Siis pelosta, että Suomi ratifioi ILO 169 -sopimuksen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen saamelaiskäräjien johdon vaatimalla tavalla, ohittamalla Lapinmaan asutus- ja maankäytön historian.
Minusta tällaisiin toistuviin leimaamisiin on aiheellista
ruveta reagoimaan.
Syytösten kohteiden ja tällaisia syytöksiä mediaan
kirjaavien toimittajien on aiheellista ruveta kysymään perusteluja.
Jos lähdetään rasismista, on selvitettävä antaako Suomen
rikoslaki joillekin tiettyjen ryhmien johtaville poliitikoille tai
heidän politiikkaansa sitoutuneille ja leimautuneille tutkijoille erivapauden
leimata tunnistettavaa kansanryhmää ja jopa nimeltä sen edustajia rasisteiksi?
On syytä kysyä missä tarkkaan ottaen ilmenee se rasismi, josta puhutaan.
Ehkäpä näiden syytettyjen kannattaa pyytää esimerkiksi
oikeuskansleria tutkituttamaan mahdollinen syyllisyytensä, ovathan syyttelijät
olleet useimmiten virkamiesasemissa olevia ja heidän toimintansa oikeellisuus
on siten oikeuskanslerin arvioitavissa. Oikeuskansleri voisi nähdäkseni antaa
asian esimerkiksi valtakunnansyyttäjän tutkittavaksi sikäli kun hän katsoo
rasismisyytökset aiheellisiksi – tai aiheettomiksi.
Toinen kysymys koskee tietämättömyyttä.
Jos Klemetti Näkkäläjärvi tai joku muu saamelaispoliitikko,
tutkija tai muu äänessä ollut väittää näin, hän voisi varmaan kertoa väitteensä
kirjaavalle toimittajalle omat faktansa tuon tietämättömyyden osoittamiseksi.
En ole esimerkiksi Klemetiltä nähnyt tai kuullut vuosia velloneen maaoikeuskiistan aikana juuri
muita perusteluja, kuin että
saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kelpuutetut saamelaiset ovat Suomen perustuslaissa tunnustettu alkuperäiskansa, jolle siksi
- tuolla statuksella - tulisi ILO 169 -sopimus ratifioimalla säätää kollektiivinen oikeus valtionmaihin.
Miten tällainen peruste voi riittää Suomen oikeusvaltiossa
maaoikeudellisiin ratkaisuihin?
Saamelaisuudesta Klemetti on muun muassa lausunut, että
saamelaiseksi synnytään ja että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon voidaan
päästä vain ”saamelaisyhteisön” hyväksynnällä. Siis syntyminen viittaa
polveutumiseen, mutta se ei riitä mikäli saamelaiskäräjien vaalilautakunta tai
-hallitus ei hyväksy henkilöä saamelaiseksi?
Miten tällainen peruste voi riittää Suomen oikeusvaltiossa
alkuperäiskansaoikeudellisiin ratkaisuihin?
Minusta itselle epämieluisan tiedon torjuminen leimaamalla
se virheelliseksi ja tiedon esittäjät tietämättömiksi rasisteiksi kertoo paljon
näin sanojista. Klemetti Näkkäläjärven ja hänen tukijoittensa julkisuudessa
esittämissä parahduksissa on jo paniikin piirteitä.
Kuten jo kautta vuosikymmenten, myös toimittajat leimataan
saamelaispoliitikkojen taholta joko tietämättömiksi, rasisteiksi tai sitten
oikeiksi toimittajiksi riippuen siitä kuinka huonosti tai hyvin he toistavat
saamaansa yhtä ja ainutta totuutta.
Toimittajien hyvyys punnitaan myös sillä, kuinka hyvin he
torjuvat esimerkiksi ”rasistisen lappalaisliikkeen” tai ”statuksettomien
saamelaisten” sanoman sekä sitä mahdollisesti tukevan tutkimustiedon.
Sain hiljattain blogini kommenteissa linkin saamelaiskäräjien hallituksen jäsenen, lokakuun akussa poliitikosta Yle Saamen uudeksi
päälliköksi astuvan Pirita Näkkäläjärven Facebook-sivuilla
kesäkuussa käytyyn keskusteluun, jossa ihmeteltiin YLE Lapin radion ja Helsingin Sanomien
”uskomattoman asenteellista ILO-uutisointia ” ja ihmeteltiin oliko Hesari
”valinnut puolensa saamelaiskysymyksessä”. Pirita kertoi kirjoittaneensa
asiasta Hesarin päätoimittajalle ja saanut Mikael
Pentikäiseltä vastauksen, jonka mukaan lehti ei valitse asioissa puoltaan,
vaan yrittää uutisoida niitä eri osapuolia kuullen.
