Bloginsa ”joulutervehdyksessä”
hän tihkuu jälleen ylenkatsetta, inhoa ja vihaa ”valtaväestöä”, ”niin sanottuja”
lapinkyläyhdistyksiä ja tietenkin ”saamelaiseksi haluavia suomalaisia edustavaa
järjestöä” kohtaan.
Klemetti harjoittaa
ilmeisesti sitä vuoropuhelua, jota valtioneuvoston äskettäisessä iltakoulussa
päätettiin korostaa jatkossa ILO 169 -sopimuksen merkitystä ja ratifiointitarvetta
selviteltäessä, samoin pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvotteluissa.
Ei siis hyvältä näytä.
Näkkäläjärvi syyttää
surutta kotikuntaansa Enontekiötä ja erityisesti kunnanjohtaja Mikko Kärnää virheellisestä ja
saamelaisvastaisesta tiedottamisesta valtioneuvoston iltakoulun linjauksiin
liittyen. Saamelaiskäräjien
puheenjohtaja lähtee siitä, että vain hänellä itsellään on oikea tieto tulkita
noita linjauksia ja etteivät muut osapuolet liene keskustelleet asioista
linjausten taustalla. Toki oikeusministeri ollut vaikeasti tavoitettava
henkilö, mutta ehkäpä hänkin uskaltautuu ennen pitkää sovittuun ja kirjattuun
vuoropuheluun sekä paikallisen väestön laajaan kuulemiseen. Myös tutkimuksille
on syytä antaa vihdoin tilaa.
Näkkäläjärven mukaan ”valtaväestön”
edustajien kuuleminen ei merkitse sitä, että he olisivat jokin osapuoli ILO 169
-sopimusta ratifioitaessa. ”Saamelaiseksi haluavia suomalaisia edustavan
järjestön” eli statuksettomien saamelaisten edustajana toimivan Metsä-,
kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n näkemykset Näkkäläjärvi lyttää
tragikoomisiksi.
”Kyseisellä suomalaisyhdistyksellä näyttää olevan suunnaton hinku päästä mukaan ILO 169-sopimus-, pohjoismaiseen saamelaissopimus- ja kaikkiin mahdollisiin muihinkin neuvotteluihin, jotka koskevat saamelaisia. Suomen saamelaiskäräjälain 6 §:n mukaan vain saamelaiskäräjät voi edustaa saamelaisia virallisissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Yhdistyksellä ei ole osaa eikä arpaa missään saamelaisia koskevissa työryhmissä”, Näkkäläjärvi sanailee.
Hän haluaa pitää
saamelaisten piirin edelleen pienenä, käytännössä vain muutaman suvun ”alkuperäiskansana”.
Hän ei tunnu edelleenkään ymmärtävän - edes maailmalta olevien ennakkotapausten
valossa - , ettei Suomella ole ILO 169 -sopimuksen kohdalla mahdollisuutta olla
selvittämättä kestävästi alkuperäiskansakysymystään ja sopimuksen
soveltamisaluetta. Ei myöskään sopimuksen vaikutuksia edes muuhun väestöönsä
nähden.
Saamelaiskäräjät ei ole todellakaan ainoa
osapuoli valtioon nähden tässä prosessissa.
Klemetti Näkkäläjärvi lyttää
vielä joidenkin ministeriöiden ILO-lausunnot epäasianmukaisiksi. Niitä
ruotimaan ja oikaisemaan hän on pestannut kuinka ollakaan professori Martin Scheininin, jonka alustavan
arvion mukaan esimerkiksi valtiovarainministeriön ja maa- ja
metsätalousministeriön lausunnot eivät vastaa Suomen perustuslain ja Suomen
nykyisten kansainvälisten sopimusten velvoitteita.
En tiedä millainen
painoarvo Scheininin lausunnoille voidaan enää näissä yhteyksissä antaa, niin
perusteellisen integroitunut hän jo pitkään ollut vallinneeseen, ihmisiä
subjektiivisesti erittelevään ja siten syrjivään saamelaispolitiikkaan. Ainakin
valtioneuvoston kannattaisi kysyä kantoja muutamilta muiltakin kotoisen ja
kansainvälisen oikeuden asiantuntijoilta. Mieleen tulee ensimmäisenä professori
Pertti Eilavaara.
