Saamelaisasioiden takana on pieni piiriSamaan YK:n päävirastoon Genevessä kuuluvat ihmisoikeuskomitea ja syrjinnän vastainen komitea ovat jälleen aktivoituneet saamelaisasioissa (HS Kotimaa 27.9.).Komiteat tukevat saamelaiskäräjien enemmistön kantaa saamelaismääritelmässä, jonka voi perustellusti katsoa syrjivän alueen alkuperäisväestöä eli niin sanotusti statuksettomia saamelaisia. Saamelaiskäräjien enemmistö muodostuu merkittäviltä osin taustaltaan maahanmuuttajasaamelaisista.Keskeinen verkostoitunut suomalainen vaikuttaja komiteoiden sihteeristössä on ollut jo pitkään Åbo Akademin professori Martin Scheinin, joka on myötäillyt saamelaiskäräjien enemmistön kantaa. Hän toimi YK:n ihmisoikeuskomitean jäsenenä vuosina 1997 - 2004 ja senkin jälkeen raportoijana.Sihteeristön merkitys YK:n kaltaisten kansainvälisten organisaatioiden ja niiden komiteoiden päätöksenteossa on usein ratkaiseva.Suomen ruotsalaista kansanpuoluetta edustava ministeri johtaa oikeusministeriön selvittelyä saamelaismääritelmästä. Samaa puoluetta edustava saamelaiskäräjien puheenjohtaja vaatii, että valitusoikeus saamelaiskäräjien päätöksistä otettaisiin pois korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO). Saamelaiskäräjien päätöksistä voisi siten valittaa vain päätöksentekijälle itselleen.Linkki YK:n komiteoiden suosituksiin kulkee suomenruotsalaisen yliopiston kautta.Kun loppujen lopuksi on kyse pienten suomalaisten kansanryhmien erioikeuksista, tulisiko myös suomenruotsalaisia koskeva ylin hallintovalitusoikeus siirtää KHO:lta Suomenruotsalaisille kansankäräjille?
Kun lukee Kiiskisen kirjoituksen ja muistaa missä kaikessa
Martin Scheinin on viime vuosikymmeninä puuhastellut näissä Kiiskisen
viittaamissa ”saamelaisasioissa”, milloin epäonnistuneena asianajajana
Mirhaminmaan metsäkäräjöinnissä, milloin lausunnonantajana professorin ja
ihmisoikeusraportoijan kaavussa Greenpeacen Inariin suuntaamassa
porometsäkampanjassa ja milloin pestattuna saamelaiskäräjien asiantuntijana,
joutuu kysymään mikä on enää hänen jäävittömyytensä ja luotettavuutensa toimia YK:ssa neuvojana Suomen alkuperäiskansa-asiassa?
Martin Scheininin ura ja asema nojaa hyvin pitkälle juuri
vallinneen saamelaispolitiikan ja siihen liittyvän syrjivän ja epähistoriallisen
saamelaisuuden määrittelyn pönkittämiseen. Hän ei ole ainoa yliopistoihminen,
joka on rakentanut uransa ja arvonsa tuon saman ideologian varaan. Näiltä tällaisilta
asemiensa puolustajilta ei tulla saamaan puolueetonta tietoa Suomen alkuperäiskansakysymykseen,
joten olisiko jo aika vihdoin vaihtaa lausujia?
Ainakin Scheininin kaltaisten kaulaansa myöten
saamelaispolitiikkaan uponneiden tohtoreiden jääväämiselle on perusteet mikäli
statuksettomat saamelaiset lähtevät - hekin - kirjelmöimään oikeuksistaan
YK:lle.
Veikko
An old Cherokee is teaching his grandson about life. "A fight is going on inside me," he said to the boy.
VastaaPoista"It is a terrible fight and it is between two wolves. One is evil – he is anger, envy, sorrow, regret, greed, arrogance, self-pity, guilt, resentment, inferiority, lies, false pride, superiority, and ego." He continued, "The other is good – he is joy, peace, love, hope, serenity, humility, kindness, benevolence, empathy, generosity, truth, compassion, and faith. The same fight is going on inside you – and inside every other person, too."
The grandson thought about it for a minute and then asked his grandfather, "Which wolf will win?"
