Saamelaiskäräjien hallitus päätti tällä viikolla (7.11.12) vaatia korkeinta hallinto-oikeutta (KHO) purkamaan viime vuoden syksyllä (26.9.11) tekemänsä päätökset, joilla se määräsi neljä inarinsaamelaista henkilöä sisällytettäviksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon eli kumosi käräjien vaalilautakunnan ja -hallituksen hylkäävät päätökset.
KHO:n päätöksistä syntyi melkoinen poru ja niistä on vedottu
YK:ta myöten. Voisi kiteyttäen ja käräjien entisen lakimiessihteerin Heikki J. Hyvärisen purkauksiin vedoten
lausua, että saamelaisjohdon subjektiivista oikeutta valita kansansa loukattiin
verisesti tuomalla äänioikeuden piiriin henkilöitä, jotka tuossa joukossa oli ehditty
määritellä ”saamelaisten vihollisiksi”. Tuon leiman saaminen on tapahtunut
yleensäkin herkästi, etenkin kun moiseen yleistämiseen ei ole ollut
oikeusviranomaisillakaan hampaita tai halua puuttua – etteivät itse
leimautuisi.
Saamelaiskäräjät hakee päätösten purkua ”saamelaisten yleisen
edun ja vaaliluettelon luotettavuuden turvaamisen vuoksi”. Purkuvaatimus
perustetaan myös hallintokäyttölain 63. pykälään, jossa säädetään
purkuperusteista. Sellaisiksi esitetään, että päätökset ”perustuvat lain
väärään soveltamiseen, erehdykseen ja että asiassa on saatu uusi selvitys”.
Saamelaiskäräjien hallitus nojaa lainkäytön
emeritusprofessori Jyrki Virolaiselta
tilattuun asiantuntijalausuntoon, jonka sisällöstä minulla ei ole tarkempaa
tietoa. Vaikka Virolainen on muun muassa
ahkera blogisti ja kritisoinut vanhoista taustoistaan ammentaen paljonkin
suomalaista oikeuskäytäntöä sen korkeimmilla tasoilla, en ole löytänyt häneltä
aiemmin juurikaan saamelaishallintoon ja saamelaisuuteen keskittyviä kirjoituksia.
Varmaan niitä jossain lienee.
”Jos jäätäisiin Niinistön tavoin odottelemaan, että Suomessa päästäisiin täydelliseen yksimielisyyteen siitä, ketkä kuuluvat alkuperäisväestöön ja ketkä eivät, ei sopimusta olisi luultavasti mahdollista ratifioida milloinkaan”, on Virolainen kommentoinut viimeksi blogissaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön kriittistä kantaa ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin saamelaiskäräjien johdon edellyttämällä tavalla.
Kun KHO ratkaisuissaan tulkitsi saamelaismääritelmää aiemmista
tulkinnoista poiketen antamalla enemmän painoarvoa polveutumiselle ja henkilön
samastumiselle saamelaiseksi, katsoo käräjäjohto tuon tulkinnan perustuneen
YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean vanhentuneeseen, vuonna 2009 annettuun
suositukseen. Silloin ja jo aiemmin kyseinen komitea oli huomauttanut Suomea
liian suppeasta saamelaismääritelmästä, jota se nyt siis jälleen kannattaisi.
Nyt komitea on saatu huomauttamaan Suomea siitä, että saamelaiskäräjien
vaaliluetteloa täydennettäessä ei annettu riittävästi painoarvoa saamelaisten
itsemääräämisoikeudelle eli tässä tapauksessa oikeudelle keitä he (käräjien
johto) hyväksyvät saamelaisiksi ja keitä ei.
Käräjien hallituksen mielestä KHO:n päätöksissä ei ole noudatettu
myöskään Suomen ratifioiman YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan
yleissopimuksen ja YK:n alkuperäiskansajulistuksen velvoitteita saamelaisten
itsemääräämisoikeudesta - ja niin edelleen.
Ja vielä: Käräjien hallituksen mukaan KHO:n päätökset
perustuivat lisäksi puutteellisiin todisteisiin kyseisten henkilöiden
esivanhempien saamen kielen taidosta ja samastumisesta saamelaiskulttuuriin.
On mielenkiintoista nähdä johtaako saamelaiskäräjien
hallituksen vaatimus mihin tai minkäänlaisiin reagointeihin KHO:n taholta.
Kyseessä on sentään sen vuosikirjapäätös, jota ei liene tehty ihan noin heppoisin
perustein kuin mitä käräjien tiedotteesta voisi päätellä.
