Kun puhun Klemetistä pienilukuisine taustajoukkoineen,
viittaan hänen puheisiinsa saamelaisten
nimissä ja yleistäviin syytöksiinsä Lapissa ja jopa Suomen eduskunnassa
vallitsevasta saamelaisvastaisuudesta.
Minusta Näkkäläjärven syyttely on asiatonta eikä edusta
yleisesti saamelaisen kansanryhmän näkemystä. En myöskään millään tunnista
hänen väittämäänsä saamelaisvastaisuutta tai suoranaista saamelaisvihaa, josta
jatkuvasti yksittäisiä ihmisiä ja yhteisöjä – esimerkkinä (Klemetin sanoin)
”lappalaiskulttuuriyhdistyksen kaltaiset liikkeet” – syyllistetään ja jossa
yhteydessä kaiken maailman saamenprofessoritkin ovat heitelleet julki
rasismiväitteitään.
Jos jossain viha itää, se katsoo Klemettiä ja hänen
kavereitaan silmiin heidän omasta peilistään.
Helsingin ihmisoikeusseminaarissa ei toivon mukaan jäänyt
presidentti Näkkäläjärven puheen jäljiltä epäselväksi sinisilmäisimmillekään
mitä saamelaiskäräjien johdon suomenruotsalaisten poliitikkojen ja -vaikuttajien
tuella ajama ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin malli Lapissa ja Suomessa
aiheuttaisi. Tässä kohdassa hieman ihmettelen ulkoministeri Erkki Tuomiojan heikkoa tajuntaa
saamelaisten ihmisoikeustilanteesta Suomessa. Siis mikäli hänen samaisessa
seminaarissa pitämänsä puhe saamelaisista tarkoitti nimenomaan samaa rajattua
saamelaisten ryhmää kuin mitä Klemetti Näkkäläjärvi ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ovat olleet
Suomeen rajaamassa. Ehkäpä kaikin puolin muutoin arvostamani ulkoministeri on
omaksunut ”lonkalta” Klemetin ja kumppanien propagandan. Tuolla sanallahan saamelaisten
presidentti kuvaili median ja valtakunnan politiikkojen omaksumaa uutta tutkimustietoa
ILO 169 -sopimuksen tulkinnasta Suomen olosuhteissa sekä saamelaisuuden ja
saamelaisalueen rajauksista.
Klemetti Näkkäläjärven kova ”yhden totuuden” linja ILO 169 -sopimuksen
ratifioinnissa ja saamelaisuuden sekä saamelaisalueen määrittelyssä on lopulta
varsin outo silloin jos hänet ymmärretään, kuten pitää ymmärtää ja hänen itsensä
pitäisi ymmärtää, vastuullisena virkamiehenä.
Suomi ei todellakaan voi lähteä nykyisen tiedon valossa suin
päin allekirjoittamaan Näkkäläjärven vaatimusta, jonka mukaan saamelaiskäräjien
vaaliluetteloon valittu etninen kansanryhmä olisi sellaisenaan Suomen yksi ja
ainoa alkuperäiskansa. Väitteellä ei yksinkertaisesti ole kestävää
todellisuuspohjaa, vaan se on poliittinen ja äärimmäisen tarkoitushakuinen.
Alkuperäiskansojen asemaa koskevalla ILO 169 -sopimuksella
ei ole määritelty yhdenkään liittyvän valtion historiaa, eikä etenkään voitu
muuttaa historian kulkua tai muuten määritellä kansallisia olosuhteita.
Helsingin seminaarissa kuullun keskeisen ILO-asiantuntijan Lee Swepstonin esityksen pohjalta
voidaan tehdä selkeät johtopäätökset, joiden mukaan yleissopimuksen
ratifiointia aikova valtio voi määritellä täysin riippumattomasti - ja se on
tehtävä ennen ratifiointiharkintaa - mikä on sen alueella asuva alkuperäiskansa
ja mikä ei ole. Siten ILO 169 -sopimusta ei voida ratifioida ilman että ensin
määritellään sen suhde muuhun perus- ja ihmisoikeussuojaan kaikkien osallisten
ryhmien ja oikeuksien osalta.
Oikeusoppineiden mukaan tämä taas tarkoittaa sitä, ettei
sopimus voi tuoda saamelaisille tai muillekaan mitään subjektiivisia oikeuksia
johonkin toiseen ryhmään nähden tai viedä tai vähentää tai heikentää kenenkään
nyt olevia tai myöhemmin todettavia oikeuksia.