Professori Pekka
Sammallahden mielestä Hesarin toimittaja näyttää kuitenkin valinneen
puolensa, kuten aikanaan VV Lapin Kansassa (vakava leima nuorelle Hesarin toimittajalle?).
Myös Pirita näkee kyseisen toimittajan sortuneen jo toistamiseen kertomaan
jutuissaan lappalaisten näkemyksiä, joten asia huolestuttaa.
Taina Pieski,
joka lienee Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja, epäilee
kyseessä olevan puhtaasti toimittajan tiedon puute. Hän neuvoo saamelaiskäräjiä
lisäämään viestintäänsä etelän päämedioiden suuntaan, sillä ”Lapin medialle
viestiminen ei etelään kuulu eivätkä päättäjät lue Lapin medioita”.
Pieski myös neuvoo tapaamaan kyseistä toimittajaa.
Alan osaajan näkemys?
Paitsi että paikallista asioiden viestintää on siis turha
harjoittaa, sitä kannattaa suorastaan välttää ja tarpeen mukaan jopa estää?
Näin tulkitsen ainakin tuoreen tapauksen, jossa tutkija Tanja Joonan pääsy luennoimaan Inarin kirjastoon
estettiin Inarin kirjastotoimenjohtaja Eija
Leivon kertomana yhden aktiivisen henkilön puhelinsoiton jälkeen.
Joona olisi luennoinut väitöstyönsä pohjalta ILO 169 -sopimuksen soveltamisesta,
muun muassa alkuperäiskansan sekä sopimuksen tarkoittaman alkuperäiskansan
alueen rajauksista.
En spekuloi kuka tuo väärän henkilön ja tiedon torjuja oli,
vaikka kansan parissa siitä näyttää olevan tietty käsitys. Oli hän kuka oli, mutta
tapaus on hyvin erikoinen ja jättää leimansa.
Media voisi vaikkapa Klemetti Näkkäläjärveltä kysäistä,
edustaako tällainen fundamentalistinen menettely sitä Lapinmaan tulevaisuutta,
johon kiivaimmat saamelaispoliitikot muut ovat väärässä ja sen kiistäessään
tyhmiä rasisteja -politiikallaan tähtäävät?
Veikko
Klemetin pelot eivät perustu minkäänlaiseen tutkimukseen. On myös aiheellista alkaa kysyä, ketkä ovat Lapinkylien alkuperäisiä asukkaita? Kumpuaako Klemetin pelko siitä, että hänen ymmärryksessään saamelaisuuden ulkopuolelle on jätetty ihmisiä, jotka ovat oikeutettuja osallistumaan alkuperäiskansakeskusteluun?
VastaaPoistaMillä hän perustelee sen, että hän on samasta suvusta kuin hänen rajaamansa ihmiset?
Minustakin on aika kysymään perusteluita. Ei riitä, että ihmisiä - saamensukuisia - syytetään rasisteiksi. On tivattava vastauksia. Kuka sen tekee, kun kommentit menevät aivan kritiikittömästi mediaan?
Aikooko Suomi edistää tätä alkuperäiskansa-ajattelua myös rasisminseurauslautakuntaan CERD:iin?
Silloinhan Suomi on mukana kieltämässä esimerkiksi Tasmanian alkuperäiskansat, jotka ovat vastaavassa asemassa kuin Suomen statuksettomat saamelaiset.
Klemetin perustelut ovat loppuneet, kun hän osaa vain vetää enää rasismikortin.
On myös muistettava, ja tätä ei tuoda esille aktiivisesti, että saamelasissa on aktiivinen oppositio saamelaiskäräjien ajamalle politiikalle. Tämä oppositio on kasvanut ja se uskaltaa olla äänekäs. Se vaatii oikeutta ja se vaatii saamelaiskäräjien johdon harjoittaman politiikan loppua.
Tämä kirjoitus on osuva. Jättää paljon mietittävää.
VastaaPoistaNiin että etelässä ei lueta Lapin medioita? Eikä siellä päättäjät seuraa mitä Lapissa tapahtuu? Jos ei viestintäministeriössä, niin ainakin valtioneuvostossa ja eduskunnassa, terveisiä vain sinne ja ihmetelkää!
VastaaPoistaPelko on aina merkki tietämättömyydestä. Tietämättömyys on vain puettu suunnitelmallisuuden pukuun.
