sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Oikeusministeriö kuulee laajasti - mutta rajaten

Oikeusministeriö järjestää Inarin Sajoksessa Runebergin päivänä 5.2.13 kello 17 – 19.30 avoimen kuulemistilaisuuden, aiheena saamelaiskäräjälain tarkistaminen.
Tieto tilaisuudesta on levinnyt lähinnä suusta suuhun menetelmällä, sillä mitään sen kummempaa avointa tiedottamista asiassa ei ole ministeriön puolesta harjoitettu. Joitain tahoja, kuten kunnat, on kutsuttu jo aiemmin päivällä kuultaviksi ja joitain lisäkutsujakin on asiassa ministeriöön yhteyksissä olleille luvattu toimittaa, loput kiinnostuneet saavat mennä paikalle kuuntelemaan.
Ja aika rajattua taitaa kuuleminen olla 2,5-tuntisessa avoimessa tilaisuudessa niiden osalta, joilla siellä on mahdollisuus esittää näkemyksensä. Ministeriön mukaan esitettävät puheenvuorot saavat olla korkeintaan kolmen minuutin mittaisia.
Toki kannanottoja on jo tätä ennenkin lakityöryhmälle voinut lähettää ja jatkossa kai jotain vielä ehtii. Työryhmän toimikausihan ulottuu tämän vuoden toukokuun loppuun.
Työryhmä http://www.om.fi/1330604107388 asetettiin viime elokuussa valmistelemaan ehdotusta saamelaiskäräjistä annetun lain tarkistamiseksi. Työryhmän tehtävänä ”on selvittää saamelaiskäräjistä annetun lain muutostarpeet ja valmistella ehdotus lain tarkistamiseksi tarvittavilta osin”.
Työryhmän työskentelyn pohjaksi on töitä paiskinut nykyisin jo kai virallisesti eläkkeellä oleva entinen lainsäädäntöneuvos Eero J. Aarnio. Hänhän on häärinyt saamelaisasioissa laajalla skaalalla jo saamelaisvaltuuskunnan ajoista ja itsellänikin on ollut joskus mielenkiintoinen tilaisuus kuunnella hänen ”strategialuentoaan” saamelaisvaltuuskunnalle tulevan saamelaisten kulttuuri-itsehallintolain tiimoilta. Toki tuota esitystä ei liene ollut tarkoitettu korvilleni.
Aarnion selvitys liittyy ainakin kunnille lähetettyyn kuulemiskutsuun ja löytyy myös oikeusministeriön verkkosivuilta, edellä olevan linkin alta. Sieltä löytyy myös saamelaiskäräjien hallituksen esitys lain kiireellisimmistä muutostarpeista. Niihin kuuluu muun muassa saamelaismääritelmän rajaaminen siten, että sillä ehkäistäisiin jopa 100 000:n suomalaisen pääsy saamelaiskäräjien äänioikeusluetteloon tuhoamaan saamelaiskulttuuria.
Saamelaismääritelmän rajaaminen, tai laajentaminen vastaamaan historiallista totuutta ja vaikkapa kansainvälisen ILO 169-sopimuksen alkuperäiskansakriteereitä, on Suomelle todellakin laajan kuulemisen kysymys. Mikäli siinä mennään sieltä mistä aita on matalin, on edessä äärimmillään toisen, historiallisen alkuperäiskansan tunnustaminen. Nythän Suomen alkuperäiskansa halutaan määritellä lähinnä kielellisin perustein, subjektiivisen ja kollektiivisen etnisen valinnan nojalla - ihmisen polveutumista ja itseidentifioitumista, samastumista, vähemmän kunnioittaen.
En vielä pysty kovin tarkasti arvioimaan sitä, kuinka saamelaiskäräjälain muutostyö kunnissa hahmotetaan. Eroja näyttäisi kuitenkin olevan ja ainakin siinä, miten tärkeäksi kuulemiseen osallistuminen ja yleensä kuntien tarve lausua asiasta nähdään. Esimerkiksi Inarissa kuuleminen aiottiin hoitaa virkamiespäätöksellä, toisen käden töinä. Uusi kunnanhallitus saattaa ottaa asiaan vielä toisenlaisen kannan ja pohtia tarkemmin sekä kunnan edustajia että kunnan puheenvuoron käyttämistä.
Minusta saamelaiskysymykseen sekä siihen saumattomasti liittyviin maaoikeus- ja elinkeinokysymyksiin pitäisi kunnissa nyt jo viimein havahtua. Kyseessä on kuntalaisia ja kuntia organisaatioina voimakkaasti koskettava asiakokonaisuus, jossa kamreerien tietämys näyttää jäävän monissa asioissa kepoiseksi. Kuntien tulisi tässä asiassa tehdä yhteistyötä yhteisten näkemysten kirjaamiseksi. Ensimmäisenä kannattaisi perehtyä vaikkapa Norjan Finnmarkin tilanteeseen, jotta esimerkiksi ILO-sopimuksen soveltamista siellä ja Suomessa esitettyjä vaatimuksia voitaisiin verrata.
Yleensäkin kuntien tulee vaatia oikeusministeriötä ja miksei koko valtioneuvostoa toimeenpanemaan ILO 169-sopimuksen ratifiointia koskeva vaikutusten selvittäminen. Valtioneuvosto päätti iltakoulussaan laajentaa saamelaisasioiden käsittelyä useamman ministeriön ministeriryhmälle. Tuohon ryhmään tulisi minusta saada mukaan myös kuntaministeri, sillä - kuten Norjassa on nähty ja päätetty -  ILO-sopimuksen soveltamisessa ei voida kävellä kuntien eikä alueiden muun väestön ja paikallisyhteisöjen ylitse.
Ei muuta kuin oikeusministeriön kuulemista kuulemaan.
Toivottavasti Sajoksen eettiset säännöt eivät edellytä osan kuulijoista jättämistä ovien ulkopuolelle.


