Pääkirjoittajan artikkeli on ehtinyt saada verkossa jo haisevaa arvostelua.
Hänen itsensä nähdään olevan oudolla tiellä rohjetessaan arvioida negatiivisesti
tahoja, jotka ovat ensin vastustaneet Sarivaaran väitöstutkimusta ja nyt Koutokeinossa
toimivan saamelaisen korkeakoulun hänelle myöntämää Israel Roung -tiedepalkintoa.
Näin Lapin Kansa tänään 15.5.2013:
”Kasvatustieteiden Tohtori Erika Sarivaaran piti tiistaina saada vuoden 2012 Israel Ruong -tiedepalkinto Norjan Kautokeinossa, mutta luovutusta päätettiin lykätä. Syy oli kuuden saamelaisjärjestön vastustus.
Saamelaisneuvosto kysyy, miksi norjalaiset haluavat palkita henkilön vastoin säätiön sääntöjä. Sääntöjen mukaan palkinto luovutetaan nuorelle saamelaiselle tutkijalle, mutta saamelaisjärjestöjen mielestä Sarivaara ei ole saamelainen.
Sarivaara väitteli Lapin yliopistossa kesäkuussa 2012 aiheesta ´statuksettomat saamelaiset´. Saamelaisaktivistit vastustivat myös väitöskirjan hyväksymistä, joskin tuloksetta.
Saamelaisjärjestöjen hyökkäys yhtä tutkijaa vastaan näyttää epäoikeudenmukaiselta eikä se edistä saamelaisten asemaa. Monen sympatiat kääntyvät tässä asiassa Sarivaaran, heikomman, puolelle.”
Minusta kirjoitukseni
otsikko sopii syntyneeseen tilanteeseen paremmin. Perustelen sitä pitkällä
kokemuksellani näistä painostajista.
Heillä riittää
järjestöjä ja uskollisia asiantuntijoita ottamaan kantaa milloin mihinkin
asiaan. Muutama henkilö pystyy tai ainakin pyrkii luomaan mielikuvan
saamelaisen kansan syvästä huolesta ja närkästyksestä. Kun pääkirjoittaja arvioi, ettei tällainen, minusta rasismille
sukua oleva kampanjointi edistä saamelaisten asemaa, ollaan asian ytimessä:
muutama rähinöitsijä todella myrkyttää suhtautumista kokonaiseen kansanryhmään.
Näin, mikäli ei
ymmärretä norsunluutorneissaan elävien kiihkoilijoiden ja tavallisten saamelaisten
kansalaisten välissä olevaa todellisuuden äytsiä.
Suomenruotsalainen
kollegani Gunnar Pettersson kirjoitti
eilen Hirvasrumpu-blogissaan syntyneestä selkkauksesta. Hän oli perehtynyt ruotsalais-saamelaisen
kielentutkijan ja saamelaispoliitikon Israel
Roungin (1903-1986) työhön ja taustoihin ja näkee Sarivaaran ja Roungin
välillä tiettyjä yhtäläisyyksiä.
”Saamelainen Israel Roung osoitti, että totuutta etsivä tiede voi edistää oikeamielistä politiikkaa. Erika Sarivaaraa syrjivät saamelaiset eivät ymmärrä, että ei edes oikeamielinen politiikka voi pysäyttää vapaata tutkimusta, sati sitten muunlainen politiikka.
Mielenosoituksellinen päätös ei kohdistu ainoastaan Erika Sarivaaraan, vaan myös palkinnon myöntäjiin. Sen oven takana, joka on suljettu Erika Sarivaaralta, seisoo myös professori Israel Roung.”
Hienosti nähty ja
kirjoitettu!
Pettersonin blogi ja
kirjoitus kokonaisuudestaan löytyvät seuraavasta linkistä:
Israel Roung oli aloitteentekijänä Pohjoismaisen
saamelaisinstituutin NSI:n perustamiselle. NSI perusti hänen nimeään kantavan
stipendin vuonna 1983 ja stipendi on tarkoitettu edistämään saamelaista
tutkimusta.
Toivottavasti Utsjoella
juuri vieraillut ja ILO 169 -asiaa kommentoinut Suomen ruotsalaisen
kansanpuolueen RKP:n puoluehallituskin lukee pohjoisen pääkirjoittajia ja oman
ydinalueensa perehtyneen journalistin kolumneja.
Lukusuositukseni
kohdistuu myös ja etenkin Erika Sarivaaran väitöstutkimukseen.
Veikko
Muutama henkilö on onnistunut luomaan ja ylläpitää myös käsitystä mystisestä lappalaiset-ryhmästä.
VastaaPoistaIhmettelen suuresti Yle Sápmin uutisointia, joka näyttää jatkavan linjaansa, jossa ei ole sijaa lähdekritiikille eikä juuri minkäänlaiselle journalistiselle kritiikille, kun kyseessä ovat tietyt tahot.
VastaaPoistaOlisi ollut paikallaan tarkemmin selvittää näiden yhdistysten kannan ilmaisujen taustaa. Kuka, missä ja milloin on päättänyt yhdistyksen kannasta?
Todennäköisesti yhdistyksen mandaattia ovat käyttäneet muutamat tai yksi yhdistyksen jäsen esim. puheenjohtaja. Onko kyseessä silloin jäsenten mielipteiden ilmaisusta. Tuskin yhdistysten kokoukset ovat olleet koolla.
Vaikka tiedossa on se, että SK:n "virallista", lue Klemetti Näkkälänjärven ja hallituksen enemmistön linjaa fanaattisesti seuraavat, eräiden yhdistysten nippanappa enemmistöt, ovatkin äänestäneet johtoonsa henkilöitä jotka vahtivat "saamelaisuutta" koskevan tiedon "puhtautta" keinolla millä hyvänsä ja ovat valmiit mitä mielikuvituksellisempiin tekoihin tässä tehtävässään, ei liene mitenkään selvää, että yhdistysten jäsenistö olisi tässä asiassa näiden kellokkaiden linjalla.
On paikallaan, että uutisen Israel Ruong palkinnon saajaan kohdistuvasta kritiikistä ja hyökkäys myöntäjiä kohtaan julkaissut taho, julkaisisi mihin dokumentteihin ja kannanottoihin he uutisointinsa perustavat.
Erika Sarivaara mielenosoituksen kohteena
VastaaPoistaPohjoismainen Saamelaisinstituutti Nordisk Samisk Institutt (NSI) on myöntänyt tohtori Erika Sarivaralle arvostetun Israel Ruong -palkinnon tunnustuksena Sarivaaran saamelaista identiteettiä koskevasta. väitöskirjasta. Palkinto oli määrä luovuttaa 14.5.2013 juhlallisesti tohtori Sarivaaralle Kautokeinossa, Saamelaisjärjestöjen vetoomuksen johdosta tilaisuus on peruttu. Syy on kuulemma se, että Erika on suomalainen ja joidenkin järjestöjen mielestä saamelaisvastainen.
Tapaus on ennen kuulumaton, sivistymätön,ala-arvoinen ja kuulostaa Neuvostoliiton aikaiselta mielipidevainolta. Tutkijat ovat yhteiskunnan perimmäinen voimavara, jota ilman ei saamelaisten eikä lappalaisten oloista tulisi selkoa. Mikään ihmisoikeus ei voi perustua mihinkään muuhun kuin tutkimuksen osoittamiin tosiseikkoihin. Tätä tosiseikka vastaan on ryhdytty käymään hyökkäämällä etevän ja puolueettoman tutkijan kimppuun. Tämä mielipidevaino on tuotava yleisön tietoisuuteen.
