Inarin kunnanhallitus on herännyt kiinnittämään huomiota Metsähallituksen
ja saamelaiskäräjien intiaanileikkiin.
Lapin Kansan uutisen mukaan (LK 4.7.2012) kunnan mielestä Hammastunturin
erämaan hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos on laadittu huonosti ja jopa
perustuslain vastaisena yritelmänä. Kunta tarkoittaa tässä suunnittelun ohessa
toteutettua Metsähallituksen ja saamelaiskäräjien nimeämän Akwé:Kon-työryhmän
keskinäistä puuhastelua, jossa muut erämaan käytön osapuolina olevat
paikallisyhteisöt ja sidosryhmät ovat olleet jonkinlaisina sivustakatsojina.
Metsähallitus aikoo lisäksi sisällyttää Akwé:Kon-viisaudet erämaasuunnitelmaan
meneillään olevan lausuntokierroksen ulkopuolella ilman että muut osapuolet
pääsisivät arvioimaan niitä.
Akwé:Kon-prosessi on jäänyt kunnan mukaan liian suppeaksi ja
liian kapea-alaisesti saamelaiskulttuuria edustavalle työryhmälle näytetään
annetun kovin vahva asema.
– Työryhmän oikeutus on tunnustettava, mutta se on vasta osa vaadittavaa tasapuolista Akwé:Kon-prosessia, kunnanhallitus huomauttaa.
– Paikallisyhteisöt ovat jääneet määrittämättä kokonaan.
Kunnanhallituksen mukaan Metsähallituksen käyttämä tulkinta loukkaa paikallisyhteisöjen perustuslaillisia oikeuksia tasapuoliseen kohteluun, eikä tulkinnan voi katsoa täyttävän Akwe:Kon-ohjeissa määriteltyjä kriteereitä. Kunnanhallitus katsoo, ettei yhdellä työryhmällä saa olla muita parempi oikeus arvioida muiden mielipiteitä, kerrotaan uutisessa.
Paitsi että saamelaiskulttuuri tunnutaan ymmärtävän Metsähallituksessa ja
saamelaiskäräjillä erämaiden kohdalla ahtaasti, käytännössä poronhoitona, ei
Metsähallitus tunnu myöskään tuntevan erämaa-alueella harjoitettavaa
merkittävää suomenkielistä poronhoitokulttuuria.
– Poikkeaako suomenkielinen poronhoitokulttuuri saamelaisesta ja mikä suomenkielisen poronhoidon asema on, jää epäselväksi, kunnanhallitus lausuu.
Inari on ollut viime vuosina varsin unelias alueellaan
vellovan maaoikeuskiistelyn tuoksinoissa. Ehkä on puuttunut oikeasti tietoa,
tai sitten on vain uskottu, ettei mitään mahdotonta pääse oikeusvaltiossa
tapahtumaan. Olen jopa saanut kuulla
sellaistakin sanailua kunnan napamiehiltä, että kyseessä on vain joidenkin
”smurffien ja manttaalimiesten” keskinäinen mittelö, johon ei parane osallistua
ettei vain tulisi auttaneeksi jotain naapuriaan.
Jalostunutta inarilaista ajattelua.
Hammastunturin erämaan hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos
sekä aiemmin Ylä-Lapissa laaditut erämaiden hoito- ja käyttösuunnitelmat
osoittavat, ettei Metsähallitus ole parantamassa paikallisten asukkaiden ja
elinkeinonharjoittajien asemaa erämaiden käyttäjinä. Päinvastoin, niissä
näyttäisi yhden, melko myöhään erämaahan rantautuneen elinkeinon suvereeni ja kaiken kritiikin yläpuolella oleva asema
edelleenkin vähintään säilyvän.
Rohkenen arvioida näin, sillä tuskin Akwe:Kon-työryhmä on ryhtynyt
harjoittamaan mitään itsekritiikkiä edustamansa poronhoidon suhteen.
Veikko
Neeta Inari viisastelee lappalaisista blogissaan. Taidan tästä lähtien boikotoida näiden ihmisten firmoja. Ei luulis yrittäjien kestävän vittuilla julkisesti?
VastaaPoistaOnpa harmi, ettei ihmisillä tunnu olevan huumorin- saati satiirintajua laisinkaan. Maailma olisi varmasti hyvin erilainen, jos näitä löytyisi enemmän. Mitä tulee anonymiteettiin ja julkiseen "vittuiluun" - siksikö sinä olet anonyymi? Mitä sinulla on menetettävää omaa nimeäsi käyttämällä ja mitä luulet sillä voittavasi?
