Inarissa on hyvät peruspalvelut ja kuntalaiset ovat
tyytyväisiä niihin. Inarin nuorisosta pidetään hyvää huolta ja syrjäytymistä ei
ole. Ei myöskään muita sosiaalisia
ongelmia kuten alkoholismia. Kunnan talous on kunnossa ja verot ovat kohdallaan
– etenkin, kun ulkokuntalaiset kiinteistönomistajat on saatu tuottamaan kunnan
kassaan vuosittain miljoona euroa lisätuloa kiinteistöveroillaan. Kunnan
ryhtyminen Saariselän rinneyrittäjäksi oli oikea liike.
Näin voi tiivistää Lapin Kansan keskiviikkoiltaisen (3.10.12)
vaalipaneelin pöydän takaa kuultuja puheita. Toki sieltä hieman toisenlaistakin
puhetta kuului, mutta Ulla Kemppaisen (kok.)
ja Rea Juvosen (ps.) puheet
huudettiin useamman kerran nurin paikalla olleen vasemmiston ja keskustan
vahvan huutosakin voimin. Mukaan meni
hieman myös paneelia vetänyt LK:n uusi päätoimittaja Matti Posio, joka ei jostain syystä tuntunut huomaavan tavanomaisia
kommenttipyyntöjä – ainakaan osalta pyytäjiä.
Keskustan viesti kuntalaisille edusti selkeimmin kunnan
viimeaikaista, timperiläistä ajattelua. Kunnan tärkein tehtävä on
elinkeinopolitiikan harjoittaminen, ja sikäli kun sillä saadaan kasvatettua
verotuloja, voidaan peruspalvelujakin kehittää.
Teuvo Katajamaa
(kesk.) joutui huutosakissa istuneen rouvansa vaatimuksesta kertomaan
toiseenkin kertaan sen, kuinka Saariselkä on kunnan veturi ja kuinka sinne on
viimeisten 10 vuoden aikana käytetty kunnan rahaa vain 5,6 miljoonaa euroa, kun
esimerkiksi Inarin kirkonkylään on investoitu 23,5 miljoonalla eikä siihen
sisälly edes kulttuurikeskus Sajos. Katajamaa myös kertoi kuinka kunnan
rinnehankinnat Saariselällä tuottavat seuraavien kymmenen vuoden aikana
kunnalle puhdasta tuloa noin 8 miljoonaa euroa.
Hän ei tullut maininneeksi
minne nuo tuotot on aiottu käyttää.
Katajamaan pariskunnan laskelmia täytyy kommentoida sen
verran, että Inarin kirkonkylän investoinnit ovat kohdistuneet pakollisiin
peruspalveluihin, joita on jouduttu tai haluttu siirrellä kyläläisten ja alueen
tahdon vastaisestikin kunnan hätiköityjen päätösten seurauksena, lisänä vielä
kalanviljelylaitos. Sajos olisi tullut Inariin ilman kunnan niin vahvaa
panostustakin, samoin Inarijärven velvoitehoitoon liittyvä kalanviljely olisi
jatkunut ilman että kunta tarjoutuu parantamaan Senaatti-kiinteistöjen tasetta.
Kunnan eri alueiden
vastakkainasettelua harrasti paneelissa myös keskustan huutosakissa
hämmästyttävän aggressiivisesti esiintynyt Tapio
Hyttinen, joka moitti paitsi joidenkin ehdokkaiden tietämättömyyttä, myös
Ivalon olematonta edustusta sivistyslautakunnassa. Hyttinen ohitti lautakuntaan kuuluvan Kari Akujärven kommentin, jonka mukaan
Ivaloon on saatu syrjäkylien edustajien voimin kunnan viime aikojen suurin
sivistyspuolen investointi, uusi urheilukenttä. Keskustan ylimielisistä
räksyttäjistä joutuu kyllä mainitsemaan vielä Toini Sanilan ”höpöhöpö”-välihuutoineen. Enpä olisi uskonut.
