Tuo kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimus numero 111 käsittelee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää. Sopimuksessa tarkoitetaan syrjinnällä ”kaikkea erottelua, hyljeksintää tai suosintaa rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai kansallisen tai yhteiskunnallisen alkuperän perusteella, josta on seurauksena, että samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla tai ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan, sekä kaikenlaista muuta erottelua, hyljeksintää tai suosintaa, josta on seurauksena, että samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tehdään tyhjäksi tai niitä rajoitetaan”.
Enontekiöltä viitataan Metsähallituksen saamelaisalueella toteuttamaan maankäytön suunnittelupolitiikkaan sekä kansalliseen lainsäädäntöön. Esimerkiksi erämaalaki on asettanut eri elinkeinot eriarvoiseen asemaan ja osaltaan rajoittanut tiettyjen elinkeinonharjoittajien toiminnanvapautta.
ILO 111-yleissopimuksella jokainen jäsenvaltio on sitoutunut kehittämään ja noudattamaan sellaista kansallista politiikkaa, jonka tarkoituksena on maan olosuhteisiin ja käytäntöön soveltuvin keinoin edistää yhtäläisten mahdollisuuksien suomista ja tasavertaista kohtelua työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä silmällä pitäen sitä, että kaikki syrjintä tässä suhteessa lopetetaan. Sopimuksella jäsenvaltiot ovat myös sitoutuneet peruuttamaan sellaiset lain säännökset ja muuttamaan sellaiset hallinnolliset ohjeet ja menettelytavat, jotka ovat ristiriidassa tämän politiikan kanssa.
”Olisi tärkeää, että esimerkiksi erämaalaki avattaisiin valmisteluun ja varmistettaisiin lainsäädännöllisin keinoin esimerkiksi matkailuyrittäjille yhtäläiset mahdollisuudet toimia näillä alueilla yhdessä poroelinkeinon ja muiden luontaiselinkeinojen kanssa ottaen myös aidosti huomioon saamelaiskulttuurin tarpeet. Konkreettinen esimerkki asiasta on, että matkailuyrittäjillä ei nykyisellään ole mahdollisuutta perustaa pysyviä tukikohtia erämaa-alueille. Metsähallituksen ja ympäristöministeriön tulee myös kehittää esimerkiksi maankäytön suunnittelussa käytettävää Akwé: Kon -menettelyä siten, että sen soveltamisessa otetaan huomioon saamelaisten lisäksi myös muut paikalliset yhteisöt sekä elinkeinonharjoittajat tasavertaisina ryhminä. Tämän lisäksi tulisi tarkastella, asettavatko Metsähallituksen omat hallinnolliset ohjeet sekä erämaa-alueiden hoidon ja käytön suunnitelmat nykyisellään eri ammatinharjoittajat ja väestöryhmät keskenään eriarvoiseen asemaan Saamelaisalueella”, sanoo Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä.Sopimuksen viidennessä artiklassa todetaan, että erityisiä suojelu- tai auttamistoimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä muiden kansainvälisen työkonferenssin hyväksymien sopimusten tai suositusten johdosta, ei ole pidettävä syrjintänä. Artiklassa viitataan esimerkiksi ILO 169 yleissopimukseen, jota Suomi ei ole ratifioinut.
Enontekiön kunta vastustaa ILO-169 yleissopimuksen ratifiointia, sillä se asettaisi Enontekiön kuntalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan heikentäen kuntalaisten omaisuudensuojaa, oikeusturvaa sekä oikeutta elinkeinojen harjoittamiseen.
ILO-169 yleissopimuksen ratifioinnin myötä Enontekiön kuntalaisten samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla sekä ammatin harjoittamisen yhteydessä vaarantuisivat.
”ILO-111 yleissopimusta tulisi myös tarkastella käsiteltäessä Näkkälän paliskunnan saamelaisten poronhoitajien ja saamelaiskäräjien esittämää vaatimusta paliskunnan jakamisesta pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Jakamisesta päättävän toimielimen on tarkasteltava, suosisiko jakaminen toista osapuolta toisen kustannuksella ILO-111 yleissopimuksen hengen vastaisesti ja miten mahdollinen uusi raja-aita vaikuttaisi muiden ammatinharjoittajien toimintamahdollisuuksiin alueella", kunta lausuu.Enontekiön kunta ei kunnanjohtaja Kärnän mukaan ota kantaa Näkkälän paliskunnan sisäisiin asioihin, mutta on ilmoittanut vastustavansa uutta raja-aitaa, jota on kaavailtu rakennettavaksi, mikäli paliskunta jaetaan.
