Jyrki Kataisen
(kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallitusten
aikana, kun esillä oli ILO:n yleissopimuksen 169 kiireellinen ratifioiminen,
jarruttelijat esittivät ja vaativat riippumatonta olosuhdeselvitystä saamelaisten
todellisesta asemasta suomalaisen, oikeusvaltioon perustuvan yhteiskunnan
kansalaisina. Myös alkuperäiskansan määritys oli mukana noissa vaatimuksissa,
joita perusteltiin sillä, että selvitykset joka tapauksessa tarvittaisiin
kyseisen sopimuksen soveltamiseksi.
ILO-ratifioinnin kiirettä kovasti rakennellut
oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.)
toisti toistamistaan, ettei mitään uusia selvityksiä tarvittu eli että sopimus
voitiin ja tuli vahvistaa käytännössä blankkona saamelaiskäräjien johdon
vaatimalla tavalla.
Järki voitti ja ratifiointi hyllytettiin. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen
ohjelmaan sitä ei kirjattu missään muodossa, mutta tokihan osattiin odottaa
asian nousevan tavalla tai toisella jälleen esille. Oikeusministeriön kolonnan
arvattiin jatkavan kulkuaan, jota uusi ja toki edeltäjäänsä ryhdikkäämmäksi
arveltu oikeusministeri Jari Lindström
(ps.) tuskin pystyisi pysäyttämään.
Lindströmiä ei voi julistaa vielä myydyksi mieheksi, mutta
tokihan Yle Sápmi on kertonut hänen taannoisella Inarin visiitillään,
saamelaiskäräjien johtoa tavatessaan, luvanneen ILO-ratifioinnin käsittelyn
etenevän syksyn aikana. Myös pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmisteluun
lienee jotain liikahdusta lupailtu.
Hieman sekavia ovat hallituksen ja eduskunnan suunnasta
tulleet ILO-puheet - ainakin uutisten mukaan - olleet ja onpa niitä saatu sovitettua
jo pikakäynnillä Inarissa piipahtaneen pääministerinkin suuhun. Lisää
sovittamista varmaan yritetään kun Sipilä tulee toukokuun puolivälissä ihan
virallisemmalle vierailulle Inariin.
Riippumaton olosuhdeselvitys on ollut sekin esillä kuluvalla
Sipilän hallituskaudella. Nyt onkin käynnistymässä ”Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: Kansainvälinen oikeusvertaileva
tutkimus”, josta ei näyttäisi alkutietojen valossa mitään toivottua
selvitystä syntyvän. Toki riippuu varmasti toivojasta, sillä merkille pantavaa
on, ettei mitään uusia selvityksiä vastustavaa huutoa ole vielä kuulunut
saamelaiskäräjien johdon tai sitä tukevan Yle Sápminkaan tahoilta. Aivan toinen
oli tilanne silloin kun oikeusministeriö käynnisti edellisen, Lapin
maaoikeuksia selvittäneen tutkimuksensa (2007).
Ongelmana tuolloin täytyi olla silloisen tutkimusryhmän, Juha Joonan, Matti Enbusken, Mauno Hiltusen,
Tarja Nahkiaisojan ja Jouko Vahtolan, liiallinen
riippumattomuus. Nyt sitä rasitetta ei
alkavaa tutkimushanketta vetävän Leena
Heinämäen kohdalla näyttäisi hänen aiempia, poliittisia kannanottojaan
arvioiden olevan. Taitaapa tutkimusryhmästäkin löytyvän saamelaisjohtoa
riittävän lähellä olevia henkilöitä.
Mielenkiintoista tutkimuksesta puhuttaessa on sekin, että
Heinämäen tutkimusryhmä lähteen liikkeelle poliittisesta lainvalmistelusta tutummalla
kansalaisten ja sidosryhmien kuulemisella. Sellainen järjestetään Inarissa
27.4., johon aikaan paikkakunnalla on käymässä myös eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Tutkimusryhmä haluaa ilmoituksensa mukaan ”kuulla mahdollisimman kattavasti
selvityksen kannalta oleellisia sidosryhmiä asian riittävän monipuolisen
tarkastelun varmistamiseksi”. Sinällään ei mikään huono asia, kunhan tuo
kattavuus vielä nähdään.
Tutkimushankkeen tavoitteena on tekijäin mukaan ”tukea kansallista päätöksentekoa ja antaa
suosituksia saamelaisten oikeuksien edistämiseksi Suomessa. Tutkimus tuottaa
tietoa, joka on hyödynnettävissä sekä ILO sopimuksen numero 169 ratifioinnissa
että muissa saamelaisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, mukaan lukien
valmisteilla olevan pohjoismaisen saamelaissopimuksen eteenpäin viemiseen
liittyvät kysymykset”.
Hankkeen luvataan tuottavan vuoden 2016 lopussa ”oikeusvertailevan tutkimusraportin, joka
Suomen tilanteen sekä maakohtaisen oikeusvertailun lisäksi sisältää selvityksen
kansainvälisistä alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvistä instrumenteista ja
tuoreimmasta oikeuskäytännöstä ja niiden vaikutuksista saamelaisten oikeuksiin
Suomessa”.
Hankesuunnitelman (VNK/2040/48/2015) mukaan hankkeella haetaan kansainvälisten kokemusten kautta tietoa alkuperäiskansa-asioista. Laajemman
tarkastelun kohteiksi mainitaan erityisesti Pohjoismaat sekä alkuperäiskansojen
maaoikeuksien kannalta keskeisten valtioiden oikeudellisia sitoumuksia ja käytäntöjä.
Näitä esimerkkimaita tulevat olemaan Kanada, Uusi-Seelanti, Australia sekä
ILO-sopimuksen ratifioineista maista Latinalaisen Amerikan valtioita. Tarkoitus
on ”realistisesti” tarkastella missä määrin mainittujen valtioiden käytäntöjä
voidaan soveltaa Suomessa.
Tutkimushankkeella halutaan myös ”vahvistaa Suomen valtion tosiasiallista asemaa ihmisoikeuksien ja
alkuperäiskansojen oikeuksien edistäjänä”. Tästä lienee aiheellista
suunnata katse tutkimuksen johtajan eli Leena Heinämäen kompetenssiin tuottaa ”tosiasiallista”,
värittymätöntä oikeustietoa.
Heinämäki on nimittäin leimannut itsensä ulos tutkijan
objektiivisuudesta asettumalla poliittisin ja selkeän asenteellisin mielipitein
tukemaan nykyisen saamelaisjohdon poliittisia vaatimuksia. Esimerkiksi voi
ottaa Heinämäen Heta Heiskasen kanssa
laatiman ja 21.10.2015 julkaistun artikkelin, jossa he ottavat kantaa silloiseen
metsähallituslain valmisteluun.
Tutkijat hiillostavat Juha Sipilän hallitusta kirjoittamalla
muun muassa näin:
”Jos nykyinen hallitus ei sisällytä (metsähallituslaki-) esitykseen edellisen hallituksen esittämiä muutoksia, lainsäädäntö ei ole vastedeskään linjassa alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169 -sopimuksen kanssa. Valmisteilla olevan pohjoismaisen saamelaissopimuksen osaltakin on odotettavissa yhteensovittamisongelmia. Saamelaisten oikeuksien kehitys voi Suomessa pahimmillaan pysähtyä.
”Jos nykyinen hallitus ei sisällytä (metsähallituslaki-) esitykseen edellisen hallituksen esittämiä muutoksia, lainsäädäntö ei ole vastedeskään linjassa alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169 -sopimuksen kanssa. Valmisteilla olevan pohjoismaisen saamelaissopimuksen osaltakin on odotettavissa yhteensovittamisongelmia. Saamelaisten oikeuksien kehitys voi Suomessa pahimmillaan pysähtyä.
