Lapin Kansa julkaisi (LK 20.1.2018) saamelaiskäräjäjohdon
kansanvalistus- ja propagandaministerin tehtävän ottaneen Janne Saijetsin kirjoituksen, jossa pariin tuhanteen merkkiin oli saatu
mahtumaan paljon disinformaatiota ja kaunaa. Kirjoitus oli ajoitettu edeltämään
Pekka Hallbergin
saamelaiskäräjälakityöryhmän Inarin vierailua ja osaltaan vakuuttamaan
inarinsaamelaisten hajaannusta ja siihen liittyvää saamelaisvastaista
toimintaa.
Saijets halusi kyseenalaistaa kahden inarinsaamelaisen
saamelaiskäräjien jäsenen aseman inarinsaamelaisten todellisina edustajia.
Näiden kahden äänimäärä tosin edellyttäisi yli neljän Jannen mukanaoloa
käräjillä ja on huomattavan suuri verrattuna taustayhteisönsä
inarinsaamelaisten äänestäjämäärään.
Saijets kirjoittaa ”oppositioedustajien” vastustavan
saamelaisten maaoikeuksia sekä inarinsaamelaisten
perinteisen poronhoidon oikeuksia. Hän tarkoittaa käräjien enemmistön valtionmaihin
ja -vesiin vaatimia kollektiivisia oikeuksia, joita saamelaiskäräjät
hallinnoisi, mutta joille ei löydy poliittisten vaatimusten ohella
historiallista pohjaa. Sen sijaan inarinsaamelaisten todellisille ja dokumentoiduille, kalastaja- ja metsästäjäkulttuuriin
liittyville lapinkylä- ja tilaoikeuksille tuo pohja käräjäjohdon harmiksi
löytyy. Eivätkä inarinsaamelaiset ole harjoittaneet perinteisesti Saijetsin
tarkoittamaa suurporonhoitoa, vaikka heillä on toki ollut vähissä määrin poroja
ja muutakin karjaa. Tänä päivänä inarisaamelaisten poronhoitajien suhteellinen
osuus lienee suurempi, joka osittain on kallistamassa myös kulttuurin
painottumista porosaamelaisuuteen. Muutama inarinsaamelaiseksi
saamelaiskäräjillä ilmoittautuva kertookin yritystoimintansa verkkosivuilla
olevansa porosaamelainen.
Mielestäni pahimman lajin disinformaatiota Saijets jakaa
kertomalla saamelaiskäräjien enemmistön olevan inarinsaamelaistaustaisia ja inarinsaamelaisten oikeuksien puolustamisen
käräjien keskeisiä tavoitteita. Toisaalla tuota taustaisuutta on korostettu
väittäen huomattavan osan käräjäedustajista hallitsevan myös inarinsaamea.
Asian todentaminen on tietenkin vaikeaa, mutta inarinsaamea puhuvat inarinsaamelaiset
ja muutama pohjoissaamelainenkin ovat pitäneet väitettä perättömänä.
Olen seurannut saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien toimintaa
1970-luvun lopulta saakka ja katson kokemani ja näkemäni pohjalta Janne Saijetsin
satuilevan kertoessaan inarinsaamelaisten oikeuksien puolustamisen olleen saamelaiskäräjien
keskeisiä tavoitteita. Todellinen halu on yhä selvemmin hajaannusta ruokkien
sulauttaa inarinsaamelainen kulttuuri valtasaamelaisuuteen. Juuri tuo niin
monien nykyisten käräjäedustajien halu korostaa inarinsaamelaisuutta ja siten
oikeutta puhua inarinsaamelaisten nimissä on yksi taktiikan ilmentymä.
Olen aiemmin kirjoittanut, kuinka jo saamelaisvaltuuskunnan
aikoina inarinsaamelaisten edustajien pienetkin pyrkimykset saada kansanryhmästään
mainintaa esimerkiksi lakiluonnoksiin torjuttiin ”hyvä väärti” -maanitteluin ja
vetoamalla ”yleissaamelaisuuden” merkitykseen. Tuolloin saman kohtalon jakajina
olivat koltat, joiden johtajat ovat nyt asettuneet valtasaamelaisten rintamaan
ja toteuttamaan osaltaan inarinsaamelaisten polkemista.
Näistä viime aikojen polkemisista voinkin kertoa esimerkin
kun olin mukana metsähallituslain valmisteluun liittyneessä Pentti Lähteenojan työryhmässä neljän
pohjoisimman kunnan ”muun väestön” edustajana. Yritin saada työryhmän
valmistelemiin saamelaispykäliin mainintaa inarinsaamelaisista, mutta
saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen edustajien vaatimuksesta se viime
vaiheissa evättiin. Esitykseni koski vain inarinsaamelaisten erikseen kuulemista
valtionmaita ja -vesiä koskevissa Metsähallituksen hankkeissa, mutta sitä ei haluttu
sallia edes inarinsaamelaisten maille asutettujen kolttien edustajan taholta.
Nykyisen saamelaisjohdon ”ponnisteluista” inarinsaamelaisten
oikeuksien puolesta käy myös esimerkiksi käräjien suunnitelmiin kaiketi
kirjattu inarinsaamelaisten oikeudellisen
aseman selvittäminen. Tuo hanke oli esillä vuoden 2016 alussa ja Yle Sápmi
uutisoi hankkeen tavoitteena olevan ”rauhoittaa yhteiskunnallista keskustelua”.
Rauhaa onkin sikäli kai riittänyt, ettei hanke ole siitänsä käynnistynyt.
Tuskin sitä oltiin aikeissakaan toteuttaa.
Jk. Janne Saijets
harmitteli Lapin Kansan kirjoituksessa sitäkin, kuinka patentti- ja rekisterihallitus
oli hyväksynyt Anarâšah rs – Inarinsaamelaiset ry -yhdistysnimen, se kun
sisältää etnisen kansanryhmän nimen. Toisaalta kyllä täytyy kysyä monessako
muussa saamelaisjärjestön nimessä viitataan kansanryhmään.
Noista nimien rekisteröinneistä sopinee muistella kun Inarinmaan lapinkyläyhdistys yritti toimintansa laajentuessa ottaa käyttöönsä historiallisen Inarin lapinkylän nimen. Se ei onnistunut, koskapa eräs pohjoissaamelainen yrittäjä oli ehättänyt rekisteröidä Inarin lapinkylän yhtiönsä aputoiminimeksi.
Noista nimien rekisteröinneistä sopinee muistella kun Inarinmaan lapinkyläyhdistys yritti toimintansa laajentuessa ottaa käyttöönsä historiallisen Inarin lapinkylän nimen. Se ei onnistunut, koskapa eräs pohjoissaamelainen yrittäjä oli ehättänyt rekisteröidä Inarin lapinkylän yhtiönsä aputoiminimeksi.
Vuoden 2011 saamelaiskäräjävaalien jälkeen valittiin hallitus 2012 alkaen. Siihen ei valittu (mahtunut) yhtään inarinsaamelaist. Pirita Näkkäläjärvi valittiin "ulkosaamelaisten" edustajana. Muutoin valtaryhmittymän päätöstä perusteltiin sillä, että useiden hallituksen jäsenillä on inarinsaamelaisia esivanhempia ja he tietävät inarinsaamelaisten tarpeet. Siksi ei ole välttämätöntä , että inarinsaamelaisilla olisi oma edustajansa hallituksessa. Että sellaista demokratiaa ja yhdenvertaisuutta!
VastaaPoista”Minun taustastani vielä tarkennukseksi, että vaikka suvussani on voimakas inarinsaamelainen vaikutus, olen enemmän pohjoissaamelainen.” Janne Saijets 19.05.2016 - 16:24 (Kommentti 1)
VastaaPoistahttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/18/taman-takia-saamelaiset-eivat-saa-ilo-sopimusta-ratifioiduksi
Jannen suvussa vaikuttaa pääasiassa norjalainen porosaamelaisuus.
