Valiokunta kävi ja ihmetteli

Viikon työt takana ja jaksamista häirinnyt flunssa taisi jäädä siinä menossa myös kyydistä. Tänään tapasimme kunnan delegaatiolla Ivalossa piipahtaneen perustuslakivaliokunnan, jota johtaa siis Johannes Koskinen. Hän tuntee entisenä oikeusministerinä pitkältä ajalta valiokunnan matkan pääaiheena olleen ILO 169 sopimuksen ratifiointiin liittyvät vaiheet, niin vaatimukset kuin vasta-argumentitkin. Sama pätee valiokuntaan kuuluvaan toiseen entiseen oikeusministeriin Tuija Braxiin, valiokunnan kokoonpanoon kuuluvista Lapin omista kansanedustajista Markus Lohesta, Simo Rundgrenista ja Johanna Ojala-Niemelästä puhumattakaan.

Valiokunta sai jo edellisen päivän Enontekiön käyntinsä jälkeen lukea verkosta kuinka kiivasta ILO-sopimuksen ympärillä käytävä keskustelu on. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kun vaati valtakunnansyyttäjää tutkimaan Enontekiön kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan kannanottoja kiihotuksena kansanryhmää kohtaan.
Nopeasti vaatimukseen oli saatu valtakunnansyyttäjän vastauskin: Ei mitään kiihotusta tai rikollista.

Näinhän se on mennyt jo vuosikymmeniä: Ellet ole kanssamme samaa mieltä, olet rasisti ja saamelaisten vihollinen. Käsitin, että valiokunta on melkoisen ihmeissään näistä aggressiivisista reaktitoista ja siinä mielessä ne saattoivat olla ihan hyvästäkin asetelmia valaisemaan.

No, Inarin kunnan kannanotto viimeisteltiin perjantaiaamuna työryhmässä, johon kuuluivat hallintojohtaja Pentti Tarvainen, valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari ja meikäläinen. Kannanotto luovutettiin isommalla delegaatiolla valiokunnalle ja päälle vaihdettiin ajatuksia.

Tuossa keskustelussa kysyttiin valiokunnan puolelta keskeisiä syitä vuosikymmeniä jatkuneen vastakkainasettelun jämähtäneeseen tilanteeseen. Omana mielipiteenäni toin julki saamelaiskäräjien johdon jyrkän asenteen siihen, että ILO-asiassa sai olla vain kaksi neuvotteluosapuolta, saamelaiskäräjät ja Suomen valtio. Mainitsin tuoreena esimerkkinä maa- ja metsätalousministeriön yrityksen muodostaa työryhmä pohtimaan saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia ja niiden kehittämistä valtionmaiden käytössä. Klemetti Näkkäläjärvi esikuntineen ilmoitti, ettei saamelaiskäräjät osallistu työryhmän työhön ellei se saa siihen kolmea jäsentä suurempaa – eli määräävämpää – edustusta.

Minuthan valittiin tuohon työryhmään ainoana saamelaisalueen kuntien ”muun väestön” edustajana. Ehkä sekin oli Klemetille liikaa.

Seuraavassa Inarin kunnan kannanotto perustuslakivaliokunnalle sen 19.4.2013 kuulemisessa:

”ILO 169-sopimuksen ratifiointihanke

Inarin kunta on useissa eri yhteyksissä (mm. antaessaan lausuntoa 20.3.2000 selvitysmies Pekka Vihervuoren raportista ILO:n alkupäiskansoja koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja viimeksi 5.2.2013 kannanotossaan oikeusministeriön saamelaiskäräjälakityöryhmälle) esittänyt, että mahdollinen ILO 169-sopimuksen voimaansaattaminen ilman laajaa selvitystyötä sen vaikutuksista johtaisi kunnan kannalta kestämättömään tilaan sekä väestöryhmien elinolojen kehittämisen että kuntatalouden ja muiden ratkaisemattomien kysymyksien osalta. Kunta on korostanut, että ennen mahdollista sopimuksen ratifiointia Suomen valtion tulee ryhtyä raivaamaan ILO-sopimuksen ratifioinnin esteitä, joita kunta toi lausunnossaan esille.Kunta on johdonmukaisesti tuonut esille, että saamelaisten sekä syntyperäisten inarilaisten ja muiden saamelaisalueella asuvien oikeudet ja etuudet ja mahdollisen sopimuksen ratifioinnin vaikutukset niihin tulisi ennen ratifiointia selvittää. Syntyperäisillä inarilaisilla tarkoitettiin ja tarkoitetaan sellaisia saamelaista sukua olevia inarilaisia (kantainarilaisia), jotka ovat saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolella. Tätä selvitystyötä ei ole tehty, vaikka oikeusministeriö on itse teettänyt oikeuksia selvittäviä, poliittisia päätöksiä tukevia tutkimuksia (esim. professori Jouko Vahtolan johtamat selvitykset), ja vaikka niiden jälkeenkin on tullut uutta saamelaisuuteen ja alkuperäiskansakäsitteeseen yleensä sekä ILO-sopimuksen soveltamiseen liittyvää tutkimustietoa (esim. tohtorit Tanja Joona ja tohtori Erika Sarivaara).

