Ylilaidunnuksen ylistystä ympäristöministeriölle

Täytyy kysyä kuinka pitkälle saamelaiskäräjien johtajan kantti vielä kestääkään hänen jallittaessaan Suomen virkamiehiä ja päättäjiä säätämään ja muuttamaan yhä uusia ja uusia lakeja hänen valitsemansa alkuperäiskansan taloudellisten intressien edistämiseksi. Virallisesti toiminta on verhottu pyrkimykseksi saavuttaa etnisten saamelaisten ”edes jonkinasteinen yhdenvertaisuus” suhteessa maan valtaväestöön.

Se edellyttää tietenkin lainsäätäjältä valittujen positiivista erityiskohtelua – ja mielellään tuota ”muuta väestöä” positiivisesti syrjien. Ja tietenkin sitä, ettei lainsäätäjä tajua tai välitä tajuta toimiensa itse asiassa syrjivän myös suurta osaa saamelaisista ja todellisuudessa lisäävän ainoastaan saamelaiskäräjien johdon ja sen suosimien kulttuurin harjoittajien taloudellista valtaa.

Muste ei ehtinyt kunnolla kuivua ministeri Jari Koskiselle luovutetun ”saamelaispykäliä” uudistuvaan metsähallituslakiin pohtineen työryhmän mietinnön allekirjoituksista, kun Klemetti Näkkäläjärvi lähetti jo uutta postia ministeri Ville Niinistölle. Nyt aiheena oli uudistettava luonnonsuojelulaki, joka saamelaiskäräjien nimissä lausuneiden Näkkäläjärven ja hänen henkilökohtaisen avustajansa mukaan näyttäisi ehdotettuna voivan uhata saamelaiskulttuurin harjoittamista luonnonsuojelualueilla ja estää esimerkiksi poronhoidolle haittaa aiheuttavan ahman poistamisen luonnon monimuotoisuudesta.

Kyseessä oleva lain osauudistus koskee tässä vaiheessa erityisesti luonnonsuojelulain toimivuutta Natura 2000 -alueilla ja ollut vireillä jo jonkin aikaa, mutta esimerkiksi kunnilta ei ympäristöministeriö ole vaivautunut lausuntoja pyytämään. Niinpä kunnat ainakin täällä suurimpien Natura 2000 -alueiden sisällä näyttävät olleen onnellisen tietämättömiä missä mennään.

Ympäristöministeriön valmistelemassa luonnoksessa hallituksen ehdotukseksi muutettaisiin luonnonsuojelulain 10. lukua luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) toimeenpanon täydentämiseksi. Natura 2000 -verkoston suojelun toteuttamista tehostettaisiin asettamalla viranomaisille nimenomaisia velvoitteita alueiden suojelutavoitteiden edistämiseksi ja huomioon ottamiseksi. Luonnonsuojelulakia ehdotetaan täydennettäväksi säännöksillä, joilla estettäisiin Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen merkittävä heikentyminen.

Hallituksen esitysluonnos ei esitä muutoksia luonnonsuojelulain toimeenpanoon tai vaikuttavuuteen. Luonnonsuojelulakia on ollut tarkoitus muuttaa kaksivaiheisesti tuoden ensin EU-säädöksien tuomat muutosvaatimukset luonnonsuojelulakiin käsiteltäväksi ja toisessa vaiheessa muut muutokset.

Saamelaiskäräjät kannattaa Näkkäläjärven mukaan kaikkia toimia, jotka parantavat luonnon monimuotoisuutta. Mutta sitten tulee iso mutta! Lausunnon mukaan luonnonsuojelulain uudistuksella ei tule kuitenkaan vaikeuttaa saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja saamelaiskulttuurin harjoittamista. Näkkäläjärven mukaan saamelaisalueesta noin 80 prosenttia on eri tavoin suojeltua ja ”esimerkiksi häirikköeläinten poisto luonnonsuojelualueelta on usein välttämätöntä, koska suojelematonta aluetta ei ole riittävästi”.

Näkkäläjärvi edellyttää saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluja näköpiirissä olevien lain soveltamisongelmien poistamiseksi. Hän edellyttää, että "Luonnonsuojelulain toimeenpano on saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja toteutettava siten, etteivät ne vähäistä suuremmassa määrin heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan taikka kolttien elinolosuhteita tai näiden mahdollisuuksia harjoittaa mainittuja elinkeinoja koltta-alueella”.

Edelleen Näkkäläjärvi muistuttaa, että luonnonsuojelulain uudistuksessa on toimeenpantava Jyrki Kataisen hallitusohjelman saamelaisia koskevia toimenpiteitä: ”Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä kehitetään. Saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana kehitetään mm. maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä selkeyttämällä ja osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön alkuperäiskansojen oikeudellisen ja tosiasiallisen suojelun vahvistamiseksi”. Kovin onkin Jyrki ajatellut saamelaiskäräjien ”yhdenvertaisuutta” edistää!

