Kokouksesta riittää kommentoitavaa enemmänkin, mutta näin kärkeen on mielestäni syytä kertoa tekeillä olevasta kuntakonsernin rakenneuudistuksesta. Sellaiseen on nyt havahduttu vuosien hartaan yhtiöittämisen, liikelaitostamisen ja säätiöimisen jälkeen, päättyvän vaalikauden alussa eri valtuustoryhmien kesken tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Kovin kalkkiviivoille on mennyt homma ja kaiken lisäksi kaikki ryhmät eivät tunnu olevan yksimielisiä yhteistyön laadusta – tai että onko sitä kunnolla ollutkaan.
Kunnanjohtaja Reijo Timperi kertoi valtuustolle, että kunnan omistuksessa ja ”poliittisessa ohjauksessa” kokonaan tai osaksi on 31 erilaista osakeyhtiötä, niiden tytäryhtiötä, liikelaitosta, säätiötä sekä hännänhuippuna vielä kunnan taseesta eriytetty kalatalouden kehittämisrahasto. Konserni paisuu jo piakkoin vielä muutamalla uudella yhtiöllä, muun muassa pesulabisnestä varten perustettavalla Ivalon Teollisuuskiinteistöt Oy:llä. Kyseessä on reilun 6 000 asukkaan kunnalle ehkäpä suomenennätykseen yltävä konsernimöykky.
Kirjoitin joskus, että Inarin kunta sekoaa yhtiöihinsä. Ehkä tuolloista otsikkoa on syytä päivittää toteamalla, että peruskunta on jo häivytetty sekavaan konsernimöykkyyn, jota nyt sen pääarkkitehtikin tuntuu olevan kypsä järkeistämään.
Tavalliselle kuntalaiselle tuokaan yritys ei silti tuone mitään parannuksia palveluihin tai helpotuksia yhtiöiden ja liikelaitospalvelujen taksoihin. Ei, ellei konsernin toimintaa opita katsomaan taseleikkien sijasta kuntalaisen taloudenpidon kantilta.
Voi olla turha toive mikäli nykyiset voima- tai voimattomuussuhteet kunnan päätöksenteossa jatkuvat.
Ja miten Inarin kuntakonsernin 2 – 3-vuotinen kehittäminen alkaa? Tietenkin perustamalla uusi yhtiö, Inarin Kiinteistöt Oy. Sille on tarkoitus siirtää kuntakonsernin kiinteistöjen hallinnointi, mutta silti konsernikaaviosta eivät poistu kiinteistöjä ja tiloja nykyisin hallinnoivat ja vuokraavat Inarin Vuokra-asunnot Oy ja Tilapalveluliikelaitos. Sinne jää edelleen myös toiminnallisesti hajautettavasta InLike Oy:stä yritystilojen vuokraajana Kiinteistökehitys InLike Oy. Elinkeinojen kehittämistä puuhaavasta InLike Oy:n osasta muodostetaan peruskunnan eriytettynä taseyksikkönä toimiva Nordica.
Ainakin toimitusjohtajien vakanssit ovat myös jatkossa Inarin kuntakonsernissa kehittyvä ammattiala, tai sitten päällekkäiset johtajuudet lisääntyvät muutamille henkilöille.
Valtuustossa kokoomusryhmän Jari Huotari, Ulla Kemppainen ja Marja Männistö pyrkivät vetoamaan konsernimuutosten siirtämiseksi uuden valtuuston pohdittavaksi. Kunnanjohtajan mukaan päätöksiä piti tehdä kuitenkin heti, sillä uudet firmat olisi hyvä miehittää alkuunsa uuden vaalikauden päättäjistä. Vasemmiston Terho Kinisjärvi tuntui kauhistelevan jo etukäteen mahdollisuutta, että uusi valtuusto lähtisi kaikesta huolimatta vaatimaan esimerkiksi kiinteistöyhtiöpaketin uutta tarkastelua, jolloin kunnanjohtajan ei auttaisi muu kuin valmistella asia uudelleen.
Kauhea painajainen kaveruksille Kinisjärvi ja Timperi?
Kinisjärven ohella nopeiden päätösten varauksettomiin kannattajiin liittyi sitoutumattomien Toini Sanila. Keskustan ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa siirtyvä Sanila uskoi muutosten tuovan Nordican ansiosta enemmän avoimuutta ainakin elinkeinohankkeiden valmisteluun
Marja Männistö kyseli Timperiltä mitä säästöjä tulevat kiinteistöyhtiöiden kuviot mahtoivat tuoda. Kunnanjohtajan mukaan on mahdoton sanoa olisivatko säästöt 100 000 tai 200 000 euroa, mutta pitemmän päälle väki voisi kiinteistöyhtiöiden työyhteisöstä vähentyä ihmisten eläköityessä ja tuohon työyhteisöön kerääntyvä osaaminen takaisi myös paremman työtuloksen ja sitä kautta syntyvät säästöt.
Että sillä tavalla uskottavaa ja laskettua! Kun kunta investoi toisaalla työpaikkoja luodakseen, kuntakonsernista niitä halutaan pitemmällä aikavälillä vähentää.
Keskustan Kari Akujärvi toivoi kuntakonsernin uudistamisen avaavan yhtiöiden saloja, jolloin päästäisiin näkemään Inarin kunnan todellinen velkaisuus. Kun kokouksen alussa oli kuultu kunnan velkaantumisen kirivän ensi vuonna alle Lapin ja Suomen keskiarvon, noin 1 900 euroon asukasta kohden, muistutti Akujärvi kunnan todellisen velan olevan yhtiöihin piilotettuna karmeasti suuremman.
- Jos kunta omistaa yhtiön sataprosenttisesti, en ymmärrä miksi yhtiön velka ei olisi käytännössä myös kunnan velka, Akujärvi ihmetteli.
Velat maksatetaan joko välittömästi tai välillisesti kuntalaisilla.
Inarin ikiliikkujaksi muodostuneen konsernirakenteen muljaamisessa ovat eräinä vauhdittajina kunnan päätöksentekoa vaikeuttavat jääviydet. Kun luottamushenkilöt ajavat yhtiöiden hallituksissa yhtiöiden asiaa osakeyhtiölain määräämällä tavalla, ovat he jäävejä yhtiöitä koskevan ”poliittisen ohjauksen” puolella. InLike Oy:n hajauttaminen osaksi peruskunnan organisaatiota on yksi tapa kiertää jääviysongelmia.
Halu yhtiömiehiksi on kuitenkin niin kova, että jopa kunnanjohtaja on valituttanut itsensä kunnan uusia aluevaltauksia edustavan Saariselkä Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi. Eli on siis jäävi esittelemään yhtiötä koskevia asioita kunnassa.
Oma pohdintansa paikka on juridiikan ohella siinä, mikä vaikutus johtavan viranhaltijan sitoutumisella tiettyyn yritystoimintaan on kunnan kokonaisvaltaiseen, tasapuoliseen kehittämiseen.
Veikko
On ne jotkut luottamusmiehetkin niin touhussa niiden yhtiöiden kanssa. Eivät hoksaa että heitä viedään hallituksissa kuin pässejä narussa. ja kuntalaiset maksaa.
VastaaPoista