PoistaVäite siitä, että utsjokelaiset ja muuut pohjoisaamelaiset voivat aivan hyvin käyttää valtaa inarinsaamelaisten puolesta (jos inarinsaamelaiset eivät ole heille antaneet valtakirjaa) on sekä kolonialistinen että imperialistinen.
Janne on serkuni poika, eikä hänellä ole minkäänlaista norjan porosaamelais taustaa, Sen sijaan hänellä on vahva inarinsaamelainen tausta
PoistaMistähän se Saijetsin suku on Inariin tullut? Taitaa olla Kuolajärveltä lähtösin se suku.
VastaaPoistaVeikko käsitteli Janne Saijetsin Lapin Kansassa 20.1. 2018 julkaistua vastinetta aiemmin julkaistuun kirjoitukseeni. Siinä arvioin kansanedustaja Markus Lohen kirjoitusta maanhallinnan järjestämistä kolmikannan pohjalta Inarissa.
VastaaPoistaSaijetsin kirjoitus Lapin Kansassa ansaitsee muutaman kommentin. Saijetsin vastine osoittaa, että hänen maailmassaan ei ole sijaa saamelaisstatuksen myöntämiseen myös statuksettomille inarinsaamelaisille, jotka eivät voi vedota kieliperusteeseen. Päinvastoin tavoitteena on nimenomaan heidän sulkeminen niin kauas virallisen saamelaisuuden ulkopuolelle kuin suinkin mahdollista leimaamalla inarinsaamelaisten edustajat Anu Avaskari ja Kari Kyrö opposition edustajiksi. Tällaisen ilmirasistisen tavoitteen mukaisen politiikan toteuttaminen rikkoo Suomen solmimia ihmisoikeussopimuksia, muun muassa kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, jonka eduskunta hyväksyi 16.6.1970 ja joka Suomen osalta astui voimaan 5.8.1970 asetuksella 37/1970.
Saijetsin edustama käräjien enemmistö on jo vuosien ajan yrittänyt keskittää vallan pohjoissaamelaisenemmistöiselle vaalilautakunnalle, joka voi halutessaan estää esim. inarinsaamelaiseksi identifioituvan henkilön merkitsemistä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Tästä on riittävästi näyttöä viime vuosien ajalta. Käytäntö on ollut liian sattumanvarainen ja mielivaltainen jäsenyyden hyväksymiselle, varsinkin kun tiedetään kuka rekisteriin on hakeutumassa, sellaisenaan se on tietoinen diskriminaatiotoimi. Asiassa on sekoitettu poliittissävyteinen identifikaatio ja kansalaisten oikeudet pahasti.
ILOn yleissopimuksen mukaan väestöryhmän omalle käsitykselle itsestään alkuperäiskansana pitää kuitenkin antaa kohtalaisen suuri merkitys ja niin totisesti Suomessa näytetään tehtävän melko mielivaltaisesti porosaamelaisten kohdalla. Nyt vain on niin, että se tehdään väärässä yhteydessä: kukaan ei voi määritellä eikä saa määritellä kenenkään toisen identiteettiä, sillä kyse on jokaisen identifikaatiosta osana henkilön persoonallisuutta ja omaa kuvaa. Erikoista on, että näiden kansainvälisten sopimusten mukaisista periaatteista kiinni pitämistä puolustavien Avaskarin ja Kyrön toimintaa leimataan oppositiopolitiikaksi.
Asia mutkistuu, kun huomioidaan, että inarinsaamelaiset oikeasti muodostavat oman alueensa alkuperäisväestön, ja etteivät inarinsaamelaiset ryhmänä tunnista alueelleen muuttaneita porosaamelaisia jäsenikseen eli historiallisen tutkimustiedon mukaan aidon alkuperäiskansan jäseniksi. Kumpi painaa enemmän, kuvitteellisen vai aidon alkuperäiskansan suorittama yksilön tunnistaminen alkuperäiskansan jäseneksi?
Nykyinen saamelaismääritelmä hyväksyy inarinsaamelaisuudesta vain sen osan, joka vastaa saamelaiskäräjillä valtaa pitävän Jan Saijetsin pohjoissaamelaisryhmässä vallitsevia ahtaita normeja ja omaksuttua ihmiskuvaa pienemmistä saamelaisryhmistä. Tilanne, jossa inarinsaamelaisuus rajataan mielivaltaisilla termeillä, johtaa inarinsaamelaisten syrjintään. Tästä on korkea aika tehdä loppu. Tätä taustaa vasten ymmärrän hyvin, että kysymys on inarinsaamelaisten olemassaoloon liittyvästä taistelusta.
Jouni Kitti
Rasismista tulee mieleen tämän tiimoilta:
PoistaValtioneuvoston asettama rasismin vastainen valtuuskunta vaati 1996 saman vuoden alussa voimaantullutta saamelaismääritelmää muutettavaksi kieliperustaiseksi.
http://aijaa.com/8RyG9y
Taitaa olla absurdein julistus inarinsaamelaisen vähemmistön hylkimisprojektissa tähän mennessä?
Olen yrittänyt jäljittää sen aikaisen valtuuskunnan kokoonpanoa, mutta huonolla menestyksellä. Scheinin siellä ainakin myöhemmin pyöri, oliko jo tuolloin mukana?
Tätä julistusta ovat referoineet sittemmin ahkerasti mm. Pääkkönen ja viimeksi Heinämäki: Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus. Oliko se nyt Göbbels, joka aikoinaan valisti, jos valheen toistaa tarpeeksi monta kertaa, se muuttuu totuudeksi. )
Kuolajärven kirkonkirjoissa esiintyy muutaman kerran sukunimi Saija ja Sodankylän kirjoissa yksi henkilö Saijets sukua. Jälkimmainen muutti Kuolajärvelle, jossa hänen sukunimensä kirjattiin Saijaksi, edellinen oli jostain syystä kirjattu inarinsaamelaisen Saijets suvun mukaan. Kyseessä lienee kirjurin virhe.
VastaaPoistaItkosen mukaan Saija tai Saije oli tavallinen henkilönimi Inarissa ja sen inarinsaamenielinen muoto lienee ollut Tsaj'jâ. Sen niminen miespuolinen taruhenkilö on muistitiedon mukaan elänyt Inarissa. Nimen deminutiivimuoto inarinsaamessa on Tsajjads. Vrt suomenkieliset nen-päätteiset sukunimet Pekkanen. Gabriel Tuderus vieraili Inarissa 1670 tienoilla, hänen lähetyskertomuksessaan mainitaan Anna Saijainen eli Saijets ja Annan isä. Asiakirjoissa esiintyy Saijainen sukunimenä vuosina jo 1583-94.
Jatkoa edelliseen: Jan Saijetsin uusinarilaisuudesta.
PoistaVuoden 2011 saamelaiskäräjävaalien jälkeen käydyssä keskustelussa saamelaiskäräjillä tapahtuvaa ”tasapuolista” kohtelua ja ”demokraattisuutta” perusteltiin sillä, että hallituksessa utsjokelaiset Nilla Tapiola ja Asko Länsman sekä Heikki Paltto tuntevat inarinsaamelaisen kulttuurin, koska heillä on inarinsaamelaisia juuria, ja voivat siten hyvin edustaa inarinsaamelaisia, joiden etuja he hyvin voivat ajaa. Muuta inarinsaamelaisten edustusta hallitukseen ei pohjoissaamelaisenemmistön mukaan tarvittu.
Prof. Juha Pentikäisen mukaan läntisen Inarin porosaamelaiskulttuuri (jota Jan Saijets edustaa) luetaan kielen ja kultuurin perusteella kuuluvan Ruijan itäisen tunturialueen kulttuuri- ja perinnepiiriin kuten Kaarasjoki, Utsjoki ja Puolmanki.