Saamelaisjärjestöjen mielenosoituksellinen päätös peruuttaa tilaisuus jossa tohtori Erika Sarivaaralle olisi luovutettu hänelle myönnetty tunnustuspalkinto heijastaa sivistyksen laskusuhdanteita ja on osoitus vastustajien omasta rappiosta. Kuinkahan moni Sarivaaran palkitsemista vastustavista järjestöjen edustajista on edes tutustunut erinomaiseen väitöskirjaan?
Saamelaisjärjestöjen kanta osoittaa, että tieteellisestä tiedosta ja sen hyödyntämisestä on tullut saamelaisaktivisteille kauhistus. Missä maailmassa nämä aktivistit oikein elävät? Sitä ei enää haluta eikä osata hyödyntää, ja sivistyksen aukko on täytetty populistisilla puolitotuuksilla ja syyllistämällä milloin ketäkin. Sarivaaran mielenosoituksellisen boikottinsa kohteeksi ottaneet saamelaiset näkisivät mielellään, että Sarivaaran edustama kriittinen tiede laahaisi saamelaisliikkeen kiitävän pororaidon perässä. Todellisuudessa saamelaisliike on pudonnut pulkasta tieteellisen edistyksen pororaidon kulkiessa eteenpäin.
Ei siis hyvältä näytä. Joka tapauksessa Erika Sarivaaran tutkimustulokset valottavat monipuolisella tavalla käynnissä olevaa alkuperäiskansakeskustelua ja ne auttavat näkemään alkuperäisväestön määrittämiseen liittyviä keskeisiä tekijöitä. Siitä ei pitäisi olla kenellekään haittaa! Järjestöt eivät vielä kyenneet ryöstämään annettua apurahaa.
Tähän asti päätöksentekijät eivät ole olleet oikein selvillä mistä on kyse. Poliittisten päätöksentekijöiden ongelma ei ole niinkään se, ettei tietoa olisi, vaan tiedon tulva, joka vaivaa tänä päivänä tavallistakin kansalaista. Tietoa tulee joka tuutista, ja käy yhä vaikeammaksi arvioida sen luotettavuutta. Facebookissa tiedon arvo rankataan tykkääjien perusteella, mutta kuka kertoisi poliitikoille, mitä tutkimusta olisi syytä vähintäänkin ottaa todesta? Siksi tarvitsemme Erikan kaltaisia rehellisiä tutkijoita, joiden tulokset kertovat, mitä väitteitä, vaatimuksia ja perusteluja kannattaa uskoa. Totuutta ei kannata pelätä! Se ei nimittäin pala lopulta tulessakaan!
Tässä yhteydessä on muistutettava että tutkimustiedon vaikutuksia yhteiskuntaan ei mitata vuodessa tai parissa, eikä aina vuosikymmenissäkään. Erikan erinomainen väitöskirja on monessa suhteessa uraa uurtavaa.
Kenelläkään yksittäisellä henkilöllä tai järjestöllä ei ole yksinoikeutta minkään tieteellisen oppialan sisällön määrittelyyn; vielä vähemmän sellaisella on siihen edellytyksiä. Tämä koskee myös alkuperäiskansatutkimusta. Alkuperäiskansoja koskeva tutkimus on monitieteinen ja tieteidenvälinen tutkimusala, jonka keskiöön asettuvat alkuperäisväestöt. Suomen oloihin sovellettuna tämä tarkoittaa saamelaisia, olivatpa nämä “rekisterisaamelaisia” tai statuksettomia saamelaisia. Erikan tutkimuksessa analysoidaan statuksen ja statuksettomuuden merkityksiä yksilöiden ja yhteisöjen elämässä. Tämä merkitsee sitä, että tällaista teoreettista ajattelua on mahdollista soveltaa käytännössä.
jatkuu...
jatkoa..
VastaaPoistaErikan tutkimus murtaa totuttuja tieteenalarajoja. Se edesauttaa tutkittavien ilmiöiden laajempaa ymmärtämistä. Tiedolla on aina paikkaan sidottuja lähtökohtia, ja Erikan tutkimuksessa keskeistä on käsitteiden lähtökohtien kriittinen pohdinta, vertaaminen ja testaaminen.
Saamelaistutkimus on Suomessa ja pohjoismaissa vakiintunut hallinnolliseksi kattokäsitteeksi, jonka alla tehdään monenlaista tutkimusta, joka usein on jollakin tavalla kytköksissä poliittiseen saamelaistutkimukseen. Alkuperäiskansoihin liittyvää tutkimusta voi opiskella yliopistoissa sivuaineena kandidaatin tutkinnoissa ja pääaineena maisterin, lisensiaatin sekä tohtorin tutkinnoissa.
Saamelaistutkimuksessa ollaan kiinnostuneita ennen kaikkea siitä, miten yhteiskunnalliset valtajaot vaikuttavat saamelaisten elämään. Historiallisesti saamelaistutkimus on keskittynyt ennen kaikkea saamelaisten ja muun väestö välisiin valtasuhteisiin. Statuksettomuudesta sen sijaan on vaiettu. Se nähdään pikemminkin mörkönä, jota ei saisi tutkia. Sellainen on sopimatonta ajatus, jota tutkija ei voi hyväksyä.
Erikan tutkimuksesta viime aikoina käydyissä keskusteluissa juuri hänen tutkimuksensa johtopäätökset vaikuttavat aiheuttavan erityistä hämmennystä. Tämä ei oikeastaan ole ihme, sillä hänen tutkimustulokset sotivat vahvasti sitä yksiuraista ajatusmaailmaa vastaan, johon esimerkiksi jotkut saamelaispoliitikot koettavat suurta yleisöä laajalti opettaa. Vaikka tieteelliset tulokset eivät ole ikuisia, on lähdettävä siitä, että on olemassa objektiivista tieteellistä tietoa, johon voi luottaa. Se tarkoittaa sitä että tieto, joka pyrkii olemaan tietoista omista lähtökohdistaan, on viime kädessä objektiivisempaa kuin tieto, joka pyrkii peittämään tai kieltämään lähtökohtansa ja taustaoletuksensa.
Tutkimuksella on konkreettisia seurauksia tutkittavien ihmisten ja yhteisöjen arkeen, ja näitä seurauksia on arvioitava ja tarkasteltava kriittisesti siinä missä tutkimuksenteon lähtökohtia ja kulkuakin. Saamelaistutkimuksen poliittisuus on myös eettinen vaade pyrkimyksestä oikeudenmukaisempaan tietoon ja tietämiseen sekä tiedon demokratisointiin. Saamelaistutkimuksen tutkimuksen tulokset eivät kuulu vain saamelaisten arvioitaviksi vaan koko tiedeyhteisölle. Kaikki kohteliaisuuden rajat rikkova päätös peruuttaa palkinnon luovutustilaisuus on häpeäksi päätöksen tekijöille. Päätös peruuttaa juhlallinen palkinnon luovutus on häpeäksi tekijöilleen ja vielä yksi osoitus siitä että saamelaisliikkeen johto harjoittaa etnistä syrjintää.
Mielenosoituksellinen päätös ei kohdistu ainoastaan Erika Sarivaaraan, vaan myös palkinnon myöntäjiin. Tällaista anarkismia ei pidä hyväksyä perusoikeusvaltiossa.
