torstai 28. kesäkuuta 2012

Ei ongelmia ratifioida ILO-sopimus?

”Ministeriöt eivät pidä ILO-yleissopimuksen ratifiointia ongelmallisena”.
Näin otsikoi Lapin Kansa nettilehdessään (LK 27.6.2012) uutisen, jonka fakta on saatu oikeusministeriön verkkosivuilta eli koosteesta ministeriön näkemyksiä.
Melkoisen kritiikitöntä monistamista lehdeltä.
Ehkä olisi kannattanut vähän hahmottaa miten Lapin ja Suomenkin kannalta suuri kysymys asettuu minkin ministeriön toimialaan ja vetää siitä jonkinlaista suhteutusta.
Oikeusministeriön sivuilla kerrotaan, että ”saamelaisasioiden yhteensovittamisesta vastaava oikeusministeriö selvitti ratifioinnin oikeudellisia edellytyksiä ministeriöille ja saamelaiskäräjille suunnatulla lausuntokierroksella”. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan asiassa ei siis ollut tarvetta kysyä enää lausuntoja ratifioinnin kohdealueen muilta tahoilta. Hänelle ja muillekin suomenruotsalaisille poliitikoille asia on varmasti tältä osin ongelmaton.
Oikeusministeriön yhteenvedon mukaan ”ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön mielestä ratifiointiin liittyy useita selvitettäviä kysymyksiä, joista suuri osa on jo ministeriöissä valmistelun alla”. Nuo ministeriöt ovatkin todellisuudessa niitä, joiden toimialaa ratifiointi ja siitä liikkeelle lähtevä erilaisten vaatimusten ja kiistojen ikiliikkuja tulisi eniten koskettamaan.
Hieman huvittavaakin on havaita, kuinka oikeusministeriön lausunnoista tekemässä tiivistelmässä maa- ja metsätalousministeriön ILO-ratifiointia selkeästi vastustava lausunto kuitataan kaikkein lyhimmin.  Ministeriön todetaan kiinnittäneen huomiota muun muassa saamelaismääritelmään ja saamelaisalueen maantieteelliseen rajaamiseen.
Pikkujuttuja, joille kannattaa uhrata vain sivulause?
Sen sijaan korostetaan maa- ja metsätalousministeriön kiinnittäneen huomiota siihen, ”että saamelaisten asemaa, osallistumisoikeuksia ja saamelaisia koskevaa kansallista lainsäädäntöä kehitetään edelleen, jotta se mahdollisimman pitkälle vastaisi sopimuksen asettamia vaatimuksia”. Oikeusministeriön mukaan avainasemassa saamelaisten osallistumisoikeuksien kannalta on maa- ja metsätalousministeriössä vireillä oleva hanke Metsähallitusta koskevan organisaatiolainsäädännön uudistamiseksi.
En tiedä mahtaako oikeusministeriöllä riittää harrastusta selvittää tykönään mitenkään ILO-hankkeen odotettavissa olevia perustuslaillisia ja yleiseurooppalaisen yhdenvertaisuuden ongelmia muun väestön, siis muiden suomalaisten kuin saamelaiskäräjien vaaliluetteloon valikoitujen kannalta. Näyttää siltä, että Henriksson ajaa esitystään jääräpäisesti eteenpäin ja tällaisten oikeudellisten asioiden puntaroiminen jää ehkä lopulta kokonaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan harteille.
Näin, ellei pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ehdi Eurooppa-kiireiltään keskittymään hetkeksi tähän todella suureen ja ihmisiä pitkään hivuttaneeseen kysymykseen ja puhalla peliä poikki kunnollisen pohjatyön tekemistä varten. Pääministeri voisi keskustella ILO-ratifioinnin odotettavissa olevista ongelmista vaikkapa ratifiointia vastustavien Lapin kansanedustajien kanssa ja hänen puolueensa eduskuntaryhmästä löytyy lisäksi asiasta hyvin perillä olevia, pohjoisen maaoikeuskiistoihin jo pitkältä ajalta perehtyneitä poliitikkoja.  Käytettävissä on myös entisen oikeusministerin ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan, tasavallan presidentti Sauli Niinistön tieto ja näkemys asiassa.
Poliitikoille yksi hyvä keino pohtia ILO-ratifioinnin todennäköisiä seurauksia olisi perehtyä ajatuksen kanssa saamelaiskäräjien pohjoissaamelaisen johdon viime aikoina tuottamiin erilaisiin lausuntoihin ja tavoiteohjelmiin. Eli pohtia mitä esitykset ja vaatimukset käytännön tasolla milloinkin merkitsisivät. Ehkäpä suomenruotsalaisten ohella ILOa eniten kannattaneiden vihreidenkin kannattaisi pohtia esimerkiksi millaiseen luonnonkäytön monokulttuuriin ILO-ratifioinnilla ajauduttaisiin poronhoidon kontrolloinnin kadotessa.
Maa- ja metsätalousministeriön ohella ympäristöministeriö on siis toinen keskeinen ministeriö ILO-ratifointiin liittyen. Oikeusministeriön mukaan ympäristöministeriössä on vireillä ja suunnitteilla useita lainsäädäntöhankkeita, joissa tarkastellaan ILO-yleissopimuksen ratifiointiin liittyvien lakien muutostarpeita. Ministeriössä on mm. käynnistetty maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Luonnonsuojelulainsäädännön toimivuusarviointi on toteutettu vuonna 2010. Tarkoitus on käynnistää luonnonsuojelulain muuttaminen sekä erämaalain uudistaminen. Ympäristöministeriössä on vireillä myös ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus.
Oikeusministeriön mukaan ympäristöministeriö piti lausunnossaan tärkeänä, että muun lainsäädännön kehittämiseen vaikuttava periaateratkaisu valtion maiden hallinnan järjestämisestä tehdään Metsähallituksen organisaatiouudistusta koskevan hankkeen yhteydessä.
Ja tätä kaikkeako suurin osa kansasta, kunnat mukaan lukien, katsovat täällä pohjoisessa sivusta ja vain ihmetellen?

