Tervehdittyään hän avasi keskustelun kertoen lukeneensa ILO
169 -sopimusta, varmuuden vuoksi useampaan kertaan ja ajatuksella.
”Sopimuksella on kansainvälisessä tulkinnassa tarkoitus
nostaa ratifioivan maan alkuperäiskansan oikeudet samalle tasolle muiden kansalaisten
kanssa. Minusta Suomi on tuon hoitanut ajat sitten kun tarkoitetaan saamelaisia
ja vienyt heidän oikeutensa niin sanottuihin perinne-elinkeinoihin liittyen ja
niiden varjolla Metsähallituksen toimesta muita kansalaisia edellekin”, hän
sanoi.
Kysyi vielä pitäisikö Suomen tosiasiassa tarkentaa vaikkapa
erämaalakia kansalaisten luonnonkäytön kannalta tasa-arvoisempaan suuntaan.
Siinäpä yksi tulkinta niin sanotusti katutasolta.
Samaan aikaan Facebookissa Inarin kansalaiskanavalla käydään
keskustelua ILO-sopimuksesta ja saamelaisuudesta. Siellä antaa inarinsaamelainen
maisterishenkilö ymmärtää tarvetta sopimuksen ratifiointiin olevan, näkemystään
kuitenkaan sen kummemmin käytäntöön sovittamatta. Toisaalla inarinsaamelaisia
edustava yhdistys on vastustanut ratifiointia katsoen sen palvelevan kovin
heikosti nykyajassa Inarin alkuperäisintä, saamelaiskäräjillä perinteisesti paitsiossa
pidettyä saamelaisväestöä.
Ja vielä toisaalla
samaisessa sosiaalisessa mediassa saamelaispolitiikan vanhat mestaroijat,
tohtorit Pekka Sammallahti ja Marjut
Aikio, ovat saamelaispoliitikko Nils-Henrik
Valkeapään tukiessa karistaneet
naftaliinit harteiltaan ja käyneet hyökkäykseen tohtori Erika Sarivaaran esiin nostamia statuksettomia saamelaisia vastaan –
ja tietenkin siinä kärkenään Erikaa vastaan.
Heillähän se on se ainoa tieto ja totuus niin saamelaisuudesta
kuin suomalaisistakin? Toisaalta heillä on asiassa kiinni koko elämäntyö ja
siitä karttunut tai jäljelle jäänyt arvovalta. Hieman jääviyttä siis käydä
muiden tutkijoiden töitä ja ihmisten identiteettejä lyttäämään?
Ja samalla karkeasti politikoimaan.
Vai eikö politikointia ole esimerkiksi Sammallahden
seinällään heittämä herja, jolla hän kommentoi perustuslakivaliokunnan jäsenen
Tuija Braxin esityksestä tehtyä YLEn uutista:
”Brax: Ahtisaari sovittelemaan saamelaiskysymystä – oikeampi
otsikko olisi: Ahtisaari sovittelemaan etnistä häirintää.”
Samaan jopa lapsellisuuksiin menevään politikointiin ja
leimaamiseen päätyy Sammalahden ja Aikion ruudin polttaminen siitä, onko Pertti Eilavaaralla jotain meriittiä
kansainvälisen oikeuden asiantuntijana, professorina ja niin edelleen.
Leimaaminen ja stalinistinen aggressiivisuus on ollut aina aseina näille
politiikkansa rakentajille ja siinä mäiskeessä olen minäkin vaatimaton
maatiaistoimittaja noussut joskus asemaan ansaitsemattomaan.
Kuten myös Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä, joka leimoja kaihtamatta on käynyt keskustelua tuolla
Sammallahden kanavalla torjuen ja kyseenalaistaen kärsivällisesti sen pahimpia
mokia. Käykäähän poliitikot ja miksei muutkin tahot lukaisemassa https://www.facebook.com/sammallahti
!
Mitä Tuija Braxin esitykseen Martti Ahtisaaresta sovittelijana tulee, on hän hieman oikeilla
jäljillä siinä, että tässä ILO-sotkussa tarvitaan riippumatonta tahoa
selvittämään mitä kukakin vaatii, pelkää, luulee tai tietää kyseisen sopimuksen
tiimoilta. Tarvitaan siis muun muassa kuntien vaatima olosuhdeselvitys siitä,
millainen on Suomen oikeuksissaan jälkeen jäänyt alkuperäiskansa ja onko
sellaista, ja tarvitaan myös riippumatonta selvitystä siitä miten ILO 169 -sopimusta
tulisi Suomen tilanteessa kansainvälisiin esimerkkeihin peilaten soveltaa ja tarvitaanko
koko ratifiointia.
Minulla oli tilaisuus saada selkoa muun muassa entisen
oikeusministeri Braxin ja muiden perustuslakivaliokunnan jäsenten näkemyksistä
ILO-asiassa. Puheenjohtaja Johannes
Koskisen näkemykset ovat olleet julkisuudessa ja edustavat hänen vankkaa,
jo aiemmin oikeusministerinä hankittua tietoa sekä tuntumaa tilanteeseen. Myös
Braxin ajatukset tuntuvat ministeriaikojen kommentteihin nähden muuttuneen,
mutta niitä en tässä tarkemmin arvioi.
Paitsi että Brax tuntui Ahtisaaresta kirjoittaessaan olevan
edelleen sitä mieltä, että väärät tiedot ja pelot ILO-sopimukseen liittyen
eläisivät pohjoisessa jotenkin niin sanotun ” muun väestön” piirissä. Jos
Braxilla on suinkin tilaisuus perehtyä tarkemmin erilaisten saamelaispolitiikan
sammallahtien ja scheininien kannanottoihin ja vaatimuksiin, hän ehkä vielä
nykyistä selkeämmin voi rohkaistua toteamaan missä koko kahinan sylttytehdas
on.
Aikanaan saamelaisvaltuuskunta päätyi eripuraiseksi
käsitellessään tohtori Kaisa Korpijaakon
ja OTK Heikki J. Hyvärisen pitkälti
kynäilemää vuoden 1990 saamelaislakiluonnosta. Silloin saamelaisvaltuuskunnassa
ja toki myös ”muun väestön” piirissä havahduttiin huomaamaan mihin lakiluonnos
laiksi säädettynä olisi saattanut pohjoisten kuntien elämänmenon - niin saamelaisten
kuin muidenkin osalta.
Sen jälkeen samaan maaliin ja samoin perustavoittein on
yritetty vaatimalla ILO 169 -sopimuksen ratifiointia.
Ehkäpä siksi inarinsaamelaisten yhdistys tai vaikkapa
saamelaisten yrittäjien järjestö nytkin vastustavat hanketta. Niissä tiedetään
tai ainakin osataan arvioida mitä ratifiointi saamelaiskäräjien johdon ajamin
tavoittein toisi tullessaan.
Oman ongelmansa ratifiointiin tuo vielä historiallinen Lapinmaa
lappalaisineen. Sitähän eivät 1970-luvulla Pohjolan kartalle ilmaantuneen
Saamenmaan johtajat tahdo tunnustaa.
Vielä kommentti Martti Ahtisaaresta ILO-kiistan sovittelijana:
”Eivät kaikki voi olla saamelaisia”, lausui presidentti
Ahtisaari taannoin kun häneltä kysyttiin saamelaismääritelmästä. Lausui,
vaikkei kysymys kuulunutkaan pitäisikö kaikkien päästä saamelaisiksi.
Ahtisaarella kerrotaan olevan myös perhepiirin sukulaissuhde keskeisesti
saamelaispolitiikkaa muokanneeseen henkilöön.
Että taitaa niitä leimoja kolmenkymmenen vuoden kiistan
ajalta löytyä puolelta jos toiselta.
Veikko
Veikon kirjoitus osoittaa selvästi, että nykyistä saamelaiskäräjien poliittisen johdon toimintaa ohjaa ideologia, eikä tosiasiat. Tähän väitteeseen perustuva analyysi on aloitettava kysymyksellä, mikä on olennaista saamelaiskäräjien poliittisessa toiminnassa.
VastaaPoistaMonet ovat sitä mieltä tai siinä käsityksessä, että Saamelaiskäräjien aatteellinen ydin kiteytyy oikeudenmukaisuuden vaatimukseen maankäyttöön ja maanomistukseen liittyvissä poliittisissa ratkaisuissa. Saamelaisuuden olemus juontuu kuitenkin tätäkin syvemmästä tavoitteesta; koko alue on saatava saamelaiskäräjien hallintaan siitä riippumatta, kuka tai ketkä ovat tällä hetkellä maanomistajia tai mikä näyttö toisaalta heillä, saamelaisilla, ja toisaalta lappalaisilla – joita saamelaiset eivät hyväksy saamelaisiksi − on kuulumisestaan alkuperäiseen väestöön tai oikeuksistaan. Siksi kysymys on paljon muustakin kuin vain maanomistuksesta.
Saamelaispolitiikan vastakkaiselle puolelle on viime vuosien aikana noussut lappalaisuus, joka perustuu alkuperäisväestön polveutumiseen pohjautuvasta luonnollisesta kehityksestä ja vahvasta todistusvoimasta. Vaikka lappalaisuus on liikkeenä nuori, ovat lappalaiset satoja ja taas satoja vuosia vanha väestö, joka muodostaa Suomen Lapin aidon alkuperäisväestön.
Lappalaiset olivat paikalla ja maa kuului heille silloin kun suomalaisperäiset uudisasukkaat tulivat Suomen Lappiin.
Lappalaiset ja suomalaisperäiset uudisasukkaat olivat paikalla silloin, kun porosaamelaiset tulivat Suomen Lappiin.