Veikko

jk.
Niin, tuohon saamelaiskäräjien muuttamista pohtivaan työryhmään kuuluvat puheenjohtajana Riitta-Leena Paunio (oikeustieteen lisensiaatti), Sami Manninen (OM:n lainsäädäntöjohtaja), Johanna Suurpää (OM, johtaja), Camilla Busck-Nielsen (OM:n lainsäädäntöneuvos, työryhmän sihteeri), Klemetti Näkkäläjärvi (saamelaiskäräjien puheenjohtaja), Tiina Sanila-Aikio (saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja) ja Nilla Tapiola (saamelaiskäräjien jäsen). Työryhmän pysyvinä asiantuntijoina toimivat Eero J. Aarnio (varatuomari), Mirja Kurkinen (OM:n hallitusneuvos), Tuomas Ojanen (professori, Helsingin yliopisto), Juha Joona (tutkija, oikeustieteen lisensiaatti, Lapin yliopisto) sekä lisäksi ”saamelaiskäräjien myöhemmin nimeämä asiantuntija”, jota ei vielä ole nimetty tai joka on jäänyt ministeriöltä päivittämättä.

22 kommenttia:

  1. On merkillepantava, että sk lähetti 27.4.2012 päivätyn kannanottonsa lakimuutoksiksi, jos sk:n sivustoja on uskominen, otsikolla
    "Saamelaiskäräjien alustava kannanotto koskien saamelaiskäräjälain ja
    -asetuksen muutostarpeita"

    Oikeuministeriön sivuilla on otsikko muutettu paremmin todellisuutta vastaavaksi

    "Saamelaiskäräjien hallituksen alustava kannanotto koskien saamelaiskäräjälain ja -asetuksen kiireellisimpiä muutostarpeita"

    Saamelaiskäräjien kokous ei ole kyseistä lausuntoa käsitellyt, joten se on kirjattava hallituksen alustavaksi kannanotoksi.