PoistaVV:lle: En ole kanssasi samaa mieltä monestakaan asiasta, mutta ainakin sinulla on selkärankaa seistä itse sanojesi takana. Toivoisin, että vaatisit samaa myös blogisi kommentoijilta. Itse ainakin uskon, että keskustelu olisi silloin ainakin asiallisempaa.
Pääsääntöisesti kannatan ja toivon omalla nimellä esiintymistä. Itse olen joutunut julkisessa työssäni varsin paljon nimettömän kommentoinnin kohteeksi, kehuista alentuvan pilkan kautta karmeisiin uhkauksiin, joten ehkäpä siksi suhtaudun tällaiseen tottuneena ja tyytyneenä sallivasti anonymiteettiin tilanteissa, joissa kommentoidaan julkisíssa tehtävissä ja asemissa olevia henkilöitä. Asiassa on tietenkin pysyttävä.
PoistaHuumorin ja satiirin viljely tässä saamelais-lappalaiskiistassa on ollut ja on todella vaikea laji, ehkäpä mahdoton tehtävä. Jos pilke silmäkulmassa heitetty pieni pilkka tulee jonkun ryhmän omasta piiristä ja ryhmään itseensä kohdistuen, se saatetaan vielä sietää, mutta jos satiiri sinkoaa etnisen rajan takaa, täytyy varautua voimakkaaseen vastareaktioon.
Märät säpikkäät -televisiosarja oli mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten jakavaa ja vaikeaa on näissä ympyröissä huumoria repiä.
Blogini kommentoijat ovat pysyneet mielestäni kohtuullisen hyvin asiassa, kun vertaa muutamiin muihin samoissa aiheissa liikkuviin foorumeihin. Toivon silti, että nimillä kommentointi jatkossa lisääntyisi.
Veikko, on eri asia päättää, miten reagoida itseensä kohdistuvaan kritiikkiin, vihaan tai suoranaiseen uhkailuun kuin päättää, millaiselle vastaavalle muihin kohdistuvalle kommentoinnille antaa itse äänen. Toivottavasti ymmärrät vastuusi tässäkin asiassa.
PoistaPointtisi ns. etnisistä rajoista on erittäin hyvä! Odotan innolla sitä päivää, jona valtaväestön ja lappalaisten edustajat alkavat noudattaa samaa linjaa meidän suhteemme. Aikaa minulla onneksi on vielä muutama vuosikymmen.
Suhtautumiseni itseeni kohdistuvaan kritiikkiin noudattaa kyllä aika pitkälle samaa linjaa kuin yleensä median parissa olevilla. Olen vuosien varrella usein keskustellut mm. päätoimittajien kanssa siitä miten minkinlaisiin hyökkäyksiin pitäisi reagoida ja yleensä on päädytty näkemykseen "antaa tulla lunta tupaan". Niin sanottuihin "oikaisuihin" ja "vastineisiin", joista jälkimmäisiä pitäisi nykysäännöin otsikoida vain mielipiteiksi, on joskus laadittu jälkikommentteja huomauttamaan mahdollisista näkemyseroista. Vain selkeistä asiavirheistä voi käyttää nimitystä "oikaisu" ja ne jokaisen välineen ja toimittajan on asiallista ja aiheellista julkaista.
PoistaMitä enemmän toimit julkisuudessa ja esität siellä näkemyksiäsi, sitä enemmän on varauduttava sietämään itselle epämieluista kritiikkiä.
Mitä tuohon viittaukseesi valtaväestön ja lappalaisten suhtautumisesta "meihin" eli tarkoittanet saamelaisiin tulee, näin asioita kohtuullisen paljon ja eri suunnistakin seuranneena tuntuu, ettei noiden ryhmien näkemys saamelaisista kansanryhmänä ole suinkaan mitenkään aggressiivinen tai halventava. On sitten eri asia miten esimerkiksi jyrkkään saamelaispolitiikkaan ja sen äänitorviin suhtaudutaan.