Kautta aikojen on perusteltu vallananastuksia ja kulttuuri-imperialistisia toimia kuten edellä 2012 sk:n hallitusta valittaessa. Saamelaispolitiikassa se kytkeytyy pansaamelaisuuteen ja kärjistyneessä muodossaan separatistisiin valtapyrkimyksiin, jossa pienen inarinsaamelaisen kulttuurin puhevaltakin asetetaan kyseenalaiseksi.
Suorastaan paradoksaalista on, että Saijets kuten saamelaiskäräjien valtaeliittikin vastustavat henkeen ja vereen, polveutumisen sisällyttämistä saamelaismääritelmään.
Nyt Saijets, jonka esivanhemmat muuttivat itäisen Ruijan porosaamelaiskulttuurin alueelle 1800-luvun alussa ja puhuvat pohjoissaamea, oikeuttaa hänet käyttämään puhevaltaa inarinsaamelaisten puolesta, koska hän tietää mitä inarinsaamelaiset tarvitsevat ja mikä heille on parasta! Se demokratiasta.
Inarinsaamelaisten väitetään suomalaistuneen ja siksi monia heistä ei haluta saamelaiskäräjien äänestäjiksi? Nyt jotkut saamelaiskäräjille päässeet tuntuvat haluavan porosaamelaisiksi ja jopa niin, että ovat valmiit tekemään lopun heille juuret antaneesta kulttuuristaan? Apuna kulttuurin sulauttamisessa ovat inarinsaamelaistaustaisiksi tarjoutuvat porosaamelaiset? Ovatko koltatkin samassa tarkoituksessa vai ovatko he jo sulautuneet? Mitä nämä viidennen kolonnan soturit saavat, henkilökohtaista hyötyä työpaikkoina, asemana tai vain kokemuksena olla isompien pöydässä ja voittajien puolella? Kuten Suomi EU:ssa?
VastaaPoistaLaitanpa tänne pienenä kevennyksenä kommenttini siitä, miten Lapin Kansa käsitteli inarinsaamelaisten sulauttamista käsitellyttä, tuota blogitekstiäni lyhyempää mielipidekirjoitustani. Sen olin nimenomaan mitoittanut lehden edellyttämään 2000 merkkiin.
VastaaPoistaTottahan tuostakin piti kirjoitusta lyhentää eli poistaa siitä Jannen vaatimatonta äänimäärää koskenut viittaukseni. Ja se joku lyhentäjä oli onnistunut tuottamaan kirjoitukseen vielä kirjoitusvirheen sekä muuttamaan saamelaiskäräjien julkishallintokirjoitusasun oikeinkirjoitusohjeen vastaisesti erisnimimiksi.
Aikaa ja harrastusta lehdellä tuntui riittäneen. Ja syvää kunnioitusta "oikeaan" suuntaan.
Aika "mainiota"! Olisiko tekstin korjaaminen annettu lehden saamelaistoimitukselle? Jannelle annetaan kirjoituksesi kommentointiin sivu.
PoistaIhmettelyyni kirjoitusasusta vastasi artikkelitoimittaja, että Almamedian ohjeistuksessa on sovittu saamelaiskäräjien kirjoittamisesta erisnimenä "vaikka esimerkiksi eduskunta kirjoitetaan edelleen pienellä alkukirjaimella". No, jotain rotia siis yleisiin ohjeisiin nähden!
PoistaAlkuperäiskansan nimen monopoisoimisesta ja identiteettivarkauksistapuheen ollen muistuttaisin Janne Saijetsia siitä, että hän oli itse syksyllä 2016 perustamassa Aanaar sämmiliih rs, (suom. Inarin saamelaiset ry) nimistä yhdistystä. Perustamistiedotteen mukaan perustajien tarkoituksena oli luoda lisää kohtaamis- ja keskusteluareenoita inarinsaamelaisille, vaalia inarinsaamen kieltä ja kulttuuria sekä kehittää inarinsaamelaisten edustusta.
VastaaPoistaJanne Saijetsi onitse sanonut omasta taustastaan YLE:n Kulttuuricocktail-ohjelman kommenttiosiossa 19.05.2016 - 16:24: "Minun taustastani vielä tarkennukseksi, että vaikka suvussani on voimakas inarinsaamelainen vaikutus, olen enemmän pohjoissaamelainen". Alla olevasta linkistä voi tarkistaa mitä Saijets itse kirjoitti inarinsaamelaisuudestaa. Saijetsin kommentti löytyy nimenomaan avaamalla tuön YLE:n verkkosivun kommenttiosin, joka on virtuaalinappulan takana.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/18/taman-takia-saamelaiset-eivat-saa-ilo-sopimusta-ratifioiduksi
Ehkä nyt on aika muistuttaa, että Saamelaiskäräjät on ottanut selvittääkseen inarinsaamelaisten oikeudellisen aseman vaalikauden 2016-2019 aikana. Selvitystyön tämänhetkisestä vaiheesta tai sen valmistumisesta ei ole tietoa. Valtakunnantason päättäjien keskuudessa tietämys inarinsaamelaisten erityislaadusta omine historioineen, kulttuureineen ja kielineen on huonosti tunnettu. Näin ovat hämärtyneet myös perusteet sille, miksi inarinsaamelaiset tarvitsevat vähintään yhtä suuressa määrin lakisääteistä suojelua elinkeinoilleen ja muulle kulttuurilleen ja kielelleen kuin kolttasaamelaiset, joilla on oma kolttalakinsa, ja sen mukaisesti luottamusmiehensä, kolttaneuvostonsa ja kyläkokouksensa.
VastaaPoistaSaamelaiskäräjälain uudistushankkeen ollessa vireillä kysymys inarinsaamelaisten aseman järjestämisestä on erittäin ajankohtainen. Ei ole olemassa mitään oikeudellista. moraalista tai loogista perustetta sille, etteikö inarinsaamelaisille säädettäisi erityislakia joka muun muassa antaisi heille kolttien tapaan julkisoikeudellisella pohjalla olevan itsehallinnon omana alkuperäiskansayhteisönä.
Saamelaispolitiikan sisäisen valtapelin osana jopa inarinsaamelaisten olemassaolo erityisenä saamelaisryhmänä on asetettu muiden saamelaisten taholta kyseenalaiseksi. Arkipäiväisin silmänkääntötemppu inarinsaamelaisen identiteetin häivyttämiseksi ja hämäämiseksi on sotkea ilmaisut "inarinsaamelaiset" ja "Inarin saamelaiset". "Inarinsaamelaiset" viittaa Inarin historiallisen lapinkylän perillisiin, nykyajassa elävän omakulttuurisen ja -kielisen saamelaisyhteisön jäseniin. "Inarin saamelaiset" viittaa kaikkiin Inarin kunnan alueella eläviin saamelaisiin; pohjoissaamelaisiin, kolttasaamelaisiin ja inarinsaamelaisiin.
Kun inarinsaamelaiset haluavat saada oman äänensä kuuluviin jossain asiassa, se vaiennetaan. Vaikkapa väittämällä, että inarinsaamelaisuutta puolustavat ovat "yhteistyökyvyttömiä", ja että he haluavat rikkoa saamelaisten yhtenäisyyden; "Kaikkihan me ollaan täällä Inarin saamelaisia". Tarvittaessa löytyy aina myös pohjoissaamelainen, jolla on juuri sen verran inarinsaamelaista veren perintöä, että voi esiintyä julkisuudessa inarinsaamelaisena vähättelemässä heihin kohdistuvaa syrjintää muiden saamelaisryhmien taholta.