Odotettavissa on myös
kielteistä kansainvälistä huomiota. Suomi on saanut YK:n kansainvälisiltä
sopimusvalvontaelimiltä lukuisia suosituksia ratifioida ILO:n yleissopimus.
Nuhteita on luvassa tulevaisuudessakin, koska yleissopimus on ainoa
sitoutumista varten avoinna oleva monenvälinen alkuperäiskansojen oikeuksia
koskeva valtiosopimus. YK:ssa sen määräyksiä pidetään alkuperäiskansojen
oikeuksien vähimmäistasona.
Ei ole vielä liian
myöhäistä korjata metsähallituslain valmistelua oikeaan, perus- ja
ihmisoikeusmyönteisempään suuntaan. Olemassa olevien saamelaispykälien
palauttaminen hoituu copy-paste toiminnolla”.
Selkeää näkemysten lukitsemista, saamelaispolitiikasta hyvin
tuttua syyllistämistä ja alentuvaa neuvomista miten vaaditut pykälät voidaan
lisätä lakiin. Näilläkö nyt mennään tekemään riippumatonta olosuhdeselvitystä
Suomen yhä levällään olevassa alkuperäiskansa-asiassa, jossa oleellista on
selvittää aluksi mikä on kyseeseen tuleva alkuperäiskansa?
Voi vain kuvitella miten Leena Heinämäki ryhmineen pyrkii
ohittamaan vaikkapa Kanadan taannoisen alkuperäiskansaratkaisun. Siellä korkein
oikeus vahvisti 650 000 statuksettoman intiaanin ja metiskansan
alkuperäiskansaoikeudet. Inarinsaamelaisten ja metsälappalaisten piirissä tätä
asiaa ehkä seurataan ihan mielenkiinnolla, onhan statuksettomien aseman
korjaaminen suorastaan avain haluttaessa avata ovea edes raolleen
ILO-ratifiointiin ja myös johonkin saamelaissopimukseen.
Kun kyse on ihmisiä syvästi koskevan konkreettisen ja
objektiivisen sekä vielä sovellettavaksi tarkoitetun tiedon tuottamisesta, on kai
luonnollista katsoa millaisin opillisin, näkemyksellisin ja henkisinkin
voimavaroin tuota tietoa kootaan.
Tässäpä muuan vinkki: http://www.rajatieto.fi/52014.html
Tässäpä muuan vinkki: http://www.rajatieto.fi/52014.html
Ministeriöstä jallittavat Lindströmiä. Ei tarkoitus tehdä mitään todellista ja Suomessa oikeudenmukaista selvitystä vaan kunhan jotain tehdään ja loppuvuoteen painetta ratifioinnille tai muuten Suomen maine menee taas. Oikea liike olisi lopettaa koko pelleily ja saman tien myös näiden olojaan valittavien maailmanmatkaajien rahoittaminen.
VastaaPoistaTulee ministereitä, tulee perustuslakivaliokuntaa, tulee YKsta sieltä tilattuja huomautuksia Suomen huonosta alkuperäiskansan kohtelusta! Eikö tätä vouhkaamista saada loppumaan? Suomi nousuun!
VastaaPoistaMitähän mahtavat olla ne "saamelaisten oikeudet Suomessa", jotka eivät ole toteutuneet? Kantainarilaisena minulle on muodostunut sellainen kuva, että noilla muualta tulleilla tunturisaamelaisilla on tällä alueella ja tässä ajassa kaikkein parhaimmat ja vahvimmat oikeudet. Kaikkeen. Huomattavasti paremmat kuin alueella asuvilla INARIN SAAMELAISILLA, suomalaisesta väestöstä puhumattakaan. Mikä olisi sitten "tarpeeksi"? Sitä sopii pohdiskella, myöskin saamelaisten...
VastaaPoistaLapin yliopistossa väitöskirjaa valmisteleva ja Arktisen keskuksen tutkija, joka tutkii shamanismia ei malta pysytellä aiheessaan, vaan ottaa vahvasti kantaa saamelaisten kaltoinkohteluun ja oikeuksiin. Hänkin kuuluu "terapeutteihin", jotka nojautuvat kyseenalaistettuihin oppeihin. Toivottavasti Leena Heinämäki ei selvitystä johtaessaan lähde kulkemaan kolleegansa "spiritualistismin" viitoittamaa tietä.
VastaaPoistaTästä lisää
http://www.ulapland.fi/news/Kasvo-Francis-Joy,-shamanismin-tutkija/spubf00t/96a8142f-0111-415c-86b0-740db44d58fe
”Nämä 1600- ja 1700-luvuilla kirjoitetut tekstit ovat erittäin epäluotettavia. Ne ovat epäkunnioittavia ja kolonialistisia, ja sen aikaisesta kirkon agendasta. Tutkimukseni pääasia on kuunnella nyt saamelaisia itseään, heidän kokemuksiaan ja näkökulmaansa omaan kulttuuriinsa ja historiaan. Eri maiden saamelaisilla on kullakin oma historiansa, Francis Joy sanoo.”
”Haastattelureissuillani kuulen edelleen uusia saamelaisissa suvuissa eläneitä kertomuksia kirkon harjoittamista vainoista, joissa aikaisempina vuosisatoina myös kuoli ihmisiä. Traditionaalisiin elinkeinoihin kuten metsästykseen ja poronhoitoon hyvin vahvasti kuuluneesta shamanismista tuli kiellettyä ja salaista, Joy toteaa.”
” Voimapaikoissa näkee maalattuja kädenjälkiä. On mahdollista, että niihin koskiessaan kulttuurissa sisällä ollut henkilö näki elämän toiselle puolelle. Symbolien kautta oli mahdollista kommunikoida eri jumaluuksien kanssa. On tarinoita shamaaneista, jotka pystyivät lataamaan nämä paikat tällaisella voimalla. Lisäksi he saivat näistä paikoista voimaa parantamiseen ja muuttuakseen esimerkiksi eläimeksi, Joy kertoo.
"Akateemisten opintojensa lisäksi Francis Joy on toiminut toisessa ammatissaan kehoterapeuttina jo 18 vuotta. Sillä hän on rahoittanut väitöstutkimuksensakin kokonaan. Rovaniemellä on vain pieni asiakaskunta, ja sen vuoksi hän matkustaa terapeuttina myös muualla Suomessa. ”
Saamelaisshamaanien jälkeläinen
Eikö aprillipäivä mennyt jo? Tässä on varmaankin kyse kahdesta eri henkilöstä, yliopistotutkijasta ja rajatiedon harrastajasta, joilla vain sattumalta on sama nimi. Onhan? Sanokaa että on!
VastaaPoistaMuutenhan tässä ollaan pahimmillaan lähdössä kulkemaan Leena Luukkasen viitoittamaa tietä tähtiin ja ihmisen sisäiseen universumiin. Tai ehkä tämä ei ole ihan ufoilua: Leena Heinämäen Sydänmaa-istituutin esoteerisen koulutuksen opettajina toimivat Heinämäen lisäksi Hans Christian Hansen. He ovat oman ilmoituksensa mukaan omistautuneet esoteeriseen opiskeluun, meditaatioon ja henkiseen elämäntapaan. He ovat opiskelleet ja opettaneet sekä edesmenneen Asger Lorentsenin koulutuksissa että pitäneet omia kursseja useiden vuosien ajan. Tällä hetkellä Leena ja Hans Christian ovat amerikkalaisen henkisen opettajan Mark Sullivanin yksityisoppilaita. Mystikoksi luonnehdittu Mark tukee vahvasti Bodhisattva-koulua. Sydänmaa-keskuksen suunnalta vakuutetaan, että heidän koulutuksensa ei edusta New Age- tyyppistä ”henkistä materialismia” ja ”uusiin dimensioihin” hetkessä siirtymistä, vaan pyrkii antamaan realistisen kuvan ja toimivat välineet todelliseen ja jalat maassa olevaan henkiseen kasvuun ja toisten kasvun edistämiseen.