Inarilaiset ovat vuosisatojen aikana eläneet yhdessä arkisista asioistaan riidellen ja sopien sekä toisiinsa ristiin rastiin yli syntyperien sekoittuen, joten yhteisöllisyys on sitä kautta syvällä väestössä. Toivon, että nuorena ihmisenä näet jälleen sen päivän,jona alueella vallitsee entinen, arkinen sopu. Jättämällä alueen muu väestö ulkopuolisiksi ja pyrkimällä sopimaan tietyistä lisäoikeuksista suoraan valtion kanssa, ei kestävää ratkaisua ja etenkään sopua tulla saavuttamaan. Ehkäpä Norjasta alamme jo nähdä miten asiat siellä ovat kehittyneet ILO-ratifioinnin ja siihen liittyvän lainsäädännön jälkeen. Niin, vaikka lähtökohta siellä oli paljon neutraalimpi kuin mitä meillä Suomessa on ajettu ja vaadittu.
Huumorin ja rasismin raja etnisessä keskustelussa on häilyvä, joten täytyy kunnioittaa ihmisiä ennenkuin tälle vastuulliselle alalle lähtee. Se, mikä mielestäsi on huumoria voi olla satuttavaa vastapuolelle. Tuskin sinäkään nauraisit, jos sinun taustaasi pilkattaisiin. Vai yritätkö salailla jotain erittäin läheistä statuksetonta saamelaista suvussasi? Siksi kun olet lähtenyt tälle tielle?
PoistaEn pilkkaa ketään. Jos vaikkapa ihmisten taustoista sanon, että joku edustaa Suomen Lapinmaassa sen alkuperäisintä väestöä, tarkoitan juuri sitä historiallisissa ja polveutumisen jatkumoissa. Ei ole mielestäni pilkkaa puhua myöskään ihmisten sukulaisuuksista tilanteessa, jossa jotkut haluavat erotella ja valikoida toisilleen verisukulaista väestöä. Toki sävy saattaa olla monesti huumoriinkin kallellaan kun kyseessä ovat päiväkirjamaiset, kolumnityyppiset kirjoitukset. Pilkkaa niissä kohdistan kuitenkin vain järjestelmiin ja joskus niissä toimiviin byrokraatteihin ja fanaatikkoihin, jos ja kun tuollainen sana ja käsite on niissä tapauksissa oikea ja kuvaava.
PoistaMitä omiin taustoihini ja niihin kohdistuvaan pilkkaan tulee, olen sille täysin tunnoton ja minut saa harmistumaan vain jos syyttää perusteettomasti rasistiksi tai vaikka yleistäen "saamelaisten viholliseksi" (hyvä vinkki?).
Tietääkseni minulla ei ole suvussani saamelaisia tai statuksettomia saamelaisia. Yksi minulle muuten läheinen ihminen on kahdesta suunnasta saamensukuinen, koltta ja pohjoissaame, mutta hän ei ole tietääkseni ollut halukas hakeutumaan luetteloihin vaikka olen joskus hänelle siitä mahdollisuudesta maininnutkin.
Hyvä ystävä, joku voi vaeltaa tiellään ilman että ajaa siellä omaa etuaan ja hyötyään
metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset perusti tänään yhdistyksen Inarissa.
VastaaPoistaOn aivan selvää, että metsä, kalastaja ja tunturilappalaisista polveutuvilla on oikeus tässä tilanteessa puolustaa omia historiallisia maa- ja vesioikeuksiaan ja omaa historiaansa. Tässä epäsymmetrisessä kiistassa saamelaiskäräjien juridinen asema ei takaa sille, että lappalaisten oikeuksista päättämistä tulisi siirtää Saamelaiskäräjille.
PoistaYlenpalttinen lappalaisiin kohdistuva poliittinen syrjintä ei tule tuottamaan poliittista ratkaisua, ellei tunnusteta alkuperäisväestön muodostukseen liittyviä tosiasioita. Rauhaan päästään luopumalla ylimitoitetuista vaatimuksista ja tunnustamalla samalla tosiasiat. Koska Saamelaiskäräjien toiminta on osoittanut, ettei se edusta kattavasti Ylä-Lapissa asuvaa alkuperäistä väestöä, on mielestäni sen vuoksi perusteita perustaa kattava järjestö edustamaan todellista alkuperäisväestöä.