Kyseeseen tulee näin yksin se, että valtio luopuu jostain vain
sille kuuluvasta vallasta päättää asioista, pois lukien lainkäyttö ja
lainsäädäntövalta. Kun jäljelle jää tietyn hallintovallan määrittely, on
siinäkin laintuntijoiden mukaan olennainen edellytys, ettei muiden oikeuksia
loukata. Se taas edellyttää, että valtion on määriteltävä ensin, mitä oikeuksia
tai asemaa esimerkiksi lappalaisvähemmistöllä on nykyisen tutkimustiedon
nojalla. Määrittely voi edellyttää lappalaisten osallistumisoikeuden laajentamista,
joka taas voi johtaa kokonaan uudenlaiseen, saamelaiskäräjien aseman korvaavaan
järjestelmään.
Swepstoniin viitaten voidaan edelleen todeta, ettei ILO 169 -sopimus
luo yhtään uutta oikeutta. Jos valtio ei siis ole jotain oikeutta koskaan
vienyt, ei ratifioinnissa sellaista siis synny. Päinvastaisessa tapauksessa ratifiointi
luo erityisperusteet valtiolle palauttaa oikeudet niille, jotka ovat niitä
menettäneet. Suomessa käytännössä olisi edessä vielä ehkä pitkäkin selvitysten
tie – valtion kustannuksella ja ilman jotain poliittista ennakkoasetelmaa.
Keskustelin reilu viikko sitten Inarin Sajoksessa järjestetyn
Metsä- kalastaja- ja tunturisaamelaisten yhdistyksen seminaarin lopulla
saamelaiskäräjien emerituspresidentin Pekka
Aikion kanssa nykytilanteesta. Häntä se tuntui harmittavan ja kysyinkin
olisiko silloin reilu vuosikymmen sitten kannattanut ottaa saamelaiskäräjien
vaaliluetteloon sinne hakeneet vajaat tuhat inarinsaamelaista, ja etenkin,
olisiko vuoden 1962 rajallista väestöselvitystä kannattanut myöhemmin muutamia
kertoja täydentää, jotta vuosikymmenten raastava kiista olisi saatu ehkäpä jo
ajat sitten laantumaan ja Lapinmaahan rauha.
En saanut väärtistä ihan selvää, mutta ei hän ollut kyllä
jyrkästi eri mieltäkään. Aikion mukaanhan vuoden 1962 selvityksestä jäi
saamensukuisia ihmisiä pois omasta tahdostaan, mutta että selvitystä olisi ehkä
voitu myöhemmin täydentää. Klemetti Näkkäläjärvi on puolestaan todennut, ettei saamelaisten
määrällinen lisääminen ole suotavaa.
Näkkäläjärven politiikalla saamelaisyhteisöä ollaan viemässä
yhä sulkeutuneempaan suuntaan ja jonkinlaiseen monokulttuuriin – kuten joku on
blogissani edellisen kirjoitukseni kommenteissa todennut.
Veikko
Eilen 4.12 Yle saamen uutisissa Tuomas Keskitalo. Tosi mahtavat kommentit.Tuomasta ja statuksettomia saamelaisia puolustavia saamelaisnäkökulmia 20-30 vain yksi nekatiivinen.
VastaaPoistahttp://www.yle.fi/sapmi/oddasat/2012/12/mgds_muiznieksa_raporta_ovttabealat_3443790.html
Enpä tiedä monokulttuurista, ei riitä nykyiselle saamelaiskäräjien johdolle se, että on rekisterissä ja osaa kielen. Kun suku on väärä, ei ovet aukene ei sitten mihinkään eikä kukaan kuuntele. Ei rekisterisaamelaiseksi kannata hinkua toivoen, että lopulta olisi yksi meistä...saatat silti jäädä yhdeksi "heistä".