Tosiasiassa saamelaisalueella ei ole sellaisia kysymyksiä, joita ei voitaisi ratkaista osapuolten välisillä sopimuksilla. Olen pannut merkille sen, etteivät Saijetsin mainitsemat käräjien "oppositiota" edustavat ole koskaan väärillä faktoilla yrittäneet todistaa, että saamelaisaate on se ainoa oikea. Sen sijaan he kunnioittavat minkä tahansa kulttuurin, idän ja lännen, "pohjoisen ja etelän arvoja. He eivät ehdota rauhaa vain ystävilleen, vaan ihmisille jotka eivät rakasta heitä - kaikille on tilaa harvaan asutussa saamenmaassa. Mutta kuka on oikeassa- sen tuomitkoon tulevaisuus.
Kysyvä ei tieltä eksy, mutta jospa sittenkin? Vai mitä voi ajatella tohtorista, joka toistuvasti kyselee ns. tyhmiä, kuten tänään taas kansalaiskanavalla:
VastaaPoista” Mikko Kärnä. Kaipaat keskustelua. Kerrotko lisää tästä mielipiteestäsi. Miten saamelaiskäräjien käytänteet ovat epädemokraattisia ja miten uudet äänestäjät valikoidaan poliittisesti. Ja miten ne ovat tehneet hallaa kielen ja kulttuurin kehittämiselle?
Toinen kysymys, mitä ovat statuksettomat saamelaiset?”
Henkilön pitäisi olla tohtori, joka tutkii pohjoisia yhteisöjä mm. Pohjois-Suomessa.
http://ace.ulapland.fi/talvitaide/oppimateriaalia/kirjoitajat/tuisku_tuula.html
Ja kyseleminen ei rajoitu pelkästään kansalaiskanavaan.
http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246166-puolustan-oikeutta-lapinpukuihin-ollaan-ylpeita-juuristamme
Tästäkin aiheesta kyselijän tarkoitusperiä voi tarkastella hänen fb-ystäviensä (513 henkilöä!) kautta. Heihin nimittäin kuuluvat käytännössä kaikki somen aktiiviset ja patoloogiset pukupoliisit.
Herää tietysti kysymys, miten tällainen henkilö on saanut väitöskirjan kasaan? Trollailukin tulee mieleen, mutta että tohtori trollina, voi herättää ainoastaan myötähäpeää.
Oulu Sámit ry:n hallituksen jäsen ja oliko puheenjohtajakin 2016 - 2017.
PoistaLapin läänin maaherrana vuosina 1974–1994 toiminut Asko Oinas ajoi voimallisesti koko virkakautensa ajan Lapin valtionmaiden palauttamista alkuperäisille omistajilleen ”saamelaisille”, esim. näin heti aluksi vuonna 1974.
VastaaPoistahttp://aijaa.com/zq495L
Sittemmin hän johti saamelaisasiain neuvottelukulmaa, joka esitti ehdotuksensa saamelaislaiksi 1990. Hän puolusti ehdotusta Ivalossa Saamelaisvaltuuskunnan järjestämässä tiedotustilaisuudessa 16.2.1991. Olikohan kukaan blogin lukija paikalla?
http://aijaa.com/6dFfo5
Sitten TV:ssä saman vuoden huhtikuussa.
http://aijaa.com/qFC9Qg
Kuten tunnettua, lakiesitys tyssäsi massiiviseen vastustukseen ja maaoikeudet jätettiin pois saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaista, joka astui voimaan vuoden 1996 alussa.
Virkakautensa päätyttyä Oinas vieraili vielä asian tiimoilta Enontekiöllä, mutta näyttää jo siltä, ettei kaikki ollut mennyt hänen mielestään ihan oikein.
http://aijaa.com/lebgIe
Ja lopulta muistelmissaan 1999 hän vääntää asiaa selvääkin selvemmin:
”Oinas johti 1970-luvun alussa saamelaisten asemaa selvittänyttä komiteaa. Hän sanoo, että verolappalaiset ovat Suomen perussaamelaisia. Hänen mielestään he olivat "mitä ilmeisimmin etnisiä saamelaisia, jotka puhuivat saamen kieltä ja harjoittivat niin sanottuja lappalaiselinkeinoja". Heidän jättämisensä saamelaishallinnon ulkopuolelle olisi Oinaan mukaan "suuri oikeuden loukkaus".
Kun kulttuuri-itsehallintolaki säädettiin, vaikeaksi koettu maaoikeuskysymys irrotettiin siitä ja jätettiin saamelaiskäräjien selvitettäväksi. Selvitys ei liene paljonkaan edistynyt neljän viime vuoden aikana, Oinas toteaa ja arvioi: "Vaikuttaakin siltä, että nykyinen saamelaishallinto aikoo ensin poistaa lappalaisilta äänioikeuden ja vasta sitten vaatia itselleen oikeutta alueensa maihin ja vesiin." ”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003828078.html
Oinaalle ilmeisesti oli vihdoin selvinnyt, että häntä oli käytetty vain ’hyödyllisenä idioottina’. Lappalaisten äänioikeutta on nyt yritetty poistaa yli 20 vuoden ajan ja tulemme lähitulevaisuudessa näkemään ketkä valtionhallinnossa seuraavaksi haluavat esiintyä ’hyödyllisinä idiootteina’.
Mielestäni asia meni Oinaan osalta juuri noin kuten päättelet. Joitain kertoja tuon olen saanut myös häneltä ymmärtää.
PoistaOinaan jälkeen tuli vielä Pokkakin, joka oli vaikuttamassa tämän "kultuuri-itsehallinnon" aikaan saamiseksi ja jota lakia joku ilkeä toimittaja taisi arvioida Troijan hevoseksi maiden valtaamisen jatkamiseksi.
PoistaAsko Oinaan kutsuminen "ulkopuoliseksi asiantuntijaksi" Pekka Halbergin tilalle tai edes rinnalle olisi tuonutkin liikaa uskottavutta toimikunnan työhön. )))
PoistaJanne Saijetsin Lapin Kansassa 25.1.2018 julkaistu aggressiivinen vastine Veikon asialliseen kirjoitukseen tästä ajankohtaisesta inarinsaamelaisia koskevasta epäkohdasta muistuttaa meitä vanhasta totuudesta, joka monesti unohtuu: historiankirjoituksen aikasidonnaisuudesta. Menneisyys ei tietenkään objektiivisessa merkityksessä koskaan muutu, vain historiankirjoitus muuttuu. Sama pätee etnisten saamelaisten ja lappalaisten historiaan, jonka ylimmäksi tuomariksi Saijets julistautuu haastamalla asiaa tuntemattomat depattiin. Vallitseva saamelainen alkuperäiskansakuva on tällä hetkellä monilta osin aivan toinen, jopa päinvastainen verrattuna siihen mitä se oli vielä muutama vuosi sitten.
VastaaPoistaAikaisemmin saamelaisista annettu kuva oli sellainen, että ikään kuin saamelaiset olisivat muusta alueella elävästä väestöstä irrallinen saareke, jonka olemassaolon turvaamiseksi vaadittiin ILOn sopimuksen ratifiointia. Tällainen annettu kuva Suomen alkuperäisestä kansasta -saamelaisista- hallitsi historian käsityksiä ja tulevaisuuden odotuksia vuosikausia. Sillä pyrittiin pohjoissaamelaiset legitimoimaan alkuperäiskansaksi ja esittämään yhteiskunnallinen visio, johon kuului ILOn sopimuksen ratifioiminen. Sillä pyrittiin turvaamaan Norjasta ja Ruotsista Suomeen muuttaneiden porosaamelaisten jälkeläisille pysyvä onnela inarinsaamelaisten historiallisilla alueilla.
Saamelaiset ja heidän asiaansa ajavat ihmiset uskoivat vakaasti siihen, että Lapissa elettiin siirtymäkautta, joka päättyisi saamelaisten verisukulaisten statuksettomien inarinsaamelaisten kukistumiseen. Sen jälkeen vallitsisi pysyvä ja peruuttamaton olotila.