Jouni Kitti
Tarkistin stipendisäätiön säännöt. Niiden mukaan stipendi kuuluu myöntää nuorelle saamelaiselle tutkijalle. Saa nähdä mihin jakajat päätyvät. Olisivatkohan he alun perinkin lukeneet sääntönsä huolimattomasti, vai ovatko he tehneet päätöksensä tietoisena ei ainoastaan Erika Sarivaaran tutkimuksen "kiistanalaisuudesta" saamelaiskäräjäpiireissä, ja myös siitä että Sarivaara itse on nimenomaan statukseton saamelainen?
VastaaPoistaSaamelaiskäräjien vaaliluettelon tietoja ei saa käyttää mihinkään muuhun kuin oikeuteen käyttää ääntä saamelaiskäräjävaalissa.
VastaaPoistaNiinpä saadakseen Israel Ruong-stipendin ei tarvitse kuulua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon Suomessa eikä myös täyttää Suomen saamelaiskäräjälain määritelmää saamelaisuudesta.
Täytyy muistaa, että palkinto on jaettu Norjassa, ja riittä että tohtori Sarivaara täyttää norjan lain tunnusmerkit saamelaisuudesta.
On lain vastaista käyttää Suomen vaaliluettelotietoja tohtori E. Sarivaaraa vastaan.
Saamelaisyhdistysten kannanotto ei rakenna hyvää henkeä ja on lain vastainen.
Olisi syytä kaivaa ovatko yhdistysten päätökset tapahtuneet hyvässä yhdistyslain hengessä. On huhuttu, ettei näin olisi tapahtunut.
VastaaPoistaHuhutaan myös, että yhdistysten kannanottojen taustalla häärivät saamelaiskäräjiä lähellä olevat voimat.
Eräs siipi on myös lähellä yliopistomaailmaa. Eli voi olla jopa, että yliopistontutkijat kritisoivat työyhteisönsä toimia nimettömien yhdistysten kannanoton taustalla.
Eikös se uutisen mukaan itse Klemetti ollut ottanut yhteyttä Kautokeinoon? Tuo "yliopistosiipi" pitää paikkansa.
PoistaVaikka oikeuslaitos ja lainsäätäjät ovat tässä maassa päivä päivältä mädempiä, niin onneksi ihmisillä on pääosin säilynyt oikuedenmukaisuuden ja oikeudentaju.
VastaaPoistaNiinhän se vain tästäkin asiasta alkaa totuus paljastua vähä vähältä. Näyttää koko SK:n junailema operaatio ns. perinteiseltä vedätykseltä, tosin aika hataralle pohjalle rakennetulta. Kiitokset jo tässä vaiheessa niille kansalaisille, jotka ovat olleet mukana tuomassa salattuja julki. Asioiden peittely, salaaminen ja muuksi selittäminen ovat olleet saamelaiseliitin puolelta todella aktiivista. Ja kuinka lopuksi käy valehtelijan:
"Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi" (Jesaja 5:20)
Laki saamelaiskäräjistä, 17.7.1995/974
VastaaPoista23 b § (30.12.2002/1279)
Vaaliluettelon tietojen tarkoitussidonnaisuus
Vaaliluetteloa ja siihen sisältyviä tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin saamelaiskäräjien vaalien toimittamiseen.
Saamelaiskäräjien hallituksella on kuitenkin oikeus käyttää ja luovuttaa vaaliluettelon tietoja tilastointitehtäviä ja tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten noudattaen, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:ssä säädetään. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974
Sarivaaran tunnustuspalkinnon eväämiseen tähtäävät toimeenpiteet on alullepantu Lapin yliopiston saamentutkimuksen työryhmän "maisteritason" jäsenten toimesta. Lapin yliopiston saamentutkimuksen työryhmässä on kaksi avioparia ja yksi sisaruspari edustettuna. Niin luitte oikein. On suorastaan ihmeellistä ettei nämä työryhmän jäsenet ole ehdottaneet myös omien vanhempien kutsumista tähän työryhmään. Olisihan työryhmän taso ja arvostus noussut jos esimerkiksi vaimon lisäksi olisi edustettuna myös vanhemmat eli esimerkiksi saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja ja rauhaa rakastavaa professori emerita.
VastaaPoistaTällä tasolla saamentutkimus on Lapin yliopistossa. Jos joku vielä uskoo tai uskottelee että tämän työryhmän piirissä tehty tutkimus on puolueeton, niin yrittäkää uudelleen. Eiköhän tämä Sarivaaran tunnustuspalkinnon eväämiseen tähtäävät toimeenpiteet työryhmän jäsenten toimesta kerro millä mallilla Lapin yliopiston saamentutkimuksen asiat ovat.
Sen sijaan että ollaan ylpeitä ja puolustellaan oman tieteenalaan ja yliopiston tohtorin saavutuksia ja kunnianosoitusta, niin lähdetään haukkumaan ja mollaamaan. En ymmärrä! Tämän lisäksi Sarivaara on tässä asiassa yksin ilman tukea omalta yliopistolta. Kyllä luulisi että yliopiston johto puolustaisi omia tohtoreita ja heidän työtä. Näin ei näköjään tehdä. Ollaan hiljaa!
Jos Saamelaiskäräjät on luovuttanut yksittäistä henkilöä koskevan tiedon Saamelasikäräjien vaaliluettelosta, eli tiedon siitä että kyseinen henkilö ei ole rekisteröitynä kyseiseen vaaliluetteloon, kyse ei ole tilastointitehtävästä tai tieteellisestä tutkimustarkoituksesta, jollaiseen tarkoitukseen Saamelaiskäräjien hallituksella on lain mukaan oikeus köytytää ja luovuttaa tietoa noudattaen mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:ssä säädetään, kyseessä saattaa olla rikos.
VastaaPoistaViranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt.
Kielto koskee myös sitä, joka harjoittelijana tai muutoin toimii viranomaisessa taikka viranomaisen toimeksiannosta tai toimeksiantotehtävää hoitavan palveluksessa taikka joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain tai lain perusteella annetun luvan nojalla, jollei laista tai sen perusteella annetusta luvasta muuta johdu.
- - -
VastaaPoistaVaitiolovelvollisuus on myös sillä, jolle viranomainen on ilmoittanut julkisuus- tai salassapito-olettaman sisältävän salassapitosäännöksen osoittamissa rajoissa tietoja, jotka ovat yleisöltä salassa pidettäviä. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään.
Edellä tarkoitettu henkilö ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut.
Rangaistus asiakirjan salassa pitämistä koskevan velvollisuuden sekä vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
Rikoslain (12.7.2002/604)4o luvun 5 § on otsikoitu
Virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen.
Jos virkamies tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti
1) paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan saa ilmaista, taikka
2) käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai tietoa,
hänet on tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
Jos virkamies huolimattomuudesta syyllistyy 1 momentissa tarkoitettuun tekoon, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Mikäli virkaslaisuuden rikkominen tapahtuu toisen vahingoittamisen tarkoituksessa ja etnisen alkuperän oerusteella, rikos täyttää myös rikoslain ### luvun 11 § määritelmän:
11 § (13.11.2009/885)
Syrjintä
Joka - - - virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä
1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,
2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka
3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, - - - perhesuhteiden, - - - perimän, - - - yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava - - - syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Anarkismin aloittajat sahaavat omaa nilkkaa, kritisoivat nimittäin omaa työnantajaa.