VastaaPoistaRekisterisaamelaiset Klemetti ja Nils Henrik Valkeapää etunenässä yrittävät väkivalloin keinoja kaihtamatta jättää kaikki vanhat lapinkyläläiset paitsioon ja jakaa tämä ikimuistoinen oikeus uusille saamelaisille. Tästä on kyse esimerkiksi Näkkälän palkisen aitakiistassa, jossa niin sanottu rekisterisaamelainen poronhoito rohmuaa valtion maita itselleen ja lapinkylän poronhoitajat saavat jäädä maanteiden, turismin ja yksityismaiden jalkoihin. Tässä on kyse myös siitä, että ketä pidetään lapinkylän perillisenä, muualta tullutta rekisterisaamelaista tai suomalaista Kaukosen perillistä Klemetti Näkkäläjärveä vai alkuperäista lapinkylän saamelaisen perillistä. Tässä valossa on edullista pitää lapinkylän perilliset saamelaisrekisterin ulkopuolella ja väittää kivenkovaan heidän olevan milloin savolaisia milloin pohjanmaalaisia. Tässä on kyse myös siitä, että kyllä lapinkyläläiset itse tietävät mistä on kyse, kuka on kuka, mutta miten tämä tieto saada niin sanotun rivisaamelaisen tajuntaan. Suomen ministerit ongelmasta kyllä ovat jo tietoisia, mutta miten esimerkiksi sosiaali-vihreä ministeri tämän tiedon sulattaa, on eri asia. Kyse on todellakin siitä, kuka on vanhan lapinkyläjärjestelmän perillinen Suomessa. Klemetti Näkkäläjärvi on saman lapinkyläjärjestelmän äitilinjasta perinyt tämän oikeuden, mutta hän jättää saman suvun muut lapinkyläläiset pois. Tämän täytyy olla Klemetti Näkkäläjärven suomalaisen taustan ahneus, sillä muualta tulleet ovat olleet ahneita 1800-luvun lopulla assimiloitumaan saamelaisiin. Ehkäpä tällainen ahne geeni on jäänyt jylläämään ja päälle ja hän jatkaa nyt tätä muiden alistamista. Katsokaapa Paavo Riihitammelan uusinta sukukirjaa, sieltä nämä tiedot löytyvät seutujen oikeista saamelaisista. Saamelainen historia on täten kirjoitettu väärin ja yksipuolisesti. Lapinkyläjärjestelmän perilliset ovat systemaattisesti kirjoitettu ulos saamelaisesta historiasta. Ensin 1960-luvulla, kun Valkeapään Nils Henrik selvitti lingvistista saamelaisväestöä rajatulla alueella ja rajatulla resurssilla ja rajatulla ymmärryksellä. Toisen kerran tämä rajaus tehtiin 1990-luvulla, kun Nils Henrik Valkeapää johti saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa ja Pekka Aikion johdolla, jätti 1000 lapinkyläläistä virallisen saamelaisuuden ulkopuolelle. Väitän, että Pekka Aikio ja Nils Henrik Valkeapää ovat itse systemaattisesti rakentaneet tämän lapinkyläläisiin kulminoituvan ongelman ja nyt ovat agressiivisia, kun eivät saakaan monivuosikymmenistä tavoitettaan helposti ainakaan läpi. Tästä on kyse. Mikä on lapinkyläläisen oikeus? Samalla tavoin rekisterisaamelaiset ovat olleet kielensä menettäjien joukoissa, mutta heille on rakennettu oikeus olla saamelainen ja saamenkielinen. Nyt on monivuosikymmeninen kuilu lapinkyläläisen ja rekisterisaamelaisen välillä. On kova korjaaminen, että historiallinen ja prosessuaalinen vääryys korjataan. Siksi kielipesät, saamenkieliset koululuokat ja kielikurssit kuuluvat myös lapinkyläläisille ja heidän perillisilleen. Siitä on todistuksia, että rekisterisaamelaiset eivät millään näitä kielellisiä oikeuksia ole haluamassa jakaa muille kuin itselleen.
VastaaPoistaSaamelainen miesjohto näyttäytyy sovinistisena, saamelaisnainen ei ole mitään heille. Ei saamelaisnaisella ole mitään kansalaisoikeuksia heidän järjestelmässään. Ei hän ole kuin lapsentekokone. Monia esimerkkejä, miten tämä sovinistisuus esiintyy. Kansalaisoikeuksia ei ole saamelaisella naisella. Paitsi, jos on johtajan sukulainen, niin silloin kelpaa hänelle juhdaksi nostamaan hänen glooriaansa. Mutta samaa mieltä pitää silloinkin olla. Voi niitä uhkauksia, jos ei ole samaa mieltä!
VastaaPoistaNiin varmasti, mutta loppuisipa hetkeksi sellainen vääryys kuin lapinkyläjärjestelmän perinnön väärin jakaminen. Kyllähän se porukka sitten keksii jonkin uuden tehtailun, että millä alkaa porukkaa hajottamaan. Niillähän on koko ajan päällä sen sata juonta ihmisiä vastaan.
VastaaPoistaKiitän Veikkoa jälleen kerran asian ytimeen pureutuvasta tekstistä. Saamelaiskäräjät on nykyisen puheenjohtaja Klemtti Näkkäläjärven suulla vaatinut kaikissa käänteissä vaatinut saamelaisten elämänmuodon turvaamiseksi suurempaa päätöksentekovaltaa saamelaiskäräjille. Taustalla luonnollisesti kummittelee väite, että ilman maaoikeuksia ei saamelaisten elämänmuodolle voida luoda oikeudellisia edellytyksiä.
