Ajatukselta ei voinut välttyä seurattuaan 24.11.12 Inarin
Sajoksessa järjestetyn Metsä-, kalastaja-, ja tunturisaamelaiset ry:n
seminaarin luentoja kommenttipuheenvuoroineen.
”Metsä-, kalastaja-, ja tunturisaamelaiset ry. painottaa, että saamelaismääritelmän tulkinnan tulisi vastata kansainvälisiä ihmisoikeuksia. Nykyinen käytäntö, jossa statuksettomien saamelaisten (saamelainen, joka ei saamelaissuvustaan huolimatta ole saavuttanut saamelaiskäräjien vaaliluettelon jäsenyyttä) oma kokemusmaailma saamelaisuudestaan poikkeaa saamelaiskäräjien tulkinnasta, aiheuttaa hämmennystä saamelaisessa yhteisössä. Statuksettomat saamelaiset ovat tietoisia omista saamelaisjuuristaan ja identifioituvat saamelaisuuteen. On totuudenvastaista, että saamelaissukuja kutsutaan suomalaisiksi oletetun kieliketjun katkeamisen seurauksena. Metsä-, kalastaja-, ja tunturisaamelaiset ry. tuo esiin, että kukin saamelaisryhmän suku itse parhaiten tietää oman saamelaistaustansa ja tätä perinteistä ja paikallista tietoa olisi kunnioitettava. Historiallinen pitkä sulauttamisen historia on syytä korjata, eikä sulauttamisen kohteena olleita pitäisi tuomita menettämään saamelaisuutensa. Seminaarin tuloksena toivotaan välineitä saavuttaa ratkaisu Suomea kalvavaan saamelaismääritelmäproblematiikkaan, joka venyessään aiheuttaa monenlaisia ongelmia ja erontekoja saamelaisväestön keskuuteen.”
Noin todetaan seminaarin jälkeen annetussa julkilausumassa.
Suomen varsin suurella vuotuisella rahoituksella tukema
saamelaispolitiikka on ajautunut jamaan, jossa valtaa pitävä saamelaisten
enemmistö yrittää kynsin hampain estää itselle epämieluisiksi koettujen
saamensukuisten pääsyn saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Eli saamaan
saamelaisen statuksen.
Tuo torjunta on kohdistunut käytännössä inarinsaamelaisiin,
joita yritti hakeutua vuosikymmen sitten vaaliluetteloon muistini varaisesti
noin 900 henkilöä. Heistä vain aivan muutama on onnistunut läpäisemään käräjien
pohjoissaamelaisenemmistöisen vaalilautakunnan ja -hallituksen subjektiivisen
valinnan seulan.
Kyse on karrikoiden verrattavissa tilanteeseen, jossa
hämäläiset saisivat päättää ketkä heidän mielestään sopivat savolaisiksi.
Kun korkein hallinto-oikeus (KHO) viime vuoden syksyllä
kumosi käräjien vaalilautakunnan ja -hallituksen hylkäävät päätökset neljän
inarinsaamelaisen osalta heidän hyväkseen ja muutti aiempia tulkintojaan
enemmän polveutumista ja henkilöiden itseidentifioitumista painottaen, käytännössä
siis aiemmin ratkaisevana olleen kieliperusteen kustannuksella, on käräjien
hallitus päätynyt vaatimaan KHO:lta päätöksen purkamista. Vaatimuksella
halutaan nostaa kieliperuste uudelleen keskeiseksi vaaliluetteloon pääsyn kriteeriksi
sekä nostaa itseidentifioitumisen ohitse vahvemmaksi kriteeriksi ”saamelaisen
yhteisön hyväksynnän”.
Siis edelliseen vertaukseen palaten savolainen, vaikka
tuntee itsensä savolaiseksi, ei saa oikeutta olla savolainen ellei hämäläinen
valintalautakunta sitä salli.
Saamelaiskäräjien hallituksen ehkäisytoimet eivät kohdistu
enää pelkästään inarinsaamelaisiin saamensukuihin, vaan taustalla heidän
mielestään väijyvät myös Lapinmaassa etelämpänä väijyvät metsälappalaiset,
jotka jos ketkä ovat ”puhtaiden” nykysaamelaisten mielestä kielensä jo ajat
sitten menettäneinä suomalaisia.
Kun käytän sanaa ”puhtaat” saamelaiset, viittaan Erika Sarivaaran statuksettomien saamelaisten
tilannetta tutkineeseen tohtoriväitöstyöhön. Viittaan myös muun muassa sosiaalisessa
mediassa käytyyn, mielestäni monesti rasistiseen julkaisemiseen, jossa
mielestään oikeat saamelaiset nimittelevät näitä ilman saamelaiskäräjien
jäsenyyttä jättämiään sukulaisiaan puoliverisiksi, sekaverisiksi, pahimmillaan
kuraverisiksi ja niin edelleen. Sarivaaran mukaan lievempiä ja muun muassa niin
sanottujen saamentutkijoiden käyttämiä ilmauksia ovat puolivälinilmiö,
marginaalissa olevat, harmaalla vyöhykkeellä elävät, väliväestö, väli-ihmiset
ja peräpohjalaiset.
Sivullisen on mielenkiintoista havaita kuinka rasistisimmat
määrittelijät viittaavat lappalaisten ja statuksettomien saamelaisten itseään ”heikompaan”
verenperintöön. Siis polveutumiseen, jota he toisaalla kiivaasti vastustavat
saamelaisuuden määrittelyssä.
Puhdasrotuisuus tuo mieleeni muutaman Adolfin tuolta germaanien geenialueelta, ja samalla se muistuttaa
saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien edellisen puheenjohtajan Pekka Aikion taannoisesta reaktiosta heittooni
alkuperäiskansakiistan ratkaisemisesta geenitutkimuksella.
”Ne (geenitutkimukset) ovat Hitlerin hommia!” jyrähti Pekka minulle moisesta esityksestäni.
Nytkin Aikio oli seuraamassa lappalaisten seminaaria ja
käytti siinä useita puheenvuoroja yhdessä väärtinsä Heikki J. Hyvärisen kanssa. Ja nytkin hän torjui jossain
keskustelussa esiin tulleen geenitutkimuksen mahdottomana.
Seminaarissa ollut norjalainen lääkäri ja professori Knut Johnson kuitenkin katsoi
saamensukuisuuden olevan mahdollista selvittää ja Norjassa sitä on myös
selvitetty. Niinpä Finnmarkin väestöstä suurin osa on hyvinkin pitkälti ”veriltään”
saamelaista, mukaan lukien sinne varhain Pohjois-Suomesta muuttaneet kveenit.
Norjalaisten selvitykset ulottuvat myös Suomeen, josta verenperintöä katsoen
pohjanmaalaiset ovat siinä saamelaisia kuin muutkin. Tai saamelaiset siinä
suomalaisia ja pohjalaisia kuin muutkin?
En saanut Johnsonin sanomaa kunnolla ylöskirjattua, mutta
eiköhän joku paikalla ollut siinä voi autella.
Eli jos Suomi menee ja ratifioi ILO 169 -sopimuksen Anna-Maja Henrikssonin ja Klemetti Näkkäläjärven kruunut
kirkastaakseen, edessä on ehkä kymmenien vuosien selvittely kansainvälisen
työjärjestön kanssa onko maamme ottanut sopimuksen piiriin todellisen alkuperäiskansansa
ja parhaimmillaankin vain pienen ”verenperimän” siitä.
Veikko
Eihän siinä mitään, kun Klemetillä on aseena tämä "alkuperäiskansan oikeus määritellä, kuka kuuluu alkuperäiskansaan". Niinpä hän saa myös määritellä ne kriteerit, millä alkuperäiskansaan kuulutaan. Niitä ovat:
VastaaPoista- saamelaiskäräjien vaalilautakunnan pohjoissaamelaisten jäsenten ryhmähyväksyntä
- teennäinen kielikriteeri, joka usein perustuu valheeseen
- rajoittunut alue, joka perustuu 1960-luvun selvitykseen, jossa häärivät itse Pekka Aikio ja Nils-Henrik Valkeapää.
Tässä valossa saamelaisuus vaikuttaa harvain valitulta ryhmältä.
On ollut lottovoitto syntyä tiettyyn sukuun ja tietylle alueelle, koska siten on voinut pitkälle jo määrittyä se, että onko päässyt käyttämään oikeutusta omaan saamelaiseen sukuunsa. Nimenomaan, että onko kielikriteeriä ollut pakko tulkita siten kuin Aikion ryhmä on määrännyt. Tietyn alueen ja tietyn suvun tulokkaat ovat myös määritelleet saamelaisuuden. Tietyillä alueilla virallisia saamelaisia eivät ole kuin tulokkaat. Alueella jo olleet saamelaiset joutuivat syrjään. Heitä kutsutaan nyt lantalaisiksi.
Olipa episodi, kun eräs pohjoissaamelainen kysyi minulta, että millä oikeudella käytän tietyn alueen saamenpukua.
