Saamelaisneuvosto ohjeistaa YK-komiteaa

Saamelaisneuvosto kehottaa YK:n rotusyrjinnän vastaista komiteaa (CERD) muuttamaan kantansa aiemmin liian suppeaksi katsomastaan saamelaisuuden määritelmästä ja asettumaan asiassa Saamelaisneuvoston ja Suomen saamelaiskäräjien enemmistön kannalle. Sen mukaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon voisi päästä ensisijaisesti kieliperusteella sekä saamalla saamelaisyhteisön eli käräjien vaalilautakunnan tai -hallituksen hyväksyntä.
CERD on aiemmin kahteenkin kertaan huomauttanut Suomea saamelaismääritelmän suppeudesta. Huomautukset olivat osaltaan vaikuttamassa siihen, että korkein hallinto-oikeus KHO korjasi viime saamelaiskäräjävaalien kielteisistä äänioikeuspäätöksistä tehtyjä valituksia käsitellessään aiempaa linjaansa ja kumosi käräjien hylkäyspäätökset neljän inarinsaamelaisen hakijan osalta. KHO siirsi päätöksessään aiemmin sovellettua polveutumisen takarajaa vuodesta 1875 varhemmaksi ja antoi painoarvoa hakijoiden itseidentifikaatiolle eli samastumiselle saamelaisuuteen.
Saamelaisneuvoston esityksessä, jota Suomen puolelta on valmistellut lähteitteni mukaan Anne Nuorgam ja Ruotsista neuvoston ihmisoikeuksien yksikköä johtava Mattias Åhren,  näkyvät aiemminkin lappalaispelottelussa esillä olleet saamelaiskäräjien entisen lakimiehen Heikki J. Hyvärisen laskelmat. Niiden mukaan saamelaiset voivat menettää jo seuraavissa käräjävaaleissa parlamenttinsa hallinnon ”suomalaisille”, joita KHO:n virheellisen päätöksen mukaan voi alkaa hakeutua vaaliluetteloon kertolaskien jopa 100 488 henkilöä. Neuvoston mukaan tällä hetkellä Suomen saamelaiskäräjien vaaliluettelossa on 5438 henkilöä. KHO:n päätös uhkaa neuvoston mukaan välittömästi saamelaiskulttuurin säilymistä.
Saamelaisneuvoston mukaan kieliperusteista saamelaismääritelmää tulisi soveltaa Pohjoismaissa, joita käsittävän pohjoismaisen saamelaissopimuksen Suomi  on neuvoston mukaan sitoutunut ratifioimaan vuoteen 2016 mennessä ja sitä ennen ILO 169 -sopimuksen vuoteen 2015 mennessä. Näistä sitoumuksista neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä ja esittää CERDiä tekemään samoin sekä kehottamaan Suomea raportoimaan ratifioinneista ja tulevaisuudessa miten se on edistynyt sopimusten toteuttamisessa.
Saamelaisneuvosto kertoo YK:lle poronhoidon olevan edelleen saamelaisten toimeentulon antaja ja saamelaisen kulttuurin perusta. Neuvosto näkee kuitenkin tärkeäksi suojata saamelainen poronhoito ”suomalaiselta poronhoidolta”. Esimerkiksi kahden eri poronhoitokulttuurin konflikteista otetaan Nellimin tokkakunnan teurastuskiista, jossa saamelaisten poromiesten poroja olisi pitänyt teurastaa suomalaisen poronhoidon säädösten mukaisesti , jolloin saamelaiset olisivat menettäneet koko porokarjansa ja siten toimeentulonsa.
Saamelaisneuvosto esittää CERDille, että se suosittaisi Suomelle poronhoidon säätämistä saamelaisalueella yksinomaan saamelaisten elinkeinoksi.
Edelleen Saamelaisneuvosto kehottaa CERDiä suosittamaan Suomelle säätämään saamelaisten yhteisöille oikeus suostua tai kieltää alueensa luonnonvarojen hyödyntäminen sen haitatessa niiden kulttuuria. Komitean toivotaan suosittavan Suomelle teollisten hankkeiden pysäyttämistä saamelaisalueella siihen asti kunnes saamelaisten yhteisöjen oikeudet hallita alueita on päätetty.
Tämä vaatimus hankekiellosta näyttäisi kohdistuvan muun muassa kaivosteollisuuteen.
En ole tarkemmin tietoinen, onko tämä 13.8.2012 päivätty ja Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Olav Mathis Eiran allekirjoitettavaksi signeerattu raporttiluonnos vielä matkannut CERD-komiteaan, mutta vahva aie tästä tilaamatta ja pyytämättä postiini ilmaantuneesta paperista käy joka tapauksessa ilmi.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on arvioinut lappalaisliikettä pelkuruuden ja rasistisuuden ohella tietämättömäksi. Pohtimatta tässä kuka pelkää ja ketä sekä kuka on rasisti ja kuka ei, voinen olla Klemetin kanssa toimittajanakin yhtä mieltä siitä, että toisinaan tahtoo tiedon saanti näistä tällaisista Suomen päättäjille ja etenkin maailmalle matkaavista raporteista olla jostain ylävirrasta kelluvan lastun varassa.

Veikko