Olisikohan myös vaikkapa Lemmenjoen kullankaivajilla syytä kaivaa tämä Suomen jo ratifioima yleissopimus esille?
Veikko
Lemetin toiminta on kaikilla rintamilla separatismia. Kauhea seurata. Tämä hänen johtajuusaikansa tuhoaa saamelaisuuden ja saamen kielen. Kaiken energian hän panee ajaessaan oman sukunsa maaoikeutta. Kaukonen, joka huijaa Suomen valtiota.
VastaaPoistaVähän vikipetiasta tietoja afrikaanerinationalismista. Lemetin toiminta johtajana tuntuu ammentavan oman kansa erotuksen politiikasta:
VastaaPoistaAfrikaanerinationalismi (afrikaansiksi Afrikaner Volkseenheid) on 1800-luvun loppupuolella syntynyt liike, joka katsoi afrikaanerien olevan ”valittu kansa” ja jonka tarkoituksena oli yhdistää Etelä-Afrikan valkoihoinen afrikaansia puhunut väestö vastareaktiona brittiläiselle imperialismille.[1] Afrikaanerinationalismi korosti kaikkien afrikaanerien kulttuurillista yhtenäisyyttä ja vastusti ”vieraita” aineksia, kuten mustia, juutalaisia ja englanninkielisiä eteläafrikkalaisia. Sen keskeisiin käsitteisiin kuului Volk, kaikkien valkoisten afrikaansia puhuvien eteläafrikkalaisten muodostama itsenäinen kansakunta.[2] Afrikaanerinationalismi oli keskeinen vaikuttaja apartheid-järjestelmän syntymisessä. Afrikaanerinationalismin keskeisiä instituutioita olivat Kansallispuolue, joka hallitsi maata vuodesta 1948 aina vuoteen 1994 asti sekä salaseura Broederbond.
Historioitsija T. Dunbar Moodie on esittänyt, että Broederbondin edustama afrikaanerinationalismi oli eräänlainen kansalaisuskonto, joka yhdisti keskeisiä symbolisia elementtejä, kuten afrikaanerien historian, afrikaansin kielen ja kalvinismin.[3] Afrikaanerien historia kuvattiin brittien aiheuttaman Suuren vaelluksen ja buurisotien kaltaisten tapahtumien toistuvana kärsimysnäytelmänä.[4]
1920–1930-luvuilla pieni joukko Broederbond-järjestön jäseniä ryhtyi tietoisesti muodostamaan "kristillis-nationalistista" identiteettiä kaikille valkoihoisille afrikaansia puhuville eteläafrikkalaisille. Kansallisen identiteetin edistämisen yksi motiivi oli luoda maahan volkskapitalisme eli kansankapitalismi, jolla pyrittiin poistamaan englannin- ja afrikaansinkielisten valkoisten välistä selkeää taloudellista eriarvoisuutta. Uuden afrikaaneri-identiteetin omaksuminen oli kuitenkin hidasta ja se oli laajasti omaksuttu vasta vuoden 1961 tienoilla, jolloin Etelä-Afrikasta tuli tasavalta ja se erosi Kansainyhteisöstä.[5]
1990-luvulla kansallispuolue joutui myöntämään, että sen apartheid-politiikka oli epäonnistunut. Apartheidin jälkeen afrikaanerinationalismi on menettänyt suurimman osan aikaisemmasta kannatuksestaan.[5]
FB:stä poimittua:
VastaaPoistaNeeta Inari
UUTINEN: vihaan & dissaan kaikkia ei-saamelaisia. jos joku ei siis vielä tiennyt.
Áile Aikio jee, in leat sat okto!
Separatistisen Lemetin politiikka on pelottavaa! Hän yrittää perustaa saamelaisreservaattia, johon kuuluvat vain valitut ihmiset. Hänen perustelunsa saamelaisuudesta ovat suoraan 1800-luvulta, ns. ideaalisaamelaisuus, jota ei enää ole. Kenelle hän on keskittämässä kaiken tämän? Ai niin, onhan hän saamassa lapsen, kuulostaa psykopatialta, mutta lapsi perii siis kaiken yksin? Lemetin politiikka kieltää myös suomalaistamisen historian täysin. Että sellaista ei koskaan ole ollut. Kertokaa hyvät ihmiset, miten on mahdollista, että Suomessa vuonna 2012 voi olla rakentunut tällainen tilanne, jossa vääryyksiä tapahtuu ja jota harjoittaa alkuperäiskansa.