Vaikka lappalaiset sallivatkin faktoihin perustuvia muutoksia, ja vaikka heillä ei ole tarvetta tai tarkoitusta pysäyttää kehitystä, lappalaisuuden näkökulmasta olisi väkivaltaista ja yhteiskunnallisesti vahingollista pyrkiä Saamelaiskäräjälakiin sisältyvän kestämättömän saamelaismääritelmän nojalla muuttamaan vallitsevia maanomistusoloja tai maankäytöoikeuksia.
Lappalaisuuden näkökulmasta on myös väkivaltaista ja yhteiskunnallisesti vahingollista jatkaa saamelaisten pitämistä Suomen Lapin alkuperäiskansana, ellei tälle ole selvää, kriittisen tarkastelun kestävää tieteellistä näyttöä.
Ellei tällaista näyttöä ole, lappalaisuuden näkökulmasta väkivaltaista ja yhteiskunnallisesti vahingollista olisi eritoten se, että saamelaisia pidettäisiin edelleen Suomen Lapin alkuperäiskansana, mutta lappalaisia ei, sillä perusteella että Saamelaiskäräjien kanta on sen esteenä. Oikeusvaltiossa tämä ei ole mahdollista.
Tällaiselle lappalaisten kannalle on omat perustellut syynsä. Äkillinen vanhan ja vakiintuneen tuhoaminen johtaisi vain turhaan häiriöön ja jopa sekasortoon. Vanhan irti repiminen olisi lisäksi epäoikeudenmukaista saamelaisia vieläkin vanhemmalle väestölle lappalaisille, jotka ovat kaiken saavuttaneet historiallisen kehityksen kautta saamelaisilta mitään laittomasti ottamatta.
Molemmilla puolin vannotaan oikeudenmukaisuuden nimeen, vaikka käsite saakin hyvin erilaisen sisällön. Siinä missä lappalaiset haluavat tukeutua historiaan, saamelaisjohto haluaa ILOn alkuperäiskansasopimuksen nojalla
muuttaa ympäristönsä sellaiseksi kuin parhaaksi näkee. Tuoreen tutkimustiedon mukaisesti Lapin historia on kuitenkin vuosituhansien ajalta enemmän lappalaisten kuin saamelaisten historiaa. Sitä ei sitä ei huonosti valmistelluilla utopistisilla julkilausumilla ja kirjelmillä poliittisille päättäjille toiseksi muuteta.
Jouni Kitti
Veikko viittasi myös Tuija Braxin esitykseen, että kiistaa sovittelemaan asetettaisiin ulkopuolinen sovittelija presidentti Martti Ahtisaari. Sellaiseen meidän kaltaisessa oikeusvaltiossa ei ole mitään tarvetta varsinkin
VastaaPoista-kun on kyse oikeuskysymyksistä, jotka kuluvat perustuslain mukaan lainkäytölle tai eduskunnalle lainsäädäntöasioina; oikeuskysymyksistä on jo melko kattava vaikkakaan ei aukoton tieteellinen tutkimus Suomesta ja muista pohjoismaista
-ylipäänsä ei voida ajatella, että perusoikeuksista tai konkreettisista oikeuksista tehdään kauppaa, myös huomioon ottaen uusin vaalirekisterioikeuskäytäntö KHO:sta
-asiakirjojen vaikutuksista ja oikeuksien palauttamisesta asiakirjapohjalta ei voi huuto äänestää eikä esittää kompromisseja, sillä se mädättäisi koko oikeusjärjestystä, asiakirjalappalaisten oikeudet ja koko demokratian uskottavuuden
-ei ole mitään välimuotoa lappalaisten oikeuksien ja alkuperän tunnustamiselle, sillä se on tutkittu ja vain tieto voi ratkaista alkuperäisyyden ja oikeuksien perusteen
-Suomen itsenäistyessä kirjattiin ensimmäisen perustuslain voimaanpanolakiin olennainen tieto ja velvoite: yksikään oikeus ei kumoudu tai lakkaa itsenäistymisen ja Hallitusmuodon voimaantulon vuoksi eikä se estä yhdenkään oikeuden toteamisesta nytkään: valtio on ne yleisesti jo tunnustanut ja vanhoja oikeuksia voidaan täysin rajoituksetta perätä
-kaikki nojaa siten oikeushistoriaan ja asutushistoriaan, joka on nyt tutkittu pitemmälle ja syvemmin kuin pohjoismaiden vastaava historia
-sovittelijaa ei siten tarvita oikeuskysymysten ratkaisemiseen eikä niiden pohjana olevien tosiseikkojen harkintaan; sellainen loukkaisi valtiojärjestelmän kiistojen ratkaisemisperusteita eikä sellainen sovellu suomalaiseen käytäntöön
-yhtä vähän sellaista voidaan ajatella sen vuoksi, että jokin ulkopuolinen on vieläkin hullumpi vaihtoehto ratkaisemaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja todennettua alkuperää koskevaa asiaa
-kyse on siten oikeastaan vain valtion toiminnasta tai väärästä toimimattomuudesta eikä sille voi muuta kuin hakea kansainvälistä pakotteita ja tehosteita: selvitysmies voisi tutkia tällä hetkellä oikeastaan eniten juuri valtion vääriä ja oikeuksia loukkaavia toimia
-ajatus, että sovittelija pyrkisi hakemaan ratkaisua todellisista oikeuksia loukaten tai niihin tukeutumatta on kestämätön, sillä sellainen kuuluu eduskunnalle ja tuomioistuimille
-se sisältäisi valtavan riskin siitä, että joiden laillisia oikeuksia riistetään toisille ja tämä on suoranainen oikeusmurha, jota ei voi eikä saa selvittää; sekään ei voi olla kohteena: sekä saamelaiset (rekisterissä) että lappalaiset ovat perustaneet tiloja samaan aikaan ja samoin oikeusperustein eikä heidän yksityisiä oikeuksiaan voida käsitellä yhdessäkään ratkaisussa
-paikallisella tasolla päivittäisessä elämässä ei ole saamelaisten heidän versiulukaisten kanssa ei ole sellaisia ristiriitoja, joiden sovittelijaksi tarvitaan ulkopuolista tahoa.
Jouni Kitti
Hyvä Jouni.
VastaaPoistaEi ole menossa kansainvälinen selkkaus tai aseellinen yhteenotto.Välittäjää ei tarvita.
Saamelaismääritelmä nykyisessä muodossaan on hyvä:se sisältää myös metsäsaamelaiset ja on sopusoinnussa ILO-169 sopimuksen kanssa.Miksei valtiomme
vaadi Saakäräjiä toimimaan vaikka uhkasakon uhalla lain mukaan?
Jouni avasi hyvin problematiikkaa siitä, että historiaa yritetään kirjoittaa väkivalloin uudelleen. Kiitos Jouni vankkumattomasta tietovarannostasi ja asiaan uhraamastasi ajasta. Sinua haukkui edesmennyt vaalilautakunnan puheenjohtaja facebook sivullaan. Taitaa olla jäävi haukkumaan. Niin on hänen oma lusikkansa likaantunut kyseisessä sopassa.
VastaaPoistaSaamelaismääritelmän suurin ongelma kai on että se sulkee perusteettomasti pois ne saamelaiset, jotka itse,tai joiden lappalaiset esivanhemmat ovat menettäneet lapinkielensä. Tällainen oman kielen menettäminen on ennemminkin sääntö kuin poikkeus alkuperäiskansan alueelle tuleen uuden pääväestön kulttuurin dominoidessa pelikenttää.
VastaaPoistaToinen ongelma on, että laissa puhutaan vain saamelaisista. Lakia kirjoitettaessa saamelaisideologia vaati, että kaikkia lappalaisia sai nimittää vain saamelaisiksi. Tänä päivänä tiedämme, että kaikki saamelaiset ovat lappalaisia, mutta kaikki lappalaiset eivät ole saamelaisia. Mitä todennäköisimmin saamelaiset ovat lappalaisista asteittaisen elinkeinollisen ja kulttuurisen erikoistumisen ja sen myötä syntyneen identiteetin kautta "kuroutunut" ryhmä.
Kolmas ongelma on, että lain mukaan "saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä". SK ei siis edusta lappalaisia, eikä sillä ole siihen lain suomaa valtuutusta.
Neljäs ongelma saamelaismääritelmässä saattaa olla siinä, että se on sijoitettu lakiin saamelaiskäräjistä. "Saamelaisrekisteriksi" yleisesti nimitetty asiakirja on saamelaiskäräjien vaaliluetteo. Itse saamelaiskäräjälain 23 b §:ssä on yksiselitteisesti sanottu että vaaliluetteloa ja siihen sisältyviä tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin saamelaiskäräjien vaalien toimittamiseen, SK:n luvalla tapahtuvaa tilastointi- ja tutkimuskäyttöä lukuun ottamatta.
Onko tämä jäännyt aivan kuolleeksi pykäläksi?
Klemetti Näkkäläjärvi on kyllä tunnollisesti painottanut, että Suomessa ei ole saamelaisrekisteriä, on vain vaaliluettelo. Käytännössä rekisteri kuitenkin toimii ILO-sopimuksen ratifiointiin liittyvien kaavailujen mukaan niin, että vain nuo samat kriteerit täyttävä ja lisäksi SK:n hyväksynnän saanut on saamelainen ja siten oikeutettu pääsemään alkuperäiskansan oikeuksien ja erityistoimien piiriin.
Niinköhän saamelaiskäräjien lisäksi tarvitaan lappalaiskäräjät että aito alkuperäiskansa saa äänensä kuuluviin.
