lauantai 9. kesäkuuta 2012

Alkuperäiset inarinsaamelaiset

Lapin Kansa uutisoi (LK 7.6.2012) inarinsaamalaisten yhdistyksen Nellimissä järjestämästä keskustilaisuudesta, jonka teemana olivat saamelaiskäräjien puhevalta ja käräjien ajama ILO 169 -sopimuksen ratifiointi.
Uutisen mukaan tilaisuuden osallistujat pitivät tärkeänä oikeutta saada ottaa kantaa saamelaiskäräjälain uudistamisen valmisteluun. Kokousväen mielestä käräjien vaaliluetteloon tulisi voida hakeutua jatkuvalla hakumenettelyllä.
Huolestuneisuutta herättää saamelaiskäräjien kanta, että vain saamelaiskäräjät käsittelisi äänioikeushakemuksia ja että valitusoikeutta ei olisi Suomessa vallitsevan oikeuskäytännön mukaan”, todetaan yhdistyksen puheenjohtajan Anu Avaskarin lähettämässä tiedotteessa.
Edelleen kerrotaan, että yhdistyksen tavoitteena on saada inarinsaamelaiset mahdollisimman laajasti osallistumaan keskustelutilaisuuksiin. Saamelaisuuden määrittelystä Nellimissä todettiin, että inarinsaamelaiset pitävät saamelaista syntyperää ja polveutumista ratkaisevana asiana.
Inarinsaamelaisten yhdistys pitää syntyperään ja polveutumiseen viitaten myös välttämättömänä, että inarinsaamelainen kantaväestö hyväksytään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ennen kuin Suomi mahdollisesti hyväksyy ILO 169 -sopimuksen.
Tilanne saamelaiskäräjillä on tällä vaalikaudella sikäli merkillinen, ettei käräjien hallitukseen mahtunut yhtään Suomen alkuperäisimmän saamelaisväestön edustajaa. Toki Klemetti Näkkäläjärven johtaman hallituksen puolelta on selitetty miten ainakin muutamalla hallituksen pohjoissaamelaisella jäsenellä on inarinsaamelaisia juuria.
Polveutumisella on siis ainakin selitysarvoa tällaisessa tapauksessa, muttei Klemetin ja kumppaneiden mielestä silloin kun saamelaisuutta määritellään?
Olen seurannut saamelaispolitiikkaa 1980-luvulta ja varhaisemmaltakin ajalta ja nähnyt sen eräänkin kerran kuinka inarinsaamelaisten historialliset ja myös kirjatut oikeudet ovat käypää tavaraa niin sanottuja saamelaisoikeuksia ajettaessa. Mutta sen kerran kun inarinsaamelaiset, tai toinen saamelaisten vähemmistö koltat, ovat pyrkineet nostamaan profiiliaan vaikkapa vain saamelaisten kulttuuri-itsehallintolakeihin tehtävinä kirjauksina, se ei ole kelvannut pohjoissaamelaiselle enemmistölle.
Muistan, että esimerkiksi saamelaiskäräjien edellinen puheenjohtaja Pekka Aikio painotti useinkin niin sanottua ”yleissaamelaisuutta”, saamen kansan yhtenäisyyttä, ja niin edelleen. Pekan ja hänen lähimpien poliitikkokumppaneittensa aivoitukset voi ymmärtää, sillä heille nimenomaan yleissaamelaisuus on ollut tärkeää ja linjassa kun vaaditaan saamelaisille kollektiivisia maaoikeuksia. Eli kun osalla saamelaisista eli inarinsaamelaisilla on oikeuksia mitä osoittaa, niin johan niitä joutaa lainata väärteillekin.
Inarinsaamelaisten alistamisella on pitkät historialliset perinteet. Sama pätee kolttiin.
Kun on lukenut vanhoja käräjäasiakirjoja muutaman sadan vuoden takaa, näkee miten esimerkiksi Inarissa oltiin vastakkain alueelle tunkevien porolappalaisten ja paikallisten, aluetta ikimuistoisesti asuttaneiden kalastaja- ja metsälappalaisten kesken. Maita ja laitumia vallattiin ja se prosessi jatkuu tavallaan edelleen. Käräjöintien osapuolina eivät tuolloin todellakaan olleet saamelaiset ja metsähallitus tai saamelaiset ja suomalaiset.
Inarinsaamelaiset ovat olleet kautta aikojen läheisesti tekemisissä toisten kulttuurien kanssa ja siksi heissä ei aisti sellaista aggressiivisuutta kuin mikä on leimallista harjoitetulle ja nykyäänkin harjoitettavalle saamelaispolitiikalle. Kun nykyään puhutaan monissa yhteyksissä saamelaisten perinteisestä tiedosta ja osaamisesta, kannattaisiko siinä yhteydessä ottaa yhteisöllistä ja yhteiskunnallista oppia inarinsaamelaisista?