VastaaPoistaKyllä perustelin oikein juurta jaksain kautta kiven ja kannon tämän sukuni hänelle.
Siinäpä todistus taas siitä, etteivät pohjoissaamelaiset todellakaan tunne meidän historiaamme eivätkä sukujamme.
Eikö olisi aika hieman perehtyä ennenkuin hutkii sinne tänne.
Kyllä se Väänäsen arvelu siitä Heikki Palton pohjoissaamelaisuudesta taitaa oikeaan mennä, sillä hänhän on lapsineen koristautunut pohjoissaamelaisiin asusteisiin.
VastaaPoistaEn ryhdy arvioimaan saati määrittelemään kenenkään identiteettiä, mutta olen todennut sen miten ainakin huomattava osa inarinsaamelaisista kokee olleensa edustettuina (tai ilman edustusta) nykyisen saamelaiskäräjien hallituksessa. Koska kieli ja yhteys kulttuuriin on esitetty näissä yhteyksissä vahvoina argumentteina, on tuota arviointia tehty ilmeisesti juuri noista lähtökohdista myös inarinsaamelaisen yhteisön taholta. Olen käsittänyt, että Paltolla on oma ja ainakin polveutumiseen nojaava näkemys asiassa, johon siihenkään minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään poikkipuolista sanottavaa. Koska yhteisön oikeutta hyväksyä yksilöitä joukkoonsa on kovasti korostettu, pidän 24.11. pidetyssä seminaarissa esitettyä ajatusta kunkin saamelaisryhmän/-suvun oikeudesta tehdä tuo hyväksyntä oikeudenmukaisena - verrattuna vallinneeseen käytäntöön. Myös ns. "yleissaamelaisesta" näkökulmasta asiaa lähestyen olisi ehkä ollut aiheellista jo kymmeniä vuosia sitten tarkistaa vuoden 1962 kapearajaista väestöselvitystä, joka on toiminut näihin päiviin saamelaisvaltuuskunnan ja sittemmin saamelaiskäräjien vaaliluettelon henkilövalinnan pohjana. Joskus tulee mieleen mitähän kaikkea täällä pohjoisessa olisi ehditty alueen hyväksi tehdäkään, ellei tätä vuosikymmeniä kestävää kahinaa olisi ollut voimia verottamassa?
PoistaEnpä ole nähnyt Länsmanin Askollakaan inarinsaamelaista pukua. Eikä taida kieltäkään osata.
VastaaPoistaLukaisinpas Klemetin tuoreen blogin. Jännityksellä tekstin edetessä odotin kenet hän haukkuu tällä kertaa.
VastaaPoistaAlku alkoi tietenkin sillä tavoin, ettei hän kestä opposition ääniä saamelaiskäräjillä, eli hän kehui, että jälleen kerran saamelaiskäräjät on ollut yksimielinen jossain päätöksessään.
Tulihan ne haukut sieltä. Eli hän tulkitsee häntä vastaan kirjoitetut kirjoitukset saamelaisvastaisiksi (tietenkin) ja lisäksi haukkui lyttyyn Enontekiön ja Inarin kunnanjohtajat. Sillä lailla! Tietenkin siellä haukuttiin Suomen valtiokin ja Ruotsi.
Eikös ne Amerikan saamelaisetkin ole hyväksytty Saamenkansaan?Kuinka on käynyt kielen, perinteisten elinkeinojen ja kulttuurin?On ollut pakko tukeutua polveutumiseen.Eikö niin?
VastaaPoistaSaamelaiskäräjiä vastaan on esitetty Norjan mediassa vakavia syytöksiä sitä kohtaan, että ei tunneta Suomen saamenmaata ja saamelaisia.
VastaaPoistaInarissa 24.11.2012 pidetty tutkijaseminaari osoitti selkeästi, että saamelaiskäräjien vaatimukset ILO-sopimuksen ratifioimiseksi eivät ole perustuneet tosiseikkoihin ympäristöstä eikä omasta ja muiden historiasta. Kuva saamelaisista alkuperäisväestönä ei ole ollut faktoihin perustuva.
VastaaPoistaSeminaari osoitti vakuuttavalla tavalla sen miten saamelaiskäräjät on päätyneet siihen yksinkertaistettuun ja epätieteelliseen johtopäätökseen, että kaikki sen omaamat maaoikeustiedot antaisivat heille yksinoikeuden maanomistusolojen muuttamiseen Lapissa.
Joten ne harhakuvat, jotka saamelaiskäräjät on antanut poliittisille päättäjille itsestään eivät ole perustuneet ILO-sopimuksen periaatteille, eli yhtäjaksoiseen polvetumiseen ja itseidenfikaatioon. Saamelaisuuteen liittyvä poliittinen valinta suoritettiin aikoinaan siten, jotta saataisiin näyttämään kuinka saamelaisrekisteriin merkityt olisivat Suomen ainoa alkuperäiskansaan kuuluvaa väestö. Tämän valinnan suoritti Pekka Aikio ja hänen asiantuntijansa. Sen puolustamista jatkaa nykyisin vallassa oleva saamelaiskäräjien poliittinen johto. Siihen valintaan eivät ole päässeet vaikuttamaan saamelaisrekisteriin kelpaamattomat saamelaisten verisukulaiset -lappalaiset, jotka osallistuivat näkyvästi Inarin seminaariin.
Inarin seminaarissa esiintyneiden tutkijoiden mukaan sellaista asutus- ja oikeushistoriaa ei ole olemassakaan, johon saamelaiskärärät perustaa maanomistus- ja hallinta vaateensa. Vaikuttaa siltä, että tätä mielikuvaa on luotu tieten tahtoen. Kävikö tässä niin, että omat koirat purivat kun toisin piti käydä.
Mutta mitä väliä sillä on kun saamelaisten tukena on ILOn alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus. Sitä on saamelaiskäräjien poliittinen johto tulkinnut tietämättömien ihmisten edessä miten sattuu. Taistelu maasta on luonut harhakuvia ja sitä on käyty epätodellisten ihanteiden nimissä. Kertomatta on jätetty, miten Norja asian käsitti tai mitä yleissopimus edellyttää tai ei edellytä. Olennaista on, ettei se luo uusia oikeuksia eikä sen nojalla kenenkään historiaa voi kirjoittaa uusiksi. Eikä yhtään sen oikeutta voida perustaa vain väitteisiin tai sopimukseen vaan kaikki on voitava näyttää ja todentaa tieteellisellä tutkimuksella. Kukapa saamelaisjohtajista on tähän mennessä vähänkään välittänyt tästä totuudesta!
Nykyiset saamelaisjohtajat uskovat tuntevansa saamelaisia syrjivän kehityksen ja pystyvänsä ohjaamaan yhteiskunnan päättäjät tekemään korjaavia ratkaisuja ratifioimalla ILO-sopimus 169. Keskeistä tässä on ainoastaan maiden palauttaminen takaisin saamelaisille, joka on kuitenkin harhakuva, johon ei löydy tieteellisiä perusteita.
Saamelaiskäräjien politiikassa on tähän mennessä tapahtunut absoluuttinen syrjintä alueen alueen alkuperäisväestöä lappalaisia kohtaan, joiden esi-isät pakotettiin siirtomaavallan aikana vaihtamaan kielensä toiseksi ja luopumaan elämänmuodostaan. Inarin seminaari osoitti sen, että on onneksi olemassa tutkijoita, jotka eivät pyri tällaista realiteettia ohittamaan ja ryhdy kuvaamaan tapahtumia Saamelaiskäräjien poliittisen johdon vaatimien ehtojen mukaan. Tällaiselle annan arvoa!
...jatkuu...
...jatkoa:
VastaaPoistaHistoriallisessa tarkastelussa voidaan todeta, että KHO:n oikeansuuntainen päätös syksyllä 2011 tuli oikeaan aikaan ja se on yhdensuuntainen alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen yleislinjan kanssa. Se antaa myös kolonisaatiossa kielensä menettäneen lappalaisväestön identifioitua alkuperäisväestöksi. Se prosessi on kansainvälisen oikeuden mukainen alkuperäiskansaperuste. Sen sijaan itse nykyinen voimassaoleva saamelaismääritelmä olisi väljennettävä vastaamaan ILO-sopimuksen kahta keskeistä kriteeriä väestön yhtäjaksoista polveutumista ja itseidenfikaatiota. Silloin sukulaisiakaan ei tarvitsisi syrjiä, kuten tähän mennessä on tapahtunut.
Tiedon kerääminen ja sen muokkaaminen pitäisi olla periaatteessa kiihkotonta tieteellistä työtä, jossa tehdään olettamuksia ja testataan niiden paikkansa pitävyyttä. Saamelaiskäräjät on luopunut alkuperäiskansan määrittelyyn liittyvässä kiistassa tästä periaatteesta hylkäämällä vuonna 1999 yli 1000 lappalaista saamelaisrekisteriin hakijaa. Hylkäävällä päätöksellä ei etsitty empiiristä evidenssiä, toisin sanoen hakijoiden esittämää faktaa ei katsottu tarpeelliseksi osoittaa oikeaksi asiakirjoista kerätyn tiedon avulla. Hylkäävää päätöstä valmistellleiden Pekka Aikion ja Heikki Hyvärisen olisi jo aika ottaa tästä syrjinnästä vastuu.