VastaaPoistaNeetan ja Áilen kommentit ovat surullista luettavaa, kun olen itse täällä pohjoisessa elävä suomalainen perheenäiti. Tällaiset kommentit surettavat etenkin suomalaisten lasteni puolesta.
VastaaPoistaEdustavat jonkinlaista jälkistalinismia, muualla jo kuollutta ajattelua josta kiiluvasilmäinen saamelaisradikalismi aikanaan sikisi 1970 luvulla.
VastaaPoistapuolustan nyt kyllä neetaa... minun mielestä kommentti oli edellisten keskustelujen perusteella syntynyttä provosoitumista. enpä usko että neeta eikä áilekaan tarkoita tuota.
VastaaPoistaIttensä leimaavat rasistit! Oliko ne nyt niitä davvinålandilaisia vai mitä.
VastaaPoistaOn surullista, jos lapsi vihaa äitiään.
VastaaPoistaOlen jo vähän imarreltu, kun mulle on tänne kommentteihin perustettu ihan oma juorupalsta! :D Monet facebook-päivitykseni ovat julkisia ja ne voi kuka hyvänsä tilata lisäämättä minua kaveriksi, jotta saisitte vastaisuudessakin ähinän ja puhinan aihetta mahdollisimman helposti. Kun anonyymit rasistit pissivät puntteihinsa kunnan etummaisen saamelaisvihaajan blogissa olemassaoloni ansiosta, tiedän tehneensä jotain oikein. Kiitos kaunis!
VastaaPoista"...kunnan etummaisen saamelaisvihaajan blogissa...". Jokohan meni överiksi Neeta? Vaikka sinä julistat inhoasi yleistäen tiettyyn kansanryhmään, ei moista yleistämistä pidä tehdä siitä kritiikistä, jota kohdistan tiettyyn, mielestäni riitaa ja syrjintää harjoittavaan politiikkaan. Sitä eivät harjoita todellaakaan kaikki saamelaiset. Enkä kyllä vihaa niitäkään saamelaisia, jotka tuota politiikkaansa kylvävät. Kasva tässä mielessä aikuiseksi!
PoistaSanot yhtä, mutta tekosi puhuvat toista. Olet vuosikausia asenteellisella ja epäasiallisella kirjoittelullasi luonut vastakkainasettelua paitsi saamelaisten ja suomalaisten välille, myös nk. "hyvien" saamelaisten (jotka eivät valita, pidä ääntä, tai hoida poroja) ja ikävien poliitikkosaamelaisten välille.
PoistaJa kun puhutaan aikuiseksi kasvamisesta, olen joutunut kasvamaan juuri tällaisessa tulehtuneessa ilmapiirissä joita kaltaisesi opportunistit häikäilemättä hämmentävät. Olet tässä kunnassa viimeinen ihminen puhumaan riidan ja syrjinnän aiheuttamisesta.
Politiikan kritiikkisi on niinikään säännönmukaisesti kontekstitonta, heikkoa ja pintapuolista, eikä sen pohjana voi nähdä mitään muuta kuin tunneperäisen kyvyttömyytesi tutustua asioiden taustoihin. Niinikään minua ei yllätä yhtään että minun henkilökohtaisia postauksiani paheksuessanne jätätte myös kollektiivisesti kaiken kontekstin huomiotta.
Mikään ei tietysti estä teitä tarttumasta mihin hyvänsä mistä voitte kuvitella saavanne otteen, mutta jostain sekin kielii, että blogissasi ei käydä edes mitään oikeaa keskustelua minusta, Piritasta, Klemetistä tai muista, vaan kommentit keskittyvät lähinnä kaikkien meidän pahuuden ruumiillistumien henkilökohtaisten vikojen ruotimiseen eikä varsinaiseen puheeseemme. Ja saat juuri sitä, mitä niillä näillä valinnoilla tilaat.
Kaltaisillesi myrkynkeittäjille on kuntavaalien tulosten perusteella tilausta, ja voin vain onnitella hartaasti vuosikausien ajan tehdystä pohjatyöstä, ja toivotan sinulle onnea valtuustokaudellesi! Nyt sinulla on mahdollisuus näyttää, miten paljon perustat saamelaisista, ja oletko valmis myös tekemään jotain esim. inarinsaamelaisten eteen, vai ovatko elämämme sinulle vain poliittinen keppihevonen.
