Eduskunnan entisen oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion johdolla toimiva työryhmä sai kunnilta hyvin
yhtenevät kannanotot saamelaiskäräjien johdon esittämiin, käräjien
vaikutusvallan lisäämiseen tähtääviin vaatimuksiin. Kunnilta tuli yksimielinen
ei myös vaatimukselle kaventaa saamelaisuuden määritelmä käytännössä yksinomaan
kieliperusteiseksi ja että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsy edellyttäisi
viime kädessä myös niin sanottua ryhmähyväksyntää eli käräjien vaalilautakunnan
suostumusta.
Tuohon ryhmähyväksyntään liittyy myös vaatimus siitä, ettei
saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tai hallituksen päätöksestä voisi valittaa
nykyiseen tapaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Moisen vaatimuksen toteutumisen
kunnat tuomitsevat kansalaisten oikeusturvan loukkauksena.
Utsjoelta työryhmälle ei ehditty valmistella kirjallista kannanottoa,
mutta valtuuston puheenjohtaja Aulis
Nordberg toi silti hyvin esille saamelaiskunnan ja sen kuntalaisten
tuntoja. Nordbergin mukaan Utsjoellakin mielipiteitä risteilee saamelaiskäräjien
lakkauttamisesta alkaen.
Saamelaiskäräjien johdon vaatimus polveutumiseen ja alueen
pitkäaikaiseen asuttamiseen viittaavan ”lappalaiskohdan” poistamisesta
saamelaiskäräjälain saamelaisuutta määrittelevästä kolmannesta pykälästä siis
torjuttiin kuntien taholta. Paitsi että polveutumisen ohittaminen poikkeaa
kansainvälisestä alkuperäiskansamääritelmästä (ILO -169 -sopimus), se kuntien
mielestä edelleen kärjistäisi pohjoisissa kunnissa saamelaisuudesta ja
saamelaisoikeuksista jo pitkään vallinnutta erimielisyyttä.
Myös Utsjoella nähdään Aulis Nordbergin mielestä polveutuminen
yhtenä keskeisenä kriteerinä saamelaisuutta määriteltäessä ja ettei kieli voi
olla siinä määrittelyssä yksinomainen kriteeri.
Kunnista Enontekiö oli paneutunut selvästi perusteellisimmin
kannanottonsa valmisteluun. Kunta kiinnitti työryhmän huomiota siihenkin, että
saamelaiskäräjälakia tarkasteltaessa tulisi kiinnittää huomiota myös saamelaisalueen
maantieteelliseen ulottuvuuteen. Uusin tutkimus kun vahvistaa lapinkyläjärjestelmän
ulottuneen Utsjoelta Kuusamoon ja noiden lapinkylien asukkaiden jälkeläiset
kulkevat edelleen keskuudessamme.
Enontekiön kannanotossa huomautettiin, että mikäli saamelaisuuden
ja saamelaisalueen määrittelyitä ei voida tehdä tässä saamelaiskäräjälain
tarkistuksessa, on Suomen ryhdyttävä välittömästi toimiin lapinkylien väestöstä
polveutuvien ihmisten oikeusaseman ja saamelaisia vastaavan kulttuuri-itsehallinnon
tunnustamiseksi ja mahdollistamiseksi erillisellä lainsäädännöllä.
Se lie Suomelle ainoa mahdollisuus mikäli se aikoo
ratifioida ILO 169 -sopimuksen ilman työläitä myöhempiä korjausliikkeitä.
Kunnilla ei ole halua saati suostumusta luovuttaa
kunnallisen itsehallinnon osia saamelaiskäräjien määräysvaltaan tai sen
veto-oikeuden piiriin. Kun saamelaiskäräjien johto vaatii laissa kunnille ja
muille viranomaistahoille määrätyn neuvotteluvelvoitteen muuttamista
yhteistyövelvoitteeksi, vaatimus tyrmätään. Käytännössä tuo yhteistyövelvoite
antaisi saamelaiskäräjille monissa keskeisissä asioissa oikeuden ohjailla
asioiden valmistelua ja halutessaan viivyttää esimerkiksi kaavoitusten
toteutumista vielä siitäkin, mihin nykyinen yleinen valitusoikeus usein johtaa.
