annettuina, eikä tee elettäkään ratkaistaakseen ne. Siksi ns uuslappalaisuutta vastaan tulee suojautua tämän ajatuksen mukaan, eikä pyrkiä voimauttamaan koko yhteisö.
VastaaPoistaVieläkin kehitystä, lemetti sanoo että lappalaiset ovat vaarallisia. Ei enää että lantalaiset ovat...
VastaaPoista