Puolueeton tutkimus on nostanut saamelaisten ja lappalaisten yhteisen alkuperän, yhteisen historia, pääasiassa samanlaiset lailliset oikeudet maahan ja veteen, yhteinen laillinen saanto ja paljon muuta. Tämä osoittaa sen, että ei kannata lähteä tilaustyönä markkinoimaan etnisten saamelaisten mukaan tehtyä yhteiskuntamuotoa. Inarin seminaari osoitti, että seminaarissa esiintyneiden tutkijoiden viitoittamalla tiellä on hyvä jatkaa.
Saamelaiskäräjien ja lappalaisten välit sopivat hämmästyttävän hyvin vertauskohteeksi; elleivät välit ole kunnossa, pienistäkin kahnauksista voi syntyä iso kahakka. Henkilösuhteet ovat elintärkeitä.
Jouni Kitti
Olipa kaamea seminaari Inarissa. Lykkaysmentaliteetilla...
VastaaPoistaMie ainakaan sellasta huomannut. Vaan ehkä sinulla oli sellainen ajatus jos vaikka net lynkkais.
PoistaKaukana lynkkauksesta. Sekö on sinun mielestäsi lynkkausta jos kerrankin uskalletaan olla erimieltä asioista? Pitäisikö sinun nyt anonyymi hiukan miettiä sanojasi! Onneksi minun/meidän ei tarvitse enään sietää sinunlaistesi suvaitsemattomuutta. Kohtele toista ihmistä niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan!
PoistaSe on oikein jos uskalletaan olla julkisesti eri mieltä asioista!
PoistaHei!Olen kotimaassani statukseton saamelainen,jota syljetään ja mitätöidään valtion varoin. Onnekseni Norjan saamelaiset pitävät minua tasavertaisena Saamenkansalaisena.Siellä tunnen olevani omieni joukossa.Olen saanut sieltä monta sydänystävää,joista olen todella kiitollinen.He voimaannuttavat ja antavat uskoa,että jos joskus minut hyväksyttäisiin kotimaassanikin.
VastaaPoistaTämä 1962 vuoden väestöselvitys on todellakin kapea, koska siltä projektilta loppuivat rahat kesken. Olen soittanut Nickulille ja hän kertoi yksityiskohtaisesti nämä tiedot minulle.
VastaaPoistaHyvärinen ja Aikio menivätkin pohtimaan seminaarin jälkeen Magan luo, oliko seminaari lynkkausmeininkiä vai ei. Ovat kylien puheissa päätyneet siihen, että kyllä, lynkkausmeininkiä oli. Hehän poistuivatkin seminaarista kesken, ulosmarssien.
VastaaPoistaNiinpä niin,ei niin kovin meininkiä, koskapa pitää noin pohtia, ollakko vai eikö olla? Mutta miten on tämän herrakaksikon omien tekemisien laita? Millaisen ihmisoikeusrikkomusten vyyhdissä he ovatkaan mukana, vieläpä päätekijöinä.
PoistaAikio vielä siellä seminaarissa heitti, että miksei Kyrö ja Yhteismetsä ole paremmin rahoittanut seminaaria, kun niin pienessä salissa joutuu väki istumaan.
VastaaPoistaNiin se sieltä saamelaiskäräjien pallilta on helppo alistaa ihmisiä.
tätä saamelaisuutta tulee joka raosta ja välillä tuutin täydeltä. On paljon yhteistä rahaa annettu tuohon hömpötykseen, jos nämä saamelaisuuden kanssa ja saamen asian ympärillä kieriskelijät joputuisivat omasta pussista maksamaan kaiken jonnijoutavan hömpötyksen mitä tähän on varoja tuhlattu niin ei tätä olisi tämmösenä nähty. Mutta koko asia on niin hyvä lypsylehmä, että niitä ei täällä suomessa taida montakaan olla. Että pantaisiin tekemään oikeita töitä nämä puuhastelijat ja vaadittas tuloksia.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaSe on iso muutos tullut ja tulossa. Se on ollut nähtävissä viimeiset vuodet. Iso elvytys, metsäkulttuuri alkaa elää taas julkisuudessa. Nyt vain lapinpuvut esiin ja lapinpukukirjaan kaikki esille nämä 12 "salaista" pukua, jota Sami duodji ei ole hyväksynyt.
VastaaPoistaOngelmana nykyisessä politiikassa on se, että identiteetti yritetään antaa ulkopuolelta ja se ei ole mahdollista. Identiteetti ei ole ulkoa annettu, vaan henkilökohtainen kokemus siihen liittyen, miten se on yhteistyössä ulkopuolisen yhteisön ja perheen yms. kanssa.
VastaaPoistatässä tilanteessa saamelaiskäräjät on rakentanut itselleen agonistisen moniarvoisuuden, jossa jokin ryhmä jää pahasti paitsioon ja siitä tulee mätäpaise, joka räjähtää aikanaan silmille, yleensä poliittisten johtajien silmille. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei politiikkaa ole päivitetty ajan tasalle. Sotien jälkeinen aika on auttamattomasti ohi.
Ajaudutaan kamppailu- protestidemokratiaan (agonistiseen demokratiaan). Tämän käsityksen mukaan kaikilla kansalaisilla ei ole riittäviä valmiuksia ja mahdollisuuksia osallistua keskustelevaan kansalaisvaltaan. Ja näin todellakin on, koska 1960-luvun lingvistisen painotuksen takia jätettiin osa saamelaisista saamelaisuuden ulkopuolelle, ja tämän tekivät ulkopuoliset pohjoissaamelaiset määrittelijät. Erityisesti tästä syystä saamelaiseen yhteisöön on syntynyt niin sanottujen huonoosaisimpien saamelaisryhmien joukko, johon kuuluu osa inarinsaamelaisista ja metsäsaamelaisista. He kokevat omissa nahoissaan monet yhteiskunnan epäkohdat, mutta eivät välttämättä kykene puhumaan niistä (eivät uskalla ja kykene ja osaa, ja varsinkin kun heille ei ole ollut tarjolla virallisia saamen kielen elvyttämisreittejä koska saamen kieli on ollut varattu rekisterisaamelaisille) ja nostamaan niitä yleiseen keskusteluun. Huono-osaisuuteen liityy usein myös tietojen, itsetunnon ja kielellisen viestintäkyvun /ei saamen kielen taitoa/ puutetta. Siksi aidosti toimivassa välillisessä demokratiassa pitää tämän käsityksen mukaan, äänestämisen ja asiallisen kansalaiskeskustelun lisäksi, olla tilaa myös tunteenomaisemmille protestin muodoille. Mutta tässä on se ongelma, etteivät statuksettomat pääse äänestämään eikä heitä ole huolittu kansalaiskeskusteluun osallistumaan - eivätkä he pääse nytkään, koska oikeusministeri ja saamelaiskäräjien presidentti kieltäytyvät tapaamasta ja neuvottelemasta. Missä tällaista tunteenomaista protestia sitten voisi syntyä? Sosiaalisessa mediassa ja statuksettomien omissa tapaamissa, jossa he yrittävät lisätä dialogia tästä asiasta, joka on yksilöille kovin tärkeä.
Kaikki ovat nyt änkeämässä saamelaisiksi VAIN saadakseen siitä hyötyä. Mistä se identiteetti muka nyt on löytynyt!
VastaaPoistaEnemmän saattaa olla identiteetti hukassa joillakin ns. rekisterisaamelaisilla. Muuten eivät niin kiivaina reviiriään varjelisi. Niin eiväthän saamelaisjohtajat tosiaan mitään erityistä hyötyä omilla vaatimuksillaan ja syrjimällä haluakaan? Eiväthän?
PoistaHöpön löpön, kyse ei ole siitä, vaan siitä että pohjoissaamelainen muuttoporonhoitaja yrittää kieltää saamelaisen alkuperäiskansan olemassaolon. Eli Pohjossaamelainen muuttoporonhoitaja yrittää hyötyä Suomen perinteisen maiden käytöstä, ja nämä maat kuuluvat metsä- ja inarinsaamelaisille. Siksi pohjoissaamelaiselle on iskenyt paha identiteettikriisi.
PoistaOlen huomannut, että jos asuu etelässä tai on seka-avioliitosta, niin rekisterisaamelaisten jälkeläiset pitävät itsestään kauheaa meteliä. Tästä voi päätellä, että heillä on itsellään sisällä asiat huonosti, eli tuntevat vajaavuutta kun tarttee lähteä metsäsaamelaisia alistaan ja haukkuun.