VastaaPoistaAjatus saamenkielisen väestön yhteenkuuluvuudesta nousi toisen maailmansodan jälkeen merkittäväksi uudeksi aatteeksi, jolla oli myös poliittisia seurauksia. Aiemmin tämä yhteenkuuluvuus oli kaikkea muuta kuin selviö ja harva, jos kukaan edes ajatteli sellaista olevan olemassa.
Lappalaisten, sanottuna saamenkielisen väestön yhteenkuuluvuutta on pidetty selviönä. Liioittelematta lappalaisten ja saamelaisten verisukulaisuutta voi todeta, että geenitutkijat ovat havainneet yhteisiä tekijöitä, jotka pohjoisessa ulottuvat valtiollisten rajojen poikki, Norjan, Suomen, Ruotsin ja Venäjän alueella.
Kun ajatellaan ihmisiä yhdistäviä tekijöitä ja poliittisten määritelmien keinotekoisuutta, voidaan todeta, että lappalaisia ja saamelaisia ovat yhdistäneet myös monet muut tekijät kuin luonto ja genetiikka. Luonto on osaltaan sanellut ne toimeentulon keinot ja kulttuurien muodot, joita ihmiset ovat selviytyäkseen käyttäneet. Toimeentulonhankkimismenetelmät (maanviljely, karjanhoito, metsästys, kalastus ja poronhoito yms.) ja jopa ruokakulttuuri ovat muodostaneet tällä pohjoisella alueella hyvin samankaltaiseksi. Niinpä lappalaiset asukkaat eivät löydä mitään uutta vieraillessaan naapurimaiden etnografisissa tai kotiseutumuseoissa. Joten rajanveto saamelaisen ja muun väestön elämämuodon välille saattaa osoittautua vaikeaksi saamelaisuuden määrittelyssä.
Saamelaismääritelmän perusteella saamelaiskäräjien tekemät historian tulkinnat on ollut irvokas tapa edistää ”alkuperäiskansan asiaa”. Yhteisen historian erottajaksi tuli ideologia, joka on ollut fanaattisempi kuin uskonto konsanaan.
Saamelaisten ja lappalaisten suhteen suuri teema ei ole ollut vihollisuus, vaan saamenkielen kautta jonkinlainen erillisyys. Melko yhtenäisessä lappalaisyhteisössä on tähän asti ollut hyvin vähän kansanryhmin välisiä jännitteitä. Tämän kannanoton tarkoituksena on tarkastella saamelaisia ja lappalaisia jakavan saamelaismääritelmän muodostaman rajan molemmilta puolilta: saamelaisia lappalaisesta näkökulmasta nähtynä mutta myös lappalaisia saamelaisnäkökulmasta nähtynä.
jatkuu...
Tällä kommentilla kysyn ja yritän vastata kysymyksiin, mikä tämä samaa lappalaisväestöä jakava saamelaismääritelmä oikein on ja miten se vaikuttaa esim. saamelaisten oikeuksiin ja miten se syntynyt? Saamelaismääritelmän olemuksesta on tehty lukuisia tulkintoja.
VastaaPoistaKaikki väitteet saamelaisten ja lappalaisten kulttuurien erilaisuudesta ovat vääriä. Kaikissa oleellisissa kohdissa on olemassa yksi ainoa samanikäinen saamelais-lappalainen sivistys ja elämänmuoto, joka elää, muuttuu ja sykkii samassa tahdissa. Ei ole olemassa erillisiä saamenkielisiä saarekkeita. Siksi kaikki jotka väittävät joko saamelaiskulttuuria lappalaiskulttuuria paremmaksi tai saamelaisten elävän luonnonmukaisemmin kuin lappalaisten, ovat väärässä. Tällainen väite edellyttää sen todistamista, että nämä kulttuurit niihin sisältyvine elämänmuotoineen olisivat erilaisia. Voidaan kyllä puhua paremmuudesta tai huonommuudesta joissakin toisarvoisissa seikoissa, mutta perusteiltaan ja olemukseltaan kulttuurit ovat aivan samoja.
Niiden kuluneiden viidensadan vuoden aikana, jolloin liikenneyhteydet ja vuorovaikutus olivat paljon heikompia, säilyi lappalaiskulttuuri eikä väestö kiteytynyt kahdeksi erilaiseksi kulttuurimuodoksi. On selvä, että meidän päivinämme tiheän liikenteen ja vilkkaan kanssakäymisen aikana saamelais-lappalainen elämänmuoto muuttui entistä enemmän samanlaiseksi. Se pyrittiin jakamaan historiasta irrallisella etnisellä saamelaismääritelmällä kahdeksi erilliseksi väestöksi.