Hans Christianin, Asger Lorentsenin ja Marki Sullivanin nimiä seuraamalla päätyy vielä vakavasti otettavan jungilaisuuden lisäksi mm papitarkursseihin Valon temppelissä Kreetalla, astraaliolentoihin ja enkelitieteeseen. Lorentsen on julkaisuut mm kirjoja, joiden suomeksi käännetyt nimikkeet kuuluisivat "Vihkiytyminen ihmiskunnan tulevaisuuteen" ja "mysteereitä graalin tiellä". Tanskankielisten kirjojen kannet aivan sananmukaisesti säteilevät New Age-liikettä ja jungilaisuutta.
Mirja-Leena Maaret Heinämäen CV löytyy muuten Lapin yliopiston Arktisen keskuksen pöytäkirjasta hakutermeillä "heinämäki leena" + "cv". CV:ssä ei kylläkään näy maininta henkitieteistä ja sen sellaisista, mutta sieltä ilmenee kyllä Heinämäen vahva kiinnostus saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen henkiseen maailmaan ja niihin liittyviin pyhiin paikkoihin. Mutta jospa sittenkin on kyse eri henkilöistä...?
Tästä verkkolehdestä vuodelta 2014
VastaaPoistahttps://issuu.com/rajatieto/docs/htm_syksy2014-messulehti
löytyy sivulta 24 Heinämäen ja Hansenin pikku kirjoitus "Henkisyys ilmiöiden takana: erottelukyvyn merkitys planetaarisessa heräämisessä." Valokuvista päätellen kyse voisi kyllä olla yhdestä ja samasta Heinämäestä, jonka johdolla on nyt tarkoitus selvittää saamelaisten oikeudet osana ILO-sopimuksen ratifioinnin valmistelua.
Ei näy YLE Sápmi katsoneen uutista Kanadan statuksettomien alkuperäisasukkaiden tunnustamisesta merkittäväksi. Tai on katsonut, ja siksi juuri sitä ei ole julkaistu.
VastaaPoistaKyllä oikeusministeriöstä on pitänyt kaikenlaista luulla mutta tällaista ei ole osannut kuvitellakaan. Onkohan Lindström edes tietoinen?
VastaaPoistaVuosi sitten Leena Heinämäki, joka esiteltiin ihmisoikeustutkijana, henkisenä opettajana ja terapeuttina Valossa vapaana- tapahtumaan, luennoiaiheista
VastaaPoistaLUENTO la klo 11: Mitä ovat valo ja vapaus tietoisuuden näkökulmasta? Luento sisältää ohjatun meditaation.
TYÖPAJA la klo 12.30 Miksi uskomus ei riitä: miten todellisuudessa pysyn ¨valossa vapaana¨.
Tapahtumaesitteessä on hänen valokuvansa, josta jokainen voi tarkistaa onko kyse "olosuhdeselvityksen" vetäjästä.
Odotan mielenkiiinnolla mihin suuntaan sielut paimennetaan.
No uutisoihan YLE Sápmi Kanadan hallituksen päätöksen jolla korjattiin sikäläisten statuksettomien asema -- jahka ensin oli saanut Toronton yliopiston professorin Rauna Kuokkasen haastattelun, jossa hän toteaa ettei päätös millään tavoin kosketa Suomen tilannetta ja täkäläistä saamelaismääritelmää. Professorin mukaan Suomessa ei ole sellaista oikeudellista ryhmää kuin "statussaamelaiset", ja niinpä täällä ei saata olla myöskään statuksettomia saamelaisia.
VastaaPoistaNäen edessäni taikuriprofessorin joka sulloo Suomen statuksettomat taikuri-tohtorihattuunsa, peittää sen professorinviitalla, lausuu ananasakäämämantransa ja hulmauttaa sitten viittansa pois hatun päältä. Hey Presto! Hattu on tyhjä, Suomessa ei ole statuksettomia saamelaisia, mikä oli todistettava.
Perustuslakivaliokunnan PJ Annika Lapintien sanoi Inarin kuulemisessa että oikeusministeriöstä saadun tiedon mukaan ILO-sopimus on tulossa uudelleen käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.
VastaaPoistaKun seurasi tämän päivän puheita Sajoksessa voi olla toisaalta melko varma ettei ILO-asia etene. Ampuivat kovin monet omaan jalkaansa.
VastaaPoistaVeikko kommentoi blogissaan ansiokkaasti tätä nyt käynnistyvää Lapin yliopiston tutkimusta, joka ei ole monen pettymykseksi mikään olosuhde- tai oikeudellinen tilanneselvitys.
VastaaPoistaOlisi omituista, jos tutkijoiden valikointi ei lainkaan vaikuttaisi tutkimuksen sisältöön. Pelkästään nyt työnsä aloittavien tutkijoiden tutkimuksen taloudellinen merkitys työn tilaajalle ja sen tukijana esiintyneelle saamelaiskäräjille voi vaikuttaa siihen, että tutkijat ennakoivat tilaajan odottamia kantoja ja pyrkivät esittämään tutkimustuloksensa siten, että heille esiintyisi kysyntää saamelaiskäräjien palkkaamana tai hyväksymänä tutkijana tulevaisuudessakin. Ainakin tähän viittaa eräiden näkyvien saamelaisten lobbaaminen tutkimuksen puolesta. Mitään sitovaa näyttöä tutkijoiden puolueettomuutta vaarantavista tieteen ulkopuolisista motiiveista ei ole esitettäväksi, mutta yleisen elämänkokemuksen nojalla olisi merkillistä, jos tällaisilla seikoilla ei olisi mitään vaikutusta.
Maineen rakentaminen tässä mielessä voi olla tutkijan ammatillisen elämänkaaren kannalta strateginen kysymys. Tämä asettaa erityisen suuret vaatimukset tutkimuksen tilaajille, ohjaajille, seuraajille, lopputulosten käyttäjille, ja luonnollisesti ennen kaikkea tutkijoille itselleen. Nyt käynnistyvällä tutkimuksella tutkija voi, kuten sanottua, vaikuttaa siihen miten häneen suhtaudutaan tulevaisuudessa saamelaiskäräjien piirissä. Sen lisäksi tutkija voi kuitenkin vaikuttaa myös siihen, minkälainen kuva hänen tutkijanintegriteetitistään syntyy laajemmin tiedeyhteisössä, valtionhallinnossa, eduskunnassa ja yleisön keskuudessa.
Saamelaiskäräjien lähellä – liiankin lähellä – olevien vanhenevien tutkijoiden joukossa on esimerkkejä siitä, miten nuorena tapahtunut liiallinen samaistuminen tutkimuskohteeseen voi viedä jopa elinikäiseen liittoon tämän kanssa, siis vaikkapa saamelaiskäräjien kanssa ja siinä ohessa uuden saamelaisen elämänkumppanin kanssa. Akateemiseen maailmaan verrattuna elämä voi näin saada uutta sisältöä ja väriä, jopa aivan konkreettisesti saamelaistyylisen puvun muodossa. Tällä on kuitenkin hintansa, sillä tuskin yksikään näin uskottavuutensa tutkijana menettänyt ei ole onnistunut sitä palauttamaan.