PoistaMistä pohjoissaamelainen tietää 1000 metsä- ja inarinsaamelaisen identiteetistä yhtään mitään. Kauheaa ylimielisyyttä kyllä osataan esittää ja halveksua ja ivata ihmisiä.
PoistaJuuri tällaista turhautumista ja liikehdintää on nähtävissä.
VastaaPoistaMonia tämän blogin kommentoijia näyttää kiinnostavan identiteettikysymykset. Voikin sanoa, että saamelaiskäräjien pitkään harjoittama lappalaiskulttuurin perinnön halveksiminen ja samalla oman syvimmän olemuksen kieltäminen on johtanut yhä selvemmin tunnistettavaan identiteettikriisiin Lapissa. Reaktiot ovat olleet havaittavissa erityisesti niillä alueilla, joissa lappalaiskulttuureilla on ollut vankimmat perinteet, kuten Inarissa ja Enontekiöllä.
VastaaPoistaNäiden saamelaisiakin alkuperäisempien asukkaiden mukaan ottaminen saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon on pyritty estämään kaikenlaisin epämääräisin perusteluin. Perustelut ovat nyt käyneet tuomioistuinkäytännössäkin kestämättömiksi.
Seurauksena on ollut lappalaisten toisen luokan kansalaisuus omilla historiallisilla asuinalueillaan. Lappalaiset on pyritty jättämään saamelaiskäräjien kolonialistisella alkuperäiskansapolitiikalla passiiviseksi marginaaliväestöksi järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Saamelaiskäräjien poliittisen johdon mukaan lappalaiset ovat vain kehityksen tiellä ja suhtautuminen heihin ja heidän kohtelunsa on ollut sen mukaista, eli ala-arvoista.
Nykyisin entisten nomadien, metsästäjien ja kalastajien jälkeläiset elävät kellon mukaan samalla lailla kuin enemmistöväestökin, melko suuri osa heistä asuu valtion rahoittamissa keskus- ja sähkölämmitteisissä taloissa, joissa riittävästi makuu ja oleskelutiloja ja jossa olohuoneen nurkassa sijaitsevasta TV:stä katsellaan kauniita ja rohkeita tai lännenfilmejä. Länsimainen viihde on iskeytynyt syvälle perinteiseen elämänmuotoon; ken siitä välittääkään.
Etelän ihmiset ja pohjoisessa asuvat suomalaiset, jotka valittavat vanhan elämänmuodon ja vanhojen tapojen katoamista arktisessa pohjolassa, unohtavat helposti erään tekijän; alkuperäisväestöön kuuluvatkin ovat ihmisiä siinä missä muut. He eivät sen paremmin kuin helsinkiläisetkään halua asua ulkona talvella kodan ahtaissa tiloissa ja kärsiä kylmyyttä ja nälkää.
Elämänmuotojen välistä eroa ei huomaa enää edes on perinteisten elinkeinojen harjoittamisessa. Perinteiset elinkeinot ovat saaneet uusia muotoja.
Lappalaisia ei ole olemassakaan.
VastaaPoistaHahaa! Suomen ja Euroopan ainoan alkuperäiskansan historia alkaa siis vuodesta 1962. Ei ihme että identiteetti vähän ahdistaa!
PoistaLappalainen on vain vanha nimitys saamelaiselle.
PoistaLappalaisen historia alkaa 1500-luvulta, sekös ei kelpaa?
PoistaMistähän löytyisi joku yhteiskuntatieteilijä, sosiologi tms., joka alkaisi tutkia tätä nahistelua. Miten tämä kaikki vaikuttaa ihmisiin, yhteisöihin, naaupuristoihin, sukulaissuhteisiin ja yleensäkin elämään ylisessä Lapissa. Mikä on Lapin tulevaisuus. Mikä on etelästä muuttaneiden asema. Miten laajennettu saamelaismääritelmä vaikuttaa käräjien toimintaan, kun nytkään ei pystytä yhdessä toimimaan. Aiheita löytisi varmaankin tohtorin väitöskirjan verran. Tällainen todistettavasti puhdasverinen ei-saamelainen voi aina lähteä pois pesueineen, eikä kukaan jää kaipaamaan. Mutta montaa etelän varista täällä tarvitaan.
VastaaPoistaEdellinen kirjoittaja kirjoittaa tunnistettavasta identiteettikriisistä. Sekin olisi varmasti ihan tutkimisen arvoinen juttu.
Mielenkiintoinen olisi myös tutkimus siitä millä tavalla yksilöön vaikutta käytännön elämässä onko saamelainen vai ei. Toisin sanoen mitä erivapauksia, taloudellisia etuuksia, statusta yms. on luvassa.
Kyllä vaikutukset ovat olemassa, mutta saamelaiskäräjät on puusilmäpolitiikallaan yksin syyllinen kun harjoittaa kulttuuri-itsehallintoa tällä tavalla. Helsingissä on parhaillaan ihmisoikeusseminaari, jossa saamelaisia on edustamassa suomalainen lakimies (häntä ei ole edelleenkään hyväksytty saamelaiseksi, sillä hän on helsinkiläinen suomalainen) Kaisa Korpijaakko-Labba, mutta millä mandaatilla? Samoin saamelaiskiistaa innokkaasti hämmentävä suomalainen professori, helsinkiläislähtöinen Pekka Sammallahti, ei häntäkään ole hyväksytty vielä saamelaiseksi vaikka hän kuinka yrittää.
VastaaPoistaKeitäs tätä soppaa hämmentää muut kuin suomalaiset!
Poistasuomalaiset kolonialistit ja valloittajat tietenkin ottaneet ja kietoneet saamelaiset pikkurillin ympäri ja vetelevät naruista.
PoistaLappalaisia on olemassa, todistetusti jo ennen kuin nykymuuttosaamelaiset ilmestyivät Suomen rajojen sisäpuolelle. Jokaisen lappalaisen paperit löytyvät Suomesta 1500-luvulta. Paikkakuntien kohdilla lukee, että seudulla oli 5 saamelaista. Ja näistä polveutuvat nykylappalaiset. Lappalainen on murresana.
VastaaPoistaMiksi meillä jotka pyrkivät "uusina" hakeutumaan äänestysluetteloon tulee olla paremmat näytöt, kuin jotka valittiin 1960 luvun saamelaistutkimuksessa mukaan. Sinne pääsi myös sellaisia joilla kieliehto ei täyttynyt, mutta joita oli aina pidetty saamelaisena. eli mukana saattoi olla sellaisia joilla ei ollut saamenkieli äidinkielenä 1850 luvun jälkeen. Koska kysely ulottui isovanhempiin saakka. Nyt 60 vuotta jälkeen tutkimuksen,kyselyn ulkopuolelle jääneiden isovanhemmat ei ylety nuin vanhoihin aikoihin, jolloin saamenkieli oli huomattavasti yleisempää koko lapin alueella. Mikäli tutkimus olisi tehty koko lapinalueella niin olisimme mukana äänestysluettelossa, ilman että nyt yritämme todistella isovanhempien äidinkieltä. Näiden jälkeläiset jotka hyväksyttiin luetteloon EI TARVITSE täyttää kieliehtoa, mutta meidän "uusien pyrkijöiden" PITÄÄ TODISTAA ISOVANHEMPIEN ÄIDINKIELEN OLLEEN SAAME.
VastaaPoistaNyt kun olen norjassa, minulla on äänestysoikeus norjan saamelaiskäräjävaaleissa, suomessa en äänestysoikeutta saanu. Tämänhetken saamelaismääritelmä norjassa on, että jos kolmessa polvessa taaksepäin on yhdellä ollut saame KOTIKIELENÄ pääsee mukaan. EI PUHUTA ÄIDINKIELESTÄ MITÄÄN. Käyhän kurkkaamassa samediggi.no valitse norja(lippu) jos et osaa saamea, klikkaa valg, sitten slik melder du deg inn i valgmantallet. Terveiset Tromsasta Arto Enojärvi
Metsä,-kalastaja ja tunturisaamelaiset ry järjestämässä seminaarissa oli mielenkiintoisia puheenvuoroja. Käytiin myös keskustelua 1962 järjestetystä pohjoismaisesta saamelaistutkimuksesta. Kyseltiin myös miksi, se oli niin suppea. Pekka Aikio käytti myös puheenvuoron asiasta ja kertoi syynä kyselyn suppeuteen varojen puute. Ja että suomessa tehty kysely onnistui eri maista parhaiten( Pekka on itse ollut mukana haastattelijana tutkimuksessa). Kenties niin, mutta ruotsissa ja norjassa tutkimus on joutunut ö mappiin. Vain suomessa se otettiin käyttöön ja onkin saanut suhteettoman suuren aseman. Tämän tutkimuksen varjolla on muut saamelaiset syrjäytetty. On saatu aikaan uusi SAAMENMAA, jolle nyt hamutaan suurta valtaa. Kuningaskunta johtaa alamaisiaan. Alamaisissakin on jo monta kerrosta.