Nykyinen saamelaispolitiikka nojaa edelleen niihin tavoitteisiin, jotka oli sisällytetty vuoden 1990 saamelaislakiluonnokseen ja sen perusteluihin. Et ollut ehkä vielä 1980-luvun lopulla seuraamassa yleistä ja saamelaisvaltuuskunnassa käytyä keskustelua tuon lain seurauksista, jos sellainen olisi säädetty. Silloin myös saamelaisvaltuuskunnassa havahduttiin ja lakiluonnos silloin haudattiin. Tavoitteet jäivät silti joillekin poliitikoille ja heidän ulkopuolisille tukijoilleen itämään ja niitä on ajettu sittemmin erilaisin Troijan hevosin. Tutustu tuohon taannoiseen lakiluonnokseen ja mieti käytäntöä hahmottaen millaisessa Inarissa saamelaiset ja me muut kuntalaiset nyt eläisimme. Voihan olla, että löydät hahmotuksessasi sellaisen yhteiskunnan ja yhteisön, josta todella haaveilet. Tai sitten et.
PoistaHaluan poliitikkona edistää inarilaista yhteisöllisyyttä. Ja kun näen, että saamelaiskäräjien johdon ajama politiikka sotii tuota yhteisöllisyyttä vastaan, vastustan sitä. Niillä heikoilla lahjoillani, jotka olet omassa älykkyydessäsi todennut, mutta ketään yhdessä tai erikseen silti vihaamatta tai halventamatta.
Ai niin ja facebook-sivuni osoite on tietysti http://www.facebook.com/neetainari ja twiittaan osoitteessa http://twitter.com/neetainari - tervetuloa seuraamaan!
VastaaPoistaEi kiitos. Luen mielummin tätä Väänäsen blogia. Hänen mielipiteitään on niin hyvä lukea kun ne on kirjoitettu, ammattitaitoisella, rauhallisella ja järkevällä otteella eikä niissä ole samaa kiihkoa, kiivautta ja vihaa kuin sinun kirjoituksissasi.
PoistaOlet muuten ison urakan edessä kun sinun pitää vihata maailmassa kaikkia muita paitsi saamelaisia.
Väänänen on paskan jauhaja on ennenkin kirjoitellu asiattomia.lopeta paskan jauhanta
PoistaViha ei ole terveen itsetunnon merkki. Onko se suomalaisuus saamelaisten perheessä aiheuttanut tämän tilan? Seka-avioliitot? Ja sitten sairastetaan tällä tavoin?
VastaaPoistaVirkamiehenä en kyllä uskaltaisi ilmaista vihaavani työnantajaa, asiakkaita yms...
VastaaPoistalemetin toiminta on ilmiselvää separatismia ja saamenationalismia. Hän on rasistinen oman kansan sisällä.
VastaaPoistaneeta et kai ole tosissasi noin lapsellinen
VastaaPoistaMiten tämä ILO-111 sopimus on voinut olla pimennossa kaikki nämä vuodet, kun kiistoja on käyty. Kiitos enontekiöläisille sopimuksen esiintuomisesta. Sinänsä samat syrjintä ja suosimiskiellot ovat jo perustuslaissa. Valtion laitoksissa ja rahoittamissa laitoksissa syyllistytään jatkuvasti mitä räikeimpään tämän sopimuksen ja lain rikkomiseen. Kukaan ei-saamelainen ei pääsisi valtion virkaan tai toimeen ilman säädettyä koulutusta ja pätevyyttä. Jokainen voi mielessään miettiä saamelais-alkuisten valtion rahoittamien työpaikkojen henkilöstöä. Jos vastaavat pätevyydet siirrettäisiin terveydenhuoltoon lääkärinä toimisi lähihoitaja ja sydänleikkauksen meille tekisi hammaslääkäri.
VastaaPoista"Sopimuksen viidennessä artiklassa todetaan, että erityisiä suojelu- tai auttamistoimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä muiden kansainvälisen työkonferenssin hyväksymien sopimusten tai suositusten johdosta, ei ole pidettävä syrjintänä." Mieti miksi kommentoin näin.