Jouni Kitti
YLE Sapmi antaa kivasti julkisuutta Neeta Jääskölle tämän kakittua facebookissa omaan inarinsaamelaiseen pesäänsä: https://www.facebook.com/neeta.jaasko
VastaaPoistaEiköhän Anu Avaskari viitannut vaalituloksen mitätöinnillä äänimäärillä valaisemaansa tosiasiaan että eniten ääniä saaneet jätettiin käräjien ulkopuolelle. Jääskö vetoaa siihen, että Saamelaiskäräjälain mukaan saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajiston, hallituksen, lautakunnat ja muut toimielimet. Jääskö on sokea tai tekeytyy sellaiseksi, koska hän ei näe hallituksen muodostamiskäytännössä eikä lopputuloksessa ongelmaa.
Jääskö kirjoittaa myös: "Avaskarin ja Kyrön määritelmä inarinsaamelaisuudesta on myös täysi mysteeri. He eivät itse hyväksy inarinsaamelaisiksi poronhoidossa toimivia tai saamenkielisiä, vaan vaikuttaa siltä että oikea inarinsaamelainen puhuu suomea, kasvaa suomalaisessa kulttuuriympäristössä ja ajaa suomalaisia arvoja. On arveluttavaa, että näistä lähtökohdista he esiintyvät inarinsaamelaisten edustajina."
Jääskö luonehtii oikaisua vaativaksi pajunköydeksi sitä, että Avaskari olisi muka väittänyt että käräjät ei ottanut inarinsaamelaisten aseman selvittämistä toimintasuunnitelmaansa, vaikka selvittämistavoite sisältyy ohjelmaan. Muistaakseni Avaskari ei tällaista väitettä esittänyt, vaan hän toi esille että käräjien yleiskokous ei ollut ottanut ohjelmaansa (Avaskarin ehdottamaa esitystä) inarinsaamelaisten aseman parantamisesta. Selvittelemisellä ja parantamisella on pieni ero, mutta sulkemalla silmät siltä Jääskö pääsi väittämään Avaskarin syöttäneen "paksua pajunköyttä". Ja YLE Sapmi julkaisee...
Hyvä toki, että käräjät edes selvittää inarilaisten asemaa. On kuitenkin toiveita siitä, että sitä selvittää vaalikauden aikana muutkin kuin saamelaiskäräjät.
Jääskön mielenilmaisu Kari Kyröä vastaan on vielä tuoreessa muistissa, eikä se sieltä ihan heti häivykään. Jos Neeta Jääskö tulisi järkiinsä hänellä itsellään olisi kohtalaiset mahdollisuudet nousta neljän vuoden tähtäimellä ihan oikeasti inarinsaamelaisten edustajaksi. Hänen pyrkynsä kalifiksi kalifin paikalle on kuitenkin niin kiihkeää, että sisäinen pakko tuntuu ajavan häntä näykkimään ja puremaan vanhempiaan, varsinkin lauman alfanaarasta. Ilmeisesti hän laskelmoi tai kuvittelee tämän profiloivan hänta kriittisenä ja valppaana nuorena saamelaispoliitikkona nuorten valitsijoiden silmissä, mukaan lukien ne, jotka eivät ole inarinsaamelaisia. Olisikohan juveniili populismi oikea nimitys tälle ilmiölle? Eivätkö käräjien juniorit voisi hoitaa kuvaannollista isän- ja äidinmurhaansa muualla kuin politiikassa ja aihettamatta omalle ryhmälleen vahinkoa ja häpeää?
Läpihäijy eikä mikään älykkö. Siksi aivan erinomainen väline inarinsaamelaisten hajottajille.
PoistaJoka tapauksessa edustaja Jääsköltä näkyisi puuttuvan inarinsaamelaisten historian tuntemuksen tuoma käsitys (omakohtaista kokemustahan hänellä ei voi ikänsä puolesta olla) siitä, mitä inarinsaamelaisille on antanut ja merkinnyt asema pohjoissaamelaisten isännöimien saamelaiskäräjien kylkiäisenä. Asetelmassa on lyseessä poliittinen trusti, jossa heikompi osapuoli on luovuttanut omat osakkeensa isomman haltuun toivoen, että se antaisi mahdollisuuden edes selviämiseen. Samoinhan ovat menetelleet koltat, vähän paremmalla jakotuloksella.
VastaaPoistaJääsköltä näkyyy puuttuvan myös käsitys ja tunto inarinsaamelaisen yhteisön rajautamuisesta ja siihen kuulumisesta, tai voisiko sanoa että sitä leimaa häälyväisyys. Jonkinlaisena naispuolisena Joukahaisena tämä saamelaiskäräjäedustaja ei kaihda röyhkeääkään esiintymistä kun on kyse inarilaisten rajaamisesta "lantalaisia" vastaan, vaikka on kyse toisesta ja häntä itseään reilusti vanhemmasta inarinsaamelaisesta. Toisaalta edustaja Jääskön kohdalla raja vuotaa suruttomasti kun hän harjoittaa yhteistyötä inarinsaamelaisia syrjivien muiden edustajien kanssa.
Jääskö kuuluu niihin, jotka toistuvasti kysyvät, millä oikeudella Anu Avaskari esiintyy inarinsaamelaisten edustajana ja puhuu näiden puolesta. Hyvät hyssykät! Eivätkö Jääskö ja muut tämän perustelun toistajat ymmärrä, että nimenomaan tähän ollaan hakemassa selkeyttä nostamalla inarinsaamelaisten yhteisön oikeudellinen asema nykyiseltä monikerhoasteelta virallistetuksi, valtion lainsäädännössä tunnustamaksi alkuperäiskansan itsehallinnoksi. Sen puitteissa Jääsköllä olisi täysi mahdollisuus kilpailla äänistä ja nousta vaikkapa koko yhteisön johtoon, täysin riippumatta siitä onko hän läpihäijy tai älykkö (tällä en väitä hänen olevan kumpaakaan).
Vai onko niin, että jotkut näkevät kehitysen merkityksen liiankin selvästi. Jos näin on, niille jotka jarruttavat, vastustavat ja sabotoivat inarinsaamelaisten aseman vakauttamista on tarjolla erimuotoisia poliittisia palkkioita ja kannatusta inarilaisten ulkopuolelta.
YLE:n saamelaissivuilla olevassa ryhmäkuvassa
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/davviriikalas_samesoahpamus_guovddazis_samedikki_ja_vuoolahkavaljagotti_coahkkimis/8840527
on iloinen "vanha jengi koossa taas" -tunnelma, vaikka osa porukasta onkin uutta. Entinen saamelaisministeri Henrikssonkin hymyilee käräjäpuheenjohtajan selän takana, tällä kertaa tosin ilman lahjahuivia ja -riskua. Meininki on selvä: ennen vuoden loppua on pantu eduskunnan läpi niin ILO-sopimus kuin pohjoismainen saamelaissopimus. Henriksson voi neuvoa seuraajaansa tyyliin "meinaan, kun olen ollut ennenkin. Tällä kertaa ei jäädä tuleen makaamaaan, vaan läpi mennään niin että heilahtaa!"
Kylläpä oli Yle Saami taas osannut leikellä Oddasat-uutisoinnin mieleisekseen. En tuosta kyllä tunnistanut tilaisuutta jossa olin itsekin paikalla. Saapas nähdä millaisen "mestariteoksen" saavat luotua videostriimausmatskusta. Onkohan Biret oikeasti sitä mieltä, että Yle saamen uutisointi on faktoihin pohjautuvaa?
VastaaPoistaMitä tekee saamelaiskäräjien hallitus? Pohjoismaista saamelaissopimusta koskevan Yle sapmin uutisessa on kuva, jossa saamelaiskäräjiä "edustavat" Aslak Holmberg ja Neeta Jääskö. Eipä muita paljon näy.