Lappalaiset ovat tänään tärkein poliittinen voima, joka käy oikeutettua taistelua Saamelaiskäräjien tavoittelemaa ylivaltaa vastaan. On syytä muistaa, että saamelaiskäräjät haluaa itselleen johtavan aseman alkuperäiskansan asioitten hallinnassa. Lisäksi se pitää alueella asuvien asukkaiden oikeuksista päättämistä tärkeämpänä kuin heidän vapauksiaan ja oikeuksiaan. Alueella asuvan väestön oikeuksien kimppuun se on hyökännyt ILOn sopimuksen vastaisin perustein. Todellisena motiivina on luonnonvarojen kontrolli riippumatta siitä kuka ne omistaa.
Jouni Kitti
Tämä asia on kieliperusteisesti jaettu kahtia:
PoistaKlemetti Näkkäläjärven kolmannet serkut eivät kieliperusteisesti ole saamelaisia. Heillä on yhteinen esiäiti, josta polveutuvat. Eira. Kaukonen tuli rengiksi, ja Klemetin suku on äitiperustaisesti saamelainen. Kaukonen nai Eiran.
Tässä tapauksessa Inarin kirjoitus on rasistinen, koska siitä paistaa hänen ylimielisyytensä, eli oman itsensä kohottaminen paremmaksi kuin hänen pilkan kohteenaan oleva kansanryhmä, oletettavasti saamen kieltä taitamattomat saamelaiset, eli hänen haukkumansa lappalaiset. Lappalaisia on aika alkaa kutsua saamelaisiksi, koska siten ei sekoiteta asioita.
Poistakovin näyttäis olevan Inari tyttö ylimielinen. Muistuttaa james hirvisalmen, perussuomalaista avustajaa tämä hänen muka hauska kirjoitustyyli. Rasismi puettu huumorin ja sarkasmin asuun.
VastaaPoistaIhmisen ajatusmaailmaahan tuollainen kirjoittelu kaikesta "keveydestään" huolimatta valottaa. Sekä sitä, että oma identiteetti on hakusessa.
VastaaPoistaboikottiin menee täälläkin! Ja ihmettelen kovasti että miksi neeta on noin jyrkkä... liippaa häntäkin hyvin lähetä tämä asia!
VastaaPoistahttp://tribar.net/namaheapmi/2012/07/lappalainen-uusi-maaritelma/
VastaaPoista“LAPPALAINEN”: UUSI MÄÄRITELMÄ
7.7.2012 · Kirjoitti: namaheapmi · Aihe(et): palvelutiedote
Olemme salaisessa Saamelaisten Ylivalta 2015 -yhdistyksen neuvonpidossa tulleet siihen tulokseen, että termin “lappalainen” määritelmä on vanhentunut ja kaipaa päivitystä.
Uudesta määritelmästä käytiin pitkä keskustelu ja lopulta äänestettiin yksimielisesti sana “lappalainen” tarkoittamaan:
Valkoista suomalaista, joka
haluaa jotenkin erottaa itsensä poliittisesta suomalaisuudesta,
identifioituu romanttisiin myytteihin (valkoisesta) alkuperäisyydestä, mutta
ei halua kuitenkaan identifioitua tunnustettujen alkuperäiskansojen historiaan ja alisteiseen asemaan eikä osallistua siihen liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja/tai
pyrkii joko yksipuolisesti hyödyntämään käytyä keskustelua ja/tai
hiljentämään kohdassa kolme mainitun keskustelun tykkänään omaan identiteettiinsä nähden ristiriitaisena.
Uusi määritelmä otetaan käyttöön välittömästi.
No nuoriso on tietämätön ja sillä on identiteettikriisi.
VastaaPoistaNo en kyllä kävele enää Inarin Näkkäläjärven kauppaankaan, se on vissi. Vien euroni muualle. Siinäpä hankin hopeat ja muut härvelit muualta.
VastaaPoistaTulipa kyllä mieleen tästä kotikielen vaatimuksesta: eipä saamelaiskäräjien vaalilautakunnan jäsenten kotikielenä ole saame. Monien perien saamelaisilla ei ole ollut kotikielenä saame. Vuotsossa ei kenelläkään. Enontekiöllä varmaan vain kahdella kolmella perheellä. Suurin osa on oppinut koulussa saamen. Inarissa sama tilanne. Kovin on ihmeellistä puhe. Yleviä ovat vaatimukset. Tekopyhää.
VastaaPoistaTohtori Sarivaaran väitöskirja
VastaaPoistahttp://brage.bibsys.no/samall/handle/URN:NBN:no-bibsys_brage_30768