Veikko

20 kommenttia:

  1. Klemetti Näkkäläjärven blogista:

    Ministeriöiden lausuntoihin oli valitettavasti päässyt kummallisuuksia, väärinymmärryksiä ja lappalaiskulttuuriliikkeen ajamia ajatuksia ja jotkin ministeriöt olivat ottaneet kantaa asioihin, jotka eivät niiden toimialaan edes kuuluneet. On myös hyvin erikoista, että tilanteessa, jossa hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi ratifioida ILO 169-sopimus, niin virkamiesvastuulla hallitusohjelmaa toteuttava valtiovarainministeriö (VM) on ilmoittanut vastustavansa sopimuksen ratifiointia, mikäli sopimuksen ratifiointi edellyttää muutoksia maanomistusoloihin. Näkemystään ministeriö perustelee vuoden 2001 saamelaistoimikunnan mietintöön sisältyvään valtiovarainministeriön kannanotolla. Valtiovarainministerit ja ministeriön ylin johto on yli 10 vuoden takaisesta tilanteesta vaihtunut useaan otteeseen ja onkin kummallista, että vuonna 2001 muodostettu kanta on nykyisen valtiovarainministeriön kannan perustana, vaikka niin kansallinen kuin kansainvälinen ihmisoikeustilanne on muuttunut siitä asti. Valtiovarainministeriö valmistelee hallituksen talous-, vero- ja finanssipolitiikkaa ja valtion talousarvion. Se vastaa myös rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta ja valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta sekä julkishallinnon kehittämisestä. Lisäksi VM vastaa kuntahallinnon lainsäädännön sekä kunnallistalouden kehittämisestä. Valtion hallinnassa oleva maa- ja vesialue sekä sen ohjaus kuuluvat maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriölle, ei valtiovarainministeriön tehtäviin.

    Myös maa- ja metsätalousministeriö suhtautuu kielteisesti sopimuksen ratifiointiin, mutta se on ollut tiedossa jo useamman vuosikymmenen ajan. Ministeriön johdon vaihtuminen ei tunnu ministeriön nuivaa suhtautumista saamelaisiin muuttavan. Maa- ja metsätalousministeriö ottaa kantaa lausunnossaan mitä moninaisimpiin kysymyksiin, jotka eivät ministeriön tehtäviin kuulu. Ministeriön mielestä ei ole selvää, koskeeko sopimus saamelaisten kotiseutualuetta vai esimerkiksi koko poronhoitoaluetta. Ministeriön mielestä ei ole myös yksiselitteistä, kuka on saamelainen. Perustuslakia ja saamelaiskäräjälakia ministeriössä ei ilmeisesti tunneta. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, kalatalouden, eläinlääkintähuollon ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta. Saamelaismääritelmään ja saamelaisten kotiseutualueen määrittämiseen liittyvät kysymykset eivät kuulu ministeriön toimialaan vaikka se niin ilmeisesti haluaisikin.