”Ollakseen ILO-sopimuksen kannalta hyväksyttävä, täytyy Suomen lainsäädännön saamelaismääritelmän olla saamelaisten itsensä hyväksymä”, toteaa Näkkäläjärvi vielä saamelaismääritelmästäkin.
Suomeksihan tuo
tarkoittaa, että saamelaisuudesta päättäisi edelleen muutaman henkilön
muodostama lautakunta, tarvittaessa vaikka vielä äänestäen.
Siinä olisi
alkuperäiskansalaisen identiteetti ja asema osin sananmukaisestikin kiinni
poron saparossa.
Veikko
Klemetti näyttää jatkavan edelleen sillä linjalla että ikään kuin muita osapuolia ei tässä ILO-sopimuksen ratifioinnissa olisi. Tämän hän tekee hallituksen linjauksista piittaamatta. Sokea usko saamelaisutopiaan eli kollektiiviseen maanhallintaan näyttää ohjaavan kaikkea hänen toimintaansa.
VastaaPoistaTähän kollektiiviseen maanhallintaan pyrkivä yritys yrittää yhdessä omalla tavalla kirjoitetun historian kanssa luoda meille uuden historian ja maallisen utopian. Aina ennen sanan tuojat loihtivat meille varmaan tapaansa henkisen ja hengellisen utopian. Aina joku muu on sen halunnut tehdä.
Harva näyttää muistavan miten tällainen maanhallintautopia toimi entisessä Neuvostoliitossa. Siellähän yksittäisten saamelaisten sukujen ja perheiden maista muodostettiin kollektiivisesti hallinnoitu maa. Yhä vieläkin on löydettävissä joukko ihmisiä, jotka haikailevat kommunismin perään. He uskovat vieläkin aivan tosissaan ja vakavissaan, että ainutlaatuinen tilaisuus on menetetty ja että sinänsä hyvän aatteen ovat tärvelleet Stalinin ja Honeckerin sekä monet muut heidän kaltaisensa rikolliset valtiomiehet. Jotkut haluavat siirtää vielä nykypäivään nämä jo kerran testatut utopiat ja ihmisen alistamisen välineiksi osoittautuneet neuvostot. Näiden ehdotusten takana ovat olleet totuttuun tapaan ideologiat. Ne edustavat aina jotakin äärimuotoa. Ne nojaavat väistämättä aina johonkin vallan käytön äärimmäisyyteen, demokratian valepuvussakin. Siksi meidän saamelaisten on syytä varoa ideologioihin nojaavia utopioita.
Jouni Kitti
Klemu ei joko käsitä tai sitten käsittää hyvinkin tilanteen ja näkee enää ainoaksi mahdollisuudekseen tuon äärimmäisen uhon. Säälin ja myötähäpeän.
VastaaPoistaAivan asiallisestihan K. Näkkäläjärvi kirjoittaa. Heittäkää tekin, "vanhat parrat" eli sinä, Veikko ja Kitti Jouni tinkaamasta. Antaa nuoremman polven selvitellä tätäkin asiaa.
VastaaPoistaYksipuolista sanelupolitiikkaako tässä kaivataan. Aikamoinen tietopankki häviää, jos "vanhat parrat" vaikenee. Ei rakkikoirasta puudelia tarvitse tulla, mutta puremaankaan ei kannata ryhtyä. Ei muuta kuin samalla intohimolla eteen päin.
PoistaVanhassa vara parempi. Nuoret aina luulevat olevansa vanhempia viisaampia mutta mitä vanhemmaksi ihminen tulee sen kirkkaammin hän käsittää kuinka tietämätön oli nuorena.
PoistaVain kokenut ihminen on oikeasti viisas ja kokemus tulee vain vuosien myötä.
Tuollaiselle käytöksellehän on tieteellionenkin nimi: annihilaatioahdistus...
VastaaPoistaKoskakohan nämä taistelevat osapuolet ymmärtää sen että heille nauretaan koko maassa. Eikä kyllä ihmekkään, kyllä tuo iänikuinen tyhjänpäivänen tinkaaminen siitä että kuka son saamelainen ja kuka ei, onkin todella naurettavaa touhua molemmin puolin. Itse esittelen itseni nykyään Rovaniemeläiseksi koska alkaa jo hävettämään koko kotikunnan ihmisten touhu ja tyhjä resuaminen.