The old Cherokee simply replied, "The one you feed."
Kiitän Veikkoa asiantuntija prof. Scheininin asiantuntijuutta koskevasta arviosta!
VastaaPoistaVeikon kirjoitukseen lisäisin vielä, että länsimaisessa oikeusjärjestyksessä ristiriitojen sääntely edellyttää, että ristiriidat tunnustetaan ja että ristiriidan osapuolet ja että ristiriidan osapuolet järjestäytyvät etu- tai aatepoliittisiksi intressiryhmiksi ja että nämä ristiriidan osapuolet myös sopivat yhteisen päätöksenteon pelisäännöistä. Saamelaiskäräjien poliittinen johto ei tähän mennessä ole suostunut sen esityksistä puhjenneiden kiistojen käsittelyyn yhdessä kiistan toisen osapuolen lappalaisten kanssa.
Tämä viittaa siihen, että saamelaiskäräjät on sitoutunut yhdenlaiseen saamelaiseen utopiaan, joka on kaukana demokratiasta. Eikä tällaisen utopian kannattajat näytä ymmärtävän sen paremmin demokratiaa kuin myös nykymuotoistakaan demokratiaa. Tälle tielle on johtanut myytti sellaisista asiantuntijoista, joihin saamelaiskäräjien poliittinen johto voisi luottaa. Scheinin tapaus on selkeä osoitus siitä, että yleensäkään tällaisissa tapauksissa ei pidä liiaksi luottaa ihmisten asiantuntemukseen tai puolueettomuuteen, sillä valta turmelee jokaisen. Näyttää siltä, että saamelaisille poliittisille jotajille on juuri näin käynyt.
Jouni Kitti
Tarkennusta oikeuskysymykseen:
VastaaPoistahttp://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119616-uuslappalaiset-ii-alkuperaiskansa-vs-alkuperaisihmiset
Jaakko Häkkisen pohdiskelu on ansiokasta. Noin mutkikkaasti asioita voidaan tietyt asiat ensin lukiten tulkita. Uuslappalaiset-nimitys minua asioita yli 30 vuotta seuranneena vähän ihmetyttää, onhan se lappalaisten ns. vastapuoleksi tulleen saamelaispolitiikan retoriikkaa.
Poistamites jaska äitisi sukutausta sodankylästä lähtöisin olevana?? raivostuttava tuo sinun käyttämäsi uuslappalaiset nimitys.ketä ylipäätään niillä uuslappalaisilla tarkoitat? mitä sinä ylipäätään näistä asioista helsinkiläisenä tiedät? tutkit kieliä? mutta oletko tutkinut tätä asiaa kunnolla vai esitätkö vain omia mielipiteitäsi. hmm rasismia?
VastaaPoistaAnonyymille:
VastaaPoistaTätä edeltävässä kirjoituksessani määrittelen käsitteen:
"Sen sijaan uuslappalaiset ovat etnisyydeltään suomalaisia: heidän puhumansa kieli on suomen kielen peräpohjalaismurretta, joka lasketaan länsimurteisiin mutta jossa on myös vanhaa karjalaisvaikutusta. On tärkeää huomata, että uuslappalaiset eivät ole eivätkä edes koe olevansa saamelaisia: he ovat suomalaisia, joiden esivanhemmista iso osa oli saamelaisia."
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109086-saamelaiset-vastaan-uuslappalaiset
Uuslappalaisista on pakko puhua siksi, että kyseessä eivät ole saamelaiset, kun taas alkuperäiset lappalaiset olivat saamelaisia:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Lappalaiset.html
Ymmärtänet vallan hyvin, että aivan eri etnisyyttä edustavasta ryhmästä ei voida käyttää samaa nimitystä?
En muuten ole helsinkiläinen enkä koskaan ole edes asunut Helsingissä, mutta ehkä sinulle koko ruuhka-Suomi on Helsinkiä? :)
Äitini on Sodankylästä ja hänen äitinsä puolelta löytyy saamelaisia. Silti tarkastelen asiaa puolueettomasti - sinunkin ehkä kannattaisi? Kertoisitko esimerkiksi blogissani tai täällä, oletko jostain asiasta eri mieltä kanssani, ja millä perusteilla? Ellet ole, aggressiivisuutesi on käsittämätöntä.
