Enontekiö: Maanomistusoloja ei tarvitse järjestellä uudelleen

Enontekiön kunta on ryhtynyt paneutumaan toden teolla meneillään olevaan, toteutuessaan pohjoisimman Lapin elämää mullistavaan ILO 169-prosessiin, jonka tavoitteena on kiteyttäen tehdä saamelaiskäräjistä alueen keskeinen vallanpitäjä – ellei kaikissa asioissa suoraan, ainakin esimerkiksi kuntien toimintoihin ulottuvana veto-oikeuden käyttäjänä.

Enontekiön kunnan edustajat neuvottelivat viime viikolla Helsingissä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja oikeusministeriön virkamiesten ja valtakunnanpoliitikkojen kanssa. Tapaamiset liittyivät ajankohtaan, jolloin tiedetään pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen aikovan käsitellä ILO-169 yleissopimuksen mahdollista ratifiointia ja sen edellytyksiä iltakoulussaan marraskuussa. Käsittely saattaa toki vielä siirtyä.

Enontekiö toimitti valtioneuvostolle kirjelmän toimenpiteistä, joihin hallituksen tulisi kunnan mielestä ryhtyä tilannetta ratkaistaessa. Esitykseen sisältyy kunnan kanta sekä ILO-169 yleissopimuksen ratifiointiin että biodiversiteettisopimuksen artiklan 8j tulkinnan laajentamiseen. Kunta on lähestynyt myös YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevää komiteaa.

Kunnanjohtaja Mikko Kärnän mukaan virkamiehet ja pääosa poliitikoista tiedostavat jo ongelmat, joita ILO 169-sopimuksen mahdolliseen ratifiointiin liittyisi. Ympäristöministeriö aikoo järjestää bidiversiteettisopimuksen  8j-artiklan laajentamisesta neuvottelun, jossa kuullaan pohjoisten kuntien alueella historiallisesti eläneitä ja yhä olemassa olevia paikallisyhteisöjä – aikaisemmin artiklaa on haluttu soveltaa vain saamelaisiin.

Myös oikeusministeriö on nyt luvannut järjestää pohjoisissa kunnissa laajan ILO-169 yleissopimusta koskevan kuulemiskierroksen. Se toteutuu tulevan kevään aikana. Kärnän mukaan kuuleminen on linjassa kunnan ehdotuksen kanssa; Enontekiö esittää, että tilanteesta alueella tulee laatia riippumaton olosuhdeanalyysi, jolla selvitetään nykylainsäädännön mahdollisesti aiheuttamat rajoitukset saamelaiskulttuurin harjoittamiselle sekä selvitetään, mikä on historiallisten lapinkylien väestöstä polveutuvien ihmisten ja kuntien oikeusasema suhteessa ILO -169 yleissopimukseen.

”Eri ministeriöt ja valtakunnanpoliitikot ovat suhtautuneet kunnan näkemyksiin näistä asioista erittäin positiivisesti. Olen vakuuttunut siitä, että asian suhteen löydetään kansallinen ratkaisu, jonka myötä vuosikymmeniä kestänyt epätietoisuus ja epävarmuus saadaan lopultakin päättymään. Aikakin on jo ajanut ILO-169 yleissopimuksen ohitse.” toteaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Keskitalo.

”Vuosikymmeniä vellonut keskustelu maa- ja vesioikeuksista on luonut ainoastaan eripuraa ja vastakkainasettelua, joka tulisi nyt lopettaa ja keskittyä oleelliseen eli saamen kielen elvyttämiseen ” toteaa puolestaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Satu-Marja Eira-Keskitalo.

Enontekiön julkisuuteen toimittaman tiedotteen mukaan kaikkien ministeriöiden johdonmukaisena kantana on, ettei saamelaisalueen maanomistusoloja ole tarpeen eikä niitä voida järjestellä uudelleen. Enontekiön mielestä tilanteessa on pyrittävä kansalliseen ratkaisuun, jolla turvataan saamen kielen ja kulttuurin säilyminen elinvoimaisena sekä taataan koko alueen väestölle riittävät osallistumisoikeudet maankäytön suunnittelussa, huomioiden saamelaisten lisäksi myös muut paikalliset yhteisöt.

Hyväksyttävän kansallisen ratkaisun löytämisen jälkeen hallituksen on tehtävä lopullinen päätös siitä, että Suomi ei ratifioi ILO-169 yleissopimusta sen ollessa soveltumaton Suomessa vallitseviin oloihin ja oikeusjärjestykseen, Enontekiö lausuu.

Mikäli ILO-169 yleissopimus kuitenkin ratifioidaan, tulee saamelaismääritelmää Enontekiön kunnan mielestä laajentaa ja tunnustaa lappalaisten sekä kuntien erityinen oikeusasema alueella.

”Niin kuntien kuin Suomen valtionkin tehtävänä on taata koko väestölle yhtäläiset mahdollisuudet elää, olla ja harjoittaa elinkeinojaan tällä ainutlaatuisella alueella. Toimintatapojen on perustuttava aitoon monietnisyyteen, jossa erilaiset väestöryhmät ja alkuperäiset paikalliskulttuurit toimivat syrjimättömästi yhdessä ja jossa eri ryhmiä sekä eri elinkeinoja ja ammatinharjoittajia kohdellaan tasapuolisesti; aivan kuten esimerkiksi ILO-111 yleissopimus edellyttää.” toteaa Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä.

Enontekiö muistuttaa valtioneuvostolle toimittamassaan kirjelmässä, että lain tarkoittamat saamelaiset ja suomalaiset asuvat Lapissa täsmälleen samoilla alueilla, harjoittavat samoja elinkeinoja samoista oikeudellisista lähtökohdista ja että saamelaisilla ja muulla Lapin väestöllä on todistettavasti yhteisiä esi-isiä. Kunnan milestä jo tämän pitäisi olla riittävä indikaattori osoittamaan, että kulttuuri- ja kielieroista huolimatta oikeuksia maahan, veteen tai elinkeinoihin ei voida osoittaa pelkästään yhdelle väestöryhmälle.

Jos ILO-169 sopimus ratifioitaisiin saamelaiskäräjien edellyttämällä tavalla, se Enontekiön mukaan sulkisi ulkopuolelle suuren osan siitä väestöstä, joka on asuttanut aluetta ikimuistoisista ajoista lähtien.

Veikko