PoistaEiköhän olisi aika lopettaa nuo neeta-keskustelut. Se pohjaton viha, joka kirjoituksista tulee esiin ei ole enää tervettä. Jos tämä viha kertautuu vielä seuraaville sukupolville voit Neeta vain syyttää itseäsi.
VastaaPoistaOlen harkinnut Neetan tuotosten hankkimista,en enää. Aion myös kertoa vihatulle asiakasryhmille, ettei kannata kenenkään vaivautua.
VastaaPoistaPuolustan kyllä ehdottomasti Veikko Väänästä, koska hän tuo puolueettomasti esiin keskustelua, jossa jätetään statuksettomat saamelaiset virallisen saamelaisuuden ulkopuolelle. Siitä Veikon blogissa on kyse. Ja siitä myös on kyse Veikon elämäntyössä toimittajana. Statuksettomien saamelaisten tilanne ja kohtalo on karmiva. Heidät uhataan jättää vaille omaa historiaa ja identiteettiä.
VastaaPoistaJep, ILO-169 -sopimus nollaa statuksettomat saamelaiset! Ratifioinnin jälkeen Ivalon raitilla kävelee statuksettomia zombeja vailla menneisyyttä.
PoistaTohtori Erika Sarivaaran tilalle oli otettu Inarin perjantaiseen seminaariin P.Sammallahti. P. Sammallahti kyllä sai politikoida ja esittää mielipiteitään saamelaisuudesta seminaarissa, mutta Sarivaara ei, sillä hänethän pyyhittiin ohjelmasta pois. Mielipiteitähän nuo Sammallahden puheet ovat ja luulopuheisiin perustuvia vanhentuneita tietoja, jotka eivät perustu tutkimukselle mutta vain emeritusprofessorin aseman mahdollistamalle asenteelliselle puheelle. Ei tieteelliselle puheenvuorolle.
VastaaPoistaKenen toimesta vaihdos tapahtui?
PoistaKenenpäs luulet? Siellä on professorilla jos toisella näpit pelissä, mutta virallisesti tässä oli Kalevalaseura asialla.
PoistaMielestäni prof. Sammallahden vaatimus siitä, että todellisen alkuperäiskansasta -lappalaisista- saamelaismääritelmän perusteella muodostettu ryhmä -saamelaiset- saisivat päättää kuka kuuluu alkuperäisväestöön tuntuu erikoiselta. Se on myös aivan toisenlainen kuin mitä ILO-sopimuksella tarkoitetaan alkuperäiskansalla. Yleisesti tiedetään, että tarkoittaa alkuperäisväestön yhtäjaksoista polveutumista ja itseidentifikaatiota. Sitä ei voi kieltää tai rajoittaa valtio eikä mikään saamelaiskäräjien kaltainen etnopoliittinen elin. Joten tiedemieheltä sellaisen esittäminen tuntuu erikoiselta ja uhkarohkealta. Näyttää siltä, että hän ei ole perehtynyt kovinkaan syvällisesti Lapin asutushistoriaan ja sen alkuperäisväestön kohteluun kolonialisaation eri vaiheissa. Historioitsijan tehtävänä on vain tuoda esille mitä tiedetään. Puuttuvia faktoja ei kannattaisi yritää fiktiolla paikata!
PoistaHämmästelen kovasti sitä, että miten kolonialisaation aiheuttamasta traumasta pyritään vaikenemaan tietoisesti eli siitä miten uudisasutuksen levitessä vuosisatojen aikana kohti pohjoista erämaissa saamenkieltä puhuva väestö pakotettiin vaihtamaan puhumansa saamenkieli suomeksi. Väestön alkuperäisyys ei muuttunut tästä kehityksestä huolimatta toiseksi. Näiden historiankirjoituksen hylkäämien tapahtumien johdosta on kuitenkin kansallisesta muistista kadonnut jotakin olennaista. Kun paljastan tämän juonen osana kansallista historiaa, julkista näyttämöllepanoa, paljastan tiedonvälityksen tarkoituksellisuuden, joka on kohdistettu suomalaisiin poliittisiin päättäjiin, jotta Lapin asutushistoria saataisiin näyttämään kielisaamelaisiin kohdistuvana poliittisena sortona, joka pitäisi lopettaa ratifioimalla alkuperäis- ja heimokansoja koskeva ILO sopimus nro 169. Tällä taas ei ole mitään tekemistä maiden palauttamisesta Lapin todelliselle alkuperäisväestölle. Se on paljon isompi asia, jota ei kannattaisi kenenkään tutkijataustan omaavan lähteä keveillä heitoilla markkinoimaan Suomen poliittisille päättäjille.