VastaaPoistaOn valitettavaa, että saamelaispolitiikan avaimet on annettu näiden kahden, minusta vastuuttoman henkilön käsiin.
Perustuslakivaliokuntaa on taas kuultu Inarissa.
VastaaPoistaJuha Joona kirjoittaa 6.10.2015 ilmeisesti edellisestä valiokunnan kuulemisesta ja Kaisa Korpijaakko-Labbasta:
”Lukija voi ihmetellä miksi Kaisa toimiin niin kuin toimii. Me jotka tunnemme hänet vuosikymmenten ajalta, tiedämme tietysti syyn ja tämä syy on ainakin Enontekiöllä tiedossa yleisemminkin. Moni muistaa vielä perustuslakivaliokunnan kuulemisen Ivalossa tai maanmittauspäivät Lappia-talolla ja useita muita tilaisuuksia. Monta kertaa on saanut olla todistamassa ja selittämässä Kaisan tempauksia, viime vuosina harvemmin.”
Osaako joku selittää tarkemmin, mistä tässä perustuslakivaliokunnan kuulemisessa on kyse?
Tietämättä mitään sen enempää siitä mitä kirjoittaja tarkoittaa Kaijsa K_L:n "tempauksilla" ja tuntematta edellisiä kuulemisia voin sanoa sen verran, että kuulemisissa ei kuulla perustuslakivaliokuntaa, vaan asia menee toisin päin, eli valiokunta kuulee. Tässä tapauksessa oli oikeastaan useita kuulemisia, yksi missä valiokunta kuuli saamelaiskäräjiä, yksi jossa se kuuli kutsumiaan yhdistyksiä ja jossa muillakin, yleisö mukaan lukien, oli mahdollisuuss tuoda esille näkökohtia. Sitten taisia olla vielä erikseen tilaisuus, jossa valiokunta kuuli eriasteisia asiantuntijoita.
VastaaPoistaPeriaatteessa ja parhaassa tapauksessa kuulemisten tarkoitus on että valiokunta hankkii itselleen tietoa, jonka auttaa sitä muodostamaan kantansa saamelaisiin liittyvisä asioissa. Kyynisin selitys on, että valiokunta haluaa kuulemisilla osoittaa, että se on kuunnellut eri tahoja, asiantuntijoita ja kansaa ruohonjuuriasoa myöten erittäin perusteellisesti, mikä ei millään takaa että sen päätökset edustaisivat jollain johdonmukaisella tavalla mahdollisimman perustuslaillista, laillista ja Suomea sitovat kansainväliset normit huomioivaa kantaa. Edelleen kyynisenä pysytellen kuuleminen voi pahimmillaan olla vain yksi askel ILO-sopimuksen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen läpirunnomisessa sopivasti Norjan Trondheimissa vuoden 2017 alussa pidettävään ensimmäisen saamelaiskokouksen 100-vuotisjuhliin, jolloin Trondheimissa kokoontuvat sekä Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi että saamelaisjärjestöjen kautta valittujen edustajien saamelaiskonferenssi. Runnojat laskevat sen varaan, että muista pohjoismaista tuleva paine estää Suomen valtiota olemasta hyväksymättä ILO-sopimusta ja pohjoismaista saamelaissopimusta, koska tämä leimaisi Suomen ja rasittaisi Suomen kansainvälistä mainetta.
Professori Rauna Kuokkanen sanoo YLEn saamelaissivuilla: "Toisin sanoen Suomessa ei ole juridista kategoriaa 'statussaamelaiset' ja silloin ei myöskään voi puhua 'statuksettomista saamelaisista'. Voi ja voi. Miten täällä sitten saa puhua? Äänioikeudettomat saamelaiset? Vaaliluettelosta suljetut saamelaiset? Vaalirekisterin ulkopuolelle jääneet saamelaiset? Rekisteröimättämät saamelaiset? Viralistamattomat saamelaiset? Epäviralliset saamelaiset? Äänestyskiellossa olevat saamelaiset? Vai kelpaako ainoastaan wannabe-saamelaiset?
VastaaPoistaSinänsä tuo YLE:n artikkeli kannatata ykllä lukea, on siellä asiaakin, eli Kanadan osalta Kuokkanen selvittää tilanteen varsin hyvin.
Ruotsin saamelaisradio kertoo että Suomen saamelaiskäräjät on lähettänyt Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjille ehdotuksen jonka mukaan pohjoismaiseen saamelaissopimukseen tulee sisällyttää yhteinen saamelaismääritelmä.
VastaaPoistaJutussa haastateltu Tiina Sanila-Aikio sanoo "On tärkeää että meillä on yhteinen pohja jotta valtakunnanrajat eivät hajoittaisi yhteiskuntaamme eri suuntiin. Se olisi myös saamelaisen itsemääräämisoikeuden tunnustus".
Vaatimuksen takana on saamelaisjärjestöjen kattojärjestö, saamelaisneuvosto. Suomen saamelaiskäräjien ehdotus yhteispohjoismaiseksi saamelaismääritelmäksi sisältyy juttuun ruotsinkieleisenä. Tässä vapaa käännös:
" 3§ Saamelainen
Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka katsoo olevansa saamelainen, edellyttäen että
1) tämä itse tai ainakin joku hänen vanhemmistaan tai isän- tai äidinpuolen isovanhemmistaan on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään, tai että
2) tämä on omaksunut saamelaiskulttuurin sukunsa kautta ja ylläpitänyt yhteyttään tähän kulttuuriin ja on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty lappalaiseksi viranomaisasiakirjaan joka on laadittu verotusta tai väestökirjanpitoa varten, tai että
3) ainakin jompikumpi tämän vanhemmista on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Saamelaiskäräjät käsittelee hakemukset saamelaisten ottamiseksi vaaliluetteloon ja ilmoituksia luettelosta poistamisesta."
Jutussa ei mainita, millä tasolla ehdotus on Suomen saamelaiskäräjillä käsitelty.
Jutussa Suomen saamelaiskäräjien ehdotus yhdistetään käräjien ja KHO:n väliseen peitsentaittoon.
Yle Sápmi kunnostautuu taas pohjamutajournalismin saralla. Pirita Näkkäläjärven laatimassa uutisessa:
VastaaPoista"Avaskari haluaa oikoa Inarinsaamelaiset-yhdistyksestä ja hänestä itsestään kerrottuja juttuja"
Mielestäni tällainen Yle Sápmin pelleily on heti lopetettava.
Toivottavasti perustuslakivaliokunnalle toimitetaan tieto sen vierailun jälkeen tapahtuneesta.
Neeta Jääskö käy päivä päivältä röyhkeämmäksi ja ylimielisemmäksi. Tällaisesta käytöksestä ja sen seurauksista ovat kansan viisaat lausuneet kuolemattomia viisauksia.
Olemmekohan lukeneet saman jutun? Itse koin että juutu oli varsin hyvä oikaisu. Loppuun on tosin päästetty Jääskö vielä puolustautumaan sillä, että hänen väitteensä "paksun pajunköyden syöttämisestä" eivät ole kohdistuneet Avaskariin henkilönä, vaan kyse on ollut tämän politiikan liittyvästä arvostelusta. Valtakunnantasollahan on samaan aikaan ollut käynnissä jupakka jossa kansanedustaja on väittänyt toisen valehdelleen, sillä seurauksella että väitteen esittäjä joutui pyytämään anteeksi, koska perinteen mukaan edustaja ei saa sanoa suoraan toisen valehdelleen, vaan on käytettävåä kiertoilmaisuja. "Paksun pajunköyden syöttäminen" ei menisi eduskunnassa läpi seuraamuksitta, mutta lienee katsottava että saamelaiskäräjäedustajiin, varsinkin tuoreisiin, ei voida kohdistaa aivan yhtä tiukkaa vaatimusta.