    Taisi taas olla sk:n hallituksen "yksimielinen" päätös?

    Ehkä sana "kiireellisimpiä" on jouduttu lisäämään, koska lausunto oli kovin puutteellinen monelta tärkeältä kohdaltaan. Esitys työjärjestykseksi puuttui kokonaan, koska sitä ei ehkä ole haluttu sinne julki panna.
    Työjärjestyksessä säädetään mm. hallinnon eri elinten, käräjien kokouksen, hallituksen, puheenjohtajan, lautakuntien ym. tehtävistä ja työnjaosta eli toimivallasta eli päätösvallasta sekä esimerkiksi hallituksen valintaperusteista.

    Näin tärkeä juttu on jätetty pois lausunnosta.
    Sen sijaan lausunnossa on keskitytty vaaleihin liittyviin spekulaatioihin niin, että ainakin sisäpiiriin kuulumaton ei voi kuin ihmetellä todella paljasta vallankaappauspyrkimystä vaaleihin (ehdokasasetteluun ja vaalitapaan)liittyvien kiireellisten uudistusten avulla.
    Vaaleja koskevat esitykset selittävät jo ennen esityksen päiväystä tapahtuneet keinoja kaihtamattomat saamelaisyhdistysten valtaamiset yms. jotta aikaa jää yhdistysten sääntöjen muuttamiseksi esitetyn ehdokasasetteluoikeuden saamiseksi, jos sk:n lausunnon mukainen vaalijärjestelmä säädetään.
    Ehkä vanhat politiikaan juonittelijat voivat lukea esityksen ja kertoa, mitä esitys käytännössä merkitsee.

    Lausunnon perusteella voi todeta, että sk:n hallitukselle tärkeintä on vallan pönkittäminen ja keskittäminen ja saamelaismääritelmän kiristäminen.

    VastaaPoista
  2. Saatana.

    Tuohan alkaa vaikuttamaan samalta hyvältä tavalta toimia, kuten meneteltiin kultamiesten osalta kaivoslakia uudistettaessa.

    VastaaPoista
  3. Kannattaisiko laittaa tilaisuudesta tietoa Facebookin Inarin kansalaiskanavalle?