Saamelaiskäräjät esittää Näkkäläjärven kynällä, että saamelaisten oikeuksista säädettäisiin omassa pykälässään. Natura-alueiden osalta laissa ei ole ollut määräyksiä saamelaiskulttuurin turvaamisvelvoitteesta. ja siksi hänen mielestään - ja hän tulkitsee eduskunnan perustuslakivaliokunnankin sitä edellyttäneen - saamelaisia kokeviin erityslakeihin on otettava saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. Näkkäläjärvi muistuttaa heikentämiskiellon jo olevan uusituissa kaivoslaissa ja vesilaissa ja että metsähallituslakiinkin sitä on Pentti Lähteenojan työryhmä - yhdellä jäsenellä miinustettuna - esittänyt.

Näkkäläjärvi muistuttaa edelleen, että kansainvälinen KP-sopimus artiklallaan 27 kieltää valtioita estämästä saamelaiskulttuurin harjoittamista. Kansainväliset sopimukset ovat hänen mukaansa valtiosopimuksia ja perustuslain 95 pykälän mukaan valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella.

Näin se Klemetti valtiolle lakia lukee!

Käytännössä tämä kaikki tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että Suomen tulisi Natura 2000 -alueita koskevassa kansallisessa lainsäädännössään laillistaa alueilla nyt ja jo pitkään harjoitettu, luontoa köyhdyttänyt porojen ylilaidunnus ja muun muassa sitä tukeva petopolitiikka. Sen lisäksi Näkkäläjärvi haluaa saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle poliittisen aseman ja vallan olla lausujana Natura-arvioinneissa, joita tähän mennessä on kyllä tehty luonnon olosuhteiden perusteella. Nyt Näkkäläjärvi edellyttää, ettei Natura 2000 -alueiden lajeja tai luonnontieteellisiä tietoja voitaisi muuttaa ilman lainsäädännön muuttamista ”mikäli muutoksilla on vaikutuksia perusoikeuksiin”.

Luonnonsuojelulain 64. pykälään ”Natura 2000 -verkosto” on ehdotettu lisättäväksi uusi 3. momentti, jonka mukaan Natura 2000 -verkostoon sisällytettyä aluetta koskevien luonnontieteellisten tietojen muuttamisesta päättää ympäristöministeriö. Muutoksilla voisi Näkkäläjärven mukaan olla vaikutusta asianosaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tällaisia muutoksia olisivat ennen kaikkea alueen suojeluperusteena olevien lajien tai luontotyyppien lisääminen tietolomakkeelle tai sellaisen tiedon poistaminen.

Luonnonsuojelulakiin lisättäisiin uusi 64 a pykälä, jossa säädettäisiin yleinen aineellinen kielto merkittävästi heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojeluperusteena olevia lajeja tai luontotyyppejä. Tämän heikentämiskiellon käsitteen piiriin kuuluisivat myös lajeihin kohdistuvat merkittävät häiriöt. Heikentämiskielto koskee kaiken tyyppistä toimintaa riippumatta siitä, onko se luvanvaraista vai ei.

Näkkäläjärvi ilmaisee saamelaiskäräjien huolen siitä, että suojelun heikentämiskielto ulotettaisiin koskemaan porojen vapaata laidunnusoikeutta.

”On totta, että porojen laidunnus kuluttaa kasvillisuutta, mutta porojen laidunnus ei tuo pysyviä kielteisiä vaikutuksia luonnolle ja luontoarvoille, koska luonto uusiutuu. Heikentämiskiellon osalta onkin arvioitava kokonaisvaikutuksia sekä haitan pysyvyyttä. Uusimpien tutkimustulosten mukaan porojen laidunnus ehkäisee vieraslajien tuloa pohjoiseen. Porojen laidunnus tukee vieraslajistrategian toimeenpanoa ja tulevan Euroopan Unionin vieraslakiasetuksen toimeenpanoa. Lisäksi porojen laidunnus hillitsee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ilmaston lämpenemistä paikallisesti eli luonnon laitumilla ravintonsa hankkivilla poroilla on merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen sopeutustoimissa. Porot lannoittavat myös maaperää ja ylläpitävät perinnebiotooppeja sekä estävät laidunnuksellaan varvukoitumista ja pajukoitumista. Porojen laiduntamisen vaikutukset luonnonsuojeluarvoille ovat pitkällä tähtäimellä myönteisiä”.

Näin ylistää Klemetti Näkkäläjärvi ympäristöministeriölle.

Ei voi kuin todeta, että saamelaiskäräjien puheenjohtaja on päättänyt takoa silloin kun rauta on kuumaa. Hän ei näytä kuitenkaan takovan sitä muiden kuin oman kulttuurisen viiteryhmänsä, poronhoitajien, näkökulmasta.

On ehkä syytä kysyä, onko pohjoisen laajat Natura 2000 -alueet todella säädettävä luonnonsuojelulailla pelkiksi laitumiksi, vai tulisiko Suomen kenties hakea näiden alueiden purkua alkuperäiskansan parinsadan ammattimaisen poronhoitajan hyvinvoinnin turvaamiseksi?

Veikko