VastaaPoistaMiten tutkijaryhmät aikovat hoitaa jääviysongelmat, kun tädit, avioparit ja sisarukset ovat samassa työryhmässä mukana. Onko jo työryhmävaiheessa tällainen juntta päässyt muotoilemaan asiat sillä tavalla, että siitä on hyötyä omalle eligorgialle?
Jo politiikassa saamelaiset ovat täyttäneet lautakunnan omillaan vaientaakseen soraäänet. Harmi, että tällainen toimintatapa on uinut tieteeseen.
Etninen häirintä? Jos käyttäydyn valheellisesti ja epäoikeudenmukaisesti toisia kohtaan ja
VastaaPoistahe muodostavat oman ryhmänsä,niin voinko minä ruveta heitä solvaamaan ja häiritsemään
kavereineni? Kaikkihan johtuu omista toimistani...
Klemetti Näkkäläjärvi sanoo tänään Lapin Kansassa, että keskusteluun saamelaisuudesta ja saamelaisasioista eivät saa osallistua muut kuin saamelaiset ja Suomen valtio.
VastaaPoistaKommentti liittyy Erika Sarivaaran palkitsemisen ympärillä käytyyn kärhämöintiin.
Sitä on pyörittänyt hyvinkin voimakkaasti saamelaispolitiikkaa aiemminkin hämmentänyt helsinkiläislähtöinen emeritusprofessori. Mahtoiko Klemetti tarkoittaa häntä tuolla kommentillaan? Ja onhan heitä muitakin kuten Käsivarren ja Firenzen tohtorit.
Ja olihan siellä Nilsunkin kirjoitus. Suomen saamelaispolitiikan selkäranka: Pekka Sammallahti, Marjut Aikio, Nils Henrik Valkeapää ja Klemetti Näkkäläjärvi!
PoistaOnkohan Klemetti unohtanut että täällä Suomen puolella on vielä voimissaan edes jonkinlainen demokratia, ja vaikka valtio olisi mitä tahansa tekemässä niin meillä kansalaisilla on oikeus huudella siihen väliin omia mielipiteitämme aivan vapaasti, kunhan esimerkiksi emme harrasta rotusyrjintää ja kansanryhmää vastaan kiihottamista. Sille emme mahda mitään, jos jokin kansanryhmä harjoittaa itsekiihotusta.
VastaaPoista.....sammalloitunut kivi ei vieri mihinkään. JYmähtää paikalleen , aavistuksen verran voi liikahtaa , vain alaspäin.....
VastaaPoistaKai ne on käräjilläki huomanneet että kuinka paljon pahaa tuo Sammallahen jatkuva provosointi herättää täällä ylälapissa. Ei tätä tilannetta kukaan täällä enää pahemmaksi halua joten tuollaiset hämmentäjät pitäisi jättää omaan arvoonsa. No, kun tarkemmin katselee hänen kirjoituksiaan niin hyvin samat nimet siellä pyörii hännystelemässä. Sukupolven vaihdoksiakin näyttää käyneen mut kotikasvatushan on tuottanut tulosta.
VastaaPoistaIhmettelen vain että missä ovat nämä muut kuin citysaamelaiset, ei taida heitä tämä riianhaastaminen kiinnostaa.
"Ihmettelen vain että missä ovat nämä muut kuin citysaamelaiset, ei taida heitä tämä riianhaastaminen kiinnostaa."
VastaaPoistaOlihan se yhdistys ihan aktiivinen lähettäessään Sarivaaran palkitsemista vastustavan kirjeen. Ensin ollaan niin moternia, niin moternia citysaamelaista, ja kun vähän pintaa raapaisee niin paljastuu että kaupunkiin on viety ahtaimmat kotoa opitut ennakkoluulot. Eihän se Erika kuites ollut arvioitavana minään tunturikuninkaan morsmaikkukantitaattina vaan kyse oli ihan vain apurahasta.
kivulias on joillakin tie
VastaaPoistaSaakä tulkitsee tuota ILO-sopimustakin niin,että ottaa sieltä vain sopivat kohdat.Ne,jotka
VastaaPoistaantavat toisille oikeuden identifioitua saamelaiseksi,niistä ei olla "miksollaankaan".
Ne kohdat noteerataan,jotka tuntuvat antavan lisää etuoikeuksia entisten päälle.Kahmitaan
siis rusinat pullasta.Alkuperäiskansan nimissä voi näimmä tehdä mitä huvittaa toisista
piittaamatta.Valtiomme ruokkii käenpoikasta,joka kasvaa ja kasvaa...
Lisäksi käenpoikanen on jo ajat sitten pudottanut muut pesän poikaset ulos...
PoistaNäinhän on tapahtunut.
Käenpoikanen senkuin pullistuu.
VastaaPoistaTietääköhän saamelaiset, että suomalaisten esihistoriallinen symboli on karhu: otavainen ja otavaisen pojat.
Karhu on ravintoketjun huippu...
Näkökulma naapurin puolelta:
VastaaPoista- Sametinget måste se hur dessa regler ska utformas. Men det är en viktig principsak som vi måste ta upp. Att det inte är någon annan som kan bestämma om du är same, säger Erik Fankki.
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2327&artikel=5547515
Tiedemaailmasta kajahti vilpitön vetoomus:
VastaaPoistahttp://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=LKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194816470101&p=1194613395268&pagename=LKAWrapper
Ja paha kaiku kohta vastas:
http://hirvasrumpu.blogspot.fi/
Edellä viitattu Gunnar Petterssonin "Hirvasrumpu" -blogin kirjoitus on erinomaisen osuva ja täynnä asiaa. Suosittelen sen lukemista ja edelleen jakamista.
PoistaTiedemaailmasta kajahti tilaushuuto:Älkää kajotko Saakä:n laillistettuun syrjintään!
PoistaOlihan toki mausteena saamen kieli ja kulttuuri.
Niinpä niin.Hyvät, pahat ja rumat.Riippuu,kenen etujen suunnasta katsellaan.
PoistaEdut säilyy:HYVÄ! Edut menetetään:PAHA ja RUMA:
Tutkija iskivät kirveensä kiveen
VastaaPoistaEljas Pohtila tietää metsäsaamelaisista itse polveutuessaan mistä hän puhuu kirjoituksessaan (LK 28.5.2013); metsä- ja kalastajasaamelaiset ovat alkuperäisväestöä, kun taas vuoden 1852 jälkeen Suomeen osin laittomasti Suomen alueelle muuttaneiden porosaamelaisista polveutuvat etniset saamelaiset eivät ole sitä. Tästä olen hänen kanssaan samaa mieltä. Suurten porelojensa kanssa Norjasta Suomen alueelle muuttaneet porolappalaiset tunkeutuivat vanhojen metsä- ja kalastajasaamelaissukujen villipeuran metsästysaluille. Seurauksena oli peurakantojen romahdus niiden sekoittuessa alueelle muuttaneiden suuriin porotokkiin. Tämä aiheutti vuorostaan suoranaista nälänhätää peuroja metsästäneiden Suomen puolen saamelaisten keskuudessa.