Veikko

10 kommenttia:

  1. Perin juurin tyhjentävä kirjoitus. Mitäpä tuohon voisi sanoa, kun tosi on totta. Kiitos.

    VastaaPoista
  2. Ennen kuin ulkopuoliset lähtevät julistamaan inarilaisten ylivertaista mukautumispolitiikkaa jonain saamelaispoliittisena kultaisena tienä, kannattaa muistaa, millaista hintaa siitä edelleen maksetaan. Lähes hävinnyt kieli ja poljettu kulttuuri eivät mielestäni ole mikään positiivinen lopputulos—muiden, kuin ehkä lantalaisten kannalta. Maalaat meidät tässä kirjoituksessa jonkinlaisiksi jaloiksi villeiksi ymmärtämättä tai valottamatta ollenkaan sitä kontekstia, jossa laidunmaakiistoja on käyty (muistaako joku rajasulut?).

    Toivoisin myös, että ulkopuoliset ymmärtäisivät pysyä sivummassa kommentoidessaan saamelaisyhteisöjen sisäisiä tai välisiä asioita tai edes tutustuisivat vähän tarkemmin siihen samaan lähdemateriaaliin jota lainaavat tekstiensä tueksi. Pahempana kuin saamelaisten keskinäistä nokkapokkaa pidän sitä tapaa, jolla ulkopuoliset hyvinkin hanakasti tarttuvat esimerkiksi meidän asemaamme pönkittääkseen jotain omaa poliittista tai henkilökohtaista agendaansa.

    VastaaPoista
  3. En todellakaan tee noin kuten väität tai ehkä luet jotain rivinvälejä!
    Ehkä sinun kannattaa myös perehtyä enemmän erilaisiin lähdemateriaaleihin. Olen elänyt vuodesta 1985 varsin tiiviisti inarilaisten ja siinä joukossa inarinsaamelaisten arjessa ja kuullut varmaan tuhansia kertomuksia siitä miten keihinkin on suhtauduttu ja miten keidenkin juuret ovat Inarin rakkarantoihin kiinnittyneet.
    Olen myös seurannut vuosikymmenten ajan paikan päällä saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien työskentelyä ja voinut sielläkin nähdä miten inarinsaamelaisten asiat ovat milloinkin edenneet.
    Minusta on väärin puhua "ulkopuolisista" silloin kun kyse on alueesta, jossa ihmiset elävät joka päivä toisistaan riippuvaisina ja toisilleen sukulaisina. Tällainen rajaaminen ei todellakaan edistä sitä hyvää yhteiseloa, jota vaadittaisiin alueen positiiviselle kehitykselle.

    VastaaPoista
  4. Veikko, olet silti tulokas etkä osa saamelaisyhteisöä. Sinulla voi olla miten paljon tietoa ja kokemusta hyvänsä saamelaisten kanssa ja keskuudessa toimimisesta, mutta se ei anna sinulle todellista ymmärrystä yhteisöjen sisäisistä tai välisistä suhteista ja jännitteistä koska et kuulu mihinkään saamelaisyhteisöön. Se ei myöskään anna sinulle oikeutta puhua saamelaisten ylitse, kuten teet jatkuvasti sekä blogitekstissäsi että kommenteissasi minulle. Olet ilmeisesti myös unohtanut, että et puhu omasta suvustasi, ja vaikka lähes koko urasi onkin ollut saamelaisista riippuvainen, osoitat silti selvää ylenkatsetta meitä kohtaan jatkuvasti. Siten olet viimeinen ihminen täällä vetoamaan kenenkään toisten ihmisten juuriin, sukulaisuuksiin ja riippuvaisuussuhteisiin oman sanomasi pönkittämiseksi. Ne sinun kuulemasi tuhannet tarinat eivät ole *sinun* vaan ne eläneiden ja kokeneiden ihmisten tarinoita.

    Kysymyksesi "Kun nykyään puhutaan monissa yhteyksissä saamelaisten perinteisestä tiedosta ja osaamisesta, kannattaisiko siinä yhteydessä ottaa yhteisöllistä ja yhteiskunnallista oppia inarinsaamelaisista?" kertoi minulle kyllä yhdessä kommentin aggressiviisuden puutteesta kanssa aika paljon käsityksestäsi inarinsaamelaisista sekä täydellisestä poliittis-historiallisten syy-seuraussuhteiden ymmärtämättömyydestäsi. Mutta jos et tarkoittanut sitä, mitä oletin sinun tarkoittavan, kerro miten se pitäisi ymmärtää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turhaan minua on yrittää ulkopuolistaa, vaikka en sinun käsittämääsi saamelaisyhteisöön kuulukaan ja kun en ole sellaiseen ollut edes pyrkimässä. Minulle saamelaiset, saamensukuiset ja suomalaiset ovat yhtä inarilaista ja ylälappilaista yhteisöä, jonka "sisäisiä jännitteitä" katson voivani arvioida ja johon rohkenen vietettyäni suurimman osan elämästäni tällä alueella. Olen ollut työssäni ihmisten tarinoiden kuuntelija minusta ehkä sinunkin kannattaisi rakentaa vielä yhteisön- ja maailmankuvaasi sitä kautta. Minun vahvuuteni asioiden hahmottamisessa on nähdäkseni siinä, että voin edelleenkin - kaikista sidoksistani ja leimoistani huolimatta - katsoa asioita niiden sivusta tai vaikka sieltä yläpuolelta. Kun ehdit minun ikääni, olet ehkäpä valmis itsekin myöntämään ja tunnustamaan, että on monia asioita, joiden todellinen ja täydellinen ymmärtäminen antaa aina vain odottaa.
      Mitä ihmisten juuriin Ylä-Lapissa ja Lapinmaassa tulee, en niihin omista intresseistäni vetoa. Sen sijaan uskon, että olen saattanut herättää ehkä monienkin kiinnostuksen juuriinsa ja sen kirjaan itsekkäästi saavutuksekseni.