VastaaPoistaSe että tulos oli paras,ei tarkoita että se oli hyvä.
TULOS OLI SUURKEA!
Mikä on saamelaispäättäjien moraali? Hylätä näin omaa kansaa. Se mitä Pekka on tehnyt kansallensa Klemetti jatkaa. Miten muut käräjien jäsenet voivat hyväksyä tälläistä? Missä on heidän OMATUNTO?
Saamelaiskäräjät ei ole Muonion tai Kolarin alueelta hyväksynyt yhtään hakemusta vaaliluetteloonsa.
Tässä pari esimerkkiä, mutta näitä on lukuisia
Anne Maria Annintytär Nutti s.1872 Karessuvanto, muutti Muonioon Jerisjärven saareen, opetti lapsenlapsilleen vielä saamea. Kuvitelkaa, saamelaiskäräjät vielä kehtasi hylätä tämän Saaren Maijan lasten lapsien hakemukset äänestysluetteloonsa.
Manta Heikkilä os. Suikki (Pakamanta) s.1886 Useat henkilöt ovat todistaneen Mantan saamenkieliseksi. Myös hänen poikansa(yli 80 v.)kertoi äitinsä puhuneen saamea veljensä kanssa, pojan ollessa pieni. Eihän tämä sinänsä ole mikään ihme, olihan Mantan isä vanhaa Suikin jutaavaa sukua ja äiti oli porosaamelaisia Kittejä.
Suomen ruotsalainen E. Nervander kertoo kirjassaan Matkakuvaelmia ja muistoja lapin rajoilta 1908 vierailusta Suikin perheen kodassa, Mantan isäFredrik Wilhelm Suikki valittaa Nervanderille, ette he eivät saa lukea katekismusta lapinkielellä ja rippikoulu pitää käydä vain suomenkielellä. Manta oli myös paikalla Nervanderin vierailun aikana, joka tapahtui 1900 luvun alkupuolella Kolarissa.
Saamenkielen säilymisestä Muonion ja Kolarin alueella ainakin 1950 luvulle on runsaasti todisteita. Saamelaiskäräjät ei vain hyväksy sitä tosi seikkaa. Näin saamelaiskäräjät osallistuu ihmisoikeusloukkaukseen hylkäämällä nämä saamelaiset.
Lisätietoa näistä saamelaiskäräjien hylkäämistä saamelaisista saat netistä mgdsamit.fi klikkaamalla Vellikaara Vettaisia
Terveisin Arto Enojärvi, Tromsa
Jopa on saamelaisten nokkamiehillä suuri suu. Jutuista päätellen Sajoksen alakerran luolastossa on kalustoa sen varran, että kun kärkivaunu on Sodankylässä niin viimeisiä panssareita ajetaan vasta luolasta kolonnaan.
VastaaPoistaEipä vainen, nyt taitaa ego kirjoitella nokkamiehillä katteettomia shekkejä.
... Ja muistutuksena vain, että kirveshamaran kolistaminen kilpeen (= haaste taisteluun) höystettynä rytmikkäillä "hakkaa päälle" huudoilla, ei ole saamelainen keksintö. Sitä voi kysyä RKP:n "väärteiltä". Sitä voi myös kysyä katolisilta Saksalaisilta ja Paavilta, mitä tapahtui yleensä tuon huudon jälkeen ja keitä ovat ikiaikaisesta sotahuudosta nimensaaneiden hakkapeliittojen jälkeläiset?
Sota on helpompi aloittaa kuin voittoisasti lopettaa, muistakaapa nokkamiehet se. Nimet on vekselissä, ja maksuunpanon aika tulee noilla töillä ennemmin tai myöhemmin.
Suomalainen syttyy hitaasti, ja sitten kun kuppi menee nurin niin se menee ja pysyy kanssa...
Terveisin "Saamelaisteatteria" ja Ruotsalaista eliittiä rahoittamaan kyllästynyt Suomalainen veronmaksaja.
Kovin olivat leuhkat eväät klemsulla ja kavereillaan ihmisoikeusseminaarissa. Miksei tuota vouhkaamista jo pääministeri puhalla poikki vai onko hänkin rkp:n vanki?
VastaaPoistaEssentialismi Klemetin ajaman politiikan kohdalla tarkoittaa sitä, että olisi muka jokin täydellisen saamelaisuuden ydin, joka on saavutettu etu ja joka pysyy nyt muuttuvana tilanteena. Ajatus on siinä mielessä harhaanjohtava, ettei identiteetti ole koskaan pysyvä, vaan ajassa ja paikassa muuttuva.
VastaaPoistaSamoin harhaanjohtavasti tehdään johtopäätöksiä Klemetin puheenvuoroissa ja blogissa siitä, että jotkut suvut olisivat olleet vahvempia ja siten essentialistisesti parempia saamelaisia, kun ovat pystyneet muka paremmin vastustamaan assimiloitumista eli kielenmenettämistä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, jos sukuja tarkastelee tarkemmin. Se, että kieltä ei muka voisi oppia assimilaation historian jäljiltä kuulostaa kauhealta puheelta, sillä sillä myös nykynuorten mahdollisuuksia elvyttää kieltään estetään.
Sitten on tämä saamelaisrekisteri, joka on saanut liian suuret mittakaavat. Esimerkiksi Norjassa rekisteriin ei kuulu kuin noin 13 000 saamelaista, mutta kuitenkin Norjassa puhutaan siitä että siellä olisi 50 000 saamelaista. Tässä on iso ajatteluero, joka täytyy pitää mielessä.
Ruodin Klemetin ihmisoikeusseminaarissa pitämää puhetta http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=209&Itemid=185 ja muutoinkin hänen toimintaansa saamelaiskäräjien presidenttinä aluksi:
VastaaPoista- hänen tapansa tuoda tiedonanto tekemisistään saamelaiskäräjien yleiskokoukselle on outo, sillä se esitetään, kuten yleiskokous olisi jokin yleisö, jolle esitetään hallitsijan tekemisiä. Tässä saamelaiskäräjien yleiskokouksen rooli parlamenttinä vesitetään täysin.
Sitten tähän puheeseen "Seminaarissa: Euroopan Neuvoston Ihmisoikeusvaltuutetun Suomelle antamat suositukset, niiden täytäntöönpano ja seuranta" 30.11.2012 Helsingissä:
- ensiksi puheessa viitataan siihe, että miksei Suomessa ILO169 ole toteutunut. Siinä ei esitetän kriittistä katsetta mihinkään muuhun kuin statuksettomiin saamelaisiin. Kommenttini tähän, kun syytetään ihmisryhmiä, muttei ollenkaan katsota kriittisesti parlamenteja, että mikä heidän tekemisissään on mahdollisesti sellaista, mikä voisi tätä sopua ja ratifiointia edistää. Eli esimerkiksi, miten saamelaiskäräjät on toiminut, jotta ILO 169 toteutettaisiin. Tosiasia on kuitenkin se, että saamelaiskäräjät on itse avainasemassa siinä toteutetaanko 169 vai ei. Kyseessä on 1000 ihmistä, statuksettomat saamelaiset, joita saamelaiskäräjät ei heidän saamelaisista juuristaan huolimatta ole hyväksynyt riveihinsä. Tämä 1000 ihmistä on nyt vaarantamassa koko saamelaispolitiikan ja saamelaiskäräjät on toiminnallaan saanut todelliset saamelaisviholliset liikkeelle. Eli oma politiikka on kalahtanut omaan nilkkaan.
- puheessa ei myöskään viitata siihen, että Suomi on myös saanut huomautuksen saamelaismääritelmän kapeudesta. Eli se, että Klemetin politiikka ei ole rehellista eikä ota kaikkia faktoja huomioon, vie uskottavuutta koko saamelaiskäräjiltä. Silloin hänen politiikkansa ei ole itsekriittistä eikä se perustu totuuteen. Kun puheet eivät ole totta eli ollaan epärehellisellä pohjalla, niin tämä politiikka ei kanna. Valheella on lyhyet jäljet. Kun Klemetti puhuu, ettei kieltä voi oppia, niin hänellä oli Helsinginkin delegaatiossa mukana jäseniä, jotka saamen kielen ovat oppineet koulussa, eivätkä kotona, kuten Klemetti ja Heikki Paltto painottavat, että kieli siirtyy ainoastaan kotona. Tällainen ideaalitilanne on varmasti hyvä lähtökohta, mutta sotii täysin vastaan sitä totuutta, että Suomessa saamelaiset ovat kohdanneet ISON ASSIMILAATION, jonka tuloksena suurin osa saamelaisista on menettänyt kielelliset ja kulttuuriset erityispiirteensä. Se, mitä saamelaiskäräjät tässä väittää on, ettei sellaista ole tapahtunut, on vain luonnonvalinta, kuka kielen on vapaaehtoisesti muuttanut. Näin ei ole, vaan kirkko ja koululaitos ovat systemaattisesti vallitsevan ilmapiirin ja ideologian suomina käännyttäneet saamelaisia vuosisatoja pois saamelaisuudesta. Se, mitä saamelaiskäräjät tähän vastaa on rankaisu. Se käyttää tilannetta vääjäämättömästi hyväkseen muutamien sukujen takia, eli hylkää saamensuvut riveistään käyttäen vallitsevaa historiallista tulosta hyväkseen törkeästi!