Tuntuu vaikealta kuvitella, että yhteistä alkuperää oleva saamelais-lappalaiskultuuri alkaisi kulkea tällaisen historiasta irrallaan olevan määritelmän perusteella eri teitä esim. silloin kun puhutaan erillisistä saamelaisten oikeuksista. Jos alkuperäisväestön osana on puhjeta vielä kerran kukoistukseen, tämä kukoistus koskee molempia, jos se taas tuhoutuu, tuho koskee kumpaakin. Tämä ei tietenkään sulje pois eräiden pienten eroavaisuuksien mahdollisuutta.
Arvio saamelais-lappalaiskulttuurista osoittaa, että jokainen eheä kulttuuri on elävä kokonaisuus siitä riippumatta kuuluuko henkilö saamelaisrekisteriin vai ei. Se kehittyy ja suorittaa sille määrätyn elämäntehtävän omien sisäisten ja ulkoisten edellytystensä mukaisesti. Sen kannattajia voivat olla erilaiset ammatilliset ryhmät. Mutta kaikista eroavaisuuksista huolimatta kulttuuri näiden ryhmien keskuudessa kehittyy perusolemukseltaan yhä enemmän samanlaiseksi. Se on käynyt elinaikanaan samat olennaiset muutokset.
Saamelais-lappalaiskulttuuriin kuuluvien ryhmien rodulliset, kansalliset, maantieteelliset tai muut eroavaisuudet eivät ole muuttaneet itse kulttuurien perusluonnetta. Ne aiheuttavat sen piirissä ainoastaan pientä erilaisuutta.
Koska saamelaisten kotiseutualueella saamelais- ja lappalaiskulttuurit muodostavat yhden ainoan jakamattoman kulttuuripiirin, ovat tällä hetkellä samassa kehitysvaiheessa, jota keinotekoisella historiasta irrallaan olevalla saamelaismääritelmällä on yritetty muuttaa.
Saamelaiskäräjien lappalaisten yhteiseen historiaan perustumattomat vaatimukset siirtää samalle väestölle kuuluvat oikeudet ovat tähän mennessä johtaneet turhiin selkkauksiin ja ristiriitoihin. Näissä oloissa taistelu on käynyt tuimemmaksi, laajemmaksi ja tosiasioista entistä enemmän piittaamattomammaksi. Traagisinta, ettei tässä kiistassa ole olemassa mitään luotettavaa viranomaistahoa, jonka ohjaukseen saamelaiskäräjien poliittinen johto alistuisi. Saamelaiskäräjien poliittisella johdolla ei ole mitään sivistynyttä periaatetta maaoikeuskiistan ratkaisusta tai minkään muunkaan kiistan ratkaisusta.
Tuloksena on nähtävissä moraalinen sekasorto. Saamelasikäräjät vaatimuksineen yrittää anastaa itselleen mahdollisimman suuren osuuden lappalaisten historian ja oikeuksien kustannuksella. Saamelaiskäräjien vaatimukset johtavat yhteisen kulttuuriperinnön tuhoamiseen, yksityisomistuksen heikkenemiseen ja murenemiseen.
Jouni Kitti
Grafomaanikko löytää aina palstansa.
PoistaJuuri tästä tuhosta on kyse. Tuolla toiminnalla saamelaiskäräjät tuhoaa lapinkyläläiset lopullisesti. Ja samalla saa rekisterisaamelaisille parikymmentävuotta lisäaikaa, mutta hekin häviävät kartalta, kun saamen kieltä ei tuolla politiikalla viedä eteenpäin. Kenen kanssa he sitä enää edes puhuvat? Itsekseen?
VastaaPoistaKyse on siitä, että lapinsiitojen, lapinkylien omaisuutta jaetaan ihmisille, jotka eivät ole sitä perineet.
VastaaPoistaVai onko kysymys siitä, että kaikkia perillisiä ei ole tunnustettu eikä tunnusteta?
PoistaSiinä se tuli Jounin tekstissä esiin, mitä ei ole julkisesti ääneen kerrottu."TRAAGISINTA, ETTEI TÄSSÄ KIISTASSA OLE OLEMASSA MITÄÄN VIRANOMAISTAHOA, JONKA OHJAUKSEEN SAAMELAISKÄRÄJIEN POLIITTINEN JOHTO ALISTUISI"
VastaaPoistask toiminta pelottaa ihmisiä, se on ikäänkuin oma saareke, jossa on lait kansalaisille, mutta sk ei tarvitse niitä itse noudattaa. Olen hyvin hyvin huolestunut.