VastaaPoistaHyvä lehtimiestavan rimaa hipoo Näkkäläjärven loppukaneetti: "Yle Sápmi lähetti yleisötilaisuuden suorana netti-tv-lähetyksenä tiistaina. Tallenne tilaisuudesta pyritään julkaisemaan Yle Areenassa tämän päivän aikana. Julkaisu ei onnistunut torstaina teknisen vian takia."
Neutraalilta kuulostava toteamus sisältää toimituksen irtioton vastuustaan Jääskön pajunköysiväitteen julkaisemisesta; teknisen vian takia ei ole voitu tarkistaa, sanoiko Avaskari kuulemisessa sellaista mitä Jääskö väitti vai eikö sanonut. Aravaukseni on, että toimituksessa oltiin niin kiiressä Avaskarin esiiintymisen neutralisoimiseksi että tarkistaminen ei käynyt toimittajan mielessä. Kun tarkistaminen vihdoin onnistuu, toimitukselle jää mainio tilaisuus faktojen oikaisuun. Nythän jäljelle on jäänyt käsitys, jonka mukaan tässä on kyse siitä että toisen "jutut" ovat toisen "juttuja" vastaan.
Eikä se ollut tämä sama Neeta joka joutui jo kerran pari vuotta sitten pyytämään anteeksi Kari Kyröltä sanomisiaan, ja vieläpä "nöyrimmästi". Olisin tarkastanut asian, mutta näkyy edustaja Jääskö sulkeneen minulta pääsyn @neetainari -twitterisanomiinsa. Eikö poliitikon pitänyt kestää arvostelua?
VastaaPoistaMiksi aina nämä kiihkouudissaamelaiset kuten neeta jääskö saavat yle sapmin uutisoinnissa sanoa ns. viimeisen sanan...?
VastaaPoistaPirita Näkkäläjärvi @biret twitterissään:
VastaaPoista"Päätelmäni: @YleSapmi on liian pieni media (20 henk) yksin toimimaan sillanrakentajana saamelaisasioissa."
Kannattaisiko edes yrittää. Tähän asti on kyllä toiminut ainoastaan hajottajana ja sabotoijana.
Yle Sápmi on todellakin "pieni" ei kooltaan vaan sielultaan, toimimaan sillanrakentajana saamelaisasioissa. Sillä ei ole kykyä tehdä piirustuksia, lukea niitä ja käytännössä rakentaa siltoja "saamelaisten" ja "suomalaisten" välille käyttääkseni sitä jyrkkää kahtiajakoa, jota Yle Sapmissa on tuetttu vahvasti.
PoistaSillanrakentaminen edellyttää
1 että osaa kuunnella kaikkia ääniä
2 että antaa jokaiselle äänelle samanlaisen arvon
3 että arvostaa ihmistä ihmisenä vailla
4 että pyrkii ymmärtämään toisen näkökantoja vaikka ei itse hyväksy niitä
5 että saamelaisasioissakin arvossa demokratiaa, yhdenvertaisuutta ja kaikkien ihmisoikeuksia.
6 avainsana on avoimuus, rehellisyys ja arvonanto
7 avoin kommunikaatio ja tiedonvälitys on vapaa manipulaatiosta.
Jo ajatus siitä, että sillan rakentaja olisi yksi taho "yle sapmi" on vino.
Mutta Yle sápmi voi miettiä miten sen toiminta palvelee sillan rakentumista.
Näkkäläjärven radio on ollut kyllä paremminkin sillanräjäyttäjä kuin rakentaja. Hän on päässyt Yleä hyväksi käyttäen jatkamaan sitä hajoita ja hallitse politiikkaa, jota tuli saamelaiskäräjille tekemään.
PoistaPuhutaanpa vertauksin, vaikkapa vappusaarnan tapaisesti. Jos saamelaisille, kaikki yhteisöt, kielet, kulttuurin alamuodot jne mukaan lukien, pitäisi rakentaa silta ei vain saamelaisryhmien väliin, vaan myös yhteiseen tulevaisuuteen, silta ei ole kunnossa jos yksikin sen maatuista tai välipilareista on heikko ja uhkaa sortua. Varsinkin me Lapin rajavartiostossa varusmiespalveluksen suorittaneet tiedämme, että sortuuhan se silta jos päätetään sortaa, ja jos ajankohta valitaan oikein, sen kanssa sortuu sillalla kulkevatkin. Muistamme myös, että strategisen merkityksen omaavan sillan sortamiseen pitää olla lupaa ylhäältä, ja vieläpä erittäin korkealta, sillä sillalla voi olla tärkeä merkitys ylijohdon suunnitelmissa.
VastaaPoistaSuomen saamelaisten, jälleen käsitteen laajassa merkityksessä, keskuudessa sorretaan eräitä saamelaisryhmiä, ja siksi silta, jonka tulisi johtaa saamelaisten tulevaisuuteen, ei kanna. En usko, että näiden yhden tai muutaman pilarin heikentämiseen olisi saatu lupa ylhäältä. Tuon "ylhäältä" -sanan saa kirjoittaa isollakin kirjaimella, jos se istuu omaan maailmankuvaan.
Saamelaisuuden, käsittäen kaikki sen olo- ja ilmenemismuodot, vahvistaminen edellyyttää, että kaikkilla saamelaisilla on mahdollisuus puhua vapaasti ilman leimatuksi tulemisen pelkoa, ja että kaikilla yhteisöillä on mahdollisuus muodostaa oma kantansa ja puhua omalla äänellään. Tuossa edellä nämä edellytykset on listattu numeroituina.
Inarilaisilla on perusteltu tarve ja oikeus omaan "Lex Inariin", mutta vastaavasti myös pohjoissaamelaisialla on oikeus omaan itsehallintoelimeen, yhteen tai useampaan, jonka puitteissa hoituu pohjoissaamelaisten oma ja vapaa tahdonmuodostus. Vastaava tarve on myös Sallan Kuolajärven entisen lapinkylän perillisillä, ja mahdollisesti muillakin. Koltillahan tällainen lain tasolla vahvistettu itsehallintoelin jo onkin, joskin sen asema on supistettu neuvoa-antavaksi.
Yksi ratkaisu voisi olla tarjolla, ja sen pohdinta olisi hyvä panna nyt käyntiin. Saamelaiskäräjälain ja siihen liittyvien eräiden lakien pienet korjaukset voitaisiin toki viedä läpi nopeastikin, mutta ei sillä perspektiivillä että laki jäisi sellaisenaan voimaan ikiajoiksi. Samanaikaisesti tulisi siis aloittaa keskustelu Suomen saamelaisten (laajassa merkityksessä) itsehallinnon kokonaisuudistuksesta siltä pohjalta, että elvytettäisiin tai tarpeen tullen luotaisiin uudestaan vanhat lapinkylät, olipa kyse metsä- ja kalastajalappalaisten, kolttien tai porosaamelaisten lapinkylistä. Kylät eivät olisi yhdistyspohjaisia vaan julkisoikeudellisia yksiköitä sisäisine demokraattisine toimielimineen. Kylien valitsemat edustajat muodostaisivat yhteisen, nykymuotoisen saamelaiskäräjät korvaavan elimen, olkoot nimeltään vaikka saamelaiskäräjät, lapinkäräjät tms.