Ennen sopimuksen ratifiointiin tähtääviä toimia on selvitettävä muun muassa, missä määrässä ja laajuudessa poronhoidosta, metsästyksestä ja kalastuksesta ja muista asioista säädetyt Suomen lait estävät tai rajoittavat saamelaisia harjoittamasta kulttuuriinsa kuuluvia elinkeinoja vai onko tällaisia rajoitteita säädöksissä tai niiden soveltamisessa lainkaan. Tulisi myös selvittää, miten Suomen kansainvälisiä sitoumuksia erilaisiin alkuperäiskansoja ja alkuperäisväestöjä koskeviin sopimuksiin on tulkittu ja miten niitä pitää tulkita. Tällainen tarve liittyy muun muassa kansainväliseen biodiversiteettisopimukseen ja sen artiklaan 8j. Siinä Suomi sitoutuu kunnioittamaan, suojelemaan ja ylläpitämään paikallisten yhteisöjen perinteistä tietoa. Tulisi selvittää mitä tarkoittavat nuo paikalliset yhteisöt ja mikä on artiklan mukaan esimerkiksi historiallisten lapinkylien väestöstä polveutuvan ja perinteistä tietoaan ja kulttuuriaan nykypäivään soveltavan väestön ja sen muodostamien paikallisyhteisöjen oikeusasema. Tähän liittynee myös saamelaisalueen kuntien oikeusasema paikallisyhteisönä.Kunnan käsityksen mukaan selvitystyö kuuluu ILO-sopimuksen ratifioinnin kansainvälisen käytännön mukaan valtiolle. Inarin kunta ei pidä oikeana eikä nyt käytettävissä oleviin selvityksiin perustuvana sitä tulkintaa, jonka mukaan yleissopimus 169 rajautuisi koskemaan vai nykyisen saamelaiskäräjien vaaliluettelossa olevia. Kunta ei pidä myöskään kestävänä sellaista toimintamallia, jossa sopimuksen ratifiointiin liittyvässä selvitystyössä on mukana ainoastaan Suomen valtio ja saamelaiskäräjät. Tällainen toimintatapa kärjistää yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien välisiä suhteita ja heikentää ihmisten uskoa siihen, että asiassa saadaan tai edes pyritään saamaan oikeudenmukainen kaikkia osa-puolia mahdollisimman hyvin tyydyttävä ratkaisu.
Inarin kunta esittää pohdittavaksi em. asioita selvittäessä sellaisia mahdollisimman avoimia toimintamalleja, joissa olisi mukana kaikki tahot, joita asiat käytännössä koskevat. Tällaiselle ohjaavalle ryhmälle tekisi selvityksiä mahdollisimman riippumattomat tahot.Edellä olevan mukaisesti Inarin kunta ei näe vieläkään olevan edellytyksiä ILO:n alkuperäiskansasopimuksen voimaansaattamiselle.