    VastaaPoista
  4. Saamelaiskäräjät saavat arvatenkin Saamelaisten Kansallispäivän kunniaksi koko päivän selonteoilleen. Tulipa mieleeni Amerikoitten intiaanikansojen kohtalo.Jos heille olisi asetettu intiaanikielen säilyttäneiden taholta yhtä tiukka kielivaatimus kuin meillä saamelaiskäräjien taholta,niin vähiin olisivat jääneet sielläkin alkuperäisasukkaiksi hyväksytyt.Ymmärtääkseni ei ILO-sopimus vaadikaan ensisijaisena kieltä,vaan polveutumisen ja itseidentifikaation.Oikaiskaa,jos olen ymmärtänyt väärin.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoinen käsitys demokratiaan kuuluvasta avoimuudesta. Kannattaa tehdä kaikkensa, ettei tämän toimintalinjan ja ajatusmaailman omaavat ihmiset saa valtaa. Muuttuu meno takuulla melko mielenkiintoiseksi. Ainakin tähän asti jutut on muuttuneet päivä päivältä "mielenkiintoisemmmiksi". Onneksi on Veikon ja Kitin Jounin kaltaisia ihmisiä, jotka tuovat asiaa esille muistakin näkökulmista. Ja pitävät siten Demokratiaan kuuluvaa dialogia (saamelaiseliitin harmiksi tietenkin) yllä. Josko muutkin suoraselkäiset journalistit tuolla etelämpänä kiinnostuisivat asiasta? Vaikka Niskasaaren Mikko. Alkaa pyöriä perusteltuja epäilyksiä, että näissäkin asioissa jyllää "hyväveli" järjestelmistä tuttu viranomaiskorruptio. Ja mihinkähän kaikkeen sitä julkisia varoja onkaan käytetty. Koska Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut esim ko. puljun ja nokkamiesten matkalaskuja ym. kulukorvauksia?
    Olisi muutenkin ihan mielenkiintoista tietää vähän syvemmin, mihin SK rahojaan käyttää. Noin niinkuin miten raha käytännössä jakautuu. Veikkanpa, että kun noita budjetin momentteja alettaisiin availemaan, niin varmaankin ilmestyisi "eettinen ohje" jolla moinen touhu leimattaisiin vähintää rasismiksi ellei jopa natsismiksi.
    Sen sijaan, että julkinen viranomaistasoista valtaa käyttävä laitos on voitava demokraattisessa yhteiskunnassa altistaa kärkevällekin kritiikille, kunhan se on perusteltua. Tämä kuuluu demokratiaan, erilaiset julistukset ja perustellun kritiikin esittäämisen leimaaminen "Järjestelmänvastaiseksi toimnnaksi" tuomioineen jonnekkin muualle.
    Minulla ei ole osaa eikä arpaa muutoin kuin po. "saamelaishullutuksen" rahoittajana. Ja sitä kautta katson itseni oikeutetuksi ja osalliseksi puuttumaan siihen, miten ja millä tavoin verovarojani käytetään. Kunhan tieto leviää, niin varmaan löytyy muitakin. Itselleni ei ole kysymys siitä, saadaanko suomessa esim. lääkäripalveluja kaikilla mahdollisilla vähemmistökielillä ja kotiovelle, vaan saadaanko niitä ylipäätään. Kuinkahan monta Yliopistoihmistä on työllistetty "saamelasihullutuksen" tiimoilta poliittisesti väritettyihin "tutkimuksiin". Eräänkin saamelaistohtorin (humanistin, nimi jääköön mainitsematta) väitöskirjan olisi kyllä pystynyt tekemään lukiopohjalta vähän aiheeseen perehtymällä. Nollatutkimus, joka ei tuottanut mitään lisäarvoa, muuta kuin oppiarvon tekijälleen. Itsellä ei huvita vähääkään yleensäkään multikultin rahoittaminen, kun tulevaisuudessa contra hyvinvointiyhteiskunnan julkisten (maksukyvystä riippumattomien) karsiminen. Nyt olisi Klemetti Ruususen jo aika herätä unestaan ja katsoa missä yleisesti ottaen yheiskunnassa mennään. Saamelaisasian osalta se saattoi jo pysäkki mennä ohi nukkuessa. Onnensa ohi.
    Sanoista miestä, sarvesta härkää. Koittaa vielä Klemetillekin päivä, kun joutuu perustelemaan tosiasioin puheensa.
    Nykyisellä toimintalinjalla on oltava leveät hartiat ja paljon kavereita.

    VastaaPoista
  6. Tuo kolmen minuutin aikaraja opettaa kiteyttämään viestin! Sellainen oppi on tärkeää!! Heh.

    VastaaPoista
  7. Mikä on Saamelaiskäräjien oikeudellinen asema?

    Omien puheidensa mukaan he saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asioissa käyttävät julkista valtaa. Eli ovat viranomaisia.

    Toisaalta heitä koskevassa lainsäädännössä mainitaan, että he eivät ole viranomaisia.

    Jos ovat viranomaisia, niin saamelaiskäräjien viranhaltijoita koskevat sellaiset kiusalliset asiat kuten kaikkien lakien noudattamisvelvoite, totuudessa pysyminen lausunnoissa, neuvonta- ja ohjausvelvollisuus yms.

    VastaaPoista
  8. http://www.vg.no/rampelys/artikkel.php?artid=10091282

    Norjassa on väljä linja. Lukekaa oheinen kirjoitus. Saamelaiskäräjäjien presidentti Egil Olli tukee Lars Monsenia.

    Lars Monsen: - Jeg er same!