Perustuslain ja Saamelaiskäräjälain ongelma saattaa olla, että ne määrittävät saamelaiset Suomen alkuperäiskansaksi, ilman että tälle on kestävät perusteet. Jos näin on, siinäpä sitä onkin ongelmaa kerrakseen. Mutta ei niin isoa ongelmaa etteikö sitä saisi purettua ja oikaistua. Eräille kansainvälisille tahoille tosin on vähän selittämistä, mutta itsepä olivat tätät soppaa keittämässä.
Olisi ollut hauska lukea VV sinun kirjoituksesta sen että saamelais järjestöistä taitaa lähemmäs 15 tukea ILO 169 ratifioinnin ja kaksi jäsen luvultaan pientä järjestöä ovat kyseenalaistaneet sen tarpeen.. no eihän teille ole enää tarvetta objektiivisempaan kirjoittamiseen, asiaa kun voi aina kirjoittaa äänestäjille sopiviksi :D
VastaaPoistakysymys on myös kansainvälisen yhteisön sopimuksesta joka on objektiivisesti tehty ja valtiot hyväksyneet.. onhan se sekin tietenkin että pienessä suomessa todetaan olevan tarvetta muttaa sopimusta niin ettei itse alkuperäiskansoille taattuja perusihmisoikeuksia tarvitsisi hyväksyä ja jotta voitaisiin joko aloittaa jos ei jo jatkaa vahvaa assimilisaatio politiikkaa jossa tarve tähän tuntuu löytyvän/olevan vahvimmillaan paikallistason Suomalaisilla politiikoilla..
TAJ
ps. täytyy sanoa että monikaan yllä mainitsema henkilö ei ole kovinkaan erikoinen expertti alkuperäiskansa ihmisoikeus asioissa ! Suomessa taitaa Martin Schein olla ainoita asiantuntijoita jonka YK itse on käyttänyt asiantuntijana/luottamus tehtävissään liittyen alkuperäiskansa asioihin.. Sitten on Eva Biaudet toinen hänen YK luottamustehtävänsä puolesta.
tämä sillä että itse koen tärkeäksi että neuvottelijalla/puolueettomalla henkilöllä on asiantuntemusta juuri alkuperäiskansa ihmisoikeus asioista eikä sota konflikteista
Mainisemasi Firenzessä asuva kansainvälisen tason asiantuntija taisi itse jossain haastattelussaan todeta, ettei tunne kovin hyvin paikallistasolla täkäläistä tilannetta. Mutta asiantuntemattomuus ja tuntuman puuttuminen paikallisesti tilanteisiin ei ole koskaan estänyt näitä ulkoisia asiantuntijoita ja päättäjiä ottamasta kantaa.
PoistaTuosta Suomen sovelluksesta ILO-asiassa: Juuri saamelaiskäräjien johdon kannanotossa todetaan, että Suomessa sopimusta tulee noudattaa omalla tavallaan verrattuna muiden maiden, Norja ja Tanska mainiten, ratifiointiratkaisuihin.
Näkkäläjärvi on sikäli oikeassa, että Suomen alkuperäiskansamääritelmä ja alkuperäiskansan aluerajaus ei todellakaan vastaa historiallisia totuuksia. Ehkä Klemetti ei juuri tätä tarkoita, mutta kääntäen on näkemyksessään oikeassa. Tämä tallaisena paikalallistason näkemyksenäni.
Niin nämä ruotsalaiset ”ihmisoikeusasiantuntijat”? Tutkija Tove Skuttnabb-Kangas: "Vähemmistökieli ja rasismi", tutkimus (Gaudeamus 1988): Alempirotuiset suomalaiset eivät ole ruotsalaisille mitään 1800- luvun menneisyyttä. Niin myöhään kun 1922 Ruotsin valtio perusti Upsalaan valtion rotubiologisen laitoksen. Sen tehtävänä oli ylläpitää arjalaisen rodun yliherruutta ja rotupuhtautta. Alempirotuisiksi se määritteli mm. mongolit, saamelaiset ja suomalaiset.”
PoistaTuntuuko samanlaiselta ajattelulta kuin eismerkiksi Inarissa päiväkotiasteelta lähtien?
Poistahttp://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkieliset-samaan-kouluun
Tarkoitatko oikeustieteen ylioppilas Eva Biaudetia?
Poista"onhan se sekin tietenkin että pienessä suomessa todetaan olevan tarvetta muttaa sopimusta niin ettei itse alkuperäiskansoille taattuja perusihmisoikeuksia tarvitsisi hyväksyä - - -"
PoistaMietipä vähän ja sano sitten mitkä perusihmisoikeudet Suomen saamelaisilta puuttuvat. ILO-sopimus on laadittu hiukka eri olosuhteita varten.
Veikon selostus perustuslakivaliokunnan vierailusta sai pohtimaan hiukan perusteellisemmin sitä mikä on eduskunnan korkeimman ja tärkeimmän valiokunnan rooli tässä saamelaisalueen maan omistusta ja hallintaa koskevassa kiistassa.
VastaaPoistaPerustuslakivaliokunta on vuodesta 1978 lähtien ottanut kantaa saamelaisten oikeuksista silloin kun on käsitelty eduskunnassa lakiesityksiä kalastamisesta pohjoisella vesialueella ja vesipiirirajankäynnistä Inarissa, Utsjoella ja Enontekiöllä, lakiesitystä poronhoitolaista, metsästyslaista, erämaalaista, lakiesitystä saamelaiskäräjistä ja kansallispuistoista jne.
Perustuslakivaliokunnan kannanotot ovat linjanneet hyvin merkittävässä määrin sitä keskustelua, mitä nyt parhaillaan käydään alkuperäisväestön -saamelaisten ja lappalaisten- oikeuksista.
Mikä sitten on tämä eduskunnan kenties merkittävin valiokunta? Perustuslakivaliokunta on meidän parlamentaarisen järjestelmän alkuajoista lähtien ollut eräs eduskunnan arvostetuimpia elimiä.
Sen työ on vuosikymmenien varrella noussut keskeiseksi lakien tulkinnassa ja määriteltäessä miten kussakin tapauksessa olisi meneteltävä perusoikeus ja omaisuudensuojakysymyksissä. Perustuslakivaliokunnan jäseniksi on valittu eri puolueista johtavia edustajia, yleensä juridisen asiantuntemuksen omaavia henkilöitä. Sen puheenjohtajien ja jäsenten joukossa on ollut monia valtiomiehiä, joista mainittakoon edesmenneet presidentit Ståhlberg, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen. Nykyisistä politiikoista voisi mainita Niinistö, Pokka ja Itälä.
Perustuslakivaliokunnan asema ja tehtävä Suomessa on sen vuoksi keskeinen, koska meillä ei ole valtio-oikeudellista tuomioistuinta kuten monissa muissa parlamentaarisissa maissa. Juuri sen vuoksi perustuslakivaliokunnan tekemät ratkaisut muodostavat perustan eduskunnan säätämien lakien käytännön tulkinnalle. Valtiopäiväjärjestys määrää mitkä lait on säädettävä ns. vaikeutetussa järjestyksessä ja mitkä taas yksinkertaisessa järjestyksessä.
Yleensä ottaen käytäntö on sellainen, että eduskunta pyytää tämän luontoisista esityksistä perustuslakivaliokunnan lausunnon. Näihin valiokunnan lausuntoihin eduskunta on sitten yhtynyt.
Mielestäni valiokunnan tulkinnat ns. saamelaisten oikeuksista ovat olleet hyviä, luotettavia ja selkeitä. Vaikka saamelaiskäräjien johto onkin tulkinnut perustuslakivaliokunnan lausuntoja siten, että kaikki saamelaiselinkeinoja koskevat lait olisi kirjoitettava siten, että saamelaisilla olisi muut, jopa alkuperäisintä väestöä, poissulkeva oikeus harjoittaa ns. lappalaiselinkeinoja, tällaiseen tulkintaan on vaikea yhtyä. Eikä sellaista näkemystä tue myöskään uusimmat tutkimukset.
Perustuslakivaliokunta on tunnustanut maanomistajille sekä paikalliselle väestölle, joista valtaosa kuuluu saamelaisväestöön omaisuudensuojaa nauttivat oikeudet metsästykseen, kalastukseen ja poronhoitoon, mutta varsinaisesti etnisten saamelaisten asema valtiosääntöoikeudellisesti on epäselvä.
Perustuslakivaliokunta on tiennyt, että meidän voimassaolevan valtiosääntömme mukaan tällaisten kiistanalaisten asioiden ratkaiseminen kenellä on omistusoikeuteen verrattava oikeus entisten lapinkylien maihin ja vesiin ja harjoittaa lappalaiselinkeinoja kuuluu tuomioistuinlaitoksen ratkaisuvallan piiriin. Voimassaoleva valtiosääntö siis antaa mahdollisuudet asiakirjanäyttöjen pohjalta lappalaisille ja saamelaisille ajaa tuomioistuimessa oikeuksiaan. Joten meidän valtiosääntö varmistaa sen, ettei pelkin etnopoliittisin perustein voida siirtää kantaväestön oikeuksia ilman laillista saantoa esim. Norjasta ja Ruotsista Suomeen muuttaneille porolappalaisten jälkeläisille.
Jouni Kitti
Käyköhän loppupeleissä niin,että kaikki statuksettomat julistautuvat
Poistaalkuperäiskansaksi aivan ILO-169 kansainvälisen sopimuksen mukaan?
Mahdollistahan sellainen on.Eikö totta?Meillä olisikin oikein kaksi alkuperäiskansaa.Kuinkahan tarina sitten etenee?
..ainoa asia joka tuntuu näiden kärkijoukkojen tarkoituksena on tehdä hajoita/hallitse politiikkaa. He toimivat täysin omien pienen eliitti porukan puolesta puhujina.