Vasemmiston Terho
Kinisjärvi, jota paneelin puheenjohtaja tituleerasi kunnanhallituksen
puheenjohtajana, oli luonnollisesti myös sitä mieltä, että kunnalla menee hyvin.
Hänestä kunnan varallisuus riittää kuitenkin myös peruspalvelujen edelleen kehittämiseen. Tässä
selvä ja sosiaalisempi ero keskustaan verrattuna. Pisti korvaan kuitenkin se,
että Kinisjärvi muisti mainita kunnan hyvinvoinnin syntyneen aina vasemmiston
ja keskustan yhteistyöllä. Siispä koalitio vaalien jälkeiseen aikaan lienee jo
hahmolla?
Sosialidemokraattien Ritva
Savela kehui oman ehdokasjoukkonsa olevan asiantuntevaa ja kaikin puolin
erinomaista, eikä siihen kuulu turhan räkyttäjiä. Vaikka Savela esitti ihan
oikeitakin asioita, hän minusta piti silti käynnissä sellaista sirkusta ja
päälle huutelua, josta ei kyllä räkyttäminenkään ollut kaukana.
Paneelissa kävi selvästi ilmi, että Inarin vanhan vallan suurimmat
vaalipelot kohdistuvat kokoomukseen ja perussuomalaisiin. Ei siis ihme, että
paneelissa sekä Kemppainen että Juvonen saivat täyslaidallisia pöydän
molemmilta puolilta. Ulla Kemppaisen viesti oli se, että hänen ryhmänsä ajaa
selkeästi kunnan peruspalvelujen kehittämistä sekä haluaa nostaa peruskunnan
sille kuuluvaan asemaan. Elinkeinopolitiikassa kokoomusryhmä nojaa ensisijaisesti
paikallisen pk-yrittäjyyden varaan, haluten tukea ja kehittää sitä.
Uusiin inarilaisiin kuuluva saariselkäläinen pienyrittäjä
Rea Juvonen kertoi, etteivät Saariselälle tehdyt investoinnit näy kovinkaan
hyvin lomakeskuksen asiakasmäärissä. Hän huomautti, että Saariselällä
tarvittaisiin elämää heti nyt, sillä haaveilu tulevaisuuden menestyksistä ei
pitkälle lämmitä.
Vihreiden edustaja Satu
Kuha ei esiintynyt paneelissa minään haastajana tai altavastaajana, mutta
osoitti mielestäni asioihin paneutumista. Sen sijaan Suomen ruotsalaista
kansanpuoluetta edustava, paneeliin myöhässä ilmaantunut Jouni Lukkari, ei vakuuttanut. Tuli
mieleen onko hän edes omasta halustaan ehdokkaana.
Veikko
Niin, mitä se nuorten hyvinvointitutkimus kertoikaan?
VastaaPoistahttp://hyvinvointikompassi.thl.fi/fi/web/hyvinvointikompassi/hyvinvointi-profiili;jsessionid=08838005C3329F009B163E6B1B00A7DD
VastaaPoistaMinua on ihmetyttänyt yksi asia seuratessani Inarin tapahtumia Inarilaisesta ( "Ikkuna avaraan maailmaan", niin kuin paikallinen ystäväni pruukaa sanoa ).
VastaaPoistaLukiessani lehteä, saa käsityksen jonka mukaan suurin osa kuntalaisista vastustaa milloin mitäkin, kuten Inarin järven rantakaavaa tai Saariselän investointeja. Kun sitten luen valtuuston kokouksesta, jossa asiaa on käsitelty, suurinpiirtein yksi valtuutettu vastustaa hallituksen esitystä.
En tunne Inarin valtuuston voimasuhteita enkä liittoutumia, mutta kun vertaan asioiden käsittelyä oman kotikuntani vastaavaan, tuntuu ihmeelliseltä vallitseva yksimielisyys asioista, jotka muuten herättävät intohimoja.
Olisiko kyse ryhhmäkurista ja ryhmien kuriin saamisesta? Molempien olomuotojen pelätään taas järkkyvän kun on vaalit ja uusia arvaamattomia ihmisiä vanhaan kunnon jengiin pyrkimässä.
Poista