Vanha kunnon rasismi-kortti osoittaa, että sinun kannattaisi hieman jäähdytellä ja yrittää punnita argumentteja järjen tasolla. :)
Blogisssaan Jaska: "Aluksi pitäisi tietysti kartoittaa se, mitä sellaisia oikeuksia uuslappalaiset kaipaavat, joita heillä ei tällä hetkellä ole? Eli mitä konkreettisesti ovat ne oikeudet, joita yksillä (alkuperäiskansaan kuuluvilla) on ja jotka toisetkin (alkuperäisihmiset) katsovat itselleen kuuluvan?"
VastaaPoistaKäytät tarkoituksellisesti alueen alkuperäisestä väestöstä siis esimerkiksi inarinsaamelaisisista polveutuvista käsitettä "alkuperäisihmiset". Vastavasti voisi nykyisin saamelaiskäräjien saamelaiskäsitten sijaista käyttää termiä "rekisterisaamelaiset". Rekisterin ulkopuolelle jää suuri joukko selvästi saamelaisia. Jos saamelaiskäräjien hallituksen enemmistön esitys saamelaiskäräjlain muutoksesta menisi läpi, joukko vain kasvaisi ja rekisterisaamelaisten kutistuisi.
Lappalais-käsitteen käyttöön ottaminen oli virhe. Saamelaisistahan he pääasiassa polveutuvat. Kaikki eivät olleet etnisesti suomalaisia, vaikka monet ehkä olivatkin juuriltaan, kieleltään ja/tai kulttuuriltaan suomalaisia. Kaikki "rekisterisaamelaiset" eivät ole juuriltan saamelaisia, vaan suomalaisia tai norjalaisia ja monien esivanhempien ylimuistoiset nautintamaaat sijoittuvat Norjaan, Ruotsiin tai napapiirin eteläpuoleiseen Suomeen.
On kysyttävä onko "aitosaamelaisuus" eräiden monopoli? Onko perinteisen tiedon (tai perinnetiedon) haltija vain se, joka puhuu saamea ja jolla on poroja, vai se, jolle saamelaiset perinteet ovat kulkeutuneet suoraan alenevassa polvessa jo vuosisatoja sitten alueella asuneilta saamelaisilta esivanhemmilta?
Onko nykyinen ongelmatilanne syntynyt siitä, että vastaukset eivät ole itsestään selviä ja että "aitosaamelaisten" kulttuuriset ja etniset juuret ovat vain osin saamelaista perua? Kumman ryhmän kulttuuri kantaa enemmän saamelaista perintöä?
Vastaus Jaskan kysymykseen: Kysymys ei ole siitä mitä kenelläkin on ja mitä keneltäkin puuttuu. Kysymys on siitä, että saamelaiskäräjien valtaapitävä ryhmä on hamuamassa itselleen oikeuksia ylitse muiden. Perusteluna esitetään, että "saamelaiset ovat alkuperäiskansa" ja heille kuuluu..” Tietysti he kieltävät tavoittelevansa mm. oikeutta hallita kaikkia saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevia valtion maita ja vesiä (90% alueesta), ja saada ne omistukseensa vedoten ILO -sopimuksen tulkintaansa. Saamelaiskäräjien lausunnot, puheenjohtajan blogit, päätökset ja heidän toimintansa kertovat selvästi heidän tavoitteistaan.
"Alkuperäiset ihmiset" katsovat ihmisoikeuksien ja oikeuden käyttää esivanhempiensa maita ja vesiä, kuuluvan myös heille. Voidaan kysyä mitä sellaisia oikeuksia rekisterisaamelaisilta puuttuu, jotka estävät heitä harjoittamasta perinteisiä elinkeinojaan ja kulttuuriaan tai puhumasta kieltään? Onko valtionmaiden täydellinen hallinta, omistus, välttämätön edellytys kulttuurin ja kielen olemassaololle? Perustelut maa- ja vesioikeuksien vaatimuksille?