Niinpä Lapin asutushistoria alkuperäiskansan muodostuksen näkökulmasta käsin katsoen on paljon laaja-alaisempi kiinnostavampi asia kuin saamelaiskäräjien poliittisen johdon ja heitä lähellä olevien tutkijoiden esittämä kapea näkökulma väestön alkuperäisyydestä, jonka taustalla on vain muutaman ihmisen muodostama piiri.
Historiallisesti Lappi on tarkoittanut lappalaisten asuttamaa maata, ylipäänsä aluetta, joka "Lapinmaan" nimikkeellä on erotettu muista maakunnista hallinnollisesti muista maakunnista eroavaksi. Nykyisessä hallinnollisessa jaossa Lapin nimi esiintyy vain Suomen puolella. Täällä on Lapin lääni joka ulottuu paljon etelämmäksi kuin sen "Lapinmaan" raja, jonka hallitus määritteli 1600-luvun alussa, suomalaisten uudisasukkaiden ja lappalaisten välisiä nautinta-alueita välisiä kiistoja selvitellessään.
Jouni Kitti
Saamelaisten historian tutkimuksen aukoista:
PoistaKun olen lukenut viime aikoina Lapin historiaa sivuavia tutkimuksia, erityisesti Enbusken työ avasi silmäni näkemmään, miten saamelaisten historiaa kirjoitettaessa vaivana on yleinen taipumus jättää huomiotta alueen läpikäymät todelliset yhteiskunnalliset muutokset. Alueen pitkäkestoinen kehitys on usein miten jätetty tutkimatta ja sen sijaan on keskitytty valtarakenteiden muutoksiin. Kontekstuaalinen lähestymistapa edellyttäisi kuitenkin huomion kiinnittämistä yleiseen eurooppalaiseen näyttämöön, sen draamoihin ja niiden jälkivaikutuksiin. Historian monimutkaisuus koostuu lukemattomista eri tekijöistä, jotka voivat lähestyä toisiaan, loitontua toisistaan tai törmätä toisiinsa. Aina on kuitenkin kysymys paljon enemmästä kuin vain kulloistenkin johtajien toiminnasta.Jotta näitä tekijöitä ymmärrettäisiin paremmin, näkökulmaa on laajennettava. Saamelaisten historian kirjoitusta on viime vuosina vaivannut myös ideologinen vastakkainasettelu. Yleistä mielipidettä on ohjailtu ahkerasti levittämällä piintyneitä ideologisia kannanottoja, joita poliittiset johtajat ja heidän lähipiirinä muovasivat. Niiden ideologisten vaikuttimien valossa, joilla saamelaiskäräjät on pyrkinyt perustelemaan kantalappalaisten asuinalueille ulkomailta muuttaneiden porolappalaisten parempaa oikeutta ns. kollektiivisena oikeutena, on vaikea ymmärtää muutoin kuin puhtaasti valloitusmielessä ja uuden elintilan hankkimisena.
Lapinkylien yhteistyöjärjestön kokoamat tiedot kuitenkin osoittavat aukottomasti, että lappalaisilla ja saamelaisilla on yhteisiä esi-isiä ja varsinkin Inarin alueella suuri osa saamelaiskäräjien vaaliluettelossa merkityillä on runsaasti I polvesta lähtien saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuulumattomia serkkuja ja sukulaisia. Yhteistyöjärjestö on koonnut kannanottojensa tueksi runsaasti tuomioasiakirja ym. aineistoa, jolla se on voinut osoittaa päättäjille sen, että heidän asuma-alueella on edelleenkin aina Ruotsin vallan ajoilta voimassa olevia lappalaiselinkeinojen harjoittamiseen heille kuuluvia perinnöllisiä oikeuksia, jotka eivät ole toki lakanneet silloin kun esivanhemmat perustivat tilan. Joten valloitettavaa vapaata tilaa näiden uusien esille tulleiden aineistojen mukaan ei ole.
Vuosikausia jatkunut yksipuolinen tiedotus on luonut yleisesti hyväksytyn mielikuvan "alkuperäisväestön sorrosta." Välimaastoa ei ole ollut. On ollut pakko olla joko saamelaiskäräjien puolella, joko puolesta tai vastaan, joko oikeassa tai väärässä.