    Får skryt fra sametingspresidenten

    Publisert 22.03.11 - 12:22, endret 22.03.11 - 15:08 (VG NETT)
    Av Øystein David Johansen


    (VG Nett) Eventyrer og hardhaus Lars Monsen (48) meldte seg selv inn i samemantallet da han fant ut at han hadde samiske røtter.

    HAR SAMISK BAKGRUNN: Lars Monsen er stolt av sitt samiske opphav og meldte seg frivillig inn i samemanntallet.

    HAR SAMISK BAKGRUNN: Lars Monsen er stolt av sitt samiske opphav og meldte seg frivillig inn i samemanntallet.

    Den vilmmarkselskende TV-kjendisen fikk bevist at han har samisk blod i årene for fem-seks år siden, skriver Nordlys i dag.

    Monsen fant morfaren Lars Olai Pedersen i kirkebøkene i Birtavarre i Kåfjord, og så et bilde av ham i samekofte:

    - Da meldte jeg meg inn i samemanntallet. Etter hvert har jeg skjønt hvor den sterke dragningen til naturen kommer fra, sier Monsen til Nordlys, og legger til at han føler seg sterkt knyttet til den samiske kulturen.

    Monsen har tidligere nevnt bakgrunnen i forbindelse med ekspedisjonene på Nordkalotten i 2007.

    Nå avslører han overfor avisen at han tenker å lære seg samisk.

    - Bare positivt

    Sametingspresident Egil Olli er godt fornøyd med at en såpass profilert type som Monsen nå «står frem» og snakker om bakgrunnen sin:

    SAMETINGSPRESIDENT: Egil Olli berømmer Lars Monsen for å «stå fram» som same.

    - Jeg er glad for at alle som er samer står frem og er stolte av sin bakgrunn, det er mye av grunnen til at vi jobber med samiske saker. Monsen er profilert og mye i media, så det er bare positivt, sier Olli til VG Nett.

    Olli mener det har blitt lettere å snakke om sin samiske bakgrunn i 2010 enn det var bare for noen år siden.

    - At folk er stolte og glade for sin bakgrunn, er noe av det vi har oppnådd gjennom Sametinget. I generasjoner har forfedre gjemt sin bakgrunn. Nå går det andre veien, og det er vi glade for, sier han.

    - Overtar for Mari Boine

    En annen profilert same, Mikkel Gaup, er også kjempefornøyd med å ha fått med seg Monsen «på laget». Han har en utfordring til eventyreren:

    - Nå må han lære seg samisk, og så skal jeg lære han å joike. Han må få lært seg den samiske nasjonalsangen også, sier en fornøyd Gaup til VG Nett og legger til:

    - Ettersom Mari Boine ikke vil fronte same-saken lenger, er det fint vi har fått en ny flott samemann til å overta stafettpinnen!

    ØNSKER MONSEN VELKOMMEN: Mikkel Gaup er godt fornøyd med at Lars Monsen snakker om sin samiske bakgrunn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Norjassa käsitetäänki saamelaiskulttuuri laaaaajasti. Tuetaan saamelaisuutta myös henkilötasolla, haetaan positiivisia asioita. Aluejaot on poistettu, entinen kielialuesysteemi, jolloin jokainen kunta haki erikseen saamelaiskunnaksi on poistumassa. Koko Norja muuttuu "saamelaisalueeksi" jolloin mahdollisuuksien mukaan toteutetaan myös saamenkielen koulutus koko Norjassa. Tiukkapipousuudesta ei ole tietoakaan, myös yhteiskunta tukee, kun puhalletaan yhteenhiileen.

