maanantai 12. marraskuuta 2012

Enontekiö: Maanomistusoloja ei tarvitse järjestellä uudelleen



Enontekiön kunta on ryhtynyt paneutumaan toden teolla meneillään olevaan, toteutuessaan pohjoisimman Lapin elämää mullistavaan ILO 169-prosessiin, jonka tavoitteena on kiteyttäen tehdä saamelaiskäräjistä alueen keskeinen vallanpitäjä – ellei kaikissa asioissa suoraan, ainakin esimerkiksi kuntien toimintoihin ulottuvana veto-oikeuden käyttäjänä.
Enontekiön kunnan edustajat neuvottelivat viime viikolla Helsingissä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja oikeusministeriön virkamiesten ja valtakunnanpoliitikkojen kanssa. Tapaamiset liittyivät ajankohtaan, jolloin tiedetään pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen aikovan käsitellä ILO-169 yleissopimuksen mahdollista ratifiointia ja sen edellytyksiä iltakoulussaan marraskuussa. Käsittely saattaa toki vielä siirtyä.
Enontekiö toimitti valtioneuvostolle kirjelmän toimenpiteistä, joihin hallituksen tulisi kunnan mielestä ryhtyä tilannetta ratkaistaessa. Esitykseen sisältyy kunnan kanta sekä ILO-169 yleissopimuksen ratifiointiin että biodiversiteettisopimuksen artiklan 8j tulkinnan laajentamiseen. Kunta on lähestynyt myös YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevää komiteaa.
Kunnanjohtaja Mikko Kärnän mukaan virkamiehet ja pääosa poliitikoista tiedostavat jo ongelmat, joita ILO 169-sopimuksen mahdolliseen ratifiointiin liittyisi. Ympäristöministeriö aikoo järjestää bidiversiteettisopimuksen  8j-artiklan laajentamisesta neuvottelun, jossa kuullaan pohjoisten kuntien alueella historiallisesti eläneitä ja yhä olemassa olevia paikallisyhteisöjä – aikaisemmin artiklaa on haluttu soveltaa vain saamelaisiin.
Myös oikeusministeriö on nyt luvannut järjestää pohjoisissa kunnissa laajan ILO-169 yleissopimusta koskevan kuulemiskierroksen. Se toteutuu tulevan kevään aikana. Kärnän mukaan kuuleminen on linjassa kunnan ehdotuksen kanssa; Enontekiö esittää, että tilanteesta alueella tulee laatia riippumaton olosuhdeanalyysi, jolla selvitetään nykylainsäädännön mahdollisesti aiheuttamat rajoitukset saamelaiskulttuurin harjoittamiselle sekä selvitetään, mikä on historiallisten lapinkylien väestöstä polveutuvien ihmisten ja kuntien oikeusasema suhteessa ILO -169 yleissopimukseen.

”Eri ministeriöt ja valtakunnanpoliitikot ovat suhtautuneet kunnan näkemyksiin näistä asioista erittäin positiivisesti. Olen vakuuttunut siitä, että asian suhteen löydetään kansallinen ratkaisu, jonka myötä vuosikymmeniä kestänyt epätietoisuus ja epävarmuus saadaan lopultakin päättymään. Aikakin on jo ajanut ILO-169 yleissopimuksen ohitse.” toteaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Keskitalo.
”Vuosikymmeniä vellonut keskustelu maa- ja vesioikeuksista on luonut ainoastaan eripuraa ja vastakkainasettelua, joka tulisi nyt lopettaa ja keskittyä oleelliseen eli saamen kielen elvyttämiseen ” toteaa puolestaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Satu-Marja Eira-Keskitalo.

Enontekiön julkisuuteen toimittaman tiedotteen mukaan kaikkien ministeriöiden johdonmukaisena kantana on, ettei saamelaisalueen maanomistusoloja ole tarpeen eikä niitä voida järjestellä uudelleen. Enontekiön mielestä tilanteessa on pyrittävä kansalliseen ratkaisuun, jolla turvataan saamen kielen ja kulttuurin säilyminen elinvoimaisena sekä taataan koko alueen väestölle riittävät osallistumisoikeudet maankäytön suunnittelussa, huomioiden saamelaisten lisäksi myös muut paikalliset yhteisöt.
Hyväksyttävän kansallisen ratkaisun löytämisen jälkeen hallituksen on tehtävä lopullinen päätös siitä, että Suomi ei ratifioi ILO-169 yleissopimusta sen ollessa soveltumaton Suomessa vallitseviin oloihin ja oikeusjärjestykseen, Enontekiö lausuu.
Mikäli ILO-169 yleissopimus kuitenkin ratifioidaan, tulee saamelaismääritelmää Enontekiön kunnan mielestä laajentaa ja tunnustaa lappalaisten sekä kuntien erityinen oikeusasema alueella.