VastaaPoistaKyllä tietokin voi aiheuttaa pelkoa. Vaikkapa tieto siitä, että on väärässä ja voi paljastua. Mitä taas käyttäytymiseen siinä tilanteessa tulee, suunnitelmallisuuden sijasta näkyy aggressiivisuus.
PoistaKatotaan, mitä sanoo Saxlin tässä tapauksessa.
VastaaPoistaNäitä on hyvä tuoda esille näitä epäkohtia.
VastaaPoistavähemmistövaltuutetun sivuilta:
VastaaPoista"Mielipidevapaus ja sananvapaus ovat perusoikeuksia. Suomen lainsäädännössä ja erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa sananvapauden käyttöä kuitenkin rajoitetaan siten, että sananvapauden turvin ei sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista.
Toisaalta jokaisella on sananvapaus, mikä tarkoittaa oikeutta pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta. Sananvapauden suojan piiriin ei kuulu ainoastaan sellaiset tiedot tai mielipiteet, jotka otetaan vastaan mielellään tai joita pidetään harmittomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaiset, jotka koetaan häiritsevinä ja epämiellyttävinä. Näin ollen esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamispolitiikan kritisoiminen kärkevälläkin tavalla on sallittua. "
Saamelaiskäräjien ja saamelaispoliitikkojen tekemisien ja harjoitetun politiikan arviointi ja kritiikki tai heille epämieluisienkin mielipiteiden esittäminen tai tieteellisten tutkimustulosten esittäminen kuuluvat sananvapauden piirii,
Aikiot kirjoittavat Lapin tutkimusseuran julkaisussa s. 34, ettei lingvistinen kriteeri edusta kulttuurista todellisuutta. Miksi kuitenkin Pekka Aikio on vaalilautakuntatyöskentelyssään korostanut lingvistisen kriteerin tärkeyttä? Siinä on iso ristiriita. Tutkijana ja poliitikkona on väittänyt aivan kahta asiaa. Samoin näyttää Klemetti tekevän. Hän on kirjoittanut 2006, ettei 1960-luvun luetteloissa ole kuin lingvistisen kriteerin omaavat saamelaiset.
VastaaPoistaRistiriita minunkin mielestäni löytyy.
PoistaPoliitikon on kestettävä toimintaansa kohdistuvaa kritiikkiä niin kauan kuin se ei ole valheellista ja tahallista. Mutta voiko poliitikko toimia tahallaan valheen perusteella ja loukata ihmisiä? Siinä nämä kaksi asiaa kohtaavat. Mitä sanovat ihmiset, joita loukataan poliitikon taholta valheellisin tiedoin?
VastaaPoistaOlen rekisterisaamelainen, enkä missään nimessä hyväksy nykyisen saamelaiskäräjien hallituksen toimia enkä eräiden yksittäisten jäsenten käyttäytymistä.
VastaaPoistaSiinä mielessä poliitikon aivan turha kaivaa tietoja kunnianloukkauspykälistä, sillä niin läheltä menevät hänenkin puheet sielä kunnianloukkauksen keskellä.
VastaaPoistaTässäpä laskeskelen jo tarkkaan, että ketä seuraavaksi äänestämme. Viime vaaleissa pitkäaikainen äänestyssuosikki menetti jo äänensä rasististen mielipiteidensä takia. Nimimerkki vapaampien mielipiteiden perässä
VastaaPoistaSaamensukuiset ei-rekisterissä olevat syyttävät Klemettiä rasistiksi ja myös Klemetti heitä rasisteiksi. Miksi minua tulisi kutsua, kun minäkin pidän Klemettiä rasistina? Olenko siis minäkin rasisti? Rasistinen rekisteri saamelainen, joka ei hyväksy Klemetin rasismia? Onko eri mieltä oleminen rasismia? Keskustelu ei silti taida vielä olla edes alkanut, kun keskustelua demokratiasta käydään rasismikortein?
VastaaPoistaTulipa se Klemetillä kiire oikoa puheitaa, vaan mitäpä se auttoi, kun siellähän se rasismi kuitenkin istui tekstissä vankasti.
VastaaPoistaenää ei riitä rasismi, vaan pelissä ovat fasismi ja separatismi. Kovia ja ihmeellisiä ovat SaKän lausunnot ja mielipiteet. Irtisanoudun nykysaamelaisesta linjasta olla saamelainen. Se on itsekästä, linjatonta ja näköalatonta.
VastaaPoista