Vetoomuksen allekirjoittaneet tutkijat sen sijaan viittaavat kintaalla Eljas Pohtilan oikeille päätelmille, mutta monet heistä näyttävätkin edustavan vallassa olevia porosaamelaisia. Vetoomus jää näin ollen yhden osapuolen puolueelliseksi puheenvuoroksi, ja toimii sellaisena siltäkin osin kuin se on joiltakin osin ilmaisultaan neutraali ja kaikkien hyväksymiin periaatteisiin ja arvoihin vetoava. Vetoomus lähtee siitä periaatteesta, että nykyistä, etnopoliittisesti rajattua ja luotua alkuperäiskansaa edustavalle etnopoliittiselle elimelle, Saamelaiskäräjille, on annettava valta päättää kuka kuuluu alkuperäisväestöön ja kuka ei, ottamatta huomioon niin uusimmat tutkimustulokset kun vanha, virallinen ja varma tieto.
Valitusoikeutta käräjien tekemistä päätöksistä ei olisi. Nykyinen saamelaismääritelmä rajaa suuren osan todellisesta alkuperäisväestöstä statuksettomiksi, eikä asia muutu vaikka sata etnologia tai antropologia allekirjoittaisi jonkin vetoomuksen. Sen sijaan lakia ja Saamelaiskäräjien käytäntöjä saamelaiseksi hyväksymisessä voidaan muuttaa, ja tämän puolesta vetoaminen olisi ollut tutkijoille kunniaksi, ei vähiten heidän joukossaan oleville etnologeille, joiden on pakko nähdä että metsä- ja kalastajasaamelaisuus elää ja voi hyvin, vaikka sen olemus ja ilmenemismuodot ovatkin osin erilaiset kuin tunturisaamelaisuudella.
Tällainen alkuperäkansapolitiikkaa on kolonialismia pahimmillaan, ja sen jatkaminen ahtaan saamelaismäärittelyn nojalla on vastoin kaikkia kansainvälisiä sopimuksia. Tutkijat ohittavat kylmästi kaikki uusimmat tutkimukset (Enbuske, Tanja Joona, Sarivaara jne.), jotka osoittavat ettei saamelaisten ahtaalle määrittelylle ole minkäänlaisia tieteellisiä perusteita, koska rajaus jättää suuren osan metsä- ja kalastajasaamelaisväestöstä statuksettomiksi. Lisäksi vetoomuksen teksti antaa ulkopuolisille kuvan että saamelaisväestöltä puuttuisi kaikki ne oikeudet mitä muilla on, että he muusta väestöstä poikkeavine elämänmuotoineen olisivat huonommassa asemassa muuhun väestöön nähden, ja että heitä uhkaisi pakkosulautuminen suomalaisiin tai suomalaisten tunkeutuminen heidän joukkoonsa. Tämä kuva on valheellinen.
Vetoomuksen allekirjoittaneet eivät ole muistaneet akateemista perinnettä, jonka mukaan omaa nimeä ja oppiarvoa ei mennä kevytmielisesti tuikkaamaan paperiin kuin paperiin. Vaikka olisi kyse vain vetoomuksesta, on syytä perehtyä asiaan. Jos on kyse konfliktista, ei tule tyytyä vain toisen osapuolen näkökulmaan. Vanhankin tutkijan on syytä perehtyä aiheeseen liittyvään uusimpaan tutkimukseen, samoin sellaisen tutkijan, jonka aluetta aihe ei ole. Vetoomuksen tekstin perusteella uskallan sanoa, että suurimmalta osalta allekirjoittajista tietämys aisasta jossa he vetoavat on heikommalla tolalla kuin suurella yleisöllä, asiaa käsittelevillä virkamiehillä ja poliitikoilla.
jatkuu...
jatkoa..
VastaaPoistaYK:n ja sen elinten tulisi edistää rauhaa, tasa-arvoa ja rauhanomaista kehitystä. Elleivät saamelaiset olisi vetäneet kuvaan mukaan Suomen oloihin soveltumatonta ILO:n sopimusta omien pyrkimysten pönkittämiseksi, saamelaisten ja lappalaisten välisten suhteiden näinkin kova kärjistyminen olisi kuitenkin epäajankohtaista, sillä näiden ryhmien yhteinen historia muodostaisi muutoin rauhanomaisen perustan päivittäiselle elämälle. Lappalaisen ja muun väestön välisessä kanssakäymisessä on vallinnut aina perinteellisyyden henki, jolle on ollut luonteenomaista tiiviit, molemmille osapuolille edulliset taloudelliset suhteet, joita eivät vielä vaivanneet epäonnistuneen saamelaismääritelmän kaltaiset ongelmat.
Saamelaisten ja lappalaisten välisiä suhteita ei ole viimeaikaisessa keskustelussa paljoakaan tarkasteltu voimassa olevan perustuslain suojaamien oikeuksien toteutumisen kannalta, vaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden puolesta käytävän taistelun kannalta, ikään kuin statuksettomien saamelaisten maanomistus olisi suurin este saamelaisen elämänmuodon toteutumiselle ja siten alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO:n sopimuksen ratifioimiselle.
Ikävä sanoa suoraan, mutta ellei ”etnisillä saamelaisilla” ja heidän asiantuntijaystävillään olisi ollut käytettävissään YK:n alkuperäiskansasopimusta ja -julistusta, nykyinen saamelais-lappalaisten välisten suhteiden kriisi olisi epäajankohtainen; ellei osa saamelaisista olisi lähtenyt hakemaan omien etujensa ajamiseen lisävauhtia kansainväliseltä kentältä, saamelaisten ja lappalaisten yhteinen historia muodostaisi rauhanomaisen perustan päivittäiselle elämälle. Jos eturistiriitoja tai erimielisyyksiä olisi, niistä neuvoteltaisiin kuin järkevät ihmiset ainakin.
Vetoomuksen allekirjoittaneet eivät ole muistaneet akateemista perinnettä, jonka mukaan omaa nimeä ja oppiarvoa ei mennä kevytmielisesti tuikkaamaan paperiin kuin paperiin. Vaikka olisi kyse vain vetoomuksesta, on syytä perehtyä asiaan. Jos on kyse konfliktista, ei tule tyytyä vain toisen osapuolen näkökulmaan. Vanhankin tutkijan on syytä perehtyä aiheeseen liittyvään uusimpaan tutkimukseen. Vetoomuksen tekstin perusteella uskallan sanoa, että suurimmalta osalta allekirjoittajista tietämys aisasta jossa he vetoavat on heikommalla tolalla kuin suurella yleisöllä, asiaa käsittelevillä virkamiehillä ja poliitikoilla. Asiasta tiedetään nimittäin tällä hetkellä paljon enemmän kuin aikaisemmin, ja tietämys kasvaa vähintäänkin kahteen suuntaan: näkemys syvenee, samalla kuin tieto leviää myös akateemisten piirien ulkopuolella. Ja tätä prosessia ei voi millään vetoomuksella pysäyttää akateemikot eikä professorit, olipa heillä oppiarvoja vaikka kaksin tai kolmin kappalein.
Kaikella kunnioituksella
Jouni Kitti
Norjassa päin tunnutaan oleban kovasti huolissaan Suomen nykyisen saamelaismääritelmän höllentymisestä. Kumma kyllä Ruotsista päin ei ole vielä kajahdellut. Johtuisiko Norjan saamelaisten huoli siitä että Suomen puolen sukulaiset ovat hädissään, vai siitä että Ruotsissa on vielä pienessä määrin metsäsaamelaisia jotka on hyväksytty saamelaisiksi ihan virallisestikin -- miten se sitten Ruotsissa tapahtuneekin.