Saamelaiskäräjien mielestä esimerkiksi oikeansuuntaisesta lainsäätämisestä käy
uusi kaivoslaki, josta ainakin kullankaivajat ovat saaneet heti tuoreeltaan
karua tuntumaa.
Inarin Sajoksessa pidetyt kuulemiset jatkuivat kuntien
edustajien tapaamisen jälkeen yleisellä kuulemistilaisuudella, jossa etukäteen
luvattiin pitää vain kolmen minuutin puheenvuoroja, mutta jossa väen vähyyden
takia sallittiin lopulta pitkätkin puheet.
Erittäin hyviä puheenvuoroja, joista myöhemmin varmasti
lisää. Erityiset maininnat minusta ansaitsevat Inarinsaamelaiset ry:n, Metsä-
kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n ja myös Peltojärven lapinkylän
mieskolmikon puheenvuorot. Saamelaisia nykyradikaalejakin kuultiin ja hyvä
niin. Tulipahan työryhmälle selväksi sekin, missä äärimmillään täällä pohjoisen
perukoilla mennään.
Mitä äärimmäisyyksiin ja niistä johtuviin uhkiin tulee,
illan kuulemistilaisuuteen oli joku taho hankkinut paikalle pari
siviilipukuista poliisia ja vielä järjestyksenvalvojan liiviä kantavan kylän
miehen kokoustilan oven pieltä vahtimaan.
Järjestys säilyi ja olisi kai säilynyt ilman moisia
turvatoimiakin.
Veikko
Veikko
tosin kun nykyradikalismi on ummehtunutta riukurasismia niin ei sitä jaksa kukaan kuunnella. Pari vanhaa piikaa nalkuttaa elämän katkeruutta ja syyttää statuksettomia omasta kohtalostaan. Ei mene hyvin. Sanon ei etnoriukusmille, eli saamelais riukuvihaajille
VastaaPoistaEn ymmärtänyt mitään. Kumpi meistä on tyhmä?
Poistasaamelaiskäräjät hurmasi minut täysin tyrmäävillä puheillaan. Millä tunteenpalolla laittoi ihmisten taustat kysymyksenalaisiksi ja vieläpä haukkui lyttyyn kun metsäsaamelaiset järjestäytyivät viimein. Kuulemma Euroopan röyhkein teko perustaa saamelaisyhdistys.
VastaaPoistaTämähän alkaa kuulostamaan jo hyvältä. Mahtavaa että lapin kunnat ovat oikeudenmukaisuuden asialla! Hienoa että paikalla oli rohkeita ihmisiä kertomassa totuudenmukaisia näkemyksiä asioista.
VastaaPoistaToivotaan nyt että työryhmä ottaa nämä näkemykset huomioon tehdessään päätöksiä sillä faktahan on se että mikäli saamelaiskärjäjien vaatimukset toteutuisivat niin sen jälkeen lapin kantaväestön valittaisi asiasta ja asia olisi korjattava. Polveutumista ei voi ohittaa koska se kuuluu ILO 169 sopimukseen niin olennaisesti.
ei hulluille johtajille voi antaa edes pikkusormea, siksi ei tarvitse tehdä mitään muutoksia, etteivät pääse rellestämään enempää.
VastaaPoistaNorjan saamelaiskäräjät on lanseerannut erityisen nopean tavan ilmoittautua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, elektronisesti:
VastaaPoistahttp://www.nrk.no/kanal/nrk_sapmi/1.10900853
Sametinget lanserer unikt tilbud
Sametingspresident Egil Olli meddeler at de lanserer muligheten til å registrere seg i valgmanntallet via nett.
I anledning 6.februar vil Sametinget lansere et nytt tilbud til alle som ønsker å melde seg inn i valgmanntallet, samt delta i sametingsvalget for første gang.
Carl-Gøran Larsson Carl-Goran.Larsson@nrk.no
Publisert 05.02.2013 17:10.
– Det er en glede å meddele at det fra 6.februar vil være mulig å melde seg inn i Sametingets valgmanntall elektronisk, uttaler Sametingspresident Egil Olli.
Ønsker bedre tilgjengelighet
Mens det tidligere kun har vært mulig å melde seg inn i valgmanntallet via papirskjema, vil det fra 6.februar også være mulighet til å melde seg inn via nett.