Asiasta nousseessa informaatiosodassa inarinsaamelaiset ovat kyenneet kuitenkin osoittamaan, että inarinsaamelaisilla on oma historia, johon kuuluu siirtomaakokemus kaikkine kielenvaihtumisineen vuosisatojen aikana saamesta suomeksi. Mielivaltaiseen saamelaismääritelmään perustuvalla alkuperäiskansapolitiikalla ei kuitenkaan ole kyetty eristämään statuksettomat inarinsaamelaiset todellisesta Inarin alueen alkuperäisväestöstä inarinlappalaisista.
Informaatiosodassa ovat saamelaiskäräjien enemmistöä edustaneet poliitikot käyttäneet historiankirjoituksen tuloksia sekä omaksi hyväkseen että inarinsaamelaisia vastaan. Tässä kamppailussa on saamelaiskäräjät ollut aggressiivisempi osapuoli. Kuten Saijetsin vastine Veikon kirjoitukseen osoittaa, on välien selvittely inarinsaamelaisten kanssa on ollut tässä kamppailussa keskeistä. Siksi joutuu kysymään onko etnisillä saamelaisilla lainkaan omaa kansallista historiaa samalla samalla lailla kuin inarinsaamelaisilla? Miksi tästä vaietaan, sopii kysyä?
Jouni Kitti
Ohessa Kitin edellä jo kommentoima Janne Saijetsin kirjoitus Lapin Kansassa:
VastaaPoistaKuka on inarinsaamelainen?
Miten Veikko Väänänen määrittelee inarinsaamelaiset, joita hänen mukaan (LK 23.1.) Saamelaiskäräjät sulauttaa ja sortaa? Lehdessä oli myös (22.1.) inarinsaamelaisina yhdistyksinä esiintyvät Inarinsaamelaiset ry ja Inarinmaan lapinkyläyhdistys ry, jotka väittävät käräjien sortavan inarinsaamelaisia. Jotta väitteissä olisi uskottavuutta, heidän tulisi esittää se, miten inarinsaamelainen määritellään.
Virallisen saamelaisen kriteerit on määritelty saamelaiskäräjälaissa. Yhdessä Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja KHO:n laintulkintojen kanssa määritelmä on inklusiivinen, mikä tarkoittaa, että jos henkilöllä on vähäisimmässäkään määrin saamelaisia esivanhempia, hänet tulkitaan lain tarkoittamaksi saamelaiseksi. Harmaalla alueella olevat otetaan mukaan käräjien vaaliluetteloon saamelaisina.
Mielenkiinnolla odotan tulkintaa siitä, millainen on poissulkeva/eksklusiivinen inarinsaamelaisuusmääritelmä, joka estää inarinsaamelaistaustaisten saamelaisten määrittelemisen inarinsaamelaisiksi? Mittariksi voisi esimerkiksi ottaa kysymyksen, miksi valtaväestön edustaja 1700-luvulla eläneen esivanhemman perusteella on enemmän inarinsaamelainen kuin saamelainen, jolla on toinen vanhempi tai yksi isovanhempi inarinsaamelainen? Näin kauaksi menneisyyteen jos katsotaan, merkittävällä enemmistöllä saamelaisia on inarinaamelaisia esivanhempia.
Muutoin Väänäsen kirjoitus ja yhdistysten kannanotot sisältävät samaa totuudenjälkeisen ajan nurinkurista retoriikkaa, jota on totuttu näkemään jo 20 vuotta. Edes peruskäsitteistö ei ole hallussa (esimerkiksi alkuperäiskansa-sana). Myös historiatulkinta on nurinkurista, kun Väänänen väittää inarinsaamelaisten sulauttamisen taustalla olevan muut saamelaiset. Yhdistykset väittävät, että käräjät vei heidän puheoikeuden, vaikka yhdistykset on perustettu jälkeenpäin.
Yhteistä kannanotoille on se, että inarinsaamelaisten asemaa ovat edistäneet valtiovalta eikä Saamelaiskäräjät ponnisteluillaan (esimerkiksi kieli, opetus tai varhaiskasvatus). Kyse on jälleen maankäytöstä, jossa näille tahoille saamelainen perinteisten elinkeinojen maankäyttö on suurempi uhka kuin talollisten ja valtion maankäyttö.
Haastan Väänäsen ja yhdistykset esittämään objektiiviset kriteerit inarinsaamelaisuudelle. Tämän jälkeen voidaan arvioida sitä, kenen etuja he ovat ajamassa
Ja näin hänelle vastasin:
PoistaJanne Saijetsille hänen totuuksistaan
Janne Saijets haastaa (LK 25.1.2018) allekirjoittaneen ja eräät tahot esittämään ”objektiiviset kriteerit” inarinsaamelaisuudelle. Hänen tarkoituksenaan on edelleen häivyttää inarinsaamelaisuuden käsitettä ja inarinsaamelaisten oikeutta puhua itse asioissaan. Tuskin selkeämpää osoitusta tuosta pyrkimyksestä enää tarvitaan, vaan ainoastaan jää pohdittavaksi se, kuinka pitkälle Saijetsin näkemys sulauttamisesta edustaa saamelaiskäräjien nykyjohdon näkemystä ja strategiaa.
Saijets maalailee asioita ehkä vähemmän seuranneille kuinka saamelaiseksi voi hakeutua kunhan ”henkilöllä on vähäisemmässäkään määrin saamelaisia esivanhempia” ja kuinka ”harmaalla alueella olevat otetaan mukaan käräjien vaaliluetteloon saamelaisina”. Jostain syystä tuo hyväksytyksi tuleminen on ollut vaikeaa ja estynyt nimenomaan hakijoilla, jotka inarinsaamelaisessa sukuyhteisössä, (käyttäen Klemetti Näkkäläjärven aikanaan lanseeraamaa yhteisökäsitettä) tunnistetaan inarinsaamelaisiksi.
Kuten Saijets toteaa, kyse sulauttamisessa on paljolti maankäytöstä. Inarinsaamelaisilla oikeudet maihin ja vesiin ovat kiistatta olemassa, joten puolustaessaan oikeuksiaan, heidän katsotaan käräjäjohdon taholla vastustavan ”saamelaisten perinteisten elinkeinojen maankäyttöä” – historiatonta ”kollektiivista oikeutta”.
VEIKKO VÄÄNÄNEN
Pirita ja Klemetti käsi kädessä saamen kansan asialla:
VastaaPoistahttp://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/saamelaismaaritelma-on-ratkaiseva-saamen-kansalle/782874/
"Lapinvero oli elinkeinollinen vero, jonka piiriin tulivat patriarkaalisesti kaikki Ylä-Lappiin muuttaneet suomalaisetkin miespuoliset henkilöt, heidän puolisonsa ja jälkeläisensä miesten kautta, jotka harjoittivat joko poronhoitoa, kalastusta tai metsästystä. Naiset olivat vain vaimoja verottajalle - vaikka saamelaisyhteisössä naiset ovat tasa-arvoisia elinkeinollisesti. Määritelmä loi valheellisen käsityksen monelle suomalaiselle, että hekin olisivat saamelaisia ja aloitti etnisen konfliktin, joka jatkuu arkipäivässä, KHO:ssa, sosiaalisessa mediassa ja aina eduskunnassakin asti."
PoistaMiten mahtaa olla verrannollinen tämän päivän saamelaisten määrittelyyn seka-avioliittojen jälkeläisten osalta? Vai miten tuo nyt muuten pitäisi ymmärtää?
” Viime eduskuntakaudella nykyiset hallituspuolueet kokoomus, keskusta ja siniset (perussuomalaiset) kaatoivat saamelaiskäräjälain uudistuksen ja yhtenä syynä oli halu olla muuttamatta ongelmallista saamelaismääritelmää.”