    Myös työ- ja elinkeinoministeriö, jonka tehtäviin kuuluu mm. elinkeinopolitiikka, aluekehitys, kaivosasiat ja työllisyysasiat, ottaa kantaa saamelaisuuteen. Ministeriön mielestä saamelaista alkuperää olevien väestön ja saamelaisten välille ei tule luoda eriarvoisuutta. Ovatkohan TEM ja MMM pohtineet yhdessä saamelaismääritelmäkysymyksiä ja lyöneet virkamiesten viisaat päät yhteen? Myös TEM:in tulisi ehdottomasti tutustua Suomen perustuslakiin ja saamelaiskäräjälakiin, jotka määrittävät yksiselitteisesti sopimuksen soveltamiskohteen.

    VastaaPoista
  2. On mielenkiintoista havaita Klemetti Näkkäläjärven viittaavan virkamiesvastuuseen ministeriöiden lausuntoja arvioidessaan. Jostain syystä mieleeni on tullut sama asia kun olen lukenut saamelaiskäräjillä laadittuja lausuntoja ja niiden valmisteluja. Myös saamelaiskäräjien virkamiehiä ja hallitusta koskee virkamiesvastuu.

    VastaaPoista
  3. Ei Klemetti ainakaan KHO asiassa toimi virkavastuulla. Hänhän vastustaa KHO määräystä ja jos ei muuta voi niin muuttaa lakia.

    Mietin vain, että onko valtio niin sokea, että "välttääkseen assimiloitumasta lopullisesti suomalaisiin" täytyy tiukentaa lakia...

    Suomenruotsalaisiin tuo näyttää kyllä uppoavan.

    Sitten on tämä ikimuistoinen nautinta, ilmeisesti Klemetin kulttuurikäsitys on tärkeämpi kuin tämä nautinta. Eli hän perustelee asiaa, ettei ole ollut nykyisiä valtion rajoja, kun saamelaiset ovat siirtyneet "maasta" toiseen veroja pakoon. Että heillä on jokin ikimuistoinen nautinta johonkin kollektiivina jos nyt ei ihan siihen seutuun, missä nyt oleilevat.

    Siksi siis puhutaan tästä elävästä kulttuurikäsityksestä eikä polveutumisesta ja sen tuomasta ikimuistoisesta nautinnasta. Polvetumisen ikimuistoinen nautinta korvataan saamen kansa ikimuistoisella nautinnalla, johon olisi ihan kenellä tahansa saamelaisella oikeus. Näin tällä ymmärryksellä siis poljetaan niiden saamelaisten, jotka eivät ole saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kelvanneet, oikeuksia. Se on jo loukkaus, etteivät he pääse vaikuttamaan mihinkään asiaan, vaan ovat nyt aivann pimennossa.

    Tämä on se historiallinen vääryys.

    Sama asia on ajankohtainen Vuotsossa, Inarissa ja Enontekiöllä, jossa ainoastaan Norjasta tulleet porosaamelaiset ovat pääsääntöisesti saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, jonka ovat melkeinpä itse aloittaneet, kelvanneet. Siihen ei ole huolittu suomenkielisiä saamelaisia. Myöskään he eivät ole huolineet virallisen saamelaisalueen ulkopuolella asuvia saamelaisia.

    Näin on kaksi vääryyttä tapahtunut: saamelaisuuden ulkopuolelle on rajattu kaksi ryhmää: saamelaisalueen ja saamelaisalueen ulkopuolella olevat saamelaiset itse kukin omilla syillään.

    Yhdessä hylkäyspaperissa luki, ettei suku ole tunnettu.

    Nyt mennään itse sylttytehtaaseen, jossa kolme sukua on päättämässä siitä, kuka kelpaa ja kuka ei. Eli he eivät tunne eivätkä hyväksy sukuja.

    Erittäin etnosentristä ja ahdasmielistä päätöksentekoa.