VastaaPoistaOlen seurannut keskusteluja eri kanavilta ja esim. Sammallahden kanssa kun joku kyseenalaistanut hänen kannanottojaan , hän mitätöi herkästi ne henkilöt keskusteluissaan . Siinä hänen keskutelutaitonsa ovat , he jotka ovatt jee , jee naisia ja miehiä mikäs siinä niin helppoa on jatkaa jutustelua.
Sammallahden kohdalla on suorastaan surkuhupaisaa se, että hän elää näkemyksineen ja "tietoineen" edelleen vanhassa lähtöajatuksessa, jonka mukaan satunnaiseen saamelaiskartoitukseen alun perin nojannut väestöotanta olisi edelleen Suomen alkupeeräiskansan perusta. Sitten kun joku sattuu viittaamaan johonkin uudempaan professoritason näkemykseen, hän toteaa tuon asiantuntijan nojaavan vanhentuneisiin tietoihin. Suurempaa epäloogisuutta ja epä-älyä ei voi osoittaa muu kuin täydellinen fanaatikkopoliitikko! Sammallahti toistelee Heikki Hyvärisen fraaseja. En tiedä miksi hän ei viittaa suoraan Hyväriseen, mutta taitaa olla sillä henkilöllä uskottavuus jo niin mennyttä, että pitää vaihtaa nimeä lausuntojen alle.
Poista
VastaaPoistaViimeisen jääkauden jälkeen kaikkien on pitänyt tulla näille perukoille.Kuka mistäkin suunnasta,kun jää viimeinkin alkoi sulaa.Siis mikä kansa tai heimo on alkuperäinen?
Helsingin professorit ovat täällä suuna päänä määrittelemässä,kuka on saamelaisempi ja kuka vähemmän.
Luin tuossa vanhojen ja muutamien nuorempienkin partojen facebook päivityksiä. Selväksi tulee se, että nyt törmää maailmankuvat yhteen. Heiltä on jäänyt huomaamatta se, että maailma kehittyy siinä missä ihminenkin. Joku sanoi vieläpä, että 1960-luvun identiteetti lienee ollut puhtaimmillaan ja siten hyvin objektiivinen kriteeri sovellettavissa nykypäivään.
VastaaPoistaVäärin menee. Pitää ajatella niin, että nykypäivänä ei enää tämä 1960-lukulainen näkemys ole pätevä. Siihen liittyy esimerkiksi parantunut ihmisoikeuskuva. Myös ihmisten tietoisuus juurista on noussut, mikä täytyy näkyä todellisuudessa.
Ovat saaneet aatteensa jatkajia nämä 60- ja 70-lukujen saamelaisvaltion rakentajat.Ja valtio on tukenut tätäkin rotuopettamista!
PoistaHelsingin professorin keskusteluissa lynkataan aika pahasti suvut esim. Enontekiöllä .
VastaaPoistaEn ymmärrä ,luulisi lapissa olevan ilo saada kaikki yhteen ja isolla joukolla . Saamelaisväki vähenee vähenemistään , sitten vielä kiistellään kuka joukkoon kuuluu ??
Minusta tässä menee väärään suuntaan nämä kiistelyt .
Toiset lähtee mukaan näihin kiistelyihin eikä huomaa saamelainen tässä jää alakynteen ja sivuseikaksi.
Saadaan aikaiseksi todella surullinen tila josta ei kukaan hyödy mitään.
Veikko Väänäsen ylläolevaan kirjoitus ei ole kovinkaan rakentavaa kritiikkiä oikein mihinkään. Hän kyllä onnistuu kuvaamaan olevansa eri mieltä mainitsemiensa henkilöitä kanssa. Tätä hän epämääräisesti höystää joidenkin henkilöiden tukevilla näkemyksillä erittelemättä niitäkään.
VastaaPoistaVeikon mainitsemat professorit Sammallahti ja Aikio ovat facebookin sivuilla kritisoineet Sarivaaran väitöskirjaa ihan tieteellisin argumentein. Saamelaismääritelmästäkin on keskustelu, minkä pohjana oli Sammallahden selvitys aiheesta saamelaiskäräjälakityöryhmälle. Sekin oli tieteellisellä huolellisuudella/lähestymistavalla laadittu. Kyseinen julkinen dokumentti löytyy Sammallahden facebook-sivuilta. Uskallan väittää, että professori Sammallahden ja myös prof. Marjut Aikion argumentit ovat paljon vakuuttavammat kuin Väänäsen retorinen kysymys: "Heillähän se on se ainoa tieto ja totuus niin saamelaisuudesta kuin suomalaisistakin?"
Terveisin,
Janne Saijets
Mielestäni Sammallahden ja Aikion argumentit perustuvat kolonialismiin, saamenkansa on vain pelinappula heidän omssa vallanpyrkimyksissään.
PoistaJanne hyvä, joudun ilmaisemaan eriävän mielipiteeni kyseisen Facebook-keskustelun tasosta ja tieteellisyydestä. Tieteelliset argumentit ja niitä tukevien lähteiden esittely ovat loistaneet poissaolollaan. Sen sijaan väitöskirja on ylimalkaisesti tuomittu lähtökohtiensa takia ja osin hyvinkin absurdein perustein ("haastatteluaineistoa ei ole laitettu nettiin" - aivan kuin tällainen olisi tapana tai edes tutkimuseettisesti mahdollista!). Sellaiseen yleisöön, joka ei tunne tieteellisen tutkimuksen eikä kritiikin perusteita ja on saamelaismääritelmäasiasta samaa mieltä Sammallahden kanssa tai ei tiedä asiasta mitään, kritiikki vaikuttaa varmasti pätevältä jo yksin siksi, että sen alullepanija on kunnioitettu tieteellinen auktoriteetti.
PoistaSarivaaran väitöskirjan ohessa keskustelussa on lytätty useita muita viime vuosina ilmeistyneitä tutkimuksia, mutta epäselväksi on jäänyt, missä piilee Sammallahden hyväksymä, asiallinen tutkimustieto Lapin asutushistoriasta ja saamelaismääritelmästä. Keskustelussa on esitetty täysin asiattomia, henkilöön käyviä spekulaatioita, ja kaikkineen se muistuttaa huomattavasti enemmän poliittista joukkolynkkausta kuin tieteellistä kritiikkiä. Sammallahden sivuilla käydyn keskustelun epätieteellisyyteen ja -eettisyyteen ovat kiinnittäneet minun lisäkseni huomiota mm. monet muut tutkijat.
Terveisin Annika Pasanen
Luin Sammallahden selvityksen. Sitä ei voi pitää tieteelliseltä perustalta lähtevänä. Sammallahti on ensisijassa kielitieteilijä. Hänen selvityksensä paljastaa, että hänen tietonsa (saati tieteellinen ote eli kriittinen suhtautuminen kaikkeen asiasta esitettyyn ja käsitteiden selkeys ja tietojen käsittelytapa) Suomen, Lapin ja saamelaistenkin historiasta ja yhteiskuntatieteistä erityisesti demografiasta ovat puutteelliset. Selvitystä onkin pidettävä yhden näkökulman, Sammallahden puolustuspuhe.
PoistaSammallahti esittää myös väitteitä 1700-luvulla ja 1800-luvulla eläneiden ihmisten identifioitumisesta pelkästään kielen perusteella. Ihmisen identifioituminen ei ole pelkästään kielestä eikä vaateparrestakaan kiinni. Käyttäväthän nykyään kiivaimmatkin "viralliset" saamelaiset enimmäkseen suomalaisia vaatteita), poromiehilläkin on työssäänkin länsimaiset vaatteet. Asumismuotokin on heillä 1800-luvulta alkaen sama kuin suomalaisten.
Sammallahti ei ole tavannut niitä ihmisiä, joiden identifioitumisesta hän esittää "tieteellistä evidenssiä".
On merkittävä, että saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja hallitus (ei edes käräjien kokous) päättävät enemmistöpäätöksellä kuuluuko hakija saamelaisiin (ryhmäidentifikaatio). Niissä enemmistönä on tiettyjen sukuryppäiden pohjoissaamea puhuvien edustajat, jotka siis päättävät kaikkien saamelaisten ryhmäidentifikaatiosta.
Saamelaiskäräjien edustukset eri työryhmissä ym. antaa saman kuvan. Yhdet ja samat "luottohenkilöt" edustavat saamelaisia kaikissa. Varsin vähän hallitus on nimennyt edustajakseen jonkun muun kuin tietyn ryhmän jäsenen. Siitä sietäisi tehdä tutkimus.
Sammallahden fb-sivun keskustelussa käydyssä keskustelussa metsäsuomalaisista paljastuu keskustelijoiden täysi tietämättömyys asiasta. Olisin odottanut, että Sammallahti itse olisi tuonut esiin sen, etteivät metsäsaamelaiset ole fiktiivinen, luotu käsite, vaan todellinen:
Yksi asuinympäristön, elinkeinon, elintavan, tapojen ja kielen perusteella määritetty saamelaiskulttuuri.
Kulttuuri-identiteetin ainoa osoitus ei ole kieli eikä elinkeino.
T.I. Itkosen Suomen Lappalaiset (1945) ja Jakob Fellmanin (mm. alkuperäisessä 1906 ilmestyneessä) teoksissa on metsäsaamelaiset ja heidän kulttuurinsa esitetty yhtenä saamelaisryhmänä ja saamelaiskulttuurina muiden rinnalla.
Sammallahti on hyvin suppean saamelaismääritelmän puolustaja. Hänen näennäistieteellisestä muistiostaan oikeusministeriölle muodostuu kuva sellaisesta puhdasverisestä aitosaamelaisesta, jollaista ei juuurikaan maastamme löydy. Saamelaiskäräjät voisi sen perusteella lakkauttaa, koska sen vaaliluetteloon hyväksytyistä ihmisistä ei saataisi kokoon tarvittavaa määrää edes pyörittämään käräjien hallintoa, jos kuhunkin saamelaisluettelossa olevaan sovellettisiin Sammallahden ajamia kriteerejä.