Muutamien näkemieni juridiikan tuntijoiden näkemysten
perusteella voitaneen seurata, millaisen asianosaisuuden saamelaiskäräjät voisi
näiden neljän inarinsaamelaisen henkilön identiteetin kyseenalaistamisessa
yleensäkään saada ja voidaanko henkilöitä koskeva oikeuden päätös tällaisessa ihmisoikeustapauksessa
kyseenalaistaa tavallaan heitä vastaan ja ikään kuin ulkoa päin.
Ainoa tässä vaiheessa kyseeseen tuleva peruste päätösten
purun arvioinnille voisi olla kai prosessivirhe, olen nähnyt arvioitavan.
Saamelaiskäräjien johdon uusin rypistys nostaa joka
tapauksessa yhä selvemmin - jos mahdollista - esille sen tavoitteet rajata
Suomen alkuperäiskansa-asia oman pienen piirinsä pyöritettäväksi. Aivan viime käden
tietojen perusteella tuo tavoite saattaa olla luisumassa Klemetti Näkkäläjärven ja kumppanien käsistä ja jos he tämän jo
tiedostavat, kyseessä on enää poliittisen profiilin pelastaminen.
Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli tietääkseni tätä
KHO-vaatimusta sikäli vajaalukuisena, että hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ei ollut paikalla.
Kokoukseen ei kaiketi voinut osallistua enää myöskään Yle Saamen päällikkönä jo
työskentelevä Pirita Näkkäläjärvi,
jonka mahdollista varahenkilöä en tiedä.
Kun saamelaiskäräjien hallitus teki 27.9.12
periaatepäätöksen KHO-purkuvaatimukseen ryhtymisestä, kolttasaamelainen Tiina
Sanila-Aikio jätti asiassa eriävän mielipiteen.
Veikko
Kiitän Veikkoa jälleen ytimekkäästä kirjoituksesta, joka tällä kertaa koskee saamelaiskäräjien hakemusta KHO:lle, että se purkaisi vuosi sitten tekemänsä päätöksen näiden neljän Inarin vanhimmista lappalaissuvuista polveutuvan henkilön merkitsemistä saamelaisrekisteriin.
VastaaPoistaTuntuu erikoiselta se, että tutkija taustan omaava puheenjohtaja itse on tässä hankkeessa puuhamiehenä, vaikka se koskee konkreettisesti hänen omia verisukulaisiaan.
Selvästi näkee miten hankkeella yritetään KHO:n avulla päästä siihen, ettei saamelaiskäräjien itsensä tarvitsi noudattaa alkuperäiskansaan kuuluvien ihmisten rekisteröinnissä itseidentifikaatiota ja yhtäjaksoista polveutumista. Nehän ovat kuitenkin nimenomaan ILO-sopimuksen keskeisiä kriteereitä, joiden pohjalta jokainen voi vapaasti hakeutua kyseiseen alkuperäisväestöön. Sitä ei voi mikään saamelaiskäräjien kaltainen poliittinen elin estää tai rajoittaa.
Se merkitsisi samalla myös saamelaisten ja lappalaisten yhteisen historian ja kieltämistä.
Poliitikko/tutkija, joka ei käytä uusimpia tutkimukstuloksia poliittisten kantojen määrittelyssä ottaa suuren riskin. Odottaisi, että tutkija//poliitikko Näkkäläjärven on joka tapauksessa etsittävä vastaus klassiseen kysymykseen, mitä hän tietää lappalaisista, joiden kuulumista alkuperäsiväestöön hän yrittää mitä kummallisimmin selityksin kieltää. Saamelaissuuden ja lappalaisuuden eroa on vaikea muutoin havaita kuin vanhempien ja isovanhempien puhuman kielen etäisyydestä. Muuten päivittäin arkitodellisuudessa ollaan hyvinkin paljon tekemisissä keskenään. Miksi tämän tosiasian tunnustaminen näyttää olevan niin ylivoimaisen vaikeaa?
Viimeisimmät tutkimustulokset antavat totuudenmukaisen kuvan siitä miten lappalaiset ovat olleet tärkein osa Lapin alkuperäiskansan muodostuksessa, jolle tosiasialle saamelaiskäräjien puheenjohtaja ei poliittisista syistä halua millään hyväksyä. Historian metodiopin eräs keskeinen väite on, että yksittäisen kertomuksen yksittäisen lähdearvo kasvaa jos sitä tukevat muut riippumattomat lähteet. Lappalaisten osoittamisessa alkuperäisväestöksi on juuri näin. Joten hänen verisukulaisia -lappalaisia- vähättelevät kannanotot osoittavat etteivät ne ole lainkaan yhdenmukaisia uusimman riippumattoman tutkimuksen tuottaman tiedon kanssa (Enbuske). On siinä KHO:la miettimistä, että mitä se ILO-sopimuksen tarkoittama alkuperäiskansa oikein tarkoittaa?