VastaaPoistaNorjassahan saamelaismääritelmä on sukupolven verran löyhempi saamelaismääritelmä kuin Suomessa, ja mikä olennaisinta, se koskee vain sikäläisten saamelaiskäräjien vaaleja. Muuten kuka tahansa saa Norjassa ilmoittaa olevansa saamelainen. Jos elämäntapasaamelainen on ihan irrallaan muista saamelaisista niin saattaahan siitä saamelaisten kesken tai taholta nousta aiheellista jupinaa ja porua, mutta muuten sillä tuskin on suurtakaan merkitystä. Suomi on pohjoismaista ainoa, joka edes pitää tarkaa tilastoa siitä kuka on saamelainen. Rekisterisuomenruotsalaiseksi pääsee ruksimalla ruudun, ja samalla tapaa suomenruotsalaisuudestaan pääsee eroon. Se on lähes yhtä helppoa kuin Ruotsalaisen kansanpuolueen äänestäjäksi alkaminen, ja jos on ystäviä puolueessa niin voi päästä vaikkapa sen pohjoiseksi kansanedustajaksi.
Lapin Kansa on kuulemma uutisoinut STT:n uutisen perusteella että tutkijavetoomuksen takana olisi kolme allekirjoittajien joukossa ollutta vanhaa saamelaiskäräjien kotitukijaa. Nettilehdessä ei ollut tätä uutista, voisiko joku kertoa mitä LK tietää asiasta.
VastaaPoistaOlisiko se tämä uutinen, joka löytyy netistä:
PoistaYliopistoväki vetoaa saamelaisuuden määritelmän puolesta
Yli kolmekymmentä suomalaisten tiedeyhteisöjen jäsentä on allekirjoittanut Suomen valtiolle osoitetun vetoomuksen, joka liittyy saamelaisuuden määrittelyyn.
Vetoomuksen allekirjoittaneet eivät halua, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon otetaan ”saamelaiseen kansanryhmään kuulumattomia ulkopuolisia henkilöitä”.
Allekirjoittajien mukaan se vaarantaisi saamelaisten aseman Suomen alkuperäiskansana sekä saamelaiskäräjien tehtävät ja legitimiteetin saamelaisten perustuslaillisena itsehallintoelimenä.
Suomen valtio on parhaillaan uudistamassa saamelaiskäräjälakia, jossa säädetään saamelaisuuden juridisesta määrittelystä. Nykyinen saamelaismääritelmä ei allekirjoittajien mukaan vastaa tieteellistä käsitystä siitä, miten kulttuuri siirtyy sukupolvelta toiselle.
Vetoomuksen ovat kirjoittaneet muun muassa dosentti Kaisa Korpi-Jaakko Labba, saamenkielen ja kulttuurin emeritusprofessori Pekka Sammallahti ja kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin.
Lapin yliopiston toimijoista vetoomuksen ovat allekirjoittaneet vain Arktisen keskuksen entinen johtaja, ympäristöpolitiikan professori Janne I. Hukkinen sekä Arktisen keskuksen tutkija, dosentti Florian Stammler.
Olisikohan jonkinlaista kuivaharjoittelua, kun Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lakiin on saatu kohta: Muutosta ei voi hakea henkilöstön nimittämistä koskeviin päätöksiin. Käräjillähän on enemmistöedustus johtokunnassa.
VastaaPoistaMiten tämä on saatu läpi? Jälki on sitten sen mukaista. Montakohan pätevää viran- tai toimenhaltijaa löytyy? Näin valikoidaan kuka pääsee meidän hiekkalaatikolle. Olet meidän sukua tai tanssit meidän pillin mukaan, niin pääset leikkimään. Osaat sitten leikkiä tai et.
Vetoomuksen allekirjoittajia yhdistää se, että he ovat väitelleet ja akateemiselta arvoltaan tohtoreita. Monen asiantuntijuus ei kuitenkaan edes hipaise sitä ”tieteellistä tietoa ”, joka heidän mielestään jätetään huomioimatta tai tulkitaan virheellisesti saamelaismääritelmästä käytävässä keskustelussa. Tuskin moni on edes seurannut asiasta käytyä keskustelua kuin korvakuulolta.
VastaaPoistaAinakin viiden allekirjoittajan erityisala liittyy Venäjään ja Itä-Eurooppaan. Heistä neljä työskentelee samassa yksikössä. Muita asiantuntijuuksia löytyy mm.kirjallisuustieteen, silmätautien, ympäristötieteen, matematiikan, rikosoikeuden, maantieteen, ekologian alalta.
Valtaosalla allekirjoittajista ei ole sellaista tieteellistä kompetenssia ja tietoa, että he voisivat arvioida täyttääkö Suomen saamelaismääritelmä kansainväliset sopimukset tai mikä viranomaisluetteloiden ja asiakirjojen merkityssisältö on. Avoimeksi jää myös mihin he perustavat väitteen ”virheellisestä” tulkinnasta.
Vetoomusta ei voi pitää saamelaismääritelmään ja siitä käytävään keskusteluun vihkiytyneiden tieteen tekijöiden "tiedeyhteisön" tuotoksena. Tohtorit ja emeritusprofessoritkin ovat ”kansalaisia”, eivät kaikkien alojen erityisasiantuntijoita. Tohtorilista on koottu luomaan kuva tiedemaailman yksimielisestä tuomiosta saamelaiskäräjien hallituksen enemmistön ajamien asioiden vastustamisesta.
Se on vain kansalaiskannanotto asiassa.
Suomalaisten Pekka Sammallahden, Marjut Aikion, Martin Scheininin ja Kaisa Korpijaakko-Labban näkemykset ja kytkennät ovat tiedossa. Vetoomuksen teksti on kuin näiden muistioista kopioitu.
Saamelaisia joukossa on ehkä muutama. Siksi ollakseen uskottava Klemetti Näkkäläjärven odottaisi mitä jyrkimmin tuomita ne vetoomuksen allekirjoittajat, jotka ovat ottaneet kantaa saamelaismääritelmään olematta saamelaisia tai Suomen valtion edustajia, kuten hän monenmonituiset kerrat on tehnyt.
Yksi tuttavani on vetoomuksen allekirjoittaja. Kysyin syytä, sillä aihetta hän ei tunne lainkaan ja hän vastasi "myötätunnon osoitus".
PoistaTämän etnispoliittisen väännön puhdas viihdearvo sen kuin kasvaa... KIITOS erityisesti Ruong-stipendin ympärillä käydystä kohinasta, vilpittömien tieteilijöiden vetoomuksesta ja aiemmin joulutonttupuheista eduskunnan perustuslakivaliokunnalle.
VastaaPoistaNo, suomalainen määritelmä saamelaisesta etnisyydestä on niin valtavan täydellinen, ettei yhteispohjoismainen malli mitenkään sovi - keskustelu moisesta hulluttelusta torpattiin heti. "Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ei myönny pohjoismaiden yhteiseen saamelaismääritelmään" http://yle.fi/uutiset/klemetti_nakkalajarvi_ei_myonny_yhteiseen_saamelaismaaritelmaan/6678414
Oma pieni elämä voittaa suuret ja kauaskantoiset ratkaisut politiikassa, niinhän se menee.
Aivan oikein. Viihdearvo kasvaa naurettavuuteen asti.
PoistaMuita arvoja on yhä vaikeampi löytää.