      Poista
  9. Ruotsi myös laajensi saamelais aluetta 13 kuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa laajennusta ei tartte pelätä, Enontekiölläkin supistetaan Näkkälän paliskunnan pohjoisosiin sekä käsivarteen. Ivalon kyläraittikin sekä siitä vielä etelään Saariselän seutu joutuvat ulkopuolelle Saamenmaasta. Tältä alueelta löytyy niin paljon rasisteja (lue: eivät ole samaa mieltä saamelaiskäräjien kanssa). Sk on päättänyt että, jotka eivät ole samaa mieltä, niin he ovat rasisteja. Sk on hylännyt muun lapin, jolla ei ole mitään tekemistä saamelaisuuden kanssa. Mitä joskus on ollutkin, nyky lappilaisilla (lue: uuslappalaiset) ei niihin ole mitään oikeutta. Sitä paitsi sk on jo käyttänyt omaksi hyväkseen muun lapin historian ja se kuuluu vain saamelaisille joka on euroopan ainoa alkuperäiskansa. Näin ollen koko vanhan lapin perintö ja perinne kuuluu vain saamelaisille, uuslappalaisilla ei ole siihen mitään jakoa, se jos joku houkka muuta kuvittelee, ei tiedä saamelaisuudesta yhtään mitään.

      Poista
    2. Saamelaiset ovat omineet (varastaneet)lappalaisten historian. He väittävät että heitä on poljettu mutta tosiasiassa poljettu on lappalaisten esivanhempia kun heitä suomalaistettiin.
      ...mutta saamelaisten kannalta on kivaa kun tätä asiaa ei muualla tiedetä...vielä.

      Poista
    3. 1600-luvulta lähtien, lapinkylien täytyy saada korvaus kansanmurhasta ja kielen tappamisesta.

      Poista
    4. siida, eli lapinkylähistoria kyllä kelpaa mutta ihmiset ei.

      Poista
  10. Mikä se oli Pekka Aikion pojan, Pieskin ja Saran näkemys saamelaidesta Lapin Kansassa sunnuntaina? Kummallista, ettei yhtään "asianomaista" haastateltu. Tai inarinsaamelaista. Oliko tarkoituksena "arvopesu"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tuota asiaa voisi kysyä Lapin Kansalta, vaikka päätoimittajalta. Oli minustakin vähän erikoinen sikäli, että haastateltujen joukko oli kovin valikoitunut ja pyrki antamaan etusivun kysymykseen "Kuka on saamelainen?" vastaukseksi vain yhden totuuden. Koska juttua on varmasti suunniteltu toimituksessa niin sanotusti porukalla, voi se siten sisältää myös Lapparin tietoista linjaustakin.
      Siis lehden, jonka nyt erityisesti pitäisi olla tietoinen tilanteesta Lapinmaassa.

      Poista
    2. Eipä muuta kuin joukolla kysymään. Pommittakaamme LK:n päätoimittajaa kysyvillä viesteillä! Heidän on pakko alkaa ottamaan muutkin huomioon. Tuohan on aivan puolueellista toimintaa.

      Poista
    3. Hmm, muistanpa aikaisempina vuosina, kysyneeni samaa Lapin Kansan päätoimittajalta. Monet kyllästyivät melko yksipuoliseen tiedonvälitykseen täällä pohjoisessa. LK:ssa vedottiin toimittajan vapauteen. Nyt valitetaan, kun omat miehet ovat siirtyneet eläkkeelle ;)

      Poista
  11. Rasismikortin vetely onkin kätevää, mutta onneksi valtio ei ole tyhmä... Rasismikortilla on aina puolensa.

    VastaaPoista
  12. Identiteettikeskustelua Ruotsin SR-radiossa, monelta kantilta (romani, saamelaisuus, juutalaisuus), kuka on ja voi olla mitäkin ja miten, ja miten ei.
    http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=4058&artikel=5429461