Onneksi tällä kertaa KHO:n tulkintaa tulevat auttamaan tohtoreiden Tanja Joonan ja Erika Sarivaaran väitöskirjat.
Jouni Kitti
Kun seuraa tätä lappalainen-saamelainen kädenvääntöä,tulee mieleen,että tulokkaat Ruotsista ja Norjasta ovat oikeaa alkuperäisväestöä Inarissa ja Vuotsossa.He ovat oikeutettuja saamenkielen perusteella syrjäyttämään ja mitätöimään täällä satoja vuosia asuneiden ihmisten oikeudet esi-isiensä maihin.Ei historiaa voi mielestäni sivuuttaa olan kohautuksella.Presidentti Sauli Niinistö tuntee nämä historialliset tosi asiat ja oikeusoppineena haluaa parempia selvityksiä alkuperäisväestöstä ennen kuin ILO169 mennään ja ratifioidaan.Mitenkähän asiat todella menevät?
VastaaPoistaOn kummallinen väite, että saamelainen on saamenkielinen saamelainen ja suomenkielinen saamelainen on lantalainen. Ojasta allikkoon Lemetti, nyt on mennyt aika pitkälle kaikki nämä tulkinnat. Tuhoat saamelaisuuden.
VastaaPoistaHäpeän tuollaista saamelaispolitiikkaa.
Ahneus on tainnut matkan varrella iskeä.
Sanoudun irti.
Kiitos Jouni Kitti.
VastaaPoistaSulauttamisen historiasta on olemassa dokumentti, joka todistaa voimakeinoista joita käytetty.
Ur Skankes Epitome ina äfven meddelas följande passtis ur Thomas von Westens fullmakt och instruktion för Kjeld Stub och Jens Blok att vara missionärer, dat. Kyllefjord den 17 juli 1716.
Finnernes vildfarelser ere nu aabenbarede, som:
deres afguder, som omgaaes med dem, og ere intet andet end djevler, Noide-gadser, Tonto, Stallo, Juule-gadser, Jamikstaller, Wuocko, Passe-Olmai, og andre.
deres afgudiske offringer, blood-stenkelser, Liotmora, tilbedelser.
deres hellige fjelde og hellige Söer, som ingen Qvinde maa see til.
deres forbandede Trold-mæsser.
deres fordömmelige Runen og bönner til djevelen selv.
deres Trold-daab og gien-daab for Sygdommes skjyld, og for Noide-konst at naae.
deres gand-skjyden, gand-fluer, og gand-stav.
deres Rune-bommer, Noidiske Spaadomme og gienviisninger.
deres selv-giorte hellige dage, som Torsdag og gamle Juledage.
deres bedragelige Syene og Aabenbarelser.
deres vantroo om Sviin, at mand ikke maa æde dem, fordi de ere Runerens heste.
deres vederstyggelige maade at frie paa, uævnlig, ved brænde-viins umaadelige drikken, og at kjöbe bruden.
deres overmaadige drukkenskab, og helst naar de skulle gaae til Kirke og Guds bord.
deres forargelige börne-tugt, at de lærer sine börn utugtig tale og, rune-juogen, ifra de först begynde at tale, tillade börn at raade sig selv, og aldrig straffer dem, hvorfore börn ere gierne Forældre ulydige; men ded værste er, at mange sette deres börn i Skole til fjelds hos Troldmæstere.
deres ublue tale, uhöflige omgiængelse, uskikkelighed naar de faae mad, den de sjelden velsigner.
Qvindernes herredömme og tyrannie over deres mænd.
Manges forpagtninger med Satan, at de have givet ham deres Sjæle bort, og mand kand ikke snart opregne alle deres ugudeligheder.
Ja de har giort vore Kirker selv til afguder, hvilke de raabe paa i deres Sygdomme
J viide af
deres afgudiske löfter.
deres Reyser i Aanden, som de kalder dem.
deres superstitieuse björne-becrravelse.
utugtige ord ved kugle-stöbninger.
deres hofmodige tanker om dem og deres forfedre, at de ere alleene viise og Engler behagelige.
Olipa Lemulla näsäviisaita kommentteja uusissa blogikirjoituksissa.. Taisi haukkua tahon jos toisen, mutta ylisti oikeusministeriä maasta taivaaseen. Hänhän on paljon vartinaja, häntähän kannattaa hännystellä. Jospa se RKP siitä pelastaisi maailman.
VastaaPoistaNorjassa kunnat tekivät topin sikäläisten maanvaltaajien pyrkimyksistä kun sielläkin yritettiin vastaavaa ILO vetoa Kuntien pitää meilläkin terävöityä ja Enontekiölle kiitos aloitteellisuudestaan.