Nuorille opiksi ja meille vanhoille kertaukseksi muistelin vähän "Altan tapahtumia", jotka sysäsivät liikkeelle Norjan saamealaislainsäädännön uudistamisen:
VastaaPoistahttp://hirvasrumpu.blogspot.fi/2013/06/altan-tapahtumia-muistellen.html
Käväisin saamelaisnuorten sivulla jossa on Suomen saamelaisnuorten lausunto saamelaismääritelmästä. Kun lausunto oli tuore, panin sivulle oman kommenttini, joka ei ollut millään muotoa törkeä, rohkaisin vain tutustumaan toisenlaisiinkin näkemyksiin. Tänään pistäydyin samalla sivulla, ja huomasin, että kommenttini oli poistettu, sen sijaan jäljelle oli jätetty kommentit joissa Pekka Aikio, Janne Saijets, Aulis Nordberg, Minna Näkkäläjärvi ja Riitta Aikio kehuvat saamelaisnuorten rohkeutta. Aulis Nordbergin kommentti kuuluu "Selkeää. Valitettavasti ollaan tilanteessa, jossa luetaan vain samanmielisten tekstejä. Suosittelen kaikille asiasta rehellisesti kiinnostuneille ja totuuteen pyrkijöille."
VastaaPoistaNiinpä. Tänään laitoin sivulle uuden kommentin, saa nähdä julökaisaanko se ja jos, niin poistetaanko sekin vaivihkaa häiritsemästä samanmielisten rauhaa ja keskinäistä kehua. Kommentti kuuluu näin:
11.6.2013 at 16.57 #
Huomaan että entinen kommenttini on hävinnyt, kun taas saamelaisnuoria myötäkarvaan silittelevät mielistelevät kommentit on jätetty. Kuis ny silvai? Lupailin positetussa kommentissani löyhästi kommentoida saamelaisnuorten lausuntoa saamelaismääritelmästä. Aloitetaanko tällä:
”Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Ennen sitä ei ole ollut olemassa valtiota nimeltä Suomi. Nykyisen Suomen alueella asuvat saamelaisryhmät asuivat tuolloin todistettavasti nykyisillä asuinalueillaan. Näin ollen saamelaiset eivät ole voineet tulla Suomeen toisesta valtiosta.”
”Näin ollen?” Pika-pikaa Saamenmaan historiaa kertaamaan! Mikähän se syntyi Porvoon valtiopäivillä 1809 ja Haminan rauhassa samana vuonna? No Suomen suuriruhtinaskunta-niminen, Venäjän valtakuntaan kuulunut autonominen alue, joka sitten tuli suvereeniksi vuonna 1917. Sitä ennen Suomi oli kiinteä ja täysiarvoinen osa Ruotsin valtakuntaa, mutta Suomesta kuitenkin puhuttiin omana maantieteellisenä ja hallinnollisena alueena. Venäjä sulki Suomen Norjan vastaisen rajan vuodesta 1853 alkaen. Nyt tulee kotiläksy: Ottakaapa selvää minä vuonna Suomen ja Norjan välinen raja käytiin. Se tapahtui kahdessa etapissa…. Yhden pisteen saa kun osaa sanoa oikean vuosisadan. Nyt äkkiä netistä tutkimaan, sieltä se tieto nykyään löytyy.
Nuorisoparka joutuu aika-ajoin niin vahvan agitaation ja väärän informaation kohteeksi, että se umpioituu ja tuottaa uutta "historiaa" tukemaan ja oikeuttamaan käsityksiään. Luullessaan keksineensä pyörän uudestaan ja menneisyysromatiikan kourissa, se alkaa uskoa uskomattomia. Kyseessä on kuitenkin harha. kun lumous haihtuu, iskee moraalinen krapula. Näin se vain on historiassa mennyt ja menee näköjään vieläkin.
PoistaEhkäpä tulee joskus sellainenkin aika, että tätä saamelaisten jakautumista voidaan muistella päätä pudistaen. Että korkeakoulua joka antoi stipendin saamelaisille saamelaisuuden tutkijalle nimiteltiin "rikkurilaitokseksi". Oikeita saamelaisia sinipaitoja, saamelaisnuorisoliittolaisia vai mitä olivat talibaneja. Kirkasotsaisia ja puhdasoppineita, oli vain "meikäläiset" ja "revarit", saamelaiset ja "saamelaisvastaiset", niin kuin oli "kommunisminvastaiset voimat". Että vaadittiin korkeakoulun johtokunnan ja "keskeisillä paikoilla olevien" vaihtamista. Onkohan Norjassa ja varsinkin Suomessa huomattu kouluttaa riittävästi saamenkielisiä terapeutteja niille, jotka pääsevät irrottautumaan tästä aivopesusta ja hurmosliikkeestä? Niitä tullaan tarvitsemaan, sillä hurmoksen ja samanmielisten toveriporukan irrottaessa otteensa yksilö on usein omillaan ja voi tipahtaa pohjalle.
VastaaPoistaSe ettei Klemetin mielestä suomessa voida mennä enempää kuin isovanhempiin määriteltäessä kuuluvuutta sk äänestysrekisteriin ei ole mitään merkitystä. Vaikka olisi kuusi polvea taaksepäin. Eihän saamelaiskäräjät toteuta edes omia sääntöjään, jossa tulisi isovanhempien saamenkielen perusteella päästä mukaan. Pekka Sammallahtikin on viimein tunnustanut, että kyllä sinne saamelaisalueen alapuolellekkin tuli saamenkielistä väestöä 1800 luvulla, eikä kiistänyt sitäkään etteikö heidän kielensä olisi voinut säilyä vielä 1950-1960 luvulle. Siinä päästäänkin mielenkiintoiseen pointtiin. Mikä on se oikeutus niille saamelaisille joilla on yhteys saamenkieleen katkennut tai he ovat niinkutsuttuja citysaamelaisia ilman yhteyksiä saamelaiskulttuuriin(niitäkin toki löytyy), mutta sattuvat olemaan niiden "valittujen" jälkeläisiä jotka rekisteröitiin saamelaisiksi 1960 luvun kyselyssä.Heidän jälkeläisillähän on oikeus saamelaisuuteen ilman kieli tai kulttuuriyhteyttä. Siis mikä on se oikeutus saamelaisuuteen sekä äänestysoikeuteen sk vaaleissa tälle "valittujen" jälkeläisille. Kun puolestaan edellä mainitsemani saamelaisryhmän jälkeläisille jotka jutasivat 1800 luvulla alemmaksi lappiin tämä oikeutus on hylätty. Vaikka sk kielivaatimus täyttyisikin. Etenkin 1960 luvun kyselyn aikoihin olisi löytynyt vankka joukko kielikriteerin täyttäviä. Sekä jotka elivät sekä poro-että kalastaja kulttuurissa.
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista kuulla vaikka Janne Saijetsin kommentit. Hyväksyykö hän sen mitä Pekka Sammallahti kirjoitti, ettei sk tarvitse hyväksyä heitä mukaan jos nämä eivät nauti ryhmähyväksyntää.
Olen yhtenä esimerkkinä (niitä löytyisi vähintään sata) edellisissä kirjoituksissanikin maininnut Maria Nutin Ruotsin karesuvannosta joka muutti Muonioon kalastaja sekä poroyhteisöön. Hän opetti vielä saamea lapsenlapsilleenkin, jotka ovat sitten vanhemmalla iällään pyrkineet saamelaiskäräjien äänestysluetteloon. Mutta ovat tulleet hylätyksi.
Näin ollen on aivan tyhjä lauseke, montako polvea taaksepäin kielikriteerin on täytyttävä.