Hieman yleistäen voisi sanoa kehittyneen saamelaisalueen oikeushistoriasta kaksi näkemystä, jotka ovat täysin erilaiset. Saamelaiskäräjien tulkinta, joka ydinkohdiltaan on sellainen, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuulumattomat lappalaiset ovat eriävällä näkemyksellään syyllistyneet provosoituneeseen hyökkäykseen saamelaisia vastaan, joka tekona on rasistinen. Näillä kahdella täysin erilaisella tulkinnalla, jotka Saamelaiskäräjät ja entisiä lapinkyliä edustava taho ovat tuoneet julki, on pyrkimys vakuuttaa suurelle yleisölle ja poliittisille päättäjille tarkoitusperiensä ja vaatimustensa oikeutus.
Arkistoista löytynyt lisää asiaa valaisevia asiakirjoja, jotka osoittavat Saamelaiskäräjien seisovan sortuvalla maaperällä, esim. Enontekiön alueelle vuoden 1811 jälkeen, Inarin alueelle 1860 jälkeen ja Vuotson alueelle 1800-luvun lopulla Norjasta ja Ruotsista muuttaneilla porolappalaisilla ei ole osoittaa lailliseen saantoon nojaavia historiallisia asiakirjoja oikeutukselleen vallata aluetta lappalaiselinkeinojen poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen harjoittamiselle pelkästään heille.
Tällainen on johtanut siihen, että käräjien taholta on yritetty suurelle yleisölle uskotella, että asiakirjat olisivat epätarkkoja ja niistä tehdyt tulkinnat vääriä. Joten suosittelen, että tällä tiellä ei enää kannattaisi jatkaa, koska se johtaa yhä pahenevaan uskottavuuskriisiin.
Jouni Kitti
Saamelaiskäräjien oma politiikka on ajanut saamelaisuuden vakavaan alennustilaan.
PoistaAhdasmielisyys ei koskaan ole pysyvät ilmiö, mutta ei se myöskään koskaan rakenna mitään hyvää.
PoistaYrittäjää on helppo boikotoida.
VastaaPoistaOn Siida-museotakin helppo boikotoida. Eipä tartte käydä, kun siellä toimii tuollainen ahdasmielinen, ihan vieläpä todella korkeassa virassa. Eikä Sámi-duodjissa. Sielläkin pesii ahdasmielisyys. Käyn vain Valoisissa yrityksissä ja toimipaikoissa. Siellä, missä ymmärretään pyhän yhteyden tärkeys. Siinähän näivettävät yrityksensä ja suhdetoimintansa. Ei näytä hyvältä. Inarissa on helppo valita, mihin euronsa vie.
VastaaPoistaVoi hyvät hyssykäiset. Kun olen lukenut näitä muutamia vihan kyllästämiä kannanottoja,niin etsimättä on tullut mieleeni 1930-luku kauheuksineen.Ei kai nykyään enää ole ihmisen päätehtävä kylvää vihaa ympärilleen.Täytyy opiskella menneitten vuosisatojen historiaa lappalaisten osalta ja oppia sieltä ymmärtämystä niitä omaan kansaan kuuluvia kohtaan,jotka ilman omaa syytään on pakotettu suomenkielisiksi.Eiväthän suvut ole tuuleen kadonneet,varsinkaan,kun ovat aina asustaneet samalla paikalla.Minusta on hienoa,että nämä maan rakoon poljetut ovat heränneet tutkimaan juuriaan ja haluavat päästä täysivaltaisina oman kansansa joukkoon.
VastaaPoistaMinulla itselläni on varmaan samanlainen tunneperäinen kyvyttömyys tutustua asioiden taustoihin, kuin mistä Neeta Väänästä syyttää. Tämä oli uusi, hieno ja iloa tuottava oivallus.
VastaaPoistaVirallisen,vanhan, saamelaisargumentaation mukaan ymmärtämättömyyteni johtuu siitä, että "ulkopuolinen" ei voi koskaan ikiaikaisia viisauksia eikä argumentaatiota ymmärtää, koska häneltä puuttuvat syvällinen kielen, kulttuurin ja elinkeinon eli porotalouden tuntemus. Ja sitä ei voi opetella, vaan sen voi saada vain syntyperän kautta tai uskonnollisen kaltaisen kokemuksen kautta.
Saamelaisuudessa yksi hienoin asia on sukujuuret. Nyt Klemetti Näkkäläjärven porukka on ajamassa sellaista linjaa, että suvulla ei ole väliä, ainoastaan kielellä. Eihän sellainen voi olla oikein?