Alkuperäiskansaa oleva
äänestysoikeus Norjan saamelaiskäräjävaaleissa
Metsä-,kalastaja ja tunturisaamelaiset ry:n hallituksen jäsen Arto Enojärvi www.mgdsamit.fi
Olisi hieno asia,jos metsäsaamelaiset saisivat kerrankin oikeudenmukaista kohtelua.Näinhän ei ole ollut menneinä vuosisatoina.On surullista,että lopullista iskua suunnittelee oma kansa saamenkielineen...
VastaaPoistaSe on nyt sanomatta selvää: saamelaiskäräjien vaaliluettelo on vain saamenkielisten saamelaisten. Mihin joutuvat suomenkieliset saamelaiset? Eikö heillä ole oikeutta mihinkään?
VastaaPoistaVaaliluettelossa ei suinkaan läheskään kaikki ole saamenkielisiä, äidinkielenä saamea puhuvia on jo pieni joukko. Jo 1962 saamelaistutkimuksessa otettiin saamea puhumattomia mukaan, sillä perusteella että heidät on aina katsottu olevan saamelaisia. heidän saamenkielen osaavat esivanhemmat saattavat olla niinkin kaukaa kuin 1800 luvun alusta. Saamelaisalueen ulkopuolelta ei ole päästetty mukaan luetteloon vaikka saamenkieli olisi säilynyt 1900 luvulle. Onko tässä kenties jokin ristiriita? Jos olit mukana 1962 tutkimuksessa, niin sinun perillisesi ovat iänikuisesti suomen alkuperäiskansaa. Mutta jos sukusi ei ollut siinä mukana, niin et ole suomen alkuperäiskansaa, vaikka vanhempiesi äidinkieli olisi ollut saame. Aamen ja halleluja. Arto
PoistaMoraalinen sekasorto on käynnissä saamelaisessa yhteisössä! Sen voi ihan jokainen yksilö nähdä ja kuulla omin silmin. Kamalaa ja törkeää!
VastaaPoistaKuten Klemetti Näkkäjärven puhe osoitti 30.11.2012 pidetyssä ihmioikeuseminaarissa, mikään ei ole muuttunut saamelaiskäräjien tiedotuspolitiikassa. Siksi kannattaa muistinvirkistykseksi vilkaista mitä esite ”Saamelaiset Suomessa” kertoo.
VastaaPoistaEsitteestä "Saamelaiset Suomessa puuttuu eri lappalaisryhmiä kalastaja-, koltta- ja muuttolappalaisia koskeva todellisen oikeushistorian esittely ja erittely oikeuksien muodostumisesta. Siihen olisi ollut tarjolla erinomaisen hyviä lähteitä kuten Väinö Tannerin ja Juhani Wirilanderin tieteelliset tutkimukset koltista ja porolappalaisista, T.I. Itkosen, Matti Enbusken ja Jouko Vahtolan Inarin ja metsälappalaisista. Myös Niilo Tervon kokoamat tiedot antavat tarkan kuvan muuttolappalaisten laittomasta tunkeutumisesta Suomeen 1800-luvun loppupuolella.
Mitä tulee kolttiin, niin koltat eivät ole Suomeen tulleet siirtolaisina, vaan pakon sanelemana siinä vaiheessa kun Suomi joutui välirauhan sopimuksen nojalla luovuttamaan Petsamon Neuvostoliitolle. Koltille jouduttiin siis luovutuksen aiheuttamat menetykset hoitamaan kompensoivalla lainsäädännöllä. ILO-sopimus ei puhu vastaavanlaisesta kompensoivasta lainsäädännöstä.
Joten kompensoivasta lainsäädännöstä ei ole nyt kysymys, vaan pyrkimyksenä saada uutta elintilaa todellisen alkuperäisväestön historiallisilta alueilta.
Kuten Niilo Tervo ja Juhani Wirilander ovat osoittaneet, ei ole mitään näyttöä Suomeen 1800-luvun puolivälin jälkeen muuttaneista porolappalaisten erillisestä oikeusasemasta Suomessa. Mutta sen sijaan on systemaattinen näyttöä siitä, että täällä ennestään asuneet lappalaiset perustivat oikeuksiensa turvaksi tiloja ennestään sukunsa asuttaman lapinkylän alueelle. Suomeen muuttaneelle vieraalle väestöryhmälle, jolla ei ole minkäänlaista ennestään oikeushistoriaa Suomen alueelle. Kaikkien tiedossa olevien tosiasioiden mukaan tämä sulkee suuren osan juridisoikeudellisia alkuperäiskansan jäsenistä alkuperäiskansa määritteen ulkopuolelle, syrjien siten heitä. Eli, jos ihminen erehtyi aikoinaan turvaamaan lain edellyttämällä tavalla omaisuutensa, elinkeinonsa ja kulttuurinsa, hänet tämän vuoksi pyritään syrjäyttämään ja puhevalta antamaan niille joille se ei ole koskaan kuulunutkaan. Tämä jos mikä on rasismia.