Klemetin puheenvuorossa puhutaan saamelaismääritelmän suhteen liittyvästi "saamelaisvastaisesta liikehdinnästä". Eli hän pitää niiden saamensukujen, jotka taistelevat olemassaolostaan saamelaisvastaisina. Tämä on totuutta vastaan. Nämä ihmiset ovat huolissaan identiteetistään, historiastaan, asemastaan ja oikeudestaan käyttää elinkeinojaan. Sitten lisäksi näitä ihmisiä haukutaan siitä, että he näin tekevät - eli huolehtivat omasta asemastaan maailmassa. Esimerkiksi poronhoito, saamelaiset suvut yritetään jättää rekisterisaamelaisten varjoon oletuksella, että rekisterisaamelainen on parempi poronhoitaja kuin statukseton saamelainen ja siten rekisterisaamelainen ansaitsisi paremmat olot sekä laissa että maankäytössä. Tähän keinona Klemetti käyttää argumenttia suomalainen poronhoito. Eli hän niputtaa statuksettomien saamelaisten poronhoidon suomalaiseksi.
VastaaPoista- se miten on päädytty käyttämään statuksettomista saamelaisista nimitystä suomalainen viittaa siihen, etteivät he kuulu saamelaiseen vaaliluetteloon eli he olisivat näin suomalaisia. Tämä kuitenkin kieltää heidän saamelaisen sukunsa, historiansa ja identiteettinsä ja elinkeinonsa.
Klemetin tapa puhua mustavalkoisesti on läpinäkyvää. Hän niputtaa asiat yksi yhteen. Tällainen yleistäminen on yleensä ihmisoikeusrikkomus.
VastaaPoistaKun hän analysoi, ettei ILO sopimuksesta ole levitetty oikeaa tietoa niin hän ei konkretisoi, mikä tämä väärä tieto on siten ollut. Eli hänen mielipiteitään ei perustella, eikä ne perustu totuuteen. Hän täten vähättelee statuksettomien saamelaisten huolen. Hän ei myöskään ota huomioon kuntien mielipiteitä ja näin jatkaa vesittämästä omaa politiikkaansa. Ilman yhteistyötä ja konsensusta politiikka ei toimi. Riitelemällä ei asiat etene.
- hän käyttää suuria metaforia, joista tulee vain kiusallinen olo "tyhjillä uhkakuvilla uhkailu kautta historian".
- kirjeestä paistaa se suuri ahneus, koska puhutaan että ei rekisterisaamelaiset halua itselleen kuin ne 98 prosenttia valtionmaista, ettei tästä nyt mitään seuraa statuksettomille saamelaisille... Joopa joo! Niin juuri, ei varmaakaan. Siitähän se riemu syntyisi, kun klemu kavereineen pääsisi rälläämään yksin statuksettomien saamelaisten maille. Klemuha on uinut metsähallituksen sydämeen, eli siellä asiat etenee kovinkin helposti.
- poronhoitolain avaaminen on erittäin vaarallista, sillä sillä klemun porukka on ajamassa statuksettomat saamelaiset pois poronhoidosta monilla tavoilla, joista on olemassa konkreettisia todistuksia.
Syytökset siitä, että statuksettomat alkavat hajottaa saamelaisyhteistöä eivät pidä paikkaansa, siitä ei ole mitään merkkejä olemassa. Ainoat merkit ovat, että statuksettomat elvyttävät kieltä ja kulttuuria.
Nykykeskustelu on sen tulosta, mihin saamelaiskäräjät tätä on vienyt. Eli maailma alkaa toimia siten kuin puhutaan. Saamelaiskäräjät on itse toiminnallaan tuottanut ryhmän "statuksettomat saamelaiset". Jos tätä ryhmää ei olisi tuotettu, niin nykyään voitaisiin edistää saamelaisuutta eri lähtökohdista.
Tämä "hajottaa" tarkoittaa vain sitä, että Klemetti Näkkäläjärvi pelkää menettävänsä valtansa Statuksettomille suvuille.
Tässä on kyse vallanhimosta.
Siitä himosta, että porosuvut saisivat hallita laidunmaita yksin.
Mistään muusta tässä ei ole kyse kuin porolaidunmaariidasta, joka on viety saamelaiskäräjien etukamariin. Ja vallanhimoiset johtajat johtaa tätä porolaidunmaariitaa ja ovat naamioineet sen "etniseksi" riidaksi. ERITTÄIN OVELAA!
Lopuksi Klemu vaatii suoraselkäisyyttä.. Niin keneltä? Statuksettomilta saamelaisilta, että he hylkäisivät identiteettinsä ja taipuisivat hänen tahtoonsa?
VastaaPoistaTuohan oli vitsi koko Klemetin puhe. Mutta se ei ole vitsi, kun kerroin edellä Muonion ja Kolarin ja myös muullaa ei saamelaisalueella eläneistä porosaamelaissuvuista, joiden saamenkieli säilyi vielä pitkälle 1900 lukua, mutta heitä Klemetin klaani ei ole hyväksynyt joukkoihinsa. Minkä vuoksi? Eikö kaikki saamelaiset ole saman arvoisia? Hämmästyttää kummastuttaa Klemetin puheet ja teot. Hyvät ihmiset lukekaa monipuolisesti lapin historiaa sekä uutta kirjallisuutta. Lappi on laaja maa, jokaisella alueella on oma historiansa. Myös niinkutsutulla saamelaisalueella jonka historia ulottuu jopa 1900 luvun loppupuolille. Arto Enojärvi Tromsa
VastaaPoistaSiis statukseton saamelainen,joka tuntee olevansa saamelainen kaikesta huolimatta.Kuka sen tekee tyhjäksi ts. olemattomaksi? Kysyn vaan?
VastaaPoistaSaamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi pitää kiinni näkemyksestä, jonka mukaan vaaliluetteloon pääsyä ei nykyisin tulkita liian tiukasti.
VastaaPoistaHän epäilee, että kriteerien löysentäminen toisi valtavasti uusia halukkaita äänestäjiä.
"Lähes kaikilla Lapissa asuvilla on saamelaisia sukujuuria. Nykyinen laki rajaa oikein saamelaisten joukon. Emme voi avata äänioikeutta tämän enempää."
"Yhteisö ei hyväksyisi tulkinnan laajentamista. Tavoitteena ei ole, että saamelaisia olisi mahdollisimman paljon", Näkkäläjärvi sanoo.
Tämä kaikki, mitä Näkkäläjärvi sanoo ei pidä paikkaansa.
Mikä on siis tavoite? Mahdollisimman vähän? Vain muutaman suvun etuoikeutettu joukko? Yhteisö? eli siis em. etuoikeutettujen joukko? Miten niin rajaa "oikein"?
VastaaPoistaMiksi Klemetti jatkuvasti ilmoittaa, että saamelaisia on yli 10.000 kun äänioikeutettuja on 5.400? jos alaikäiset( sikäli kun he ovat luvuissa mukana), joita ei voi olle enempää kuin 1/3 jää jäljelle vielä reilusti yli 1000 saamelaista, jotka eivät ole rekisterissä? Keitä he ovat? Niitä, joiden hakemus on hylätty? Kaiken järjen mukaan nämä 1000 saamelaisen tulisi saada vaaliluetteloon. Muutoin saamelaiskäräjien ei voida katsoa edustavan kaikkia saamelaisia, kuten Klemetti aina painottaa. Se edustaa vain muutamia sukuja ja vain nimeksi muita. Kun vielä vain puolet vaaliluettelossa olevista äänestää (ehkeivät katso saamelaiskäräjien toiminnan ajavan heidän etujaan tai edustavan oikeaa saamelaisuuta) on saamelaiskäräjien "edustavuus" kyseenalainen.
"Kaikki ovat nyt änkeämässä saamelaisiksi VAIN saadakseen siitä hyötyä. Mistä se identiteetti muka nyt on löytynyt!"
VastaaPoistaSilloin aikanaanhan suurin osa tekeytyi suomalaisiksi eivätkä puhua pukahtaneet juuristaan, koska siitä oli hyötyä ja korkempi sosiaalinen asema.
Identiteetin muodostuminen on monimutkainen asia, mutta en minä sitä pahana pidä, että metsäsaamelaiset ja muut syrjityt uskaltavat nyt puhua asiasta.