– Vi har ønsket i større grad å tilgjengeliggjøre muligheten til å melde seg inn i Sametingets valgmanntall. Ved nå å tilby elektronisk innmelding håper vi at flere av de som innfrir kravene velger å melde seg inn og tar en aktiv del i det forekommende valget, uttaler Sametingspresident Egil Olli.
Sikkert og effektivt
Den elektroniske løsningen vil tilby et høyt sikkerhetsnivå og baserer seg på ID-porten som er brukt av en rekke offentlige innstanser. ID-porten lar deg logge sikkert inn via enten, MinID, Bank-ID, Buypass eller Commfides.
Oli ainakin ROHKEA teko perustaa uusi saamelaisyhdistys.Ei tietenkään kaikkien mieleinen.
VastaaPoistaIhmettelen lantalaisnimittelyjä.Jos ihminen vaivautuu opettelemaan uutta kieltä,lukee
metrisen pinon historiateoksia,opiskelee mytologiaa ja identifioituu saamelaiseksi,tuntee
juurensa,niin tokkopa supi suomalainen viitsisi nähdä moista vaivaa...
Jos etnosaamelaisten mielestä me, lapin kantaväestö olemme lantalaisia niin se kertoo enemmän sanojasta itsestään kuin kohteesta.
PoistaOlen sitä mieltä että meidän jotka polveudumme vanhoista lapin suvuista ei ole pakko alkaa opiskelemaan saamea ja sen kulttuuria. Riittää kun tiedämme ja voimme dokumentein osoittaa mistä olemme kotoisin.
miksipä se tarttis. Ei ole heikkiläisten kielihommat kuin kuplä. Ei ole oppineet saamea siinä kuin muutkaan. Luepä enontekiön sanomat eile.
PoistaVeikon viimeisin blogi osoittaa, että kunnatkin ovat viimein ymmärtäneet miten laajasti kuntien toimintaan vaikuttavasta hankkeesta on kysymys silloin kun puhutaan ILOn sopimuksen ratifioinnista. Tosiasia on, että mikäli saamelaiskäräjien ajamien vaatimusten pohjalta ILOn ratifiointi toteutetaan, vähenee kuntien toimintamahdollisuudet olennaisesti ja talous taantuisi. Saamelaiskäräjät on pyrkinyt aktiivisesti korvaamaan kuntien toimet monessa suhteessa. Palvelujen tuottajan rooli saattaisi jäädä edelleen kunnille peruspalvelujen osalta, mutta muutoin käräjät haluaa omia saamelaisalueella keskeisen päätöksentekijän roolin aika monissa kunnille kuuluvissa asioissa.
VastaaPoistaKunnan toiminnan kannalta on tärkeää, että kaikista kunnan asukkaita koskevista asioista päätetään kunnallisen itsehallinnon piirissä; ei ole ajateltavissa eikä saa olla niin, että kuntaa tai sen asukkaita koskevista päätettäisiin saamelaiskäräjien piirissä. Kunnan tulee vastustaa tällaisia pyrkimyksiä oikeudellisista ja taloudellisista syistä.
Kunnan itsehallinnolle on tunnusomaista myös, että kunnalla on itsenäinen oma talous. Näin on, vaikka ääritapauksissa kunta voi saada tuloista varsin suuren osan valtionosuuksina. Verotusoikeus on yhdessä lainanoton kanssa se, joka turvaa kunnan talouden ja sen tasapainottamisen. Näiden kysymysten tunnustetaan nykyisin olevan suhteellisia; monilla kunnilla on suuria vaikeuksia ja riippuvuus valtiosta on ratkaiseva. Saamelaiskäräjien ajama hallintomalli merkitsisi sitä, että mahdollisuus verotulojen saantiin vähenisi. On selvää, että saamelaiskäräjien ajama itsehallinto vaikuttaisi enemmän kunnalliseen itsehallintoon kuin toisin päin. Se johtuu erityisesti soveltamisalojen erilaisuudesta mutta myös talouden perusteista.