Huomatutettakoon, että ILO-sopimuksen 169 artiklassa alkuperäiskansan yhtenä kriteerinä on se että se on asunut aluetta ylimuistoisista ajoista.
Sammallahden mukaan alkuperäiskansojen jäsenet ovat myös alkuperäisasukkaita. Väite ei pidä paikkansa kun sitä tarkastellaan yksilötasolla tai alueellisesti.
Monen "aitosaamelaisen" perinteiset sukumaat sijaitsetvat muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella: muualla Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa. Sen sijaan Sammallahden "lantalaiseksi" tai suomalaiseksi määrittelemä voi osoittaa polveutuvansa (suoraan aleneva katkeamaton polveutuminen)alueella ikimuistoisista ajoista alkaen asuneesta kansasta.
Marjut Aikion ja Pekka Sammallahden argumentit fb-sivuilla ilmentävät puhtaasti heidän subjektiivisia näkemyksiään. Ne perustuvat puutteelliseen tietoon eivätkä täytä tieteellisen esityksen kriteerejä.
Janne, ei kaikki tieteen nimissä esitetty täytä tieteelle asetettavia kriterejä vaikka esittäjä olisi tohtori tai professori. Hekin (niin kuin sinäkin) esittävät subjektiivisia, poliittisia kantojaan tukevaa "tietoa".
Saathan olla eri mieltä ja uskoa mihin vaan. Sinun argumenttisi eivät vakuuta.
Janne Saijetsille:
PoistaKovin kevyellä kädellä huitaiset Väänäsen blogikirjoituksen, mutta olet valmis uskomaan Sammallahden muistion tieteellisenä totuutena.
Annika Pasanen, olin ehkä epätarkka ilmaisussani, koska niinhän se on, että tieteellinen täsmällisyys lähdetietoineen puuttuu keskusteluista. Sen sijaan perusteet eivät ole puuttuneet Sammallahdelta ja Aikiolta. He ovat (varsinkin Sammallahti) viitanneet lähteisiin karkeasti, mutta ei minkään tieteellisen viitetavan mukaisesti. Useissa kommenteissa hekin lyhyesti toteavat jonkun pöty puheeksi, joka ei tietenkään ole tieteellistä täsmällisyyttä. Facebook on foorumi siinä missä tämä Väänäsen blogikin eikä tieteellinen vertaisarvioitu keskustelufoorumi.
PoistaSammallahti perusteli Sarivaaran väitöskirjan kritisoimista sillä, että sen tuloksia käytetään etnopolitiikan tekemiseen, jolloin sisältöä on voitava julkisesti arvioida. Tämä on minusta ihan varteenotettava menettelytapa. Tieteellisesti pätevää vertaisarvioitua kritiikkiä lienee odotettavissa vasta ajan päästä. Silti on merkillistä, jos Sammallahden sivujen lukijalta ovat vahvat kritiikin perusteet ja lähteet menneet ohi. Tärkeimmät niistä lienevät ne, että Sarivaara toteaa väitöskirjansa sivulla 23, että statuksettomat saamelaiset polveutuvat saamelaissuvuista. Hän ei määrittele tätä ollenkaan, että mitä hän tarkoittaa saamelaissuvuilla, jotka eivät ole saamelaisia. Ehkä vakavin puute Sammallahden kritiikissä lienee se, että Sarivaara olettaa lappalainen-termin kuvaavan etnisyyttä, vaikka se ei sitä viranomaisluetteloissa tee.
Niitä muitakin tutkimuksia (mm. Enbuske, Joona) on ihan perustellen kritisoitu.
Poliittisen joukkolynkkauksen mentaliteettia en ole havainnut ainakaan Sammallahdessa tai Aikiossa. Kyllä he perustellen ovat kritiikkinsä esittäneet.
En tiedä miksi kysyt Sammallahden hyväksymästä Lapin asutushistoriasta. Ei hän ole niitä käsittääkseni juurikaan kumonnut, mutta on todennut, ettei muinaisten ihmisten etnisiteetistä ole näyttöä, mikä on yksi vahva peruste pitää yksilön polveutumista huonona saamelaismääritelmän kriteerinä.
Terveisin,
Janne Saijets
Anonyymi, jonka kommentoi 7. toukokuuta 2013 klo 11.04, jatkat subjektiivisten mielipiteiden esittämistä, mistä syytät Sammallahtea. Väität hänen tietoansa puutteelliseksi erittelemättä. Onnistut siis subjektiivisesti (kuten Väänänen) todistamaan olevasi eri mieltä kuin Sammallahti.
PoistaEt ilmeisesti ole ymmärtänyt selvityksen keskeistä sisältöä, kun annat ymmärtää esimerkiksi, että Sammallahden mukaan identifioitumisen hyvinä kriteereinä olisi kieli, pukeutuminen tai erilainen asumismuoto. Ei edes kulttuuri ole Sammallahden mukaan täsmällinen kriteeri.
Sekoitat myös pahasti alkuperäiskansa, -asukas ja -väestö käsitteet, mikä on Sammallahden selvityksen eräs ydin. Eli väitteesi: "Sen sijaan Sammallahden "lantalaiseksi" tai suomalaiseksi määrittelemä voi osoittaa polveutuvansa (suoraan aleneva katkeamaton polveutuminen)alueella ikimuistoisista ajoista alkaen asuneesta kansasta." on selvityksen mukaan kyseenalaista, koska yksilöiden polveutumisesta ja heidän esi-isistä ei voida vetää kovin pitkälle tarkkoja päätelmiä etnisiteetistä eli kansasta, johon ovat kuuluneet. Syynä tähän on nimenomaan se lappalainen -käsitteen väärinymmärrys.
Terveisin,
Janne Saijets
Väität Sammallahden kirjottaneen siten, että on viitannut lähdeviitteisiin ja olisi siten uskottavampaa. Metsäsaamelaisuutta kumotessaan ja kieltäessään hän käytti fb:ssä mm. Nousu-sukua esimerkkinä ja viittasi Tiuraniemen tekemään sukuselvitykseen, jossa on mm. Halonen uudisasukas-kytkentä.
PoistaOn kuitenkin tarkempia sukuselvityksiä ja todisteita, että Nousu suku EI ala Halosen suvusta. Mitkään asiakirjat eivät sitä voi todistaa.
Lukuisat käräjäpöytäkirjat sen sijaan kertovat metsäsaamelaisuudesta, EI uudisasutuksesta. Kun Nousuilla oli lappalaisoikeudet, heillä oli myös etnisiteetti, mikä käy mm. selville käräjöinnistä uudisasukkaita vastaan.
Kuvaava esimerkki on vain yksi kuinka Sammallahti käyttää asemaansa väärin, käyttämällä mm. tarkistamattomia lähdeviittauksia, ja mm. maallikoiden tekemiä sukuselvityksiä.
Tuskin perustelut ja lähdeaineisto mahtuisivat näille sivuille. Saamelaisten historia ei alkanut 1800-luvulla eikä ainakaan vuodesta 1875. Asiakirjoissa on tietoa saamelaisalueen asukkaista jo 1600-luvulta alkaen. Sammallahden tekstistä ilmenee, ettei hän ole perehtynyt sukujen ja väestön historiaan.
PoistaKorostan edelleenkin, että ILO-sopimuksen 169 artiklan alkuperäiskansamääritelmässä keskeinen tekijä on että se on asunut alueella ... eli polveutuu alueen alkuperäisistä asukkaista. Sammallahti pyrkii todistelemaan, että saamelainen on vain saamenkieltä puhuva. Kieli ei kuitenkaan ole yksinomainen identiteetin perusta. Suomessa saamelaisalueella ja sen ulkopuolella on paljon ihmisiä, jotka polveutuvat alkuperäisistä asukkaista (saamelaissta), jotka jatkavat sukunsa jo vuosisatoja harjoittamia saamelaiselinkeinoja. Heidän elintapansa eivät juurikaan eroa "aitosaamelaisisten" elintavoista. Mutta he eivät puhu saamea. Sammallahden mukaan he ovat suomalaisia.
Sammallahden käsitekonstruktiot ovat kestämättömät. Mutta epäloogisuuksien, väärien premissien ja päätelmien purkaminen ei näille sivuille mahdu.
Hei, anonyymit (jotka lienette sama henkilö) ja muut!
PoistaEi kaikissa kommenteissa ole lähdeviitteitä ollut. Viittasin siinä lähinnä niihin viime aikojen väitöstutkimuksiin, jonka perusteita muutamat kritisoivat Sammallahden sivuilla.
Käsittääkseni Sammallahti ei ole kiistänyt metsäsaamelaisten olemassaoloa. Heitä on ollut sekä Kemin- että Tornion Lapin alueella, mutta heidän nykyjälkeläistensä saamelaisen identiteetin hän on pitkälti kiistänyt.
Jos olisit lukenut Sammallahden saamelaismääritelmäselvityksen, tietäisit, että hän ei ole väittänyt saamenkieltä ongelmattomaksi kriteeriksi.
Terveisin,
Janne Saijets
"Anonyymit eivät" ole yksi ja sama kirjoittaja. Senkin vuoksi kommenttisi eivät oikein täsmää.
PoistaFb- keskustelussa (siihen mennessä kun sitä seurasin) ei Sammallahti kumonnut metsäsaamelaisten fiktiivisyyttä koskevia väitteitä. Miten Sammallahti on perustellut "metsäsaamelaisten identiteetin" kiistämisensä? Miten hän on todennut heidän identifioitumisensa? Tarkoittanet, että saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja hallitus eivät ole hyväksyneet heitä saamelaisiksi (ryhmäidinteifikaatio).