PoistaPirita puhuu taas muunneltua totuutta. Eduskunta päätti 10.3.2015 äänin 162-28, että saamelaisten määritelmää ei muuteta. Äänestys löytyy eduskunnan sivulta:
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=2&istuntonro=169&vuosi=2014
Kaatamassa sitä olivat kohtuullisen yksimielisesti muutkin kuin nykyiset hallituspuolueet kuten näkyy.
Klemetinkin muistissa luulisi tämän vielä olevan.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002807675.html
”Hallitus on vetänyt pois eduskunnasta saamelaiskäräjälain. Myös siihen läheisesti liittyvän, alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen hyväksyminen on kaatumassa tässä eduskunnassa.
PoistaSdp:n eduskuntaryhmä haluaa jättää sopimuksen hyväksymisen pöydälle. Se tarkoittaa, että asiaa ei ehditä käsitellä tässä eduskunnassa.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002808118.html
Noista suomalaisista, saamelaistuneista suomalaisista ja suomalaistuneiksi väitetyistä saamelaisista (tai lappalaisista) löytyy aika paljon aineistoa. Siitäpä sitten varmaan Klemetti ryhtyy suomentamaan...
Poistahttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75979/omju_2006_6_asutuksen_ja_maankayton.pdf?sequence=1
Tässäpä osuvaa ja mielenkiintoista pohdintaa sekä tähän inarinsaamelaisaiheeseen että tuohon Kalevan Piritta-Klemetti -tuotokseen ja vielä Faktalaavun tarjontaan liittyen:
VastaaPoistahirvasrumpu.blogspot.fi/2018/01/kurkistus-faktalaavun-liepeiden-alle.html
Olen pitkään seurannut saamelaisasioita mielenkiinnolla. Asiat näyttävät menevät vuosi vuodelta yhä sekavammaksi. Fanaattisuus on lisääntynyt ja (lapsellisia) mielensäpahoittajia on entistä enemmän.
VastaaPoistaInarinsaamelaisten etninen puhdistusyritys on ollut hämmästyttävää ja surullista katsottavaa. Heikomman sortaminen näyttää olevan osa kaikkien kansojen, myös ”alkuperäiskansojen”, perinnettä. Tämänhän me tiedämme nyt Lapin lähihistoriasta, mutta myös pohjoisten kansojen menneisyydestä. Esimerkiksi hantit mestaroivat aikoinaan nenetsejä ja komit alistivat muut Länsi-Siperian poronhoitajakansat jne.
Jos saamelaiset saisivat riitansa sovittua ja maat ja vedet siirtyisivät heidän haltuunsa, niin mitä siitä seuraisi? Saamelaisethan ovat alueella vähemmistönä. Suhtautuisiko enemmistö muutokseen olankohautuksella ja kapinoimatta? Kuinka asiat käytännössä hoidettaisiin sopuisasti niin, että alueella vuosikymmeniä eläneen enemmistönkin oikeudet turvattaisiin?
Antero Järvinen
Nuo ovat aiheellisia ja ajankohtaisia kysymyksiä. Ei ole kauankaan kun kuuntelin pohdintaa "pohjoisen suomalaisten" järjestäytymisestä. Käsitin, että tarkoitettiin nimenomaan yhdenvertaisuuteen ja muuhun oikeudenmukaisuuteen tähtäävää edunvalvontaa.
PoistaSaamelaiskäräjät näkee kapeasti saamelaisuuden eikä ollenkaan alueen elämän ja ihmisten todellisuutta. Konfliktin mahdollisuuttakaan ei taida näkyä Sajoksen lasien läpi kun katselee
VastaaPoistaUskomatonta disinformaatiota. Näkkäläjärviltä!!! (disinformaatio Jan Saijetsin mukaan)
VastaaPoista”Saamelaismääritelmän osaksi otettiin _valtion päätöksellä_ määräys siitä, että lappalaiseksi asiakirjoissa merkitty henkilö ja hänen jälkeläisensä ovat saamelaisia, mikäli itse itseään sellaisena pitävät.”
Vai että valtion päätös ja määräys??? Lappalaispykälästä on vastuussa Saamelaisasioiden neuvottelukunta, jossa istui mm. Saamelaisvaltuuskunnan pj. Pekka Aikio, sihteerinä Hyvärinen ja Korpijaakko. Motiivina oli lappalaisten ”menetettyjen maaoikeuksien palauttaminen”, ei lappalaisille vaan kieliperusteisille saamelaisille. Juha Joona on blogissaan tyhjentävästi selostanut vastauksessaan Korpijaakon syytöksiin, kuka olikaan vastuussa.
” Tässä yhteydessä voidaan ottaa etäisyyttä Kaisan tekstiin ja kysyä minkä vuoksi hänen jyrkästi tuomitsema lappalaismääritelmä tuli alkujaan saamelaiskäräjälakiin.
Tällainen määritelmä tuli julkisuuteen ensimmäisen kerran Saamelaisasioiden neuvottelukulunnan laatimassa vuoden 1990 ehdotuksessa saamelaislaiksi:
”3 § Saamelainen. Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka on:
1) lappalainen eli maa- tai henkikirjassa lapinveroa maksaneeksi merkityn kalastaja, metsästäjä- tai tunturilappalaisen jälkeläinen” (KM 1990:32 s. 84)
Kaisa oli nimetty neuvottelukunnan sihteeriksi samana vuonna. Kuten tällaisissa työryhmässä yleensä, tekstin kirjoittamisesta vastaa sihteeri ja asia oli ilmeisesti näin myös tässä tapauksessa. Tähän viittaisi myös se, että mietinnön teksti painottuu samoihin asioihin, jotka sisältyvät Kaisan edellisenä vuonna valmistuneeseen väitöskirjaan. Neuvottelukunnan kokoonpano ei myöskään tue käsitystä, että tällainen esitys olisi tullut sen jäseniltä.
Tämä lappalaismääritelmä sisällytettiin saamelaismääritelmään vuoden 1994 hallituksen esityksessä laiksi saamelaiskäräjistä. Aloite tuli nimenomaan saamelaiskäräjien suunnasta. Perustelut olivat samat kuin edellä mainitussa komiteanmietinnössä.
Tätä taustaa vasten voidaan siis todeta, että Kaisan pitäisi olla viimeinen ihminen kritisoimaan lappalaismääritelmää, koska ilmeisesti juuri hän on se henkilö, jonka aloitteesta tämä määritelmä tuli käräjälakiin. Ajatus oli ilmeisesti alkujaan se, että väärien henkilöiden merkitseminen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon olisi estetty asettamalla viimeinen ajankohta vuoteen 1875. Tästä esitettiin määrättävän asetuksella. Perustuslakivaliokunta kuitenkin poisti tällaisen mahdollisuuden ja on tietenkin täysin selvää, että asetuksella ei voi päättää siitä, kuka kuuluu vähemmistöön ja sitä kautta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Tämän tietää jo jokainen oikeustieteellisen pääsykoekirjat lukenut. Kaisa ei tätä näköjään tiennyt.
Sinänsä selvää on, että ilman Kaisan aloitteellisuutta asia ei olisi toteutunut. Poliittisesti olisi ollut mahdotonta, että silloinen lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistys olisi kyennyt saamaan tällaisen määritelmän saamelaiskäräjälakiin. Kyllä Kaisa teki sen ihan itse. Nyt kun poliittinen tilanne on muuttunut, Kaisa katsoo, että mitään metsäsaamelaisia ei ole koskaan ollutkaan. ”
http://vastinekaisalle.blogspot.fi/2015/10/muutama-kommentti-koskien-kaisa.html
Vuoden 1990 ehdotus tyssäsi ja saamelaisvaltuuskunta kieltäytyi osallistumasta uuden toimikunnan työhön, joten valtio nosti kädet pystyyn ja antoi saamelaislain valmistelun saamelaisten itsensä valmisteltavaksi.
http://aijaa.com/XdL1n9
Ja kukas siellä istui, eli muuan Heikki J.