    Sisäsiittoisuus tappaa saamelaisuuden.

    VastaaPoista
  4. Hauska tuo klemetin tapa suututtaa milloin mikäkin taho, suomen presidentti, nyt viimeksi ministeriöt. Norsu posliinitehtaassa poliitikkona. En tiiä uppoaako tuollainen stefan wallinimainen käytös muille kuin hurmosmielisille suomenruotsalaisille ja ahdasmielisyydestä syytetylle saamelaissiivelle. Siksi wallinimainen ku wallin on osoittanut epäilyttävää toimintaa ja onhan se haastatteluissa ollut äkkipikainen ja häntä sellaiseksi myös luonnehdittu. Onko se syy miksi kemiat niin hyvin pelanneet. Yksi heikkous on klemetin huono englannin taito.

    VastaaPoista
  5. Nämä ongelmat ovat huonon johtamisen seurausta. Nyt ei ole Suomen valtio eikä Klemetti väleissä.

    VastaaPoista
  6. Klemettihän on viime kuukausina arvostellut milloin kuntia, milloin ketäkin siitä, etteivät ILO-sopimukseen liittyvät asiat kuulu kenellekään muille kuin saamelaiskäräjille eikä kenenkään tulisi edes mielipidettään lausua.
    Ymmärrän hyvin, ettei Klemetti ole juurikaan julkisuudessa esiintynyt aiemmin esittämässä kantoja ja kaikki informaatio saamelaiskäräjien aikomuksista ja toiminnasta tulee tipoittain ja väkisin lähinnä lausunnoissa ja Klemetin blogissa. Olisivat aikomukset paljastuneet liian aikaisin. Ehkä olisikin parasta, että annettaisiin käräjien hautua omissa liemissään. Mitä se muille kuuluu mitä "aitosaamelaiset" tekee? Pistetään aita ympärille, ettei vieraiden vaikutus liiaksi häiritse aitosaamelaisten kulttuuria ja kieltä, pysyy sillälailla puhtoisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa aitojahan on jo konkreettisesti rakenneltukin mm. päivähoidossa. Esimerkiksi Inarissa saamenkieliset ja suomenkieliset lapset pidetään omissa aitauksissaan ja ollaan tarkkoina muutenkin ettei sulautumista suomen kieleen ja -kulttuuriin pääse tapahtumaan. Inarissa puhutaan paikallisesti apartheidista, mutta tämä erottelu ei ole tapahtunut ns. valtaväestön halusta ja toimesta. Ehkäpä 20 vuoden kuluttua nähdään mitä tällaisella keskenään sekaantuneen väestön uuskarsinoimisella on saatu aikaan.

      Poista
    2. Taidat puhua omiasi Ei kainykyaikana?!

      Poista
    3. Kyllä se on erittäin perusteltua tehdä kaksi eri päiväkotia sen takia, että kummankin kielen kehittyminen olisi lapsilla parasta mahdollista.

      Saamen kieli on sen verran heikossa asemassa yhteisössä, että jos sitä ei turvattaisi erityistoimenpitein päivähoidossa, niin lasten kieli vaihtuisi lopullisesti suomeksi.

      Harmillista, ettei tosiaan ole järjestelmiä, jossa kaikki voisivat saamea oppia. Sitähän Veikko tässä harmittelet, eikö niin? Ettei jäisi epäselväksi..

      Poista
    4. Olen harmitellut sitä asennetta, joka tähän kielelliseen karsinointiin liittyy. Jos saamenkielisessä päivähoidossa oleva lapsi ei saa olla kontaktissa suomenkielisiin tai jos suomenkielinen lapsi viedään saamenkieliseen aktiviteettiin ja jätetään vaille huomiota, ulkopuoliseksi, syntyy vieraantumista jo varhaisessa vaiheessa. Jos saataisiin aikaan luontevampaa vuorovaikutusta, sitä sopivasti tukien, voisi myös suhtauminen saamen kielten oppimiseen kehittyä myönteisemmäksi. Lapset keskenään kyllä tulevat varmasti toimeen, mutta ongelma ovat aitoja rakentavat, kiivailevat vanhemmat.

      Poista
  7. Se on vielä hyvä ratkaisu, että saamen kieltä suojellaan, mutta tämä taas ei ole:

    siihen saamenkieliseen hoitopaikkaan on alettu rajaamaan, että ketkä pääsevät. Huonommasta suvusta oleva ei ole tervetullut. Se on apartheidia.