VastaaPoistaSuomessa on ollut voimakas suomalaistaminen. Suomalaistamisen seurauksena suurin osa saamelaisista on menettänyt saamen kielen. Vain muualta tullut saamelainen ja vahvoilla kielen aluille on ollut mahdollista säilyttää kieli. Lisäksi kielen säilyttäneillä on korkea sosiaalinen status, he ovat eliittiä: saamelaiskäräjien presidenttejä, poroisäntiä, opettajia, virkamiehiä ja hyvinvoivia poronhoitajia. Nyt tämä sama eliitti meinaa mokata koko saamelaisuuden rajaamalla sen oman joukkionsa sisään.
VastaaPoistaEliitillä olisi aina oma vastuunsa, mutta nyt näyttää pahalta.
"Stuart Hallin identiteettikäsityksen keskeinen ajatus on identiteettien paikantuminen kulttuuriin, kieleen ja historiaan."
VastaaPoistaTämä siis tohtori Erika Sarivaaran väitöskirjasta. Nythän on niin, että saamelaiskäräjät rakentaa saamelaisuutta ilman kulttuuria ja historiaa perustamalla koko ideologian kielen varaan.
Se tekee sen, että osa saamelaisista jää vajaaksi. Ja tämä konflikti on siis saamelaiskäräjien itsensä ja saamelaiseliitin itsensä rakentama. Vaarana, että oikeusministeriö huijataan tähän kuplaan on suuri.
Kyse on siitä, että ottaa koko saamen kansa, kuten se menee: kulttuuri, historia ja kieli koko pakettina tai osina siitä. Kun ihmisillä on paketti ja oikeus, on myös mahdollista elvyttää se kieli. Nyt se ei ole mahdollista, sillä se on kiellettyä.
Häpeän professoreiden ja poliitikkojen puolesta, jotka kutsuvat saamelaisia lantalaisiksi. Siinä on taustalla osalla historiallinen tietämättömyys ja tiedostettu ahneus.
Muisti ei unohda.
Tämä sivu jää likaisena mieliimme.
Lapin yliopiston julkaisu "Kysymyksiä saamelaisten oikeusasemasta" Toimittanut Kai T. Kokko. Em. julkaisua lainatakseni tässä olisi lyhyt ja ytimekäs kysymys Oikeusministerille ja saamelaiskäräjille (ko. julkaisu kannattaa lukea!)
VastaaPoista"Miten varmistetaan, että henkilöt, jotka eivät kuulu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, mutta jotka täyttäisivät ILO 169-sopimuksen artiklan 1 mukaiset alkuperäiskansan kriteerit henkilötasolla,ovat Suomen valtion mahdollisesti tekemän ratifioinnin jälkeen ILO 169 -sopimuksen suojan piirissä?
Näyttää siltä, että Suomessa saamelaiskäräjien vaaliluettelo saa liian suuren roolin. Norjassa vaaliluetteloon kuuluu 13 000 ihmistä, mutta siellä sanotaan olevan saamelaisia 70 000. Erilainen lähestysmistapa asiaan. Suomessa ei ssamelaisia ole enempää kuin tasan tarkkaan vaaliluetteloon kuuluvat.
VastaaPoistaSe on mielenkiintoinen kysymys, että mitä Suomi tekee saamelaissuvuilla, jotka asian tietävät, mutta joita pyrkyri eliitti saamelaiset eivät hyväksy.
VastaaPoista(Anonyymi 21.26) Norjan erilainen lähestymistapa on humaani ja historialliset tosiasiat huomioiva:merisaamelaiset otettiin tasavertaisina mukaan saamelaisrekisteriin. Suomessa muualta tulleiden jälkeläiset rajaavat saamelaisuuden kielen perusteella.Mitä he tietävät esim.Herra Gabriel Tuderuksen toiminnasta Kemin-Lapin alueella. Silloiset metsäsaamelaiset saivat selkänahoissaan tuta Tuderuksen vihan ja vimman,jos halusivat pysytellä vanhoillaan.Näyttää siltä,että nykyiset metsäsaamelaiset saavat vuorostaan tuta vihaa ja vimmaa tällä kertaa tulokassaamelaisten jälkeläisten taholta.OI JOI...
VastaaPoistaTuderus oli tämän "Ur Skankes Epitome" jälkeläisaaltoa.
VastaaPoistaTuo Ur Skankem Epitome pitää kääntää, niin näkee kuinka kovaa tuo politiikka oli tuolloin.
Tulee tätä saamelainen/eipäs-saamelainen keskustelua seuratessa mieleen, että nyt taitaa vähemistö polkea vähemmistöenemmistön nutukkaidensa alle...
VastaaPoista