No niin, saamelaisnuoretkin ammentavat samaa sylttytehdasta, muka valtion asettama lappalaispykälä.
VastaaPoista”Ensinnäkin kyseisestä saamelaiskäräjälain kolmannesta pykälästä, eli vaalien äänikelpoisuudesta määrittävästä kohdasta, on vuosien saatossa puhuttu nimellä “saamelaismääritelmä”. Suomen valtion lakiin asettama “lappalaispykäläksi” kutsuttu polveutumiskriteeri vesittää kyseisen nimityksen. Lakihan itsessään aiheuttaa sen, että saamelaiskäräjävaaleissa saavat äänestää muutkin kuin saamelaiset.”
http://www.ssn.fi/suomen-saamelaisnuoret-ryn-lausunto-saamelaiskarajalain-muuttamisesta/
” Ylipäätään koko keskustelua varjostaa käsitteiden sekamelska, josta jotkut tahot ottavat kaiken hyödyn irti.”
Juuri näin ja kukahan sekamelskan on saanut aikaan viimeiset 30v vaikka vain lappalais – saamelaisakselilla. Nyt on tuotu tämä etnisiteetti, jota Jan Saijets innokkaasti viljelee.
”Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih esittää lisäksi saamelaiskäräjäedustajien paikkajakoon muutosta, jossa kiintiöpaikat eivät jakautuisi kuntakohtaisesti, vaan yhteisökohtaisin vaalialueittain. Esitämme myös, että työryhmä ottaisi asialistalleen määritellä vaalialueet ja niiden välisen kiintiöpaikkajaon yhdessä Saamelaiskäräjien ja paikallisyhteisöjen kanssa. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten osallistuminen ja osallisuus saamelaiskäräjien toiminnassa on turvattava perustuslain 17 § 3:n nojalla.”
VastaaPoistaInarilainen ”kulttuuriyhdistys” citysaamelaisten asialla, etteikö vaan olisi yhdistyksen pohjoissaamelaisen citysaamelaisen käsialaa tuo viimeinen lause?
https://aanaarsammiliih.org/2018/01/25/lausunto-saamelaiskarajalain-muutosta-valmistelevalle-tyoryhmalle-inarissa-25-1-2018/
Ei näytä kaikille olevan selvää vieläkään, että Suomessa on saamelaisuus määritelty lähinnä kielen perusteella mutta ei yhtäjaksoisen polveutumisen perusteella. Tämä määrittelypohja ei sovellu Suomeen, sillä Suomen alueen lappalaiset ovat joutuneet valtion taholta annettujen asetuksien perusteella muuttamaan kielensä suomenkieleksi jo vuodesta 1745 lähtien. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki ne alkuperäiset lappalaiset, joilla oli omistussuhde maahan Suomen alueella, olivat pakotettuja vaihtamaan kieltä, koska virallisesti tulkattava oli kieli suomi ja myös kirkkokieli oli suomi
VastaaPoistaVastaavasti saamelaiskäräjien tulkinta lappalaisperusteisista saamelaisista eli vuoden 1875 jälkeen maa-, henki- tai kantoluetteloon merkatuista lappalaisista on Suomen olosuhteissa täysin harhaanjohtava, sillä Suomen lappalaiset perustivat uudistiloja omaisuutensa, oikeuksiensa ja elämäntapansa suojaksi jo 1700-luvulta lähtien. Käytännöllisesti katsoen kaikki Suomen lappalaiset olivat juridisesti uudistilallisia 1850-luvulle tultaessa eli veroluettelotulkinta koskee lähinnä norjan- ja ruotsinalamaisia, jotka muuttivat Suomeen pääosin 1850-luvulta lähtien.
Saamelaiskäräjät on julistautunut saamelaisen Suomen alkuperäiskansaa edustavaksi ja samalla lapinkylien perillisten oikeudenomistajien edustajaksi pyrkien käyttämään siinä ominaisuudessa myös maanomistajalle kuuluvaa puhevaltaa. Tällaisiin vaatimuksiin ei löydy perustaa saamelaiskäräjälaista. Vaatimuksineen saamelaiskäräjät ylittää toimivaltansa, sillä se on KHO:n tuomion (1999) perusteella saamelaisasioissa vain lausuntoja antava ja aloitteita tekevä elin. Toisekseen tällaiset vaatineet sotivat Suomen perustuslakia vastaan.
Lähtökohta on täysin virheellinen ja Suomen perustuslain vastainen, sillä Wirilanderin selvitysten mukaan maakirjamerkintä tai saatikka sitten kieli ei ole osoitus mistään omistusoikeussuhteesta maahan, veteen tai elinkeinoihin. Wirilander on tutkimuksessaan selkeästi käräjäkirjoin osoittanut, että lapinkylät eli saamelaiset eivät ryhmänä omistaneet maita tai vesiä lapinkylien alueella vaan nämä omistukset kuuluivat yksittäisille lappalaisperheille joko yksin tai yhdessä muiden kanssa nykyiseen omistajan hallintaan verrattavalla oikeudella. Näiden oikeudenomistajalappalaisten jälkeläiset on jätetty pääosin saamelaismäärittelyn ulkopuolelle.
Saamelaiskäräjät edustaa lähinnä kattavasti 1850-luvun jälkeen Norjasta ja Ruotsista muuttaneita porolappalaisia, Utsjoen uudistiloja perustaneita lappalaisia, jotka ovat kielen perusteella saamelaisia sekä kolttia ja vain pientä osaa Inarin lappalaisista. Samalla voitaneen katsoa saamelaiskäräjien edustavan saamenkielistä kielivähemmistöä, ei siis maanomistajia.
Wirilanderin selvityksestä käy ilmi pitkään kiistelty totuus, että saamelaiset eivät omistaneet kollektiivisesti maita, vesiä tai oikeuksia elinkeinoihin saamelaisten kotiseutualueella kuten aikaisemmin on luultu. Tällaisia nykykäsityksen mukaan omistajanhallintaan rinnastettavia oikeuksia on sen sijaan ollut yksittäisillä lappalaisperheillä lapinkylien alueella, joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Nämä lappalaisoikeuksien perilliset on kuitenkin pääsääntöisesti suljettu saamelaismääritelmän ulkopuolelle kielen perusteella. Wirilanderin selvityksestä käy myös ilmi, että lappalaiset alkoivat perustaa uudistiloja asemansa, oikeuksiensa sekä elämäntapansa suojaksi 1700-luvulta alkaen. Nämä oikeudet nauttivat vahvaa perustuslain omaisuuden suojaa, joten niitä ei voi tutkimatta luovuttaa saamelaisalkuperäiskansaryhmälle tai muullekaan instanssille.
Hyvin ja tiiviisti todettu.
PoistaEikä kirjoissa olevia maaoikeuksia saa pois, vaikka kuinka tutkisi. Siihen vaaditaan että ne jotka katsovat olevansa kiinteistön tai oikeuden oikeita omistajia nostavat kanteen nykyisiä omistajia vastaan ja että oikeus tuomitsee asiassa kantajan hyväksi.
PoistaLappalaisten keminlapin kielen hävittivät papit toimillaan vuosina 1670 - 1750 syrjäistä inarinsaamea lukuunottamatta. Utsjokiset liitettiin Ruotsiin 1750-luvulla, tunturisaamelaiset tulivat 1860-luvulla ja koltat 1920. Saamenkielet ovat siis pääosin "tuontitavaraa", joten lain kielitaitopykälä on kohtuuton.
VastaaPoistaKoltat tulivat Suomen alueen piirin ja kansalaisiksi 1920 Petsamon kanssa. Inarin historiallisen lapinkylän alueille he tulivat vasta sotien loppuseurauksena, ja nykyisille asuinsijoilleen kun heidät asutettiin sinne 1950-luvulla.