      Poista
  5. Mutta jos minä olen tässä se, joka todella on ymmärtämätön oman sukunsa ja yhteisönsä vaiheista, niin kerro toki, miten ja minkä lähdemateriaalien avulla voisin parantaa sivistystasoani. Kirjastokortti löytyy, ja Saamelaisarkisto myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viittaan vähän edelliseen. Olet varmasti perehtynyt noihin, mutta koetapa kokeeksi katsoa tuttuja asioita tavallaan ulkoa päin ja erilaisista lähestymissuunnista. Aikajanat ja rinnakkaiset tapahtumat niillä ovat joskus mielenkiintoisia, samoin pohdinta siitä, missä sen hetkisessä tilanteessa esimerkiksi taannoiset inarinsaamelaiset päätyivät ryhtymään tilallisiksi, katsoivat selviytyvänsä parhaiten mikäli omaksuivat suomen kielen, kristinuskon, rahatalouden jne. Tai että eivät muinaisten kainuulaisten ja inarinsaamelaisten tarinatkaan ole lopulta olleet kovin poikkeavia jne.
      Kirjasto on varmaan hyvä paikka itse kenellekin lisätä sivistystään. Saamelaisarkiston tilanteesta en tiedä, sillä kun siellä keväällä joskus kävin, humisivat hienot tilat vielä tyhjyttään.
      Tietoa löytyy maailmasta, mutta oleellista on se minkä tiedon otamme vastaan ja miltä haluamme sulkea silmämme.

      Poista
    2. "Tietoa löytyy maailmasta, mutta oleellista on se minkä tiedon otamme vastaan ja miltä haluamme sulkea silmämme." - Erittäin totta.

      Ja viittaan nimenomaan tähän, kun toistan jälleen kerran, että en pidä ulkopuolista näkökulmaasi saati pyrkimystäsi asettua asioiden yläpuolelle hyödyllisenä. Koska kun puhutaan ihmisten tarinoista ja yhteisödynamiikasta, puhutaan ihmisistä. Ei ideoista tai käsitteistä. Kumpia me sinulle olemme? Myös se, miten puhut inarilaisista yhtenä monoliittina samalla kun kritisoit epäsuorasti niinsanottua yleissaamelaisuutta on outoa. Asetat meidät mieluummin itse luomaasi haavekuvaan yhteisestä inarilaisuudesta tai pohjoisuudesta samalla kun torjut ykseyden, jota olemme itse itsellemme rakentamassa.

      Lisäksi esität paljon olettamuksia maailmankuvani muodostumisesta uhraamatta hetkeäkään aikaa sille yksinkertaiselle kysymykselle, mitä maailmankuvani oikeastaan pitää sisällään ja miten se tähän saakka on muodostunut. Alentuva "kun ehdit minun ikääsi" -kommentti ei ole edes vastauksen arvoinen. Kun puhut siitä, mitä tietoa ottaa vastaan ja miltä taas sulkee silmänsä, ehkä tässä olisi tilaisuus katsoa vähän peiliin.

      Hyvää jatkoa,
      Neeta

      Poista
    3. Menee vähän ulos siitä, mitä oikeasti olen kirjoittanut ja tarkoittanut. Viittasin, kuinka inarinsaamelaiset ja koltat halusivat eduastajiensa suulla, että heidät huomioitaisiin laeissa omana, pienenä ja kulttuuristaan huolissaan olevina saamelaisten vähemmistöinä, mutta sitä ei yleissaamelaisuuteen vedoten sallittu. Minusta ei ole mitään yläpuolelta tapahtuvaa tulkintaa sekään mitä kirjoitan inarinsaamelaisten kanssakäymisestä toisten kulttuurien kanssa.
      Maailmankuvista sen verran, että tokkopa sinäkään olet aivan perillä minun maailmankuvani muodostumisesta, joka prosessi ainakin siis ajallisesti on ollut paljon pitempi kuin omasi. Ei siihen mitään alentuvaa ajattelua, Neeta hyvä, liity. Päinvastoin, näen sinussa tavallaan omaa nuoruuteni varmuutta erilaisista asioista, jota aikaa ja vaihetta voin ajatella lämmöllä, mutta josta joudun toteamaan sen mitä totesin.

      Hyvää jatkoa myös itsellesi!

      Poista