Tällä hetkellä saamelaisten itsehallinnon lähtökohdat ovat suppeat, mikä vaikuttaa luonnollisesti siihen, mitä asioita sen piirissä voidaan päättää ja mitä ei. Kunnallisen itsehallinnon olennainen osa on, että kunta saa järjestää oman hallintonsa haluamallaan tavalla. Suomen perustuslain 121 §:ssä on säädetty, että saamelaisilla on kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asioissa itsehallinto. Tämä on kuitenkin rajattua itsehallintoa. Kyse on saamelaisten sisäisestä itsehallinnosta. Kyse ei ole yleisestä itsehallinnosta. Sanat saamenkieli ja saamelaiskulttuuri ovat rajattuja käsitteitä niiden yleismerkityksen perusteella. Nykyisin saamelaisten kuulemisesta lainsäädäntöhankkeista ja vastaavasta menettelypuolesta säädökset ovat eduskunnan työjärjestyksessä sen jälkeen, kun valtiopäiväjärjestys kumottiin. Saamen kielestä ja kulttuurista perusoikeutena on edelleen säännös Suomen perustuslain 17 §:ssä. Saamen kielen käyttö koskeva lainsäädäntö on äskettäin uudistettu. Perustuslain säännöksessä on todettu sanamuotona myös, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Tällä hetkellä saamelaisten itsehallinto on perustuslaissa rajattu ja se on suppeasti käsitetty suhteessa kunnalliseen itsehallintoon. Saamelaisten itsehallinnosta on siis säädetty myös perustuslain itsehallintosäännöksessä. Joten tältä osin nykytilanteen muuttamiseen ei ole mitään asiallisia perusteita.
jatkuu......
.....Kunnan itsehallinnon murtaminen merkitsisi yhtenäisen hallintokulttuurin heikentämistä. Kunnan oman hallinnon lisäksi olennaisia toimialan sisältöjä on kunnan itsenäinen elinkeinojen kehittämispolitiikka. Se on se politiikan kenttä, jonka perusteella kunnalla ja sen itsehallinnolla on todellinen sisältö. Kunta ajaa yleistä ja julkista intressiä, jotka nojaavat myös kunnan asukkaiden etuihin ja oikeuksiin. Siitä on erityisesti saamelaisille hyötyä.
VastaaPoistaSaamelaisten itsehallinto ja kunnallinen itsehallinto eroavat tällä hetkellä monissa suhteissa. Edellisessä itsehallinnon alaan kuuluvat asiat on määritelty joko saamelaiskäräjälaissa tai erityislaeissa. Tässä suhteessa lähtökohta on kokonaan toinen kunnallisessa itsehallinnossa. Niiden päättäjät ovat pääasiassa eri henkilöitä. Kumpikin on valtajärjestelmä, jossa vallankäytön kohteet ovat olleet tähän asti erilaisia. Niinpä saamelaiskäräjien ajamaa itsehallintojärjestelmää ei tule hyväksyä, koska se vaikuttaisi erityisesti kuntien mahdollisuuksien hoitaa tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten asioita.
Saamelaisten itsehallinto ei ole täyttä itsehallintoa. Laki luo itsehallinnollisen järjestelmän erityispiirteineen. Kansainväliset sopimukset eivät perusta vähemmistöille itsemääräämisoikeutta eli oikeutta ulkoiseen itsenäisyyteen. Jos saamelaiskäräjien ajama itsehallintomalli hyväksytään, seuraa uusi tilanne. Siksi kunnan ja sen kaikkien asukkaiden kannalta voidaan kysyä:
-miten kunta voi harjoittaa elinkeinojaan
-päätetäänkö kaikki kuntaa ja kunnan asukkaita koskevat asiat saamelaiskäräjien päätösjärjestelmän piirissä
-missä määrin ylipäänsä voidaan kuntaa ja sen asukkaita koskevia asioita siirtää sen päätöksentekojärjestelmän piiristä saamelaiskäräjille yleisissä asioissa tai konkreettisesti
-miten turvataan kunnan kehittämiseen kuuluva kaavoitusvalta, jota juuri on vahvistettu voimaan tulleella maankäyttö- ja rakennuslailla
-miten turvataan kunnan asukkaiden eli paikallisten asukkaiden ympäristön ja luonnon käyttömahdollisuudet kaikille yhtenevällä tavalla, ja
-miten ylipäänsä turvataan esitysten ja yhteiskunnan ja kunnalliseen kehitykseen liittyvien muiden asioiden yhteisvaikutuksessa kunnan elinkelpoisuus ja kehittymismahdollisuus.