VastaaPoistaSe nauraa joka ei ymmärrä asian vakavuutta. Ilman "resuamista" tässä maailmassa ei olisi saavutettu minkäänasteista demokratiaa ja oikeutta sillä aina on diktatuuri valmiina nousemaan.
PoistaTurkulainen helsingissä? Ei kuule ihan kaikki naura eikä ehken sinuakaan pitkään naurattaisi jos tämä "tyhjänpäiväisyys" päättyisi niin kuin näyt toivovan.
VastaaPoistajoillakin on pyrkyä saamelaiseksi ja ovat monet tehneet töitä tilanneet papereita, selvitelleet sukujuuriaan jotta pääsisivät tuohon joukkoon "riitelemään". yksikin sanoi, että jos ja kun joskus ruvetaan jakamaan noita tiluksia kun metsähallitus karkotetaan ja lakkautetaan niin vaikka on helsingin kupeella ollut ikänsä niin jos pääsisi saamelaiseksi niin tulisi sitten tänne. tämäkin oli joskus nähnyt jollain sukulaisella säpikkäät sun muut vemepeleet päällänsä joskus 60 luvulla ja juuret oli sitten siinä ja mietti itsekki olevansa saamelainen
VastaaPoistaaika ylimielistä. Tämä saamelaispoliitikoilla on ongelmana etteivät arvosta ihmisiä ja histofiaa.
PoistaSe alkoi satutäti kirjoittelemaan?
VastaaPoistaMuistutuksena, että saamelaiskäräjien vaaliluettelolla ei pitäisi olla mitään muuta roolia kuin antaa oikeuden äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa.
VastaaPoistaTätä vaaliluettaloa on kuitenkin alettu käyttää lyömäaseena.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Klemetti Näkkäläjärvi tarkoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, kun kirjoittaa:
"Periaatepäätöksessä valtioneuvosto myös toteaa yksiselitteisesti ja tosiasiat todeten, että Suomessa artikla 8(j) ja sen velvoitteet koskevat vain saamelaisia. Tämä lopettanee myös Enontekiön ja Inarin kuntien pohdiskelut asian tiimoilta."
Enontekiön ja Inarin kunnat ovat olleet huolissaan lapinkylien ihmisten osallisuudesta. He, saamelaissuvut, eivät ole päässeet saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Pitääkö Klemetti heitä saamelaisina? Vai ulkopuolisina suomalaisina? Me tiedämme, että Klemetti pitää saamensukuisia lapinkyläläisiä ulkopuolisina suomalaisina.
Sitten herääkin kysymys edelleen: mitä Suomen valtio aikoo tehdä niille saamelaisille, jotka eivät kuulu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja joita Klemetin politiikka ei lue saamelaisiksi?
Koskeeko valtion 8j artikla heitä, statuksettomia saamelaisia vai vain saamelaiskäräjien vaaliluettelon saamelaisia?
Ketä ovat ne saamelaiset, joita Klemetti puolustaa?
Mikä merkitys sillä siis on, että saamelaiskäräjien vaaliluettelo oikeuttaa ainoastaan äänestämään saamelaiskäräjien vaaleissa ja sillä ei olisi muuta arvoa?
Tehdäänkö siitä vaaliluettelosta silti lyömäase, kuten rajataan siihen kuulumattomat saamelaiset 8j sopimuksen ulkopuolelle?
Mitä muita keinoja vaaliluettelosta, todennäköisesti täysin lainvastaisesti, on seurannut? Pääseekö sellainen saamelainen ja sen jälkeläinen, joka ei kuulu vaaliluetteloon, saamenkieliseen hoitoon, saamenkieliseen opetukseen, saamen kielen kurssille, voiko hän käyttää lapinpukua, saako hän tunnustaa saamelaisuutensa? Näin on kuulunut, että kaikkiin noihin olisi vastauksena, ei saa.
Kuka harjoittaa siten tällaista politiikkaa, jossa saamelaiskäräjien vaaliluetteloa käytetään lyömäaseena? Millä oikeudella? Mitä tämä tällainen politiikka merkitsee ja mitä seurauksia sillä on? Miksi sitä harjoitetaan?