”Niin kuntien kuin Suomen valtionkin tehtävänä on taata koko väestölle yhtäläiset mahdollisuudet elää, olla ja harjoittaa elinkeinojaan tällä ainutlaatuisella alueella. Toimintatapojen on perustuttava aitoon monietnisyyteen, jossa erilaiset väestöryhmät ja alkuperäiset paikalliskulttuurit toimivat syrjimättömästi yhdessä ja jossa eri ryhmiä sekä eri elinkeinoja ja ammatinharjoittajia kohdellaan tasapuolisesti; aivan kuten esimerkiksi ILO-111 yleissopimus edellyttää.” toteaa Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä.

Enontekiö muistuttaa valtioneuvostolle toimittamassaan kirjelmässä, että lain tarkoittamat saamelaiset ja suomalaiset asuvat Lapissa täsmälleen samoilla alueilla, harjoittavat samoja elinkeinoja samoista oikeudellisista lähtökohdista ja että saamelaisilla ja muulla Lapin väestöllä on todistettavasti yhteisiä esi-isiä. Kunnan milestä jo tämän pitäisi olla riittävä indikaattori osoittamaan, että kulttuuri- ja kielieroista huolimatta oikeuksia maahan, veteen tai elinkeinoihin ei voida osoittaa pelkästään yhdelle väestöryhmälle.
Jos ILO-169 sopimus ratifioitaisiin saamelaiskäräjien edellyttämällä tavalla, se Enontekiön mukaan sulkisi ulkopuolelle suuren osan siitä väestöstä, joka on asuttanut aluetta ikimuistoisista ajoista lähtien.

Veikko

5 kommenttia:

  1. http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Ajankohtaista/Uutisarkisto/2012.iw3?showmodul=149&newsID=577d2ae8-9a8a-4262-97ae-3e0fd2b22c9c

    12.11.2012

    Sajoksessa pohditaan saamelaisten historiaa, elämäntapaa ja kulttuuria

    Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry. järjestää lauantaina 24. marraskuuta Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa seminaarin, jossa pohditaan saamelaisten historiaa, elämäntapaa ja kulttuuria.

    Seminaarissa eri alojen tutkijat tarkastelevat muun muassa nykysaamelaisuutta sekä nostavat esille teemoja saamelaisten historiasta, elämäntapojen monimuotoisuudesta ja identiteetistä. Seminaarissa etsitään rakentavia ratkaisuja kansainvälisiä ihmisoikeuksia, saamelaisten historiaa ja jokaisen saamelaisryhmän erityisyyden huomioivan saamelaismääritelmän soveltamiseksi.

    Seminaarin puhujina ovat historian professori Matti Enbuske Oulun yliopistosta, Suomen saamelaiskäräjien jäsen Anu Avaskari, ILO169-sopimusta tutkinut yhteiskuntatieteiden tohtori Tanja Joona Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta, myyttistä saamelaisuutta tutkinut taiteiden tohtori Heli Saarinen ja statuksettomien saamelaisten kokemuksista väitellyt Erika Sarivaara.

    Seminaari on avoin yleisötapahtuma. Tervetuloa!

    Seminaari:
    Saamelaisten historia, elämäntavat ja kulttuuri
    24.11.2012
    klo 14–19 puheenvuorot
    Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari

    Lisätietoja:
    Yhdistyksen pj. Erika Sarivaara
    Puhelin 045 124 1656
    Hallituksen varajäsen
    Ritva Hannuniemi-Pulska
    Puhelin 040 715 9716

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihdoinkin hyviä uutisia ILO 169 asian tiimoilta. Kiitos Enontekiö! Olette tehneet hyvää työtä viedessänne tätä asiaa eteenpäin suomen päättäjille.
      Kiitokset kuuluu myös niille tutkijoille jotka ovat lähteneet tutkimaan lapin asutushistoriaa ja kaivaneet totuuksia esille.
      Nyt kaikki porukalla kuuntelemaan seminaaria 24.11.

      Poista
  2. Tästä Veikon blogista alkaa tulla jo käsite, jos joku yhdistää niin yhteiset aikeet ja ajatukset. Hieno huomata että huomiosi keräävät mielenkiintoisia keskusteluja ja keskustelijoita kommentoimaan. Kun olen seurannut monia blogeja nyt lähes harrastuksena, on tämä aivan omanlaisensa. Saamelaisaihe harvoin omilla foorumeilla herättää näin vilkasta ja mielenkiintoista kirjeenvaihtoa, hyvä Veikko!

    VastaaPoista
  3. Olen samaa mieltä! Toivottavasti totuus on tuolla jossain.

    VastaaPoista
  4. Saamelaiskäräjät on niin väärässä:

    "2. Self-identification as indigenous or tribal shall be regarded as a fundamental criterion for determining the groups to which the provisions of this Convention apply."

    http://www.ilo.org/dyn/normlex/en/f?p=1000:12100:0::NO::P12100_INSTRUMENT_ID:312314

    General Policyssa ILO:sta 169 sanotaan, että lähtökohtana on itseidentifikaatio.

    VastaaPoista