Näitä asioita on arvioitava puolesta vastaan argumentein ennen kuin asiasta mitään päätetään. Kysymys onkin kunnan ja sen asukkaiden kannalta siinä, mitkä seikat voivat olla sellaisia, että niissä paras tulos saavutetaan vahvistamalla tai lisäämällä saamelaisten oman päätöksenteon piiriin kuuluvia asioita tai tekemällä kuntalakiin muutoksia. Tämä on merkittävä seikka, sillä toistaiseksi eteneminen näyttää perustuvan ensi sijassa valtion itselleen ottamien tavoitteiden täyttämiseen. Kyse on saman asian merkittävistä eri puolista, joita kumpaakin puolta ja näkökulmaa on voitava avoimesti käsitellä.
Saamelaiskäräjien ajaman hallintomallin syvin sisältö itsehallinnollisesta näkökulmasta on se, että se laajentaisi ja itse asiassa avaisi sisällöllisesti merkittävästi kulttuuri-itsehallinnon alaa eli elinkeinot ja muut siihen liittyvät asiat tulisivat itsehallinnon piiriin. Asia on luonnollisesti kunnan kannalta tärkeä sen vuoksi, että kunnan itsehallinto elinkeinokysymyksissä perustuu ratkaisevassa määrin sen omaan rahoitukseen ja panostukseen. Tätä mahdollisuutta ei ole ollut saamelaisten itsehallinnolla. Porotalous- ja vastaavat lait ovat valtakunnallista lainsäädäntöä.
Tällä hetkellä kunnallisen itsehallinnon ja saamelaisten itsehallinnon yhtymäkohdat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen saralla; siellä kehitys on ollut myönteinen. Nämä kysymykset eivät ole ongelmia saamelaissopimuksen tai ILOn yleissopimuksen voimaansaattamisessa, vaikka nämäkin kysymykset ovat yleissopimusten olennaista sisältöä.
Jouni Kitti
Jos saamelaiskäräjien vaatima itsehallintomalli toteutuisi se olisi sama asia kuntalaisille kuin jos vieras valtakunta olisi miehittänyt alueen. Täysi kaaos ja koko elämänjärjestys tulisi laittaa uusiksi ja sen lisäksi valtaapitävä valloittaja kurittaisi paikallisia. Toisin sanoen saamelaiskärjäjät tekisivät muiden kuin saamelaisten elämän hankalaksi päätöksillään. Nyt on jo nähty miten kullankaivajien kävi.
VastaaPoistaNiin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Jos tuolle SK ei siirry tosiasioihin ja kunnioita muiden vanhempia oikeuksia, niin ei tarvitse olla ennustaja todetakseen, että kohta ei saamelaisilla kavereita ole kuin omissa porukoissaan. Vähemmistön yhteistyökyvyttömyys kolahtaa melko nopeasti omaan nilkkaan.
VastaaPoistaOmalla kohdalla sana saamelainen saamelaiskultturi alkuperäiskansa ei herätä enää kovin positiivisiä tuntemuksia. Näkkäläjärven ylimielisen ilmeen näkeminen alkaa ottaa kohta pannuun ihan tosissaan
kyllähän tämä on tosiasia että klemulla on enää kavereina kommarit ja taiteilijat ja oikeusministeri ja oma suku. Ei niin välttämättä mihinkään pötkitä ellei Scheinin tarjoa vetoapua. Itsellä ei ole ollut juhlamieltä, eikä todellakaan huvita enää seurata Yle saamen uutisointia, kun haukkuivat taas jälleen kerran statuksettomat uutisissa lantalaisiksi. Se rikkoo Ylen toimintaperiaatteita ja on outoa että Näkkäläjärven jihtama pulju saa kiusata ihmisiä, eli halveksia ja pilkata. En ihmettele ettei saamelaiset saaneet kansallispäivätervehdystä.
Poistano varsinkin potkisivat päähän lapinkyläläisiä
VastaaPoista