    Suomenkielinen ja saamenkielinen päiväkoti voi olla erillään, mutta kaikista paras ratkaisu olisi kielipesä, jossa iloisesti kaikki oppisivat saamea.

    VastaaPoista
  8. Saamelaiskäräjien sivuilla julkaistusta lausunnosta, joka koskee kalastuslain uudistusta, puuttuu eriävä mielipide.
    Lausunnossa ei ole mainintaa siitä, että inarinsaamelaisilta tulisi kysyä mitä mieltä he ovat uudistuksesta. Se ei käräjien mielestä ole tarpeellista, vaikka Inarijärvi on inarilaisten kalastajasaamelaisten ylimuistoista nautinta-aluetta. Ehkä se on kumottu, kun joku poroon koparansa painaneut järven rannoille ja ylimuistoinen nautinta on sillä siirtynyt täysin saamelaiskäräjien pronhoitajapoppoolle. Inarinsaamelaiset voidaan sillä sivuuttaa täysin.
    Miksiköhän lausunto on pantu sivuille kaksi kertaa?

    VastaaPoista
  9. tänään Hesarissa

    "Tut­ki­jat ovat yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä saa­me­lai­nen et­ni­si­teet­ti syn­tyi vas­ta­koh­tai­suu­des­ta maa­ta­lous­väes­töön. Elin­kei­no­jen eri­lais­tu­mi­sen myö­tä myös saa­men kie­li er­kaan­tui omak­si kie­lek­seen."

    Ei kyllä missään nimessä pidä paikkaansa. Saamelaisia saamenkielisiä talollisia on aina ollut, ja myös sekataloutta. Kyllä nyt Klemetti puhuu rankasti puppua. Ei saamen kieli ole syntynyt maatalousväestön vaikutuksesta... No hoh hoijjaa?

    Ja tätä asiaa Aarnio ei tuntenut:

    "Poh­joi­sim­man La­pin asuk­kai­ta kut­sut­tiin ylei­ses­ti lap­pa­lai­sik­si. "­Saa­me­lai­nen" on sa­na­na yleis­ty­nyt 1900-lu­vul­la, jos­kin si­tä on saa­men kie­les­sä käy­tet­ty jo mui­nai­si­na ai­koi­na."

    Eli Aarnio ei tunne "lappalainen" ja "saamelainen" sanojen taustoja, mutta on kuitenkin niistä kirjoittanut Oikeusministeriön selvitykseen.

    Tällainen yksityiskohta ei ole koskaan koskenut ketään, se on haavemaailmaa:
    "1700-lu­vul­la suur­po­ron­hoi­to muo­dos­tuu saa­me­lais­ten pää­elin­kei­nok­si ja syr­jäyt­tää met­sä­saa­me­lai­sen mo­ni­ta­lou­den, jo­ka pe­rus­tuu ka­las­tuk­seen, met­säs­tyk­seen ja mar­jas­tuk­seen."

    Kyllä monitaloutta harjoitetaan edelleen, sehän on pakko muutoin ei selviä hengissä. SK hallitus ei puoliakateemisena tarvitse tehdä mitään, mutta haaveilee paremmasta saamelaiskulttuurista, jossa vähän hoidellaan poroja ja pärjäillään. Mistä ne perunat poromieskin ostaa? Kaupasta näköjään...

    VastaaPoista
  10. Juha Magga esittelee Hesarissa eilen vallassa olevien saamelaisten ajamaa etnopolitiikka. Etnopolitiikka tarkoittaa vähemmistöasemassa
    olevien etnisten ryhmien monitahoisia pyrkimyksiä
    saavuttaa kansallisvaltioiden sisällä resursseja, jotka ovat luonteeltaan poliittisia,
    taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia.
    Poliittisesti ajetaan sellaista kulttuurinäkemystä, jonka tavoitteena on rajata taloudellinen ja sosiaalinen status rajatulle saamelaispopulaatiolle: saamenkieliselle poronhoitajalle.

    Tulipa vain hölmö olo, kun tätä haastattelua luki.