Terveisin Romsasta Arto Enojärvi
Suomessa saamelaisasia on pahasti tuuliajolla. herjoja heitellään sinne tänne.Kellä on oikeus siihen ja kellä puolestaan tähän. Missään ei ole mitään järkeä. Sk:kin huitelee omia teitään ja on erkaantumassa kovasti Ruotsin. ja Norjan viitoittamalta tieltä.Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta on kohta muisto vain. Kuinka onkaan aina painotettu että ollaan yhtä samaa saamenkansaa. Nyt kun ovat norjan puolen saamelaiset esittäneet huolestuneita kommentteja sosiaalisessa mediassa suomen saamelaiskysymyksestä. Niin vastauksena on tullut vihaisia kommentteja suomen puolelta, että pitäkää huolen oman maanne asioista. Norjassa on selkeästi avoimempaa politiikkaa, asioita esitetään julkisesti. Täällä kritiikki on rakentavaa, mitä se ei todellakaan ole suomessa. Suomessa saamelaispolitiikka on kuin sätkynukke, jota tempoilee "asiantuntia" ryhmä. Joka mielestään tietää kaiken saamelaisuudesta. Tunteepa jopa koko saamelaisjoukon ja tähän joukkoon ei ole lisäämistä. Lähettävät viestejä norjaan, ettei sinne vain olisi hyväksytty ketään saamelaisten joukkoon, jotka sinne ei kuulu. Tämän ryhmän mielestä norjan tulee selvittää saamelaistaustat tarkoin. Suomessa ei ole tarvetta. Täälä tutkimus suoritettiin jo 1960 luvulla. Siis ei huolta.
VastaaPoistaNo entäpä Ruotti? Sielä serkkuni saavat myöskin äänestää sk vaaleissa. Olemmehan samaa Vasaran sakkia Muoniosta. Saamen kielikriteerin täyttävinä on äänestysoikeus saatu.
Arto Enojärvi Tromsø, äänestysoikeus Norjan sk:n vaaleissa.
Gunnar Petterssonin viestin perusteella kävin vilkaisemassa Suomen saamelaisnuorten lausuntoa. Koska lausunto sisälsi roppakaupalla virheitä ja väärinkäsityksiä, poimin vain yhden kohdan esimerkisksi:
VastaaPoista”Alkuperäiskansan oikeudet eivät saa polkea valtaväestön oikeuksia.”
”Saamelaisilla ei ole samoja oikeuksia kuin suomalaisilla. Muutaman esimerkin mainitaksemme, saamelaisilla ei ole oikeutta käydä kouluaan saamen kielellä kaikkialla Suomessa, saamelaiset eivät voi vapaasti harjoittaa itsemääräämisoikeuttaan, saamelaisella poronhoidolla ei ole suojaa Suomen lainsäädännössä eivätkä saamelaiset saa korvauksia heidän perinteisesti asuttamiensa maiden haltuunotosta ja tuotoista. Valtaväestön oikeudet on sen sijaan turvattu monilla eri kansainvälisillä sopimuksilla. Väite osoittavat heikkoa tietämystä ihmisoikeuksista.”
1 Koulusta: Väite on puhtaasti propagandistinen.. Suomen jokaiseen kuntaan ei voi saamenkielistä koulua perustaa esimerkiksi vain yhtä oppilasta varten. Siihen ei löydy opettajiakaan. Etäopetuksena olisi mahdollista. Mutta saamelaiskäräjät ei ole sitä ajanut, tietyistä syistä. Kaikki saamelaislapset tai heidän vanhempansa eivät monestakaan syystä halua saamenkielistä peruskoulutusta, vaan nimenomaan suomenkielistä, vaikka opetusta saamenkielessä haluaisivat.
2 itsemääräämisoikeudesa ”...eivät voi vapaasti harjoittaa itsemääräämisoikeuttaan” Millä lailla suomalaisille tai Suomessa asuville on turvattu parempi vapaus saamelaisiin nähden? Vapaus ei tarkoita mielivaltaa. Itsemääräämisoikeuden turvaaminen alkuperäiskansakontekstissa on alaltaan suppea, ei yleinen. Sitä rajoittavat kansalliset lait ja asetukset sekä kansainväliset sopimukset esim. ihmisoikeuksista, yhdenvertaisuudesta ym. On harhaa kuvitella, että saamelaisten itsemääräämisoikeus on rajaton.
3 Poronhoidosta: Mitä tarkoittaa ”saamelaisen poronhoidon suoja”. Saamelaiskäräjien lausuntojen sekä monien kannanottojen, puheiden ym. perusteella siitä puhuttaessa tarkoitetaan ilmeisesti sitä, että poroelinkeino kiellettäisiin muilta kuin saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksytyiltä eli ”virallisilta saamelaisilta”. Elinkeinovapaus ja sekä kansainvälinen että kansallinen lainsäädäntö koskee kaikkia kansalaisia. Pitäisikö saamelaisia kieltää harjoittamasta muuta elinkeinoa kuin heidän perinteisiä elinkeinojaan, jotka sk:n mukaan ovat poronhoito, kalastus, käsityö ja taide?
Maista ”...eivätkä saamelaiset saa korvauksia heidän perinteisesti asuttamiensa maiden haltuunotosta ja tuotoista.” Saako valtaväestö? ”Virallisten saamelaisten ” lisäksi saamelaisalueella asuu huomattavasti suurempi osa väestöä "perinteisesti asuttamillaan mailla". Heidän esivanhempansa on asuttanut aluetta ylimuistoisista ajoista alkaen. Pitäisikö vain ”virallisten saamelaisten” saada korvauksia alueen luonnonvarojen käytöstä?
Saamelaisnuorten lausunto saamelaismääritelmästä /8.5.2013 osoittaa heikkoa tietämystä ihmisoikeuksista, kansanvälisistä sopimuksista, kansallisesta ja kansainvälisestä lainsäädännöstä sekä historiasta, etenkin saamelaisten ja saamelaisalueen historiasta.
Mitään ”virheellisistä väittämistä ja väärinkäsityksistä” ei lausunnossa ole kumottu tai oikaistu, koska ssn ei ole esittänyt asiallisia ja tosiasioihin perustuvia perusteluja omille väitteilleen.
Saamelaisnuoret eivät näe palauttaneen sivulleen poistettua kommenttiani eikä julkaisseen uuttakaan. Panin blogiini kevyen kenttäkritiikin järjestön saamelaismääritelmää koskevasta lausunnosta. Se löytyy osoitteesta
VastaaPoistahttp://hirvasrumpu.blogspot.fi/2013/06/suomen-saamelaisnuortensaamelaismaarite.html
Kannattaa varata kuppi kahvia, teksti on tapojeni mukaan hiukka pitkä. Tätä kiistaa seuratessa alkaa hiljalleen muodostua kuva mihin suuntaan asiat ovat menossa, mutta niistä vähän myöhemmin.
Luin blogitekstisi. Se oli erinomainen. Kiitos!
PoistaOlin ajatellut jatkaa 12.6. klo 10.24 julkaistua kommenttiani. Sen sijaan suosittelen lukemaan blogisi "kevyen kenttäkritiikin", jonka allekirjoitan kaikilta osin.
Selostus Norjan tavasta ratkaista ILO 169:n ratifiointi löytyy nyt täältä silkalla Suomen kielellä:
VastaaPoistahttp://hirvasrumpu.blogspot.fi/
Mikähän se on siinä että käräjille ei tämä sovi? "On niin eri olosuhteet."
Niinköhän?