Nämä ovat kaikki mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin yksi ainoa vastaus on: saamelaiskäräjien johto käyttää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa ainoastaan lyömäaseena, ja sen vuoksi jotta se itse säilyttäisi valtansa ja pyrkii samalla yksinoikeuteen moniin asioihin, joihin lapinkyläläisillä on kiistaton omistusoikeus. Saamelaiskäräjät pyrkii omistamaan lapinkyläläisten omaisuuden ja oikeudet.
Tämä aiheuttaa kränää.
Ensin yksi ryhmä saamelaisia jätetään pois matkasta ja lopputulemana tätä tilaa aletaan käyttää tätä ryhmää vastaan.
Tämä on epäoikeudenmukaista ja suuri vääryys. Tilanne ei ole ainoastaan ongelmallinen, mutta se on kriittinen.
Tosi hyviä kysymyksiä! Saamelaiskäräjät rikkoo jo omia lakejaan. Kun se ei hyväksy esimerkiksi saamelaisalueen ulkopuolisia sukuja joila on vielä kielellisestikkin oikeus äänestyslukuun. Inarin seminaarissa(mgdsamit järjestämässä)Pekka Aikio kahvipuheissa oli kertonut että kun hän oli mukana -62 saamelaistutkimuksessa, jos kyseltävä epäröi vastata onko hänen suku saamelainen, Pekka kertoi merkanneen hänet saamelaiseksi. 1999 kun suurempi joukko pyrki mukaan. Pekka ei huolinut ketään. Tässä asiassa puuttu YHDENVERTAISUUS. Miksi 1962 suoritetussa saamelaistutkimuksessa mukaan hyväksyttiin myös sellaisia joilla kieliehto ei täyttynyt. Silloin hänen saamenkieliset esivanhemmat saattavat löytyä niinkin kaukaa kuin 1800 luvun alusta. Klemettikin höpöttää että suomalaiset pyrkivät mukaan äänestyslukuun. Jos nämä jotka ovat sinne pyrkineet olisivat saaneet olla mukana -62 saamelaistutkimuksessa ja jos olisi saaneet yhdenvertaisen kohtelun, niin he olisivat äänestysluvussa tänäpäivänä. Norjassa saamelaiskäräjien vaaliluettelo on vain äänestysluettelo, muuhun sitä ei käytetä. Täälä saamelaiset eivät tarvitse olla missään rekisterissä ollakseen saamelainen. Tromsasta Arto Enojärvi. Äänioikeutettu Norjan saamelaiskäräjävaaleissa.
VastaaPoistasaamelaiskäräjät käyttää valtaa väärin
VastaaPoistaVastakommentti Jaskan kommenttiin 19. Joulukuuta
VastaaPoistaPekka Aikio on jossain kirjoitellut miten Suomessa toteutetaan kansanmurhaa. Se on kyllä niin että pyövelin kirvestä heiluttaa suomen saamelaiskäräjät.
Jaskan kannattaa ajatella miksi vuonna -62 tehty tutkimus määritti suomen saamelaiset, vaikka tutkimus oli vajavainen eikä ulottunut kuin ylempään lappiin ja sinnekkin vajavaisesti.Alempi lappi on historiallisesti saamelaisten asuinaluetta. sinne on myösvaeltanut kautta-aikain "uutta" saamelaisverta ylempää lapista.
Jaska voisi myös kertoa, miksi näillä vaaliluettelon ulkopuolelle jätetyillä ei ole oikeutta päästä siihen. Jos kerran ehdot täyttyvät ja jos he tuntevat olevansa saamelaisia.
Tässä yhdet jouluterveiset jotka sain:" Hyvää Joulua ja onnittelut pääsemisestä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon Norjassa. Itse tulin jälleen kerran hylätyksi Suomessa KHO:n ei hyväksynyt. Isoisä Vanhan Wasaran poika Gustaf 100% saamelainen. Lapin alkuperäiskansaa. Terveisin...."
Tässä jälleen yksi esimerkki,ettei saamelaisk. halua mukaan saamelaisalueen ulkopuolisia saamelaissukuja.
Mie olen itte vielä just samaa Wasaran sukua ja olen Norjassa vaaliluettelossa, sukulaisiamme Ruotsissa samoin vaaliluettelossa.