Yllä olevalla perustelulla ei siis tarvittaisi niinkään "inarilaislakia", vaan uuttaa saamelaislakia, joka huomioisi, ehkäpä nimeä mainitsematta, kaikki saamelaisyhteisöt. Tämä ei kuitenkaan saa avata ovia inarinsaamelaisia koskevan lain jarruttamiseen. Inarilaisten sortaminen on liian räikeää ja on jatkunut liian pitkään, tilanne on korjattava nopealla aikataululla. Jarruttamisen estämiseksi myös inarilaislaki voitaisiin säätä väliaikaiseksi tarkoitettuna, niin että se astuisi voimaan samanaikaisesti saamelaiskäräjälain ja siihen liittyvien lakien osittaisuudistuksen kanssa, ja kumoutuisi kun kaikkia saamelaisyhteisöjä koskeva täysin uudistettu laki astuisi voimaan.
YLE-Sapmin perustuslakivaliokunnan Inarin vierailusta 26 - 27.4.2016 tekemä yksipuolinen uutisointi panee jälleen kerran pohtimaan missä kulkee propagandan ja oikean tiedon raja.
VastaaPoistaPerustuslakivaliokunnnan vierailustaYLE-Sapmi välitti todella yksipuolisen kuvan saamelaisten ongelmista. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kuin näin tehtiin. YLE-Sapmin uutisointi on ollut jatkuvasti tarkoitushakuista ja valikoivaa. Ajatellaanpa vaikka tätä keskustelua ILOn sopimuksesta. Keskusteluun liittyvät taustat ovat jääneet täysin selvittämättä. YLE-Sapmin johtajaa on toistuvasti vaadittu palaamaan tiedotuksessa YLE:n toimintaa säätelevien normien mukaisiin käytäntöihin. Näitä vaatimuksia on esitetty suoraan saamelaistoimituksen johtajalle itselleen, hänen esimiehelleen ja julkisuudessa. Tämä ei ole johtanut mihinkään, vaan meno muuttuu yhä villimmäksi.
Inarinsaamelaisiin liittyvistä asioista on uutisoitu etupäässä julkaisemalla muita kuin inarinsaamelaisten poliittisten johtajien näkökantoja. Milloin jonkun henkilön kanta poikkeaa saamelaiskäräjien johdon ja sitä myötäilevän YLE Sápmin linjasta, kannanottoa ei yleensä julkaista ennen kuin sen yhteydessä voidaan julkaista kommentti, jossa poikkeava näkemys tehdään vaarattomaksi.
Tuoreena esimerkkinä on uutinen Kanadan hallituksen statuksettomia intiaaneja koskeva päätös, joiden uutisointia YLE Sapmi viivytti kunnes sillä oli julkaistavaksi haastattelu jossa Torontossa toimiva saamelaistutkija Rauna Kuokkanen Suomesta toteaa, ettei päätöksellä ole ei niin minkäänlaista merkitystä Suomen statuksettomille saamelaisille. Kuokkanen todistelee haastattelussa, että koska Suomessa ei ole juridista kategoriaa "statussaamelaiset", ei myöskään voi puhua "statuksettomista saamelaisista" - väite on täysin naurettava, sillä statussaamelaiset voidaan yksiselitteisesti määritellä heiksi, jotka on hyväksytty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Tuoreempi esimerkki liittyy perustuslakivaliokunnan Inarissa järjestämään kuulemiseen. Inarinsaamelaiset ry:n Anu Avaskari esitteli perustuslakivaliokunnalle vaatimuksia inarinsaamelaisten oikeudellisen aseman vahvistamisesta. YLE Sapmi sammutti vääräoppisen vaatimuksen 27.4.2016 julkaistulla jutulla, joka oli otsikoitu "Inarinsaamelaisille vaaditaan omaa lakia - Saamelaiskäräjäedustaja tuomitsee perustuslakivaliokunnalle kerrotut jutut". Tekstissä kerrotaan saamelaiskäräjien jäsenen Neeta Jääskön kirjoittaneen facebookissa että perustuslakivaliokunnan keskustelutilaisuudessa kuultiin "paksua pajunköyttä". Lisäksi lainataan Jääskön kommenttia, jossa hän leimaa inarinsaamelaisia suomalaisiksi tavalla, jota voisi luonnehtia vihapuheeksi: "...vaikuttaa siltä että oikea inarinsaamelainen puhuu suomea, kasvaa suomalaisessa kulttuuriympäristössä ja ajaa suomalaisia arvoja."
YLE:n saamelaistoimituksen kautta toteutetaan inarinsaamelaisiin kohdistuvaa syrjintää ja sen kautta levitettään järjestelmällistä heihin kohdistuvaa yllytystä ja vihapuhetta. Tämä ilmenee myös oikeusministeriön tuoreesta kyselyssä, jossa vihapuhetta kokeneet saamelaiset nimesivät sellaisen levittäjiksi mm. saamelaisradion (YLE sapmi) ja saamelaiskäräjät. YLE-Sapmin uutistoiminta ei täytä Yleisradion eettiselle toiminnalle asetettuja vaatimuksia. Niiden mukaan tiedotustoiminta ei saa olla ihmisoikeuksia loukkaavaa ja kansainvälisten sopimusten vastaista.
Yksi varteenotettava mahdollisuus YLE:n saamenkielisen toimituksen tason parantamiseksi olisi pohtia sitä, voisiko budjettivaroin toimivalta YLE-Sapmilta leikata määrärahoja ja siirtää vastaava määrä tukena esimerkiksi Radio Inarille, joka voisi näin lisätä uutisointiaan saamelaisten asioista sekä suomeksi että saamenkielillä. Tuen edellytyksenä olisi, että toimitus sitoutuisi noudattamaan hyvää lehtimiestapaa ja YLE:n toimintaa koskevia normeja. Toivottavasti viesti tästä kulkee myös kansanedustaja Satosen johtamalle YLE-työryhmälle.
Saamelaiskäräjäedustaja Jääskö elää itsekin suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Minkä kulttuurin arvoihin kuuluu toisten saamelaisten törkeä väheksyntä? Edustaja Jääskö ilmoittautui ennen käräjävaaleja edustavansa mm. inarinsaamelaisia. Mielestäni hänen olisi syytä tutustua inarinsaamelaisten historiaan, joka ainakin minulla saa kyyneleet silmiin.
VastaaPoistaSuohpanterrorhan sai vasta Suomessa kritiikin kannukset -tunnustuspalkinnon. Ruotisssakin pääväestön yhteiskunta ei ainoastaan silitä väkivaltaa lietsovia saamelaistaiteilijoita myötäkarvaan vaan jakaa heille sylikaupalla ruusuja. Resumé-lehden raati on valinnut saamelaisen aktivistiartistin Maxida Märakin yhdeksi "elinkeinoelämän superviestijöistä", kertoo Ruosin saamelaisradio. Märak sijoittautui 12. sijalle listassa joka käsitti peräti 150 "superviestijää". Kulttuuri- ja viihde -sarjassa Märak sijoittautui hopealle. Palkintolautakunnan valinnat ovat sääntöjenmukaan kannanotto mm. siihen miten valitut toimivat hyvyyden puolesta ja tekeekö heidän viestintänsä esimerkillisellä tavalla maailmasta paremman paikan.
VastaaPoista"Maxida" on Ida Amanda Märakin taiteilijanimi. Hän on Musta raito -ryhmän alkuperäinen johtaja. Göteborgs-Posten -lehden haastattelussa 20.1.2016 tämä monessa mielessä upea artisti peräänkuulutti saamelaista vallankumousta. Haastattelun mukaan hän sanoi että mielenosoituskulkueiden aika on ohi; saamelaisten on siirryttävä tekoihin.
Saamenpukua on taas käytetty väärin.
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/paivanlehti/09052016/a1462673424623
Kuvataiteilijat arvostelevat tätä taidetta, ja taiteesta voidaan olla montaa mieltä, esim. ovatko kaikki Kiasman edustamat suunnat yleensä taidetta.