On todella hieno juttu, että saamelaiset uskaltavat tunnustaa juurensa. Se on sen merkki, että ajat ovat muuttuneet paremmiksi. Ja ne saamelainen vaaliluettelon eliitti, poliitikot, professorit, tutkijat, opettajat, toimittajat, lakimiehet ja muut parempiosaiset, saisitte hävetä kun olette niin suvaitsemattomia. Teidän tulisi yhteiskunnan valtaa käyttävänä joukkona huolehtia koko kansanne hyvinvoinnista. Nyt uhkaatte jättää sellaisen osan kansasta, joka on syrjäytynyt ja vailla kansalaisoikeuksia saamelaisen yhteisön ulkopuolelle. Tätä saatte katua ja hävetä, sillä niin iso ihmisoikeusrikkomus tämä on. Yhteisön ulkopuolelle tippuminen on juuri sitä syrjäytymistä, mikä on taakka ihmisille. Se tarkoittaa monia asioita, työttömyyttä, köyhyyttä ja ainaista pelkoa omasta taloudellisesta ja henkisestä pärjäämisestä. Loputtoman kaunan kylväminen kansan alimpaan riviin on edesvastuutonta. Tällä ryhmällä saamelaisia ei useinkaan ole keinoja käsitellä näitä asioita, vaan jäädään junnaamaan paikalleen. Siksi eliitillä on suuri vastuu: näyttää se tie, jota pitkin tulee kulkea.
VastaaPoistaOn valitetttavaa, ettei Klemetti Näkkäläjärvi joukkoineen kykene vuoropuheluun muiden eli"toisten" kanssa. Saamelaisyhteisöä ollaan viemässä kohti nykyistäkin sulkeutunempaa yhteisöä. Hyvin tiiviissä itseriittoisessa yksinvaltaisessa tai oligarkisessa ja suvaitsemattomassa sulkeutuneessa yhteisössä muhivat epäterveet ilmiöt, jotka koituvat myös yhteisöjen kohtaloksi.
VastaaPoistaKlemetti Näkkäläjärven tavoite "puhtaasta" eli monokulttuuriesta näkkäläjärveläisestä saamelaisyhteisöstä toteuttaa samalla myös määrällisen tavoitteen, mahdollisimman vähän saamelaisia jakamassa "hyvää". Sellaisen kulttuurin "kukoistus" jää lyhyeksi ja se tukehtuu omaan "puhtauteensa".
Kun Klemetti haluaa kieltää "muita" sanomasta yhtään mitään saamelaisasioista silloikin kun ne koskevat näiden "muiden" oikeuksia. Kun hänen tiedottamisensa yksipuolisuus vääristää totuutta. Hänen ristiriitaisista puheistaan ja toiminnastaan näkee selvästi, että pyrkimykset ja tavoitteet ovat ilmiselvästi toiset kuin julkilausutut "ei keneltäkään pois" -vakuuttelut.
Se,ettei uskaltaudu avoimeen tai edes minkäänlaiseen vuoropuheluun "muiden" kanssa, osoittaa, ettei itsekään usko toimintansa ja tavoitteidensa kestävän päivänvaloa ja toisaalta sen, että "saamelaisyhteisöä" ollaan rakentamassa suljetuksi pieneksi yhteisöksi, jossa vallitsee vain yksi totuus. On näitä nähty, ja niiden ankeita kohtaloita.
Metsäsaamelaiset ovat keskiössä, kun luetaan nykyisen Suomen alueen saamelaishistoriaa.Tulipa mieleeni Olaus Sirma Sodankylän Orajärveltä lähtöjään.Metsäsaamelaisia HERRA GABRIEL TUDERUS kepitti oikeaan uskoon.Ja metsäsaamelaisten toimeentulo tuli monesta lähteestä: kaloista,marjoista,peuroista,riistalinnuista mm.He hyödynsivät luontoa kestävällä tavalla.Olen ylpeä,että saan kuulua heihin.
VastaaPoistaKlemetti Näkkäläjärven viimeisimmästä blogista:
VastaaPoista"Ministeri sanoi selvästi, että Suomessa tulee turvata saamelaisten perinteiset oikeudet poronhoitoon vähintäänkin valtion mailla saamelaisten kotiseudulla. Tuomioja painotti, että nyt on aika antaa erityisoikeudet saamelaisille liittymällä ILO 169-sopimukseen."
Äkkiseltään vaikuttaa, että se on paljon enemmän kuin Klemetti on koskaan uneksinutkaan! Sanatarkasti luettuna se tarkoittaa, että
- saamelaisten perinteiset oikeudet poronhoitoon : saamelaisilla ei Suomessa ole ollut mitään perinteisiä erillisä oikeuksia tai yksinomaista oikeutta poronhoitoon. Ajatus on tyhjä.
- vähintäänkin valtion mailla: tuskin ministeri tarkoitti, että oikeuksien tulisi käsittää myös yksityiset maat.
- saamelaisten kotiseudulla: eli ei kotiseutualueella, vaan kaikkien saamelaisten kotiseudulla.
- että nyt on aika antaa saamelaisille erityisoikeudet: siis mitkä erityisoikeudet suhteessa muuhun väestöön? Eihän Klemettikään ole sellaista vaatinut tai ainakin kieltää saamelaisten oikeuksien toteuttamisen mitenkään koskevan muiden oikeuksia.
Jos ministeri on sanonut niin kuin Klemetti väittää, se voidaan tulkita myös niin, että hän on tarkoittanut kaikkia saamelaisia ei ainoastaan rekisterisaamelaisia eikä vain kotiseutualuella.
Hyvä hyvä! laajennetaan saamelaismääritelmää ja ulotetaan sopimus koskemaan poronhoitoa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
Mitä mahtoi ministeri sanoa? Sanoiko sanatarkasti niin kuin Klemetti on blogissaan kirjoittanut?
Kyllähän Tuomioja noin sanaili. Ohessa hänen puheensa lopussa ollut saamelaisia koskeva osio:
Poista"Suomi on ollut viime vuosien aikana usein kansainvälisen kritiikin kohteena mitä tulee ainoan alkuperäisväestömme saamelaisten asemaan. Myös IOV on ottanut yhdeksi keskeiseksi kohteekseen alkuperäisväestön saamelaisten oikeudet.
Hallituskauden aikana tavoitteena on ratifioida ILOn alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus 169. IOV kannanotto ratifioinnin suhteen on selkeä: on korkea aika tunnustaa saamelaisten nautintaoikeudet maihinsa ja harjoittaa poronhoitoa heille kuuluvaan perinteiseen tapaan. IOV viittaa kannassaan myös metsähallituksen uudistamiseen. Tähän liittyvä uudistus voi vaikuttaa asian kansalliseen ratkaisemiseen ja tätäkin tulee tutkia.
On aika siirtyä Suomessakin ajattelemaan asiaa alkuperäisväestön ja sen perinteisten oikeuksien kannalta. Tarvitaan positiivista syrjimistä eli saamelaisten perinteisten oikeuksien erityissuojelua. Mielestäni tämä voidaan parhaiten saavuttaa antamalla saamelaisille perustuslaintasoinen turva alkuperäisväestönä harjoittaa poronhoitoa vähintään valtion mailla. Perustuslain 17§ säännös saamelaisten omasta kielestä ja kulttuurista alkuperäiskansana vaatii jatkotoimia.
Poronhoidon tilasta Pohjois- ja Itä-Suomessa käydään jatkuvaa keskustelua, myös sen kestävyydestä. On kuitenkin aika antaa saamelaisille erityisoikeudet tässä suhteessa. Tämä saavutetaan liittymällä ILO 169 alkuperäisväestöjä ja heimokansoja koskevaan yleissopimukseen sekä säätämällä tarvittavat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön."
Klemetti Näkkäläjärven blogista:
VastaaPoista(Ihmisoikeusseminaarissa30.11.2012)
"Magga kertoi, että pelkästään saamen kielen osaaminen ei tee kenestäkään saamelaista, vaan kulttuuriin tulee kasvaa saamelaiskulttuurinmukaisessa ja saamenkielisessä ympäristössä."
Olen samaa mieltä, ettei pelkkä kielen osaaminen tee kenestäkään saamelaista. Itse elämä ei kuitenkaan taivu dikotomisiin jakoihin. On esimerkkejä kulttuurin säilyttämisestä vaikka kieli on vaihtunut. Pitääkö sulkea ulos yhteisöstä ne joilla on läheinen yhteys kulttuuriin, mutta eivät ole kasvaneet kieliyhteisössä? Missä on raja? Tai evätä mahdollisuus saamelaisista polveutuvilta kielen oppimisen jälkeenkin oikeus saamelaisuuteen? Tarkoittako tämä kielen ja kulttuurin elvyttämisen kieltoa.
Säädettäköön saamelaiskäräjien kulttuuri-itsehallintolakiin, että suomen tai jonkun muun kielen oppineet menettävät saamelaisuutensa, ja että saamelaiseksi katsotaan vain se joka on käynyt saamelaiskäräjien hyväksymän saamenkielisen koulun ja suorittanut jatko-opiskelun saamenkielellä eikä ole asunut muussa kuin saamenkielisessä ympäristössä eikä puhu muuta kuin saamea?
Jos Maggan väite pitäisi paikkansa ei Suomessa olisi yhtäkään aikuista saamelaista.