Olen "rekisterisaamelainen", pidän saamen kielten ja kulttuurien vaalimista tärkeänä, kannatan etenkin kielenopetuksen ja -elvytyksen kehittämistä. ja tukemista. Kritisoin saamelaiskäräjien valtaryhmittymän politikointia, joka johtaa saamelaisten kielten ja kulttuurien näivettymiseen ja hyödyttää vain pientä osaa saamelaisista, joiden etujen maksimointi näyttää menevän saamelaisen kulttuurin ja kielten elinvoimaisuuden edelle.
Huom!
Kritiikki ei tarkoita saamelaisvastaisuutta, vaikka Klemetti Näkkäläjärvi niin tulkitseekin. Keskustelu ja harjoitetun politiikan kritiikki kuuluvat demokratiaan. Mutta ehkei demokratia kuulu ”aitosaamelaisten” keskeisiin arvoihin.
Anonyymi:
VastaaPoista"Vastavasti voisi nykyisin saamelaiskäräjien saamelaiskäsitten sijaista käyttää termiä "rekisterisaamelaiset". "
Kannatan! Väärinkäsitysten välttämiseksi olisi erittäin tärkeää pitää erillään nämä kaksi tasoa: etninen saamelaisuus ja rekisterisaamelaisuus.
Anonyymi:
" "Alkuperäiset ihmiset" katsovat ihmisoikeuksien ja oikeuden käyttää esivanhempiensa maita ja vesiä, kuuluvan myös heille. Voidaan kysyä mitä sellaisia oikeuksia rekisterisaamelaisilta puuttuu, jotka estävät heitä harjoittamasta perinteisiä elinkeinojaan ja kulttuuriaan tai puhumasta kieltään? Onko valtionmaiden täydellinen hallinta, omistus, välttämätön edellytys kulttuurin ja kielen olemassaololle? Perustelut maa- ja vesioikeuksien vaatimuksille?"
Hyvä kysymys. Käytännössähän tuollaiset oikeudet vastaisivat autonomista hallintoaluetta tai omaa valtiota. Menettäisivätkö siinä tapauksessa ei-(enää-)saamelaiset alkuperäisihmiset ikimuistoisten alueidensa nautinta- ja hyödyntämisoikeuden? Kuulostaa äärimmäiseltä tavoitteelta; jonkinlainen yhteishyödyntäminen alkuperäiskansan (saamelaisten) ja alkuperäisihmisten (ei enää saamelaisia) välillä lienisi mielekkäin vaihtoehto.
Anonyymi:
"Olen "rekisterisaamelainen", pidän saamen kielten ja kulttuurien vaalimista tärkeänä, kannatan etenkin kielenopetuksen ja -elvytyksen kehittämistä. ja tukemista. Kritisoin saamelaiskäräjien valtaryhmittymän politikointia, joka johtaa saamelaisten kielten ja kulttuurien näivettymiseen ja hyödyttää vain pientä osaa saamelaisista, joiden etujen maksimointi näyttää menevän saamelaisen kulttuurin ja kielten elinvoimaisuuden edelle."
Erittäin ikävä tilanne, mikäli näin tosiaan on, että rekisterisaamelaisuuden porttia vartioi vain tietty piiri. Tässäkin ongelmassa voidaan erottaa kaksi tasoa:
1. Onko saamelaiskäräjien kriteereissä itsessään jotain, mikä syrjii osaa saamelaisista? (Esim. poronhoidon painottaminen?)
2. Sovelletaanko kriteerejä epäjohdonmukaisesti eli pärstäkertoimen mukaan? (Tätä moni keskustelija on korostanut.)
Kootusti sanottuna nykyinen tilanne on vääristynyt ja epäreilu.
VastaaPoistaVastaus kysymykseen 1. ja 2. on KYLLÄ. Saamelaiskäräjien käytäntö on syrjivä ja epäjohdonmukainen.
Saamelaiskäräjien kriteereissä on monia syrjiviä käytänteitä. Yksi on tämä kielikriteeri. Sillä kielletään assimilaation vaikutus ja sen historia. Assimilaatiota voi hoitaa kielenelvytyksellä. Mitä tekee saamelaiskäräjät. Kieltää assimilaation seuraukset ja vaikutukset ja prosessit.
VastaaPoistaOnko se tavallista, että vaimo voi olla niinkin korkea-arvoisen herran avustaja kuin presidentti.
VastaaPoistaEi Klemetti nauti suurta luottamusta.
VastaaPoista