Olen lukenut Sammallahden saamelaismääritelmäselvityksen.
Janne Saijetsille
PoistaOlet nyt pahan kerran sotkeutumassa omiin sanoihisi puolustaessasi Sammallahden epätieteellistä muistiota ja hänen facebookissa esittämiä kommenttejaan.
Yksisilmäisyydessä on se vika, että poimitaan teksteistä vain omia käsityksiä tukevat väitteet, kritiikittä.
Sammallahden metsäsaamelaisten historiaa ja etnisyyttä koskevat väitteet ovat peruslähtökohdiltaan ideologiset ja ovat ristiriidassa historiallisten viranomaisdokumenttien, aikalaiskirjoitusten, väestöhistorian, demografian ym. tiedon kanssa.
Lapissa ei ole ollut yhtä saamenkansaa, jolla olisi ollut ylimuistoista oikeutta saamelaisten kotiseutualueen kaikkiin vesiin ja maihin. Saamelaisten nomadismi (tarkista nomadismin määritelmä) on nuorta ja sitä ovat harjoittaneet suurporonhoitoa harjoittavat, jotka eivät kunnioittaneet muiden asukkaiden, saamelaistenkaan, oikeutta sukumaihinsa, vaan käyttivät niitä härskisti oman karjansa laiduntamiseen (tästä töytyy runsaasti dokumentteja).
Olen hämmästynyt, kuinka vähän saamelaiset itse tuntevat sukunsa ja saamelaisten historiaa, yleisestä historiasta puhumattakaan. Saamelaiset korostavat aina suullisen perinteensä ulottuvan pitkälle ja kattavat kaiken tietämyksen. Saamelaisnuorten (www.ssn.fi) lausunto saamelaismääritelmästä on oiva esimerkki näistä puutteista.
Jos muiden propagandapuheita arvostellaan, on paikallaan itse pitäytyä asiassa ja tuoda muutakin esiin kuin paatoksella lausuttuja mielipiteitä, jotka on helppo kumota asiatiedon avulla.
Oletin siis, että 10.5. klo 14:59 ja 11.5. klo 7:47 ovat sama henkilö. Kirjoitustyyli oli hyvin samankaltainen. Kaikkia en tietenkään niputtanut.
PoistaMielestäni Sammallahti ei ole kiistänyt sellaisten muinaisten saamelaisten olemassaoloa, joita nykyään on kutsuttu metsäsaamelaisiksi. Hän on mielestäni pitänyt fiktiivisenä ajatusta, että nykyään vielä olisi olemassa metsäsaamelainen kansa ja kulttuuri. Heidän jälkeläisiään ja heidän olemassaoloaan hän ei ole kiistänyt.
Terveisin,
Janne Saijets
Janne Saijetsille_ Kirjoitit"...joita nykyään on kutsuttu metsäsaamelaisiksi".
PoistaMetsäsaamelaiset -käsite ei ole syntynyt "nykyään" vaan monet kirjalliset lähteet käsittelevät metsäsaamelaisia yhtenä saamelaisryhmänä poro-, tunturi-, kalastaja-,ja jokisaamelaisten joukkoon kuluvana.
"Muinaisia" he eivät olleet siinä mielessä kuin sinä esität. Ryhmänä heitä ei ole tuotu esiin 1900-luvulla. Ehkäpä siksi, että eräät porosaamelaiset monopolisoivat saamelaisuuden, kuten eräs utsjokelainen saamelainen historiantuntija aikoinaan sanoi. Mainitsipa hän vielä senkin, että he pilkkasivat ja nimittelivät muita saamelaisia ja suomalaisia rumilla alentavilla nimillä.
Arvaapa kuka! Ota selvää siitä. Tutustu Utsjoen historiaan, niin tiedät.
Kaksi viimeistä virkettä ovat ristiriidassa keskenään.
Janne, et taida olla kirjoitustyylien asiantuntija. Veikkasit väärin.
Poistasammallahden selvityksessä on aika monta asiavirhettä. Aikion ja Sammallahden kritiikki perustuu mielipiteisiin. Heillä ei ole mitään tajua, miten Erikan lähestymistavalla tehdään tutkimusta. Että se siitä tieteellisyydestä. Miten ei-saamelaiset Aikio ja Sammallahti osaisivatkaan ulkopuolelta saamelaisyhteisön arvioida saamelaisen Sarivaaran tutkimien ihmisten kokemuksia ja ajatuksia. Aikion ja Sammallahden mielipiteen tasolla olevat arviot on tehty helsinkiläisistä lähtökohdista ja vanhentuneista tieteellisistä lähestymistavoista käsin. Heiltä puuttuu Sarivaaran monitieteinen koulutus, joten heillä ei ole kompetenssia arvioida Sarivaaran edustamaa tieteen kenttää.
VastaaPoistaTotuutta vastaan voidaan käydä vain valheilla, jotka ovat alttiita vääräksi todistamiselle.
VastaaPoistaNäin ollen vain totuus on saamelaisvastaista vihapuhetta ja rasismia!
Kelpaisiko semmoinen sopimus saamelaisille, että vedettäisiin raja vaikka saariselältä poikki. Suomalaiset muuttaisivat tämän rajan eteläpuolelle ja antaisivat tilan saamelaisten harrastaa perinteisiä elinkeinojaan, emme veisi teiltä tilaa. Vastaavasti kaikki saamelaiset muuttaisivat pois suomalaisten alueelta ja antaisivat suomalaisten hoitaa alueellaan omia ei-niin-perinteisiä elinkeinoja ja antaisivat suomalaisille tilaa. Myöskään Suomen valtio ei olisi millään tavoin velvollinen rahoittamaan ko. alueella tapahtuvaa toimintaa, eivätkä vatsaavasti suomalaiset voisi enää hallinnoida alueella niinkuin nyt? Saamelaisalueella ei olisi mitään velvollisuutta pitää yllä mitään suomenkielisiä palveluja alueellaan, kun siellä ei asuisi suomalaisia. eikä suomalaisten tarvitsisi kantaa jatkuvaa syyllisyyden taaakka, koska saisivat tehdä omia ei-niin-perinteisiä töitä puhtain omintunnoin.
Luonnollisesti sitten Saamelaisalueelta ei tultaisi opiskelemaan,sairaanhoitoon, töihin eikä mihinkään muuhunkaan Suomalaisalueelle, eikä päinvastoin. Tosin tilanne on jo nyt se, että esimerkiksi poronhoito on sidottu etnisyyteen ja se on siten ulkopuolisilta suojattu. Koska käytännössä alue olisi suvereeni valtio, niin suvereeni valtio järjestää asiat ja palvelut kansalaisilleen niinkuin tahtoo. Kuullostaako suunnitelmalta? Yhteiskunta perustuu muuhunkin kuin nurkkapatriotismiin ja vastuun ulkoistamiseen.
"Miten ei-saamelaiset Aikio ja Sammallahti osaisivatkaan ulkopuolelta saamelaisyhteisön arvioida saamelaisen Sarivaaran tutkimien ihmisten kokemuksia ja ajatuksia."
VastaaPoistaOlen lukenut Sammallahden muistion ällätikulla ja voin sanoa että se sisältää erinomaisen paljon pötyä. Hänen arvionsa Sarivaaran ja muiden uusien tutkijoiden töistä ovat 95-prosenttisesti panettelua joka on omiaan tuottamaan akateemista häpeää vain Sammallahdelle itselleen.
Silti perusajatus että vain saamelaisyhteisöön kuuluva tutkija voisi arvioida toisten samaan yhteisöön kuuluvien kokemuksia ja ajatuksia on lähtökohtaisesti väärä.
Viime aikoina ovat tulleet esille uskomukset ja kuvitteelliset suvut kuvitteellisine
Poistahistorioineen.Tuo Euroopan ainoa "alkuperäiskansa"-hokema kuulunee samaan
uskomussarjaan.Mutta kuten saamelaispoliitikko lausui, että maassamme vallitsee
uskonnonvapaus,niin silloin kuvitteellinen alkuperäiskansakin saa sijansa.
Tällä uskomuksella on oikein lain suoja.Siispä kysyn,mihin tieteelliseen tosiasiaan
tämä harhaluulo perustuu?????
Aikoinaan aatelissuvut kilpailivat sillä kenen suku oli vanhin eli aateloitu ensin, olisiko sillä saanut siniveristen piirissä suuremman arvostuksen ja hienomman paikan ritarihuoneessa eli aateliston kokoussalissa. Skottlannissa aatelijärjestelmä oli otettu käyttöön varhain, ja niinpä sukututkijat pantiin töihin. Yllättävän monen aatelissuvun juuret jäljitettiinkin Skotlantiin...
PoistaLöytyykö tämä Sammallahden muistio saamelaismääritelmästä jostakin päin nettiä että pääsisi lukemaan? Olisihan se hyvä tietää miten alkuperäiskansan aito jäsen määritellään täysin tieteellisesti.
VastaaPoistaTuommoisesta linkistä se ainakin löytyy:
Poistahttp://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=2071&Itemid=10
Sekä myös tämmöinen s-käräjien puheenjohtajan pyytämä asiantuntijalausunto:
Poistahttp://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=2068&Itemid=10
viittaus sammallahteen ei saamelaisena tarkoittaa vain sitä että hän ei tunne sukuja eikä alueita. Ei se hänestä tee asiantuntijaa että hän katsoo maailmaa näkkäläjärven silmälasien läpi. Sama kritiikki Marjut Aikiolle. Siellä koko suku anoppi, poika ja miniä puolustavat Pekka paran tekemisiä. Ei ole eettistä ei.