VastaaPoistaNorjassa kielenelvyttäjät ja juurille palaavat saisivat palkinnon. Suomessa heidän päälleen syljetään? Miksi?
VastaaPoistaMiksei Klemetti Näkkäläjärvi puhu koskaan sukujuurista?
VastaaPoistaNorjassa merisaamelaiset,joiden tilanne oli samankaltainen kuin maamme metsä-ja kalastajasaamelaisilla,saivat elvyttää puolentoista vuosisadan takaisen kielensä ja kulttuurinsa.Nyt he ovat täysivaltaisia tunturilaisten rinnalla.Ehkä Norjan tunturilaiset ovat sivistyneitä:ovat ottaneet opikseen historialliset tosiasiat.Näin soisi meilläkin tapahtuvan. -Käräjät saisivat ottaa suojelukseensa koko historiallisen Saamenmaan.Silloin ei kuusamolaisten tarvitsisi nähdä painajaisunia Helmiensä pilaantumisista ulkomaisten kaivosyhtiöiden käsissä.Kun Kuusamossa saavat pään auki,niin ei mene kauaa,kun ovat täällä "työpaikkoja" tuomassa.
VastaaPoistaJa vielä :Norjassa saamelaiset ajattelevat,että mitä ENEMMÄN meitä on sen parempi.Meillä vallassa olevat ajattelevat,että mitä VÄHEMMÄN meitä on sen parempi.Siksi rekisteriin ei voi hakeutua kuin kerran neljässä vuodessa pikkasen aikaa. Norjassa on jatkuvasti netin välityksellä haku päällä.
VastaaPoista..."syntyperän kautta tai uskonnollisen kaltaisen kokemuksen kautta". Mutta muista, että ei mikä tahansa syntyperä kelpaa. Vain ja ainoastaan tarkoin ja huolellisesti saamelaiseliitin valitsema. Se saamelaiskiilu silmissä.
VastaaPoistaMikä ihme siinä saamelaisessa perimässä on niin hienoa, että siihen nyt on niin hirveästi pyrkyä. Jos geeneistä suurin osa on esim. karjalaista tai savolaista, niin eikö se merkitse mitään. Saamelaisuus on yliarvostettua. Nykysin jo lapset kasvatetaan ajatteluun, että on parempi ihminen, jos löytyy edes hiven ns.saamelaista perimää. On varmaan raskasta koko elämänsä miettiä syntyperäänsä ja ottaa siitä elämäntehtävä. Oltaisiinpa vain ihmisiä ihmisten joukossa.
VastaaPoistaNorjassahan Tromssan keskustorilla jaettiin saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutumislomakkeita, eli siellä on aktiivisesti rekrytoitu ihmisiä vaaliluetteloon. Asiassa ei ole sellaista vehkeilyn makua kuin Suomessa. Klemettihän on selvästi ilmaissut tämän, ettei tarvita saamelaisia enempää Suomessa. Eli tämä tilanne on ikäänkuin annettu ja saavutettu hänelle, ja hän ei siihen halua enää voitavan puuttua.
VastaaPoistaNäyttää siltä, että Suomen saamelaiskäräjien vaaliluetteloasia on erittäin likainen ja täynnä hämäryyksiä. Tämä asia ansaitsisi ison selvityksen. Ei edes alkuperäiskansapolitiikan suoja voi antaa vehkeillä Suomen valtion sisällä miten sattuu. Alkuperäiskansapolitiikka on kyllä likaista jopa YK:n tasolla. Sen saamelaispolitiikka on näyttänyt, kun Saamelaisneuvosto on matkassa ajamassa alas Suomen saamelaiset.
VastaaPoistaAiemmalle kirjoittajalle: se on niin, että jos ei hyväksytä sitä saamelaisuutta ja se väkisin otetaan pois, ja se on osa ihmisen minuutta ja historiaa, niin kyllähän siitä meteli nousee. Ei voi yleistää tuolla tavoin, että joku on savolaisempi kuin toinen. Pitää katsoa ihmistä. Ei ryhmää.
VastaaPoistaYleistäminen jonkun ryhmän mukaan on ihmisoikeusrikkomus.
VastaaPoistaSaamelaiskäräjien presidentti: rakasta kansaasi...
VastaaPoistaKARSEAA LUETTAVAA, TODELLA SURULLISTA!!
VastaaPoista