Kerro Jaska miten me jotka asumme ulkomailla olemme saamelaisia ja lapin alkuperäiskansaa mutta Suomessa asuvat joilla on samat saamelaistaustat ovatkin mielestäsi uuslappalaisia? Etkä kelpuuta heitä saamelaisiksi. Yleistät liikaa, etkä tunne sukutaustoja, mikä antaisi uuden näkökulman asiaan kuin myös paikallishistorian tuntemus.
Arto Enojärvi Tromsa
Saamelaisten kotiseutualueella alkuperäisväestöä jakava saamelaismääritelmä on ollut todellisuutta jo yli 20-vuotta. Siksi on purettava tällainen samaa väestöä jakava keinotekoinen raja-aita, sillä alueen ihmiset tarvitsevat toisiaan säilyttääkseen yhdessä alueensa asuttuna. Yleensäkin kansainvälisessä yhteisössä kehitys on menossa kohti alueellistamisia, joka yhdistää ihmisiä yli rajojen.
VastaaPoistaNyt olisi jo korkea aikaa omaehtoiseen politiikkaan, joka edellyttää laajaa eri aloille ulottuvaa yhteistyötä. Omaehtoista alueellista yhteistyötä voidaan perustella historiallisilla tosiasioilla, jotka ovat olleet vanhan lappalaiskulttuurin kantavia voimia. Tässä tilanteessa on pyrittävä lisäämään omaa alueellista autonomiaa, jotta voidaan hyödyntää alueen resursseja koko alueen alkuperäisväestön tarpeita vastaavasti, eikä pelkästään siitä keinotekoisesti irrotetun etnisen saamelaisryhmän hyväksi.
Tällainen kaikkia alkuperäisväestöä koskeva taloudellinen yhteistyö luo edellytyksiä myös laajenevalle taloudelle. Taloudellisen toiminnan laajeneminen on edellytys pyrittäessä myös maailmanmarkkinoille. Samoin alueelliset eri ryhmien yhteisyritykset luovat perustaa paikallisille yrityksille selvitä hengissä ja hakeutua laajemmille markkinoille. Kaikki muut vaihtoehdot ILOn sopimuksen ratifioimisineen ovat utopistisia.
Saamelaiskäräjien politiikalta on tähän asti puuttunut selkeät tavoitteet. Se on keskittynyt vain valtion saamelaisilta itselleen kaappaamien maiden palauttamiseen takaisin saamelaisille”, mistään kaikesta muusta piittaamatta. Sellainen ei ole kuitenkaan johtanut mihinkään, joten nyt tarvitaan aikaisempaa tietoisempi ja aktiivisempi rooli. Saamelaisten kotiseutualueen tulee muuntua aktiiviseksi toimijaksi alueella asuva lappalaisväestö mukaan lukien.
Todellisuuteen perustuva alkuperäiskansa näkökulma ongelmien ymmärtämiseksi luo edellytykset ratkaista ristiriitoja. Saamelaisten ja lappalaisten keskinäinen riippuvuus pakottaa ennen pitkää kaatamaan saamelaismääritelmään liittyvät ristiriidat ja raja-aidat. Historian kokemukset osoittavat, että lappalaisten saamenkielinen ja suomenkielinen ryhmä ovat kyenneet elämään yhdessä toisiaan sietäen sovinnossa.
Jos saamelaisten kotiseutalue aikoo saavuttaa itsenäisenä toimijana sananvaltaa, siihen on pyrittävä nyt sovinnon politiikan, eikä sitten kun kaikki on myöhäistä.
Jouni Kitti
Tämä onkin asia jonka jokaisen pitäisi tajuta. Yhteistyössä on voimaa! Jos lapin väestö pitäisi yhtä ja kokoaisi voimansa niin tulos olisi huima voitto kaikille kun taas hajauttaminen ja nurkkakuntaisuus tulee olemaan häviö kaikille.
PoistaSiispä koko lappi vanhojen lapinkylärajojen sisäpuolella olevien ihmisten täytyy saada samanvertaiset oikeudet. Ilman niitä eripura jatkuu eikä yhteistyötä voida harjoittaa.
haluan kysyä kaikilta teiltä, miten me voimme olla tilanteessa, jossa suomalaista alkuperää edustava K lemetti Näkkäläjärvi alias Kaukonen ei hyväksy saamelaisuuden hänelle antanutta sukuhaaraa Eira? Hänhän kirjoittaa, että nämä ihmiset edustavat suomalaisia. Se on johtopäätös ongelma, koska silloin hän ei voi itsekään olla saamelainen. Käsittääkseni saamelaisuus on kampakeraamista aikaa eikä suinkaan tämän päivän kielellinen ryhmä. Saamelaiskäräjien saamelaismääritelmä on vähintäänkin teennäinen. Itse väitän, että Klemetti on itse suomalainen. Ei saamelaine n käyttäydy noin. Anteeksi suoomalaiset, en moiti teitä, mutta saamelaisella on sovinnollinen luonne, Klemetillä ei ole.