Saamelaiskäräjälain muuttaminen

Inarin kunta on esittänyt saamelaiskäräjälakityöryhmän kuulemistilaisuudessa 5.2.2013 kannanottonsa saamelaiskäräjälain vireillä olevasta muutoksesta. Kunta ei pidä tarpeellisena saamelaiskäräjälain muuttamista niiltä osin, kun muutoksella tähdätään ainoastaan ILO 169-sopimuksen voimaansaattamiseen. Inarin kunta haluaa tuoda esille, että sopimuksen voimaan saattamiseen tähtäävät toimet ilman, että selvitetään esim. maaoikeuksiin liittyvät kysymykset, eivät edistä pyrkimystä saavuttaa alueella nykyistä sovinnollisempi tilanne. Tämän toi esille myös presidentti Sauli Niinistö saamelaiskäräjien avajaisissa vuonna 2012.Inarin kunta esitti tuolloin työryhmälle mm. seuraavaa:Saamelaismääritelmää (3 §) ei tulisi muuttaa saamelaiskäräjien esittämään kaventavaan suuntaan. Muutosta kunta pitää tarpeellisena muutoin, koska nykyinen määritelmä ei ota riittävästi huomioon syntyperän merkitystä. Inarin kunta ei pidä oikeana sitä, että saamelaisiksi ei hyväksytä esim. kaikkia niitä saamelaista sukua olevia inarilaisia, jotka edelleenkin pitävät itseään saamelaisina.

Lain neuvotteluvelvoite (9 §) esitetään muutettavaksi yhteistoimintavelvoitteeksi. Inarin kunta pitää tärkeänä, että kaikissa olosuhteissa maankäytön yleis- ja yksityiskohtainen suunnittelu säilyy kunnalla. Nykyinen neuvotteluvelvoite esim. kaavoitusasioissa on toiminut kohtuullisen hyvin. Esitettyä neuvotteluvelvoitteen laajentamista yhteistoimintavelvoitteeksi kunta ei pidä tarpeellisena vaan jopa kunnan kaavoitusoikeutta ja -velvollisuutta haittaavana. Yhteistoimintavelvoitteen yleiset maininnat tuovat uusia velvoitteita kunnalle ja lisäävät valitusmahdollisuuksia, joita kaava-asioissa muutoinkin on riittävästi. Esim. maininta neuvotella ´riittävän hyvissä ajoin´ lisää tulkinnallisuutta. Kunta pitää tulkinnallisuutta lisäävänä myös esitystä, jossa viranomaisilta edellytetään pyrkimystä yhteisymmärrykseen, mutta samaa velvoitetta ei aseta saamelaiskäräjille. 
Neuvotteluvelvoitetta sovellettaessa esim. saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvissa elinkeinoissa on otettava huomioon, että suurin osa saamelaisten nykyisistä elinkeinoista on muita kuin perinteisiä elinkeinoja. Inarin kunta toteaa, että matkailu on merkittävä elinkeino kaikille alueella asuville, myös saamelaisille.
Saamelaiskäräjät esittää saamelaiskäräjälaissa olevan saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloa koskevan valitusoikeuden (26 b §) poistamista. Vaikka Inarin kunta ei halua ottaa kantaa saamelaiskäräjien sisäiseen hallintoon muutoin, kunta pitää saamelaiskäräjien esitystä kansalaisten oikeusturvaa heikentävänä.
Inarin kunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että Inarin kunnan alueella asuu saamelaisalueen kunnista eniten saamelaisia, jotka jakaantuvat kielellisesti ja kulttuurillisesti pohjoissaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin. Saamelaiskäräjien kokoonpanossa ei toteudu alueellinen ja väestöllinen edustus.

Muut vireillä olevat inarilaisten oikeuksiin ja velvoitteisiin vaikuttavat hankkeet

Inarin kunnan käsityksen mukaan valtionhallinnossa on vireillä sellaisia lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten valmistelua, joilla on vaikutuksia inarilaisten oikeuksiin. Tällaisia hankkeita ovat ainakin Metsähallituksesta annetun lain muuttaminen, kalastuslain uudistaminen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu. Inarilaiseen elämänmuotoon kuuluu keskeisesti kalastus ja metsästys. Paikallisilla olevat metsästykseen ja kalastuksen liittyvät oikeudet tulee jatkossakin turvata.
Inarin kunta olettaa, että näissä valmisteluissa otetaan huomioon niiden vaikutukset inarilaisten oikeuksiin ja velvoitteisiin ja että väestöryhmiä ja elinkeinoja kohdellaan tasavertaisesti.” 

Edellisen kerran ILO 169 -sopimuksesta väännettiin 2000-luvun alussa. Tuo edelliskertaan verrattuna tilanne on mielestäni asiaan liittyvän tietoisuuden ja siitä johtuen myös poliittisen ilmapiirin osalta nyt toinen.

Sanoisinko, että parempi.

Veikko