PoistaTaidatkos asian paremmin sanoa kuin monet tämän kolumnin kirjoittajat. Täsmällistä faktatietoa ja selkeää ilmaisua. Kiitos.
VastaaPoistaKlemetin edustama yhdistys Sami Arvvut yrittää lausunnossaan kieltää statuksettomien saamelaisten olemassaolon varsin kyseenalaisin perustein. Lausunnossa ei ole otettu huomioon olosuhteiden vaikutusta eikä inarinsaamelaisten mielipiteitä, eli sitä ryhmää, johon käräjien politiikka eniten vaikuttaa. Klemetin yhdistys on avoimesti ja jyrkästi ryhtynyt kyseenalaistamaan, kuuluvatko metsä- ja kalastajasaamelaiset alkuperäiskansaan, sikäli kuin heitä on yhdistyksen mielestä edes olemassa.
VastaaPoistaHyvän poliittisen johtajan ominaisuuksiin kuuluu ihmisten kuunteleminen. Viimeaikainen kiista on opettanut saamelaiskäräjien hylkimiä saamelaisia käsittämään kuka on heidän puolellaan, kuka vastaan, kuka puolueeton. Klemetin yhdistys onnistuu ainakin tässä, mutta ulkopuolisen tarkkailijan silmissä kokonaisuuden ymmärtäminen ei näytä olevan yhdistyksen hallinnassa.
ILOn sopimuksen ratifioinnin tarpeellisuutta on perusteltu saamenkielen ja kulttuurin turvaamisella. Saamenkieli on tässä vaatimuslistalla saanut maailmankatsomuksellisen roolin, jolla todellisuudessa ei kuitenkaan ratkaista sitä kuka kuuluu alkuperäisväestöön. Tässä on ideologia tullut mukaan ennen oikeutta. Ylä-Lapissa historiasta on tullut saamelaiskäräjien poliittisen ohjauksen ja manipulaation uhri.
Siksi olen sitä mieltä, että historia on liian vakava asia jätettäväksi vain Sami Arvvutin kaltaisten saamelaiskäräjien lähellä oleville sellaisille yhdistyksille. Historioitsijalla pitää olla lääkärin etiikka. Sellainen lääkäri joka alkaa syyttää potilasta tämän sairaudesta, käyttäytyy epäeettisesti. Lääkärin on löydettävä lääke, joka parantaa sairauden. Tähän yhdistyksen lausunnossa ei pyritä, vaan jyrkentämään etnisten ja statuksettomien saamelaisten vastakkainasettelua. Joten sovinnon löytäminen yhdistyksen edustamalla politiikalla näyttää olevan enemmän kuin hakusessa.
Ahdasmielinen ihminen joka elää laput silmillä ei saata tätä ymmärtää. Tällaiset ihmiset on haastettava osoittamaan oman alkuperäiskansapolitiikan virheet. Faktojen perusteella tapahtuvat järkeilymenetelmät ovat samat kuin minkä tahansa tieteen. Etnisyyteen perustuva saamelaismääritelmä on tieteen ja alkuperäiskansasopimuksen vastainen. Sen näkee jo siitä, että määritelmä tekee inarinsaamelaisista muukalaisia omassa maassaan. Tulos on todiste tuon teesin tieteellisestä haaksirikosta. Mutta kyse ei ole vain epätieteestä. Tässä ei olla missään laboratoriossa, vaan elävässä elämässä jossa ollaan mestaroimassa oikeita ihmisiä. Olemme nähneet, että tällaiset poliittiset rajanvedot johtavat vain turhiin ristiriitoihin. Eräät antropologian, historian ja jopa kielitieteen tutkijat ovat viime vuosikymmeninä saavuttaneet karmeita tuloksia puoskaroidessaan omia yhteiskuntiaan poliitikkoina.
Kysynkin kuinka Inarin saamelaiset voisivat alistua porosaamelaisia edustavan saamelaiskäräjien politiikalle, joka tarjoaa inarinsaamelaisten tuhatvuotisten kulttuurin saavutusten tilalle sellaista alkuperäiskansateoriaa, jossa inarinsaamelaisille ei ole sijaa. Kuinka inarinsaamelaiset voisivat alistua itsensä kieltämiseen?
Sami Arvvut -yhdistyksen lausunnon laatijoiden olisi kannattanut myös uudestaan tutustua hylkimänsä Erika Sarivaaran väitöskirjaan, joka antaa tärkeän tiedollisen perustan eri linjaus- ja päätösvaihtoehdoille. Saamelaismääritelmällä on todellista merkitystä vain, jos se vastaa tutkittua tietoa, käytännön realiteetteja, nojaa perusoikeuksien noudattamiseen ja sitä sovelletaan riittävän joustavasti niin kuin Norjan saamelaiskäräjät tekee. Toki on muistettava, että määritelmä on seurausta jostakin, eikä se päätä mitään. Määritelmiin käsiteanalyyttisinä asioina on suhtauduttava perustellun epäillen juuri mainituista syistä. Pelkkä määritelmä ei vielä takaa mitään kun siirrytään lainsoveltamiseen. Tämä on jo nähty, ja tähänastiselle syrjivälle menolle on vihdoinkin pantava piste.
Riukutohtori pähkäilee, kuinka moni äänesti jotakuta muuta tai ei ketään. Samalla tulokulmalla kun tarkastelisi Sakän vaaleja, niin mikähän olisi johtopäätös? Meneekö hyvin?
VastaaPoistaSuomennos 4 päivän viiveellä.
VastaaPoistahttps://yle.fi/uutiset/3-10047177
Saamelaisyhdistyksiä näköjään riittää. Ja ihmeesti niille löytyy automaattisesti paikka tuollaisissakin muutoin rajatuissa kuulemisissa. Oikeusministeriön virkamiehet eivät tietenkään voi tietää montako jäsentä noissa on ja monellako yhdistyksellä jäsenistö on käytännössä päällekkäistä. Eikös se joku "yhdistysläinen" aiemmin kertonut julkisuuteen, että yhdistykset ovat hyvä apu myös erilaisia määrärahoja hankittaessa?
PoistaEdellispäivän Lapin Kansassa muuan Onni Niemelä kirjoittaa saamelaismääritelmästä.
VastaaPoistahttp://aijaa.com/kyJiCZ
Tasan 90 vuotta sitten Hesari on uutisoinut epäilystä porovarkaudesta Enontekiöllä Norjan rajalla. Jutussa esiintyvät porolappalainen Iisakki Iisakinpoika Näkkäläjärvi ja poropaimen Armas Niemelä. Onkohan sukua Onni Niemelälle, voisi olla esim. isoisä?
http://aijaa.com/3q3adW
Merkille pantavaa on, että uutisessa molempia nimitetään lappalaisiksi!
No nyt sitten professori tulee kertomaan, ettei voi olla saamelainen, koska renki ja tekee palkkansa eteen töitä. Onko niin, ettei saamelainen voi olla renki, vai renki ei voi olla saamelainen?
http://aijaa.com/2iQwTd
Mitenkä tämän solidaarisuuden kanssa todellisuudessa on?
VastaaPoistahttps://www.lapinkansa.fi/lappi/miksi-saamelainen-arahti-intiaanipaahineen-kaytosta-sananvapauspaneelissa-puhuttiin-alkuperaiskansojen-solidaarisuudesta-200702023/
Kun ahkerasti viljellään hokemaa Euroopan ainoasta alkuperäiskansasta.
http://www.samediggi.fi/nuorat/index.php?option=com_content&view=article&id=23&Itemid=36&lang=fi
Nimittäin, kyllä niitä muitakin on, niitä vain ei ole virallisesti tunnustettu. Hokeminen Euroopan ainoasta alkuperäiskansasta ei ole kovin solidaarista näitä statuksettomia alkuperäiskansoja kohtaan.