    VastaaPoista
  11. Jos Juha Maggan mukaan oikeita saamelaisia ovat he, jotka puhuvat saamea ja hoitavat poroja, ei heitä ole kuin muutama sata henkilöä. Mitä mahtanevat ajatella Inarin kalastajasaamelaiset, Tenon jokisaamelaiset tai yleensä ne yli 90 prosenttia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvista saamelaisista, jotka eivät ole poronhoitajia. Saameakin luettelosaamelaisista puhuu parhaimmillaan vain noin 40 prosenttia(Irja Seurujärvi-Karin tuore, optimistinen maininta Ylen haastattelussa). Onko siis luettelosaamelaisissakin kahden kerroksen väkeä?
    Näissä viime aikojen määrittelyissä mennään aina vain ihmeellisimpiin suuntiin.

    VastaaPoista
  12. kyllä osuit asian ytimeen. Luettelosaamelaisissa on kahden kerroksen väkeä. Tuo juha maggan mielipide on yksi selkeä osoitus siitä. Vuotsossa toinen Magga on kutsunut saamelaisyhdistyksen väkeä roskaverisiksi suututtaen ihmiset verisesti. Ihmekös tuo? Ja sen takia kutsuttu roska-puoliverisiksi, etteivät olisi niin puhdasrotuisia kuin itse. Utsjoen kalastajasaamelaisia on sk hallituksen väki haukkunut kalastajariukuiksi. Inarinsaamelaiset on lantalaisia... Statuksettomat wanna-be-lappalaisia. On vallassa ihmeellinen porukka. Mitä liikkuu päässä? Joko siellä ei liiku mitään alkoholidementian takia tai sitten kyseessä on varsin ovela taktiikka, lyödä yhteisöön pysyvä eripura, jonka keinoin voi ajaa etnopoliittisia tavoitteita oikeusministerin suosiollisella avulla. Hänellä suomenruotsalaisena on irtopinnoja jaettavana raukoille porosaamelaisille.

    VastaaPoista
  13. no tuollaisella asenteella saamelaisia on johdettu. Tietty porukka on asetellut itsensä valtaan varsin ovelalla ajattelutavalla. Ja kyllähän se sellaista huonommuutta ja sen seurauksena aiheutuvaa hännystelyä aiheuttaa tämä ongelma. 10 pros saamelaisista on eliittiporonhoitajien silmissä ihmisiä, loput roskaa. Olen todella järkyttynyt ja vihainen siitä, että miten moinen vaarallinen ajattelutapa on pesiytynyt saamelaisten joukkoon? Kuka hullu heidät on aivopessyt? Hyvärinen, henriksson vai korpijaakko-labba? Se on ovela keino, sillä näin saamelaiset itse siivoavat keskuudestaan saamelaisuuden sukupuuttoon ja näin valtion kulut pysyvät kurissa. Missään ei ole esitetty, mitä ilo maksaisi valtiolle ja millaisia toimia tulisi aloittaa. Saamelaiset on ovelia, kun tällaista 10 pros omalle suvulle keskittämistä harrastavat, mutta samalla naulaavat saamelaisuuden arkkua kiinni.

    VastaaPoista
  14. "Roskaveriseksi" nimittely on jo avoimen raistista ja jos se on julkisesti lausuttu ja kyseessä on saamelaiskäräjien hallituksen jäsen, pitäisi siitä kannella oikeuskanslerille. Muutkin nimitelyt ovat asiattomia eikä niitä voi katsoa läpi sormien, etenkin jos niihin ovat syyllistyneet sk:n jäsenet. Entä jos saamelaisia nimiteltäisiin?

    VastaaPoista
  15. Nimenomaan, mutta nämä tyypit ovat pelotelleet ihmisiä, ettei kukaan uskalla nostaa sormea heitä vastaan! Keinoina on käytetty hyökkäämistä, huutamista ja puhelimella perään soittelua. Ja koko suku äitiä myöten tätä tehnyt. Parlamentissa istuvan ihmisen vastuu on iso. Minusta ei todellakaan pitäisi haukkua ihmisiä. Se on jotenkin kamalaa. Ihmisiä halveksivaa. Parlamentissa istuvan pitäisi nauttia yleistä kunnioitusta ja olla vastuussa asioista laajasti.

    VastaaPoista
  16. Vaikka onkin saamelainen, niin ei saa olla avoimen rasistinen ja vihamielinen ja ahdasmielinen.

    VastaaPoista