    VastaaPoista
  13. Kyllä se piiri pieni tiedetään, Näkkäläjärven Piritan poikaystävä Oula Labba istuu toimituksessa ja ohjailee Lapparia kuin - - no mikä nyt olisi sopiva kielikuva - mutta kuitenkin! Joka tapauksessa näitä tilausuutisia on nyt näkynyt Saamenradiossa, Lapin Radiossa ja Lapin Kansassa ja Kalevassa. Mielenkiintoista, mutta uutisarvoahan ei niillä ole, vaan toitottavat vanhaa totuutta saamelaisuudesta: pieni uhanalainen kielellinen rotu, joka tarvitsee erityissuojelua. Asiahan ei näin ole, vaan he ovat jo ammoisista ajoista nauttineet valtion erityissuojelua saamelaiskäräjien rahoituksella. Se on aikamoinen etu se. Kyse ei ole uhanalaisuudesta enää, vaan ahneudesta. Valtaa käytetään väärin, pelätään konsensusta, jossa kritiikki uhkaisi muka demokratian toteutumista. Ei se asia niin ole, vaan uusi vallanjako olisi vain ja ainoastaan terveellistä. Se, että saamelaisuutta joutuisi tarkastella siltä näkökannasta, että miten tehdä siitä mahdollisimman monien hyväksyttävää. Siinäpä olisikin Klemetille tekemistä, kun tähän mennessä hän on pannut kaiken energian ja hänen edeltäjänsä samoin, että miten tehdä saamelaisuudesta pienen piirin yksinoikeus. He olivat varmasti pitkälle jo siinä onnistumassa, mutta rohkeiden saamelaisten, lapinkyläläisten, tiedostavien ihmisten ja ahkerien toimittajien työskentely laajan saamelaisuuden puolesta tuottaa sellaista hedelmää, että myös oikeusministerin on pakko kysellä, missä se totuus on, jos se ei ole Klemetin suussa pelkästään. Se totuus liikkuu silloin esimerkiksi lapinkylien, inarinsaamelaisten, talollisten saamelaisten ja saamelaisalueen ulkopuolella olevien saamelaisten taholla. Tämä saamelaisjoukko on kuultava ja huomioitava, jotta saamelaisuus voi nauttia sitä arvonantoa, joka sille kuuluu. Saamelaisalueen pohjoissaamelaisuus ei sitä ole.

    Nythän saamelaiskäräjät vaatii:

    Oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa ILO-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä (ks. LAUSUNTO 2.4.2012, Dnro 238/D.a.1/2012) saamelaiskäräjät on huhtikuussa 2012 ilmaissut kannattavansa sopimuksen ratifioimista, mutta samalla arvioinut kriittisesti voimassa olevaa saamelaisen määritelmää ja todennut, että "saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän tulkinnasta vastaa Suomessa korkein hallinto-oikeus, mikä on ristiriidassa saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja ILO 169-sopimuksen 1 artiklan velvoitteiden kanssa. Suomen saamelaiskäräjälain 3 ja 26 b § tulee uudistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta tukevaan suuntaan. Saamelaismääritelmää tulee tarkistaa ILO 169-sopimuksen ratifioinnin yhteydessä sopimuksen edellytysten mukaisesti siten, että saamelaiseksi määritetään vain sellaiset henkilöt, joilla on läheinen yhteys saamen kieleen ja kulttuuriin sekä saamelainen identiteetti. Historiallisia verotustietoja ei voi pitää perusteena saamelaisuuden määrittämisessä, vaan saamelaismääritelmän tulee pohjautua elävään saamelaiskulttuuriin". Vielä käräjät on todennut, että "ILO-sopimuksessa kieltä ei ole erikseen mainittu sopimuksen alkuperäiskansamääritelmässä, mutta on selvää, että oma kieli on kansan edellytys ja oma kieli on myös alkuperäiskansan omien sosiaalisten, taloudellisten, kulttuuristen ja poliittisten instituutioiden edellytys".

    Miksei kieltä haluta opettaa kaikille, jotta kaikki pääsisivät nauttimaan saamelaisuuden hyvästä.

    Minä alan epäillä Klemetin motivaatiota. Mikähän se on?

    VastaaPoista
  14. kaikki rasitteet on lappalaisten niskassa, kuten kelkkaurat.

    VastaaPoista