Mutta, ”Symbolisesti puku kantaa sisällään vuosisataisen sorron ja halveksunnan jäljet.”
Jos nyt vaikka katsoo Saamelaiskäräjien pukuloistoa, niin voi sitä sorron ja halveksuunnan määrää, mikä suorastaan hyökkää silmille.
Ja tulihan se ILO-sopimuskin taas aasinsillan kautta esille: ”Viime vuosina Suomen valtio on lähinnä heikentänyt saamelaisten asemaa esimerkiksi jättämällä ILO 169 -sopimuksen ratifioimatta. Kulttuurinen varastaminen on loogista jatkoa tälle.”
Tietääkseni Suohpanterror on hyvin saanut tilaa Kiasmassa. Siksi kirjoittajien väitteet on luettava sensuuriksi.
PoistaKulttuurinen varastaminen ei ole vierasta saamelaiskulttuurille. Omistuista on, että esim. saamenpukuja pidetään niin tyystin vain saamelaiseen kulttuuriin perustuvina, vaikka niiden yhteydet ja lainat muista kulttuureista ovat ilmeiset ja historioitsijoiden tiedossa.
Suohpanterror ja monet saamelaiset vaikuttajat katsovat oikeudekseen irviä etenkin "suomalaisiksi" nimittämiään ihmisiä ja kulttuuria sekä pitämään pilkkanaan Suomen lakeja ja oikeuslaitosta. Saamelaisten toimiin ja mielipiteisiin kohdituvaa kritiikkiä ei saa esittää ilman, että syytetään sorrosta ja rasismista.
Vaaditaan anteeksipyyntöjä, korvauksia ja pyritään nöyryyttämään näitä "muita", vääräoppisia.
Totuutta ei sensuurilla vaienneta.
Suomessa on vapaus ilmaista mielipiteensä. Kaikilla, myös ei-saamelaisilla.
Helsingin Sanomissa on juttu, jossa intendentti selvittää näkemyksiään.
PoistaNäistä saamelaiskulttuurin varkaus-, hyödyntämis- ja väärentämis- syytöksistä tulee hyvin herkästi ajatus, että paras on jättää saamelaiskulttuuri huomioimatta kokonaan, omaan arvoonsa.
Jos sillä nyt on mitään merkitystä, niin tässä uudessa kärhämässä ei kyllä ole feikkipukuja. Tai sitten Enontekiön miehet kulkevat feikeissä. Paljon enemmän feikkipukuja näkee saamelaiskäräjien edustajilla, kuten esim. Paltto ja Pieski.
PoistaOlisin halunnut tarkistaa Aslak Holmbergin väitteet todeksi, kun hän Inarilainen-lehdessä kertoo häneen kohdistuvista perusteettomista syytöksistä. Ihme kyllä, Yle Saamen videopätkä on tehty toimimattomaksi:
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/nuoret_radikaalit_protestoivat_saamelaiskarajien_jarjestaytymiskokouksessa/8695940
Eräiden aktiivisaamelaisten kommentit kaikesta mahdollisesta, jossa vain vilahtaa saamelaiskulttuurin takinlieve, osoittavat, että tuo ryhmä on läpipolitisoinut saamelaiskulttuurin.
VastaaPoistaYksi tapa nähdä ja kuulla Holmbergin puheenvuoro on kirjautua ensin Facebookiin ja sitten klikata tuossa samassa YLE Sapmin jutussa olevaa linkkiä, joka on itse uutistekstissä sanassa "video" kohdassa "Kaksi nuorinta Saamelaiskäräjien jäsentä osoittivat mieltään kokouksen alussa. Utsjokelainen Aslak Holmberg käveli istumapaikalleen nurinpäin käännetty saamenpuku yllään ja inarilainen Neeta Jääskö käännetty verkalakki päässään. (video)."
VastaaPoistaAlla kirjautumatta toimiva linkki samaan videoon facebookissa:
https://www.facebook.com/ylesapmi/videos/vb.122802577737469/1181176398566743/?type=2&theater
No nyt on valjastettu kaikki "parhaat saamelaisvoimat" olosuhdeselvityksen "oikeanlaiseen" loppputuleman saamiseksi.
VastaaPoistaKlemetti Näkkäläjärvi on Lapin yliopiston sivujen "Filosofian tohtori Klemetti Näkkäläjärvi on nimitetty arktisten alkuperäiskansojen tutkimuksen tutkijatohtorin tehtävään Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan ajalle 2.5.2016–28.2.2019." Uutisessa ei mainita oliko muita hakijoita. Mutta hakijoiden kelpoisuudesta ja ansioituneisuudesta tehtävään antoivat Juha Karhu ja Veli-Pekka Lehtola. Senhän arvasi etukäteen.
On käynyt röyhkeäksi tämä kelemettiläisten toiminta.
Klemetti on tehnyt kaikkensa, että hänen väitöskirjaa ei pääse lukemaan. Yliopistoista sitä ei löydy, joten niistä sitä ei voi tilata. Joidenkin tietojen mukaan Oulun yliopistossa olisi yksi lukukappale väitöskirjaa ja sitä voi käydä yliopiston valvotuissa tiloissa lukemassa. Lainata sitä ei voi. Laki määrää, että väitöskirjaa pitää painaa. Ja varmasti Klemetti on niitä painanutkin, mutta lieneekö sitten polttanut sen painoksen. Mene ja tiedä. Ja lisurityö on tosiaan salainen, koska siinä on suojattua poroperinnetietoa määrätyistä perheistä. Että sellaista tieteentekoa.
VastaaPoistaSuomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastossa on 1 kpl lainattavissa. Sen voi lainata kaukolainana ja sitten noutaa vaikka lähimmästä kirjastosta, josta voi kysellä neuvoa, jos kaukolaina ei ole tuttu. Ei maksa paljon, usein 7 euroa.
PoistaSeuraava pikkutieto on jo hiukan vanha. Pentti Pieski raportoi 4.5.2016 Facebookissa tapaamisestaan hallintovaliokunnan pj:n Pirkko Mattilan (ps) ja hänen avustajansa kanssa. Pieski kertoo että hänen pääviestinsä oli se,että saamelaismääritelmää pitää käsitellä omana asianaan sekoittamatta sitä ILO-sopimuksen ratifiointiin tai muihin saamelaisten kieli- ja kulttuurihankkeisiin.
VastaaPoistaPieski kertoo esittäneensä huolensa "nykymuotoisen saamelaismääritelmän rajan häilyvyydestä ja siitä kuinka epäselvä määritelmä aiheuttaa kiistoja ja vahinkoa saamelaisyhteisössä ja pienillä paikkakunnilla" ja että nykyinenmääritelmä antaa mahdollisuuksia jopa valheellisen identiteetin rakentumiselle.
Pieskin mukaan Mattila tuntui ymmärtävän, että "saamelaisuus on muutakin kuin merkintä veronkantokirjoissa".
Pieski oli esittänyt Mattilalle, että saamelaismääritelmää pitää tarkentaa reilun vuoden takaisen saamelaiskäräjälakiesityksen mukaiseksi mahdollisimman pian, "jotta päästään saamelaisasioissa eteenpäin".
Pirita Näkkäläjärvi kommentoi Lapin Kansassa:
VastaaPoista" Kuitenkin etenkin Enontekiön saamelaiset joutuvat lehdissä ja netissä kuuntelemaan huutoa, että he ovat Norjasta tulleita maahanmuuttajia, ahneita valloittajia ja riistäjiä, joille ei kuulu mitään oikeuksia Suomessa."
Mitä oikeuksia heiltä puuttuu???