Saamelaiskäräjät on viranomaiselin ja käsitykseni mukaan viranomaisten tulee valvoa, ettei tällaista virheellistä ja propagandaa jaeta totuutena ympäri maailmaa.
Jouni Kitti
Ei ole ensimmäinen kerta ihmiskunnan historiassa että viranomaiselin tekee vääränlaista politiikkaa ihmisoikeuksien kustannuksella.
PoistaEsimerkkejä on historia väärällään ja valitettavasti näitä esimerkkejä löytyy ihan tämän hetkisestä ajastammekin ympäri maailmaa.
Oikeudenmukaisuuden edestä on taisteltava edelleen sillä ahneus, omaneduntavoittelu, syrjintä ja kaikenlainen pahuus ei ole kadonnut mihinkään maailmasta. Ja valitettavasti sitä löytyy runsain mitoin myös täältä demokratian kehdoksi mielletyn Euroopan pohjoisimmalta kolkaltakin.
Muuttolappalaisten oikeudet ovat aivan ok, mutta ei sen kustannuksella että todelliset lappalaiset jäävät jalkoihin. Ne alkuperäiset lappalaiset, jotka asuttivat Suomen Lappia ennenkuin muuttolappalaiset tulivat.
VastaaPoistaSamoja äänioikeusteemoja länsinaapurissa: http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2327&artikel=5376174
VastaaPoistaSaanähä montako vuotta mennee pohjoismaisheen yhteisheen saamelaismääritelhmään. veikkaukseni on ettei sellaista tulekhaan. Optimisti
PoistaValtioneuvoston viestintäosasto
VastaaPoista12.12.2012 9.01
Hallitus linjasi iltakoulussaan saamelaisiin liittyvien hankkeiden jatkovalmistelua
Hallitus käsitteli iltakoulussaan keskiviikkona 12. joulukuuta hallitusohjelmaan kirjattujen saamelaisiin liittyvien hankkeiden tilannetta. Neuvotteluja Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta jatketaan, ja tavoitteena on saada aikaan moderni valtiosopimus kolmen pohjoismaan alueella asuvan alkuperäiskansan oikeuksista. Myös työtä alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamiseksi jatketaan oikeusministeriön johdolla muiden vastuuministeriöiden ja saamelaiskäräjien välisenä yhteistyönä. Tämän yhteydessä on tarkoitus käydä avointa vuoropuhelua ILO-sopimuksen tarkoituksesta ja merkityksestä.
Poliittista linjausta vaativista saamelaisasioista ja erityisesti saamelaissopimuksesta neuvoteltaessa esiin nousevista kysymyksistä päättämään muodostetaan saamelaisasioiden ministeriryhmä.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämistä valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä. Samalla otettaisiin huomioon muun paikallisen väestön osallistumismahdollisuudet. Tarvittavat säännökset otettaisiin Metsähallitusta koskevaan organisaatiolainsäädäntöön.
Työtä saamelaiskäräjistä annetun lain nykyaikaistamiseksi jatketaan tavoitteena kehittää saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Myös saamen kielen elvyttämisohjelman valmistelu jatkuu hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Hallitus pitää tärkeänä, että saamelaisasioita valmistelevat työryhmät ja muut valmisteluelimet kuulevat laajasti myös saamelaisten kotiseutualueella asuvia eri osapuolia.
Hyvältähän tuo taas näyttää. Kuten 2007 kun asia oli silloinkin hallituksen iltakoulussa.
PoistaKlemetti Näkkäläjärvi puhuu "saamelaisen" poronhoidon tarvitsemasta erityissuojasta. Luulisi saamelaiskäräjien tarkoittavan, että "saamelainen" poronhoito tarvitsee erityissuojaa muuta maankäyttöä, kuten kaivosteollisuutta, vastaan. Mutta Klemetti Näkkäläjärvi näkee "suomalaisen" poronhoidon ilmeisesti "saamelaisen" poronhoidon vihollisena ja ajaa asiaansa siltä pohjalta muun muassa Näkkälän tapauksessa. Tämä saamelaiskäräjien johdon tarkoittama lantalainen poronhoito on kuitenkin lapinkylään sidottua poronhoitoa, jota saamensuvut harjoittavat. Erona saamelaiseen poronhoitoon on se, etteivät suvut ole päässeet saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Tämä on saamelaiskäräjien pitkäaikainen juoni, jolla on pyritty varmistamaan "saamelaisen" poronhoidon parempi asema suhteessa lapinkyläläisiin.