VastaaPoistaHistoriassa on esimerkki vastaavanlaisesta tapauksesta jossa henkilö kieltää sukutaustansa eli Hitler. Hänen sukutaustassaan oli juutalaisuutta jota hän halveksi.
PoistaKlemetti Näkkäläjärven sukutaustassaan on siis suomalaisuutta ja jota hän halveksii.
Mielenkiintoista.
tämä soppa näkkäläjärvi on enemmän kuin mielenkiintoinen. Hän ajaa oman suvun etua ja naamioi sen aivan muuksi. Hänen ns.ihmisoikeustaistelunsa jalkoihin jäävät lapin kylän saamelaiset. Onko se kansainvälisen lain mittapuussa läpimenevä asia? Kansainvälisen lain pitäisi ottaa huomioon myös kansallinen etu. Alkuperäiskansat eivät voi ylittää toimivaltuuksiaan käytännössäkään. Siksi tämä saamelaisten sisäinen laidunkiistataistelu on tuhoava.
VastaaPoistahän lisäksi halveksii niitä saamelaisia jotka ovat hänen sukulaisiaan. Hän halveksii myös Kyrön suvun kautta tulevia sukulaisiaan. Mainio pakkaus, kun niin paljon vihaa ja halveksuntaa kylvää ympäristöön. Nämä sukuasiat ovat sukukirjassa. Sieltä voi omin silmin tämän ihmeen tarkistaa. se on varsinainen epeli tämä vaalilautakunta kun puheenjohtajan lähisukua pidä saamelaisina. Varsinainen ryhmäidentifikaatio toimii. Minusta koko asia on likainen peli. sukulaiset on tehneet geenitestejä. Niissäpä tulee totuus esiin.
VastaaPoistaMistä sukukirjasta tämän kyseisen K.N:n sukutaustat voi tarkistaa? Entä missä tällainen kirja on luettavissa. Löytyykö esim. kirjastosta?
VastaaPoistaYleinen faktahan täällä on se että monet ihmiset saamelaistaustoistaan huolimatta on ulkona vaaliluettelosta saamelaiskäräjien mielivaltaisesta saamelaismääritelmästä johtuen.
kyse on siitä, miten saamelaiskäräjät oman etunsa tavoittelemiseksi lakia tulkitsee.yleensä on tulkinnut saamelaisvastaisesti
VastaaPoistakirjotappa Veikko se sukuselvitys tänne
VastaaPoistaaletaanpa syväluotaamaan saamelaiskäräjien hallituksen jäsenien suku. Entäs vaalilautakunta? Valkeapää aikoinaan teki linjauksia vaalilautakunnassa. Hänen veljensä-serkkunsa selvitti sukua Laatokalle. saamelaisvastaisuudesta voidaan puhua kun ei hyväksytä saamelaisia.
VastaaPoistaIlman yhteistyötä (lue nueleskelua) asiat ei toimi! Terveisin, kokemusta on.
VastaaPoistaHanhivaara, Eira, Raudus ja Tepasto suvuissa mukana-kirjassa:
VastaaPoistaNäkkäläjärvien esi-isä on Salomon Henrikinpoika Kaukonen, alkujaan Kyrö, ja tämän vaimo Margareta Juhanintytär Eira.
Lue lisää Enontekiön Sanomista:
"”Minkänäköinen on oikea Eira?”
Tuskinpa arvasivat Per Erikinpoika Päiviö ja Åsa Sarrentytär, että heidän jälkeläisensä kokoontuisivat jonakin päivänä yhteen perustamaan Eira-sukuseuraa. Tuskinpa sitä varmaksi tiesi edes Paavo Riihitammela, vaikka hänen sukuteoksensa seuran perustamiselle ajatuksen antoikin.