Jos hyväksyttäisiin em. väite, tulisi kaikilta nykyrekisterisaamelaisten jälkeläisiltä peruuttaa "saamelaisuus".
Onko kasvettava täysin saamenkielisessä tynnyrissä siihen asti kunnes kulttuuri on täysin omaksuttu?
Ilmeisesti Ulla Maggakin tavoittelee aidoin eristettyä saamelaisreservaattia vailla mitään yhteyksiä ulkomaailmaan.
Kun huolettomasti heittelee jyrkkiä ja ehdottomia väitteitä esimerkiksi ihmisoikeusseminaarissa, olisi hyvä jos edes vähän harkitsisi, mihin moiset väitteet johtavat ja miten niitä tulkitaan.
Maggan väitteistä muodostuu kuva, joka on ahdistavin saamelaisille itselleen.
Jaa,unohtuipa tärkeä ja yhteisöllinen siidajärjestelmä, jota ei ollut suurporomiehillä,mutta metsäsaamelaisilla kyllä.
VastaaPoistaKirjoittanut Veli-Pekka Lehtola:
VastaaPoista"Vanha saamelainen yhteiskunta
Perinteinen siida- eli lapinkyläjärjestelmä muodostaa saamelaisen yhteiskunnan perusmallin. Se oli kuitenkin organisoitunut yhteiskunta, jonka oikeudet esimerkiksi Ruotsin kruunu tunnusti 1700-luvun alkupuoliskolle saakka. Perinteinen saamelainen yhteiskunta oli koko Pohjois-Fennoskandian ylitse levittäytyvä lapinkylien verkosto. Kukin lapinkylä eli siida omisti tietyn alueen, joka oli yleensä rajoiltaan tarkasti määritelty. Käsitys "kuljeskelevista lappalaisista" on siis virheellinen: saamelaiset olivat elämäntavoiltaan liikkuvia, mutta vain oman, tarkasti määritellyn alueensa puitteissa. Siida oli sekä kyläyhteisö, joka huolehti kylän toiminnoista, että alue, johon tällä yhteisöllä oli käyttöoikeus. Siidan yhteiset maat ja vedet oli jaettu nautinta-alueiksi kullekin suvulle ja perheelle, joiden nautinta oli toiset poissulkeva oikeus. Muilla ei ollut asiaa perheen tai suvun alueille muuten kuin naimakauppojen tai myymisen kautta. Aluehallinnosta määräsivät erityiset kotakäräjät. Se oli kylän keskeinen hallintoelin, joka määritteli ja valvoi nautinta-alueita, määräsi oikeudenkäytöstä, hoiti hallintoasiat ja muita yhteisiä asioita, kuten vahvisti avioliitot ja hyväksyi uudet jäsenet. Kaikilla kyläläisillä oli äänioikeus. Metsäsaamelaisen siidan toiminta perustui vuotuiskiertoon. Suvut ja perheet olivat keväästä syksyyn omilla alueillaan, joissa ne muuttivat paikkoja kalastuksen ja metsästyksen tarpeiden mukaan asumuksesta toiseen. Sydäntalveksi kokoonnuttiin yhteiseen talvikylään, johon myös kauppiaat, veronkantajat ja papit tiesivät tulla. Metsäsaamelainen monitalous perustui erilaisten toimeentulolähteiden - järvikalastuksen, peuranpyynnin, linnustuksen, merikalastuksen, marjastuksen ja keräilyn - herkkävaraiseen hyödyntämiseen."
http://www.galdu.org/web/index.php?sladja=25&vuolitsladja=11&vuolitvuolitsladja=3&giella1=spa
"Suomen puolella ns. lappalaiskiista on perustunut suomalaisten maanomistajien pelkoon valtionmaiden siirtymisestä saamelaisten hallintaan."
Joko Veli-Pekka ei tunne tai halua tuntea todellista syytä. Kyse ei ole suomalaisista maanomistajista, vaan vanhan lapinkylän järjestelmän ihmisistä. Kovaa valhetta levitetään professorienkin toimesta. Onko kukaan koskaan keskustellut hänen kanssaan, että tietääkö hän metsäsaamelaisten lapinkyläläisten todellisen tilanteen?
Noita V-P:n juttuja kyllä ihmetellään ihan laajemminkin. Olisiko sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella kyykkii?
PoistaKyllä mielestäni ihmisoikeusseminaarissa Klemetin klaani laukoi sellaisia turhuuksia, että siinä Suomen valtaapitävät ihmiset naamat vaivautuneina näkivät, mistä on kyse. Kyse on oman suvun edun tavoittelusta. Ihmisiä on järjestelmällisesti sahattu linssiin. Kulisseissa viety tätä saamelaisuuden ilosanomaa ja samalla valmisteltu sellaisia hankkeita ihmisten selän takana, että lapinkyläläiset menettäisivät kaikki kansalaisoikeutensa. Kun katsoo Klemetin tapaamisia, niin kaikissa hän valmistelee tätä yhtä ja samaa asiaa: lapinkyläläisten pään menoksi lakihankkeita ja aloitteita ja valituksia. Viimeisin tämä hanke ottaa Morottajilta saamelaisen suvun oikeutus pois.
VastaaPoistaMiten se vanha viisaus sanookaan: Valta turmelee...EHDOTON VALTA EHDOTTOMASTI.Kuka valtaa on maistanut,pitää siitä kynsin hampain kiinni.Olla kuin Isä Jumala ikään:jakaa ihmisiä vuohiin ja lampaisiin...
VastaaPoistaSaamelainen klaani on ottanut varsinaiset heimoaseet käyttöön, jolla se pääsee lapinkylän ytimeen: kielen ja kulttuurin. Näin lapinkyläläiset jäävät perintöä vaille.
VastaaPoistaNyt on kyllä Pekka Aikion, ja Nilsun ja Risten Raunan sukuineen sekä Sammallahen ja Hyvärisen suomalaisten apureiden RPK:neen paras luovuttaa ja jättää kenttä uusien nuorempien tuulien armoille! Jospa he rakentavat uuden sovinnollisen saamelaisen yhteiskunnan uudelle vuosituhannelle! Uusi viisas aika koittakoon.
VastaaPoistaPerustelen täällä miksei saamelaisuutta voida määritellä geeneistä:
VastaaPoistahttp://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127036-uuslappalaiset-iii-nakyyko-saamelaisuus-geeneista
Olen samaa mieltä kanssasi, ettei "saamelaisuutta" voi määritellä geeneistä.
PoistaMutta
- ei ole olemassa eikä ole ollut olemassa "yhtä saamen kansaa".Se on poliittinen konstruktio. Suomessakin on kolme saamensukuista kansaa, joilla kullakin on oma kieli ja kulttuuri.
- saamelaiskäräjien määrittelemät "saamen kansa" ja "saamelaisuus" ovat konstruktioita eivätkä vastaa todellisuutta. Iso osa saamelaisista ei identifioidu siihen saamelaiskulttuuriin, jonka samelaiskäräjät on määritellyt ainoaksi "viralliseksi ja aidoksi saamelaisuudeksi ja saamelaiskulttuuriksi".
He ovat silti saamelaisia.
- asiakirjoista ja historiatiedoista voidaan todeta heidän polveutuvan ylimuistoisina aikoina alueella asuneista saamelaisista
eli polveutuvat alkuperäisistä asukkaista. Monet heistä harjoittavat ammatikseen saamelaisten esi-isiensä perinteisiä tai niihin liittyviä elinkeinoja jo 15 polvessa. Mihin heidän kulttuurinen kompetenssinsa olisi kadonnut?
-On kyseenalaista voidaanko sk:n nykyjohdon ja heidän määrittelemänsä (vaaliluetteloon hyväksytyt) katsoa edustavan kaikkia saamelaisia.
On myös kyseenalaista Kuinka "puhdasta" ja "alkuperäista saamelaisuutta" sk edustaa, koska koskaan ei ole ollut olemassa "yhtä saamenkansaa" eikä yhtä kulttuuria. Tänä päivänä saamelaisuus elää monissa muodoissa, vaikka sk on sitä tiettyyn muottiin tunkemassa.
Sk:n nykyjohdon määrittelemä saamelaisuus "saamen kansa" on syntyjään poliittinen ja nykyään valtapoliittinen käsite.
Enpä usko, että yhdellä tieteellisellä määritelmällä voidaan ilmaista mitä "saamelaisuus" on. Vielä vähemmän uskon, että löytyisi määritelmä, josta saamelaiset itsekään pääsisivät yksimielisyyteen.
Kaikki saamelaisuuden määritelmät ovat konstruktioita, niin kuin muutkin määritelmät. Niitä voi kukin käyttää omiin tarkoituksiinsa.
erittäin hyvä pointti, ehkä Scheinin on kiinnostunut sähköpostikirjeenvaihdosta, toki jos et edusta aitolappalaista, niin vastausprosenttk voi olla nolla.
VastaaPoista