VastaaPoistaSaamelaiskäräjien sivuilla/lausunnot on uusin "Saamelaiskäräjien lausunto luonnoksesta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014, luonnos 14.11.2012"
VastaaPoistaSe on lähetetty opetushallitukselle ja sen ovat allekirjoittaneet Klemetti Näkkäläjärvi ja Petra Magga-Vars.
Sitä ei ilmeisesti ole käsitelty missään, koska mainintaa lausunnon valmistelusta ei ole.
Jos haluaa tietää mihin Klemetti Näkkäläjärvi joukkoineen pyrkii ja miten, kannattaa lukea tämä etnonationalismin kukkanen.
Jos se toteutettaisiin, loppuisi "saamelaiskulttuurinmukainen" "saamelaisopetus" oppilaspulaan alta aikayksikön ja loputkin saamelaiset muuttaisivat pois saamelaisalueelta siinä pelossa, että heidän lapsensa pakotettaisiin saamelaiskulttuurinmukaiseen saamelaisopetukseen. Näin toteutuisi periaate, että "saamelaisia ei tarvitse olla paljon".
Tai ehkä Näkkäläjärvi ja Magga-Vars vain valmistautuvat saamelaisreservaatin perustamiseen.
Saamelaiskäräjien tulisi myös itse istua koulupenkille ja opiskella saamelaisten historiaa, niin yksipuolista ja vajavaa näyttää heidän tieto olevan. Ikäänkuin Berliinin muuri olisi ollut nykyisen saamelaisalueen rajoilla. Saamelaisia ei ole siirtynyt rajan eteläpuolelle, mikäli on uskomista saamelaiskäräjäluetteloa vuosimallia -62 Lisää muureja halutaan rakentaa kouluihin ja lastentarhoihin. Voi tulla lapsille ikävä kaverien vähentyessä. Monikielisyys on rikkaus, pitää vain huolehtia että saamea puhutaan myös kotosalla. koulun ja tarhan varaan ei kannate jättäytyä. Myös vanhemmilla on vastuunsa.
VastaaPoistaSaamelaiskäräjät rakentaa länsirantaa.
VastaaPoistaSaamelaiskäräjien ajamassa politiikassa vastustetaan A2 kielen opetusta, tietenkin statuksettomille eniten löytyy vastustusta, mutta kuulemma ei suomenkieliselle vaaliluettelon saamelaisellekaan ole mahdollista opettaa saamea saamelaiskäräjien kannanottoja tulkiten.
VastaaPoistaSukuasioihin ja saamelaisten asutushistorian syntyyn olisi kaikista tärkeintä perehtyä. Nykyinen mututieto poikkeaa uudesta tutkimustiedosta ja uusista sukukirjoista.
VastaaPoistaSukukirjani ovat puolueettomia sukuun ja sukujen asumiseen liityviä. Olen tehnyt kolme sukukirjaa omakustanteina. Niiden tietoja on yritetty väittää vääriksi. Mutta valitettava tosiasia on. Että niin monet itseään vain saamelaiseksi väittävät polveutuvat vanhoista lappalaisista. Kuten mm Magga, Näkkäläjärvi, Pieski esiintyy mm kalastajalappalaisena. Näkkäläjärvestä vielä Klemetin suku tulee Kyrö-Kaukonen-Salmi suvuista. Kyrön suku Raattama linja, Klaus Mikonp Kaukonen muuttaa 1700-luvulla Kaukoseen ja ottaa sukunimekseen Kaukosen vaimon kotitalon mukaan. Klausin 1. pso, tämä Kaukosen tyttö kuolee ja Klaus Mikonp Kaukonen e Kyrö avioutuu toiseen avioon savolaisesta suvusta olevan Aili Erikintr Salmen kanssa, tästä liitosta syntyy Klemetti Näkkäläjärven esi-isä joka muuttaa sitten Enontekiölle. Pitää tähdentää, että nykyään itseään täysin saamelaisena pitävät henkilöt polveutuvat varsin usein samoista lappalaissuvuista, joita he nyt ateistimaisesti kieltävät.
VastaaPoistaTottakai on huomattava se, että mainitut sukunimet, eikä heitä voi kaikkia yleistää kuuluvaksi johonkin lappalaisryhmään. Mutta niistä on useista maininnat juuri mm kalastaja- tai tunturilapplainen jne.
Poista