VastaaPoistaMarjut Aikio yhdessä Pekka Aikio ovat kirjoittaneet Lapin sivistysseuran vuosikirjaan tieteellisesti varsin pätevän tekstin saamenmaan tilasta. He sanovat, että saamelaisia asuu muuallakin kuin saamelaisalueella. Nyt Marjut Aikio ei tue enää kirjoitustaan, koska se on poliittisesti epäsopiva. Mielenkiintoista on, että Aikion kirjoitus on samansuuntainen kuin tohtori Sarivaaran. Sarivaaran tutkimus ei Aikion mukaan ole hyvä, kun se tuo nykypolitiikkaan sopimattomia tietoja. Tutkimattomia ovat Aikion motiivit asian suhteen. Näyttää sotkuiselta ja likaiselta.
VastaaPoistaEt ole ainut joka on tuota Aikioiden artikkelia verrannut viime aikojen kannanottoihin.
PoistaMielenkiintoisia nämä tohtori Tapani Matala-ahon laskelmat. Itselläni oli matematikasta vitonen, mutta silti muutama asia tohtorin mallissa A herättä kysmyksiä Selittäkää te, jotka olitte parempia laskennossa.
VastaaPoistaMalli A perustuu 1880-luvun saamelais/kokonaisväestö suhdelukuun, jonka avulla on laskettu nykyhetkelle arvio saamelaisten määrästä. En ymmärrä että näin arvioidulla luvullal voisi olla kovinkaan suurta evidenssiarvoa, koska siinä tunnuttaisiin oletettavan että saamelaisten ja muun väestön syntyvyys ja kuolleisuus olisi ollut sama. Oliko näin? Lisäksi tunnuttaisiin oletettavan, että molempien väestöryhmien extranataalinen ja extramortaalinen muutos olisi ollut yhtä iso, eli että jostakin olisi virrannut pohjoisen yhä paljon saamelaisia kuin sinne on virrannut ei-saamelaista. Miten malli huomioi migraation eli muuttoliikkeet?
Malli A:n mukaan "Tällä hetkellä näistä jälkeläisistä 3459 on jo saamelaisstatuksella.Siten potentiaalisia saamelaisiksi hakijoita Ylä-Lapissa olisi 5067-3459=1068 henkilöä eli 46.5% nykyisistä saamelaisista 3459."
Ojalan laskuopin mukaan 1068 on 30,88 % 3459:sta, eikä 46,5.
Malli A:n laskelma jatkuu "Koko Suomessa nykyisiä saamelaisia on 9919-4=9915. Täten potentiaalisia saamelaisiksi hakijoita koko Suomessa olisi 46.5% määrästä 9915 eli 4610."
Tämä luku on, sikäli kuin ymmärrän, saatu (mahdollisesti) viheellisellä prosenttiluvulla 46,5 (pitäisi ehkä olla 30,88) joka siis oli oudon mekaanisesti eli historattomasti johdateltu vuoden 1880 väestön suhdetta kuvaavaa prosenttilukua 51.
Mallin B matematiikka menee reilusti yli hilseeni, millä ei lainkaan ole sanottu etteikö se voisi mennä ihan oikein. Silti pitää ymmärtää, että laskelman käyttätarkoitus on osoittaa että vain tunturisaamelaiset ja heidän jälkeläisensä on jatkossakin hyväksyttävä aidoiksi saamelaisiksi.
Heitänpä leikillä ja ilman minkäänasteista loukkaamistarkoitusta matemaattisen pähkinän: Lausunnossa mainitaan kiiminkinläinen sissipäällikkö Juho Vesainen, jonka jälkeläismääriä on laskettu tarkasti, josta sitten on vedetty johtopäätöksiä lajempiinkin väestöihin. Nythän Vesainen kulki sotaretkillään Ylä-Lapissa ainakin 1589, ja oleili alueella N-1 yötä, ja jos hänen verensä testosterooniarvo oli tälläin Y millimoolia, ja jos hän näinä öinä oli vanhan vieraanvaraisuustavan mukaan populaatiota potentiaalisesti lisäävässä yhteydessä saamelaiseen naiseen, ja jos näistä yhteyksistä joka N':s johti raskauteen, ja raskauksista syntyi R lasta joista G-4 eli fertiiliin ikään asti, niin montako Juho Vesaisen Petsamonretkillään polkaisemien lasten jälkeläisiä on tänä hetkenä Ylä-Lapissa ja montako koko Suomessa? Mikä on estimaation alaraja ja mikä sen yläraja? Montako näistä on jo saamelaisia, ja montako on potentiaalisia?
Laskelmaan voi hakea reaalilukuja tunnetuista tilastoista (coitusta/viikko, pregnanssia/coitus, neonataalikuolleisuus, kunkin kauden kesimääräinen elinaika, jälkeläisten fertiliteetti jne), tai sitten voidaan käyttää jotain malli A:n mukaista yksinkertaistettua laskukaava, kuten Vesaisen (ja miksei myös hänen miestensä) lukumäärän prosentti koko Lapin silloisesta väestöstä, jolla sitten kerrotaan Lapin nykyinen väestö. Jos halutaan jälkeläisten määrä nimenomaan saamelaisväestöstä, on helppo huomioida kuinka suuri prosentti Lapin väestöstä tuolloin oli saamelaisia ja kuinka suuri prosentti oli muita. Nyt laskimet sauhuamaan! Ehkä jokaisessa meissä asuu pieni vesainen, ehkä olemme statuksettomia vesaisia, ehkä tämän valkoisen miehen kolnialistisen pahuuden ruummillistuman jälkeläiset ovatkin ne jotka uhkaavat pakkoassimiloitua saamenkansaan ja liudentaa sen veren?
Tohtori Matala-ahon laskelmissa oli painovirhe sen 1068 osalta ainakin kahdessa paikassa. Kun korvaa luvun 1608:lla, prosentit pitävät paikkaansa. Luvut on helppo tarkistaa, kun seuraa laskelmia.
PoistaLaskelmat ovat pelkistetyn teoreettisia, mutta antavat suuntaa. Todennäköisesti todelliset luvut ovat jonkun verran pienemmät.
Terveisin,
Janne Saijets
Mielenkiintoista, olisiko puhtaan matematiikan korkeimmissa sfääreissä liikkuva tohtori Matala-aho unohtanut vähennyslaskun? Kai hän kuitenkin on ansioitunut demografian erikoisasiantuntija? Vai?
PoistaTodellakin "jonkun verran". Kuka hullu jaksaa hakeutua vaaliluetteloon, johon tarvii 2 kiloa asiapapereita todistaakseen saamelaisuutensa, ja sitten tulee hylätyksi? Hullujen touhua.
PoistaLiian vaikeaa tavalliselle Aatulle.
Matala-ahon mukaan n. tuhannen ihmisen alkupopulaatio on neljässä sukupolvessa vähintään 14-kertaistanut. Samassa ajassa Suomen väkiluku on kasvanut kahdesta miljoonasta viiteen, eli 1,5-kertaistunut. Matala-ahon esittämä kasvu olisi kyllä melkoinen väestötieteellinen ihme ottaen huomioon ankarat elinolosuhteet, sodat, kulkutaudit ja Suomen valtion harjoittaman "sorron". Jos tulos pitää paikkansa, niin en keksi muuta selitystä kuin poronsarviuute.
PoistaKorjaus edelliseen, Suomen väkiluku on 2,5 kertaistunut.
PoistaMinusta on aika pelottavaa, että saamelaiskäräjät antavat samofiilien Aikion, Hyvärisen, Korpijaakon ja Sammallahden komentaa saamenkansaa mielinmäärin. jos sama tapahtuisi Norjassa niin se olisi skandaali ja he saisivat aika nopeasti potkun takavasempaan.
VastaaPoistaSammallahti on kultalusikka suussa syntynyt Helsingin herra, jonka siteet Lappiin rajoittuvat metsänhoitajaisoisään parin vuoden ajalta 1920. Hän liioittelee tätä yhteyttä.
VastaaPoista500 000 on huuhaata, viimeksi hakeutui 4.
VastaaPoistaSammallahti on pohjoisen Timo Soini.
VastaaPoistaTäältä löytyy jonkin sortin kommentti Matala-ahon matemaattiseen todisteluun:
VastaaPoistahirvasrumpu.blogspot.fi
Kyseessä on todellakin "jonkin sortin" kommentti. Blogin pitäjä Pettersson sortuu tekemään kärpäsestä härkäsen, kun ei ymmärrä matematiikan käyttöä karkeiden reunaehtojen hahmottamisessa. Hupinsa noistakin merkinnöistä..
PoistaTerveisin,
Janne Saijets
Inttämiseksi menee mutta menköön. Jos ymmärsit sen Diderot-anekdootin, ja miksi et olisi ymmärtänyt, kyse on nimenomaan siitä mihin Saamelaiskäräjät matematiikkaa tässä käyttää. Vaikka tulos vähintään 511000 potentiaalista wannabee-saamelaista olisikin oikein johdateltu, tulosta käytetään nimenomaan omien peloitteluun ja muille osoittamaan kuinka mahdoton ajatus on muuttaa saamelaismääritelmää kuin korkeintaan Saamelaiskäräjien Pekka Sammallahden muistiossa esittämään suuntaan, eli siihen, ettei olisi minkäänlaisia objektiivisia kriteerejä, olisi vain vaalilautakunta joka toteuttaisi ryhmän taholta tehtävää, yksilöön kohdistuvaa kollektiivista ryhmäidentifikaatiota.