– Rakas äitini ko eli, sano aina, että ”Ei sitä Eiraa ole mishän muuala ko Peltovuomassa”, kauhisteli värikkäällä tavallaan Paavo Riihitammela sunnuntaina Hetan seurakuntakodilla järjestetyssä ensimmäisessä Eiran sukukokouksessa.
Riihitammela on tuottelias sukututkija, jonka teos Hanhivaara, Eira, Raudus ja Tepasto suvuissa mukana potkaisi enontekiöläiset vauhtiin ja perustamaan sukuseuraa.
Alpo Peltovuoma juhlan kommentaattorina kertoikin, että kun pieni porukka viime talvena kokoontui keittiön pöydän ympärille pohtimaan, riittävätkö rahkeet seuran perustamiseen, Riihitammelalla oli ollut vastaus valmiina:
– Teillä on kaikki valmiina, pistäkää pystyyn vain!
Riihitammelan teos on hyvin kattava ja laaja, ja siinä ovat mukana useat Lapin kunnat, muun muassa Enontekiö, Muonio, Kittilä, Sodankylä, Inari ja Kolari. Sukukokoukseen kerääntyikin väkeä ympäri pitäjää, vaikka tutkija vakuuttikin, että Eiran suku on Peltojärven kylästä eli Peltovuomasta maailmalle ponnistanut.
– Tämä päivä on minun vuosia kestäneen sukututkimukseni hedelmä, huokaisi Riihitammela.
Kalevi Keskitalo Peltovuomasta on ollut yksi sukuseuran perustamisen kantavista voimista.
– Kenenkään ei enää tarvitse epäillä juuriemme aitoutta.
”Mä en voi olla Eira!”
Eiran sukuseura on rekisteröity tämän vuoden toukokuun lopulla. Kuten sukukokouksen aikana kävi ilmi ja sitäkin ennen jo tiedossa oli, Eira-suku levittäytyy laajalle alueella ja monella sukunimellä.
– Olen saanut suvun tiimoilta 360 sähköpostia ja satoja väitteitä, että ”Mä en voi olla Eira”, kertoi Paavo Riihitammela ja uskoutui jääneensä ihanalla tavalla kiinni tähän sukuun.
Riihitammela muistuttaa, että sukunimet tulivat pakollisiksi Suomessa vasta vuonna 1921, mutta asuinpaikkoja eli tiloja oli perustettava huomattavasti aikaisemmin.
– Sukunimet vaihtuivat uudistilojen mukaan tiuhaan, eiväthän kaikki yksinkertaisesti voineet olla Eiroja.
Esimerkkejä suvun jäsenistä Riihitammelalla riittää vaikka pilvin pimein.
– Ivalon Matti kulki jo Peltovuomassa, ennen Ivaloon menoa, tällä nimellä, mikä on aika erikoista. Moskun eli kuuluisan poromies Aleksi Hihnavaaran juuret löytyvät Eira-suvusta. Näkkäläjärvien esi-isä taas puolestaan on Salomon Henrikinpoika Kaukonen, alkujaan Kyrö, ja tämän vaimo Margareta Juhanintytär Eira.
Laajalle levinnyt suku on saanut humoristisen miehen miettimään asiaa myös muulta kantilta.
– Minkänäköinen sitten on oikea eiralainen?"
tästä suvusta on myös Norjan Eirat Peltovuomasta syntyneet. Esimerkiksi Peltovuoma on eiralaisia. Peltovuomalaiset ei kuulu saamelaisrekisteriin, mutta Näkkäläjärvi kuuluu, vaikka kyse on samasta kanrasuvusta. Tähän kiteytyy Näkkäläjärven ajatus siitä, että saamelaisuuden pohja ei ole polveutuminen, vaan kielitaito. Alkuperäiskansalaisuuden kannalta eiralaisten perinteisiä oikeuksia pyritään kuljaamaan vain Näkkäläjärven sukuhaaralle, jonka esi-isä on suomalainen. Esimerkiksi taas toiset Kyrö- Eirat eivät ole kelvanneet rekisteriin teennäisen kielikriteerin takia. Teennäisen siksi, että väite ei pidä paikkaansa.
VastaaPoistaAivan samaa Eira sukua sekä Kittilän Kaukosesta Claes Kaukosen/ent Kyrön jälkeläinen on suuri osa Näkkkäläjärven sukua.
VastaaPoista