PoistaOlkoon luku 511 000 tai vaikka 3,5 miljoonaa, johon ehkä voisi päästä nostamalla ainoaksi saamelaisuuden kriteeriksi jonkin saamelaisuutta indikoivan geenimutaation, niin tämän luokan luvut joka tapauksessa perustuvat siihen ajatukseen, että nämä kriteerit olisivat AINOA saamelaisuusmääritelmän kriteeri, ja ettei yhteisön taholta tapahtuvalla identifioinnilla olisi jatkossa MITÄÄN osuutta. Näin tunturisaamelaisten hegemoniaan kriittisesti suhtautuneiden saamelaisten/lappalaisten esitykset saadaan näyttämään absurdeilta -- matematiikan avulla. Siihen niitä "reunaehtoja" käytetään, eli matematiikkaa käytetään puhtaasti retorisena välikappaleena.
Lisäksi olen blogissani esittämässäni kritiikissä huomauttanut lyhyen matematiikan vitostason antamalla varmuudella että laskelmassa tehdään varsin kummallisia ponkaisuja aikakaudesta toiseen ja alueelta toiselle. Toivottavaa olisikin, että saisimme laskelmasta asiantuntija-arvion, ettei kritiikin tarvitsisi jäädä kaltaiseni matemaattiikkavammaisen kapeille harteille.
Toistan vielä n:nen kerran: Vaikka laskelma olisi laadittu kuinka oikein tahansa, sen funktio, sen raison d'etre, on sama kuin Diderot-Euler -anekdootissa. Nyt vain voisimme kirjoittaa kaavan vaikapa "(a + bn)/n = x, niinpä saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tulee yksin ja ilman valitustietä saada päättä kuka on saamelainen. Kandidaatti, ratkaiskaa!"
Viimeaikoina on esitetty useammaltakin taholta, että saamelaiskäräjien vaalilautakunnalla on oikeus hylätä hakemukset sk äänestysluetteloon pääsemisestä,vaikka kaikki ehdot täyttyisivätkin. Vaikka sisaruksia olis luettelossa, ei tarkoita suinkaan että kaikki sisarukset pääsevät mukaan.
VastaaPoistaKyselin pari päivää sitten fb:ssa Pekka Sammallahdelta niiden sukujen kohtalosta, jotka jutasivat 1800 luvulla Muonion-Kolarin alueelle. Heidän jälkeläisillään saamenkieli säilyi vielä 1950-60 luvulle. Monen selostuksen jälkeen Pekka viimein myöntyi sanomaan, ettei kiellä etteikö noina vuosina saattanut elää vielä saamenkielisiä vanhuksia tällä alueella. Kun sitten peräsin miksei heidän jälkeläisensä ole päässeet mukaan saamelaiskäräjä äänestysluetteloon, hakijoita on ollut noin sata. kaikki hakemukset hylätty. Pekka totesi lakoonisesti: "Selvä ja odotuksen mukainen ristiriita yksilön ja ryhmän itseidentifikaation välillä". Vaalilautakunnalla on niin suuri valta, että se todellakin voi valita oman kansansa. Poimia mukaan kenet haluaa ja jos hakija ei miellytä niin häntä ei valita.
Janne Saijetsille vielä, että nämä saamelaisstatuksen ulkopuolelle jääneet ovat keskeisistä saamelaissuvuista, joita löytyy ympäri saamelaisaluetta. Virkatodistuksessa seisoo porolappalainen, eikä saamelaisukutaustoja tarvitse hakea vuosisatojen takaa.
Terveisin Arto Enojärvi Romsa
Arto Enojärvi: En tunne Muonion-Kolarin alueen sukuja paljoakaan, mutta jos todellakin on niin, että 60-luvulla saamea puhuneiden ihmisten jälkeläiset eivät ole päässeet vaaliluetteloon, on tilanne hämmentävä ja outo. Nykylain mukaan on vaikea keksiä tilannetta, mikseivät heidän kohdalla saamelaisuuden kriteerit toteudu.
PoistaVaalilautakunnan voidaan katsoa olevan se taho, joka ryhmäidentifikaatiota tarkistaa, mutta ei sillä ole käsittääkseni oikeutta rajata selviä saamelaisuuden kriteerit täyttäviä henkilöitä pois vaaliluettelosta.
Terveisin,
Janne Saijets
Kiitos Janne huomiosta. Mikäli pääset lukemaan fb:sta minun ja Pekan yhteisen ystävän Mikko Kärnän aikajanaa 4. toukokuuta. sielä on minun ja Pekan keskustelua.
PoistaVellikaara Vettasia, Muonion ja Äkäslompolon alueen saamenhistoria, kirjassa voit tutustua alueen saamelaissukuihin ja elämään. Kirja on myös nettiversiona. Linkki löytyy mgdsamit.fi sivuilta tai Muonion kunnan sivuilta.
Sivulla 9. luetellaan saamelaissukuja. Sivuilla 68-71 saamenkielen käytöstä. Kannattee tutustua myös muihin sivuihin. Kiintoisia lukuhetkiä toivottaa Arto enojärvi
Alkuperäiskansa/alkuperäisasukas? Meikä miettii,että alkuperäiskansan jäsen on alkuperäisasukas...
VastaaPoistaOlen samaa mieltä Arto Enojärven kanssa, että kyseessä ovat ikivanhat Lapin saamelaissuvut, jotka jätetty ulkopuolelle. Se aiheuttaa suuttumusta. Väitetään jopa, että nämä suvut olisivat peräpohjalaisia tai jopa lantalaisia siirtolaisia.
VastaaPoistaSaamelaiskäräjien johdolla on niin paljon nieltävää, että he eivät voi myöntää piiruakaan olleensa väärässä.
Mutta mitä nämä puheet ovat, kun tihkuu sieltä ja täältä tietoja erinäisistä vääryyksistä. On poistettu ihmisiä vaaliluettelosta, ei ole hyväksytty selvistä kriteereistä huolimatta. Sehän on MIELIVALTAA!
Ja mielivalta ei ole demokratiaa.
Ihmisten demokratia on vaarassa.
vpn
VastaaPoistaArto Enojärven huomio,että voidaan valita kansa semmoiseksi kuin halutaan,pitää
paikkansa. Ulkopuolelle jätetyt miettivät katkerina:Mikä vika meissä on,ettei huolita.
Tulee väistämättä mieleen lapset hiekkalaatikolla:"Te ette saa tulla tänne.Emme halua
leikkiä teidän kanssanne.Teillä on huonot vaatteet,eikä teidän auto ole niin hieno kuin
meillä.Lillillillillieruu"!!!!!
Kaikilla saamelaisilla on oikeus olla saamelaiskäräjien vaaliluettelossa. Ei ole kyse luvuista tai ryhmäidentifikaatiosta, vaan ihmisen oikeudesta. Ei saa unohtaa demokratiaa, kun yritetään puolustaa omaa kunniaa ja omaa näkökantaa.
VastaaPoistaTohtori Sarivaaran haastattelu puolesta välistä eteenpäin
VastaaPoistahttp://radio.nrk.no/serie/sahka-vaibmosis/sany10009613/14-05-2013
Tässäpä taas lantalaisen mietteitä asiasta:
VastaaPoistahttp://hirvasrumpu.blogspot.fi/2013/05/erika-sarivaara-ja-israel-ruong.html
Veikeä pieni juttu on muuten se, että Israel Ruong, saamelaisprofessori ja Ruotsin valtakunnallisen saamelaisliiton perustajia ja monivuotinen puheenjohtaja, syntyi ja kasvoi saamelaisen uudistilallisen poikana. Jos hän eläisi ja asuisi Suomessa, hän olisi tästä syystä statukseton saamelainen.
Kiitos erinomaisista huomioista ja kirjoituksestasi, kollega. Luin eilen asiasta lehdestä ja jotenkin syntynyt tilanne ei yllättänyt.
PoistaTilanne ei yllättänyt, on kuulunut usealta suunnalta.
PoistaOnkohan tämä jotakin shakkia?
Viimeisiä siirtoja ennen mattia.
PoistaTunteekohan J.Saijets tai Pekka Sammallahti yhtään ihmistä, jotka nyt kiistävät? Olen huomannut, että samalla kun he julistavat tietävänsä, niin seuraavassa lauseessa he joutuvat kieltämään.
VastaaPoistaEli lähtekääpä vaikka samalla autolla katsomaan näitä vaaralisina pitämiänne Kemin porosaamelaisia ja tutustukaa kulttuuriin ja ihmetelkää.
Valtio ja kirkko ovat toimineet juuri tällä tavalla (vähätelleet, mitätöineet, kieltäneet) metsäsaamelaisia kohtaan historiassa kuin SK:n johto tänä päivänä. Toisaalta valtiovalta on historiassa aina tunnustanut Lapinkyläläisten (Kemin Lappi, Tornion Lappi) suvereenin oikeuden heidän omiin maihinsa ja vesiinsä.
VastaaPoistaNiinpä niin, ja on hyvä muistaa, että kenen esivanhempia se Tuderus piiskasikaan. Kemin Lapin siidojen asukkaat saivat tuta, jos eivät luopuneet esikristillisestä uskostaan. Kirkon ja SK:n johdon pitäisi pyytää Kemin Lapin siidoja asuttaneiden jälkeläisiltä anteeksi suomalaistamista ja epäinhimillistä kohtelua.
Täytyy kyllä nostaa Väänäselle hattua, että jaksaa nostaa näitä "epäkohtia" kerta toisensa jälkeen esille.
VastaaPoistaVäänästä leimataan mieluusti etniseksi häiritsijäksi aktivistien piireissä, itse pidän Veikon toimintaa enemmänkin koko "saamelais" kansan oikeuksien puolustajana.
Mies, esim. Inarin kunnassa "puolusti" Utsjoen kunnan itsenäisyyttä, Utsjoen kuntahan on saamelaisenemmistöinen kunta.
T. Aito oikea rekisterisaamelainen.