Suomen alkuperäisimpiä saamelaisia, inarinsaamelaisia, ei
edelleenkään huolita saamelaiskäräjien edustajina mukaan saamelaiskäräjälain uudistamisen
valmistelun ytimeen. Marinin hallituksen ohjelmassa kyllä luvataan edistää
kaikkien saamelaisryhmien oikeuksia, mutta hallituksen lupaukset eivät näköjään
velvoita saamelaiskäräjien vallankäyttäjiä – eivätkä taida hetkauttaa myöskään
saamelaisjohtoa myötäilevää oikeusministeriötä.
Lapin Kansan uutinen 28.11.2020:
Saamelaiskäräjälakia yritetään taas uudistaa
Pekka Rytkönen
28.11.2020 10:12
LAINSÄÄDÄNTÖ
Saamelaiskäräjälain uudistaminen on myös pääministeri Sanna
Marinin (sd.) hallituksen tavoite.
Aiempien hallitusten vastoinkäymiset ja suunniteltujen
uudistusten kaatuminen hallituskauden lopulla eivät ole päättäjiä lannistaneet.
Ministeriön mukaan nykyiset säädökset ovat vanhentuneet ja myös säännösten
toimivuudessa on ministeriön mukaan havaittu ongelmia. Työssä otetaan huomioon
Pohjoismainen saamelaissopimus ja ILO 169-sopimus.
Toimikuntaan on valittu edustajat hallituspuolueista ja
saamelaiskäräjiltä.
Toimikuntaan kuuluvat Raimo Piirainen (sd.),
varajäsen Mikkel Näkkäläjärvi (sd.), Juha Joona (kesk.),
varajäsen Eeva-Maria Maijala (kesk.), Jenni Pitko (vihr.),
varajäsen Mirka Soinikoski (vihr.), Veronika Honkasalo (vas.),
varajäsen Anni-Sofia Niittyvuopio (vas.), Eva Biaudet (r.) ja
varajäsen Mats Löfström (r.).
Saamelaiskäräjiä edustavat Tuomas Aslak Juuso (Juha-Petteri
Alakorva), Anne Nuorgam (Anni Koivisto), Pirita
Näkkäläjärvi (Veikko Feodoroff), Martin Scheinin (Piia
Nuorgam), Kalle Varis (Sarita Kämäräinen). Asiantuntijoina
toimivat ylijohtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä ja Siiri Jomppanen
saamelaiskäräjiltä.
Valtion lahja inarinsaamelaisille -kylmää kyytiä
VastaaPoistaOikeusministeriö on saanut viimeinkin nimettyä toimikunnan valmistelemaan saamelaiskäräjälakiin tehtäviä muutoksia. Toimikunnan kokoonpanoa silmäillessä ei voi muuta kuin todeta, että vanha meno näyttää jatkuvan. Inarinsaamelaisten kärkinimet, vaalien ääniharavat Kari Kyrö ja Anu Avaskari puuttuvat. Herää kysymys, että elämmekö oikeusvaltiossa? Joulurauhan sanomaa tällainen ei ainakaan tuo eikä edistä.
Saamelaisten usko saamelaisuuteen kiinnittyy äärisaamelaiseen lahkoon. Sen edustajaksi on lailla säädetty saamelaiskäräjät, joka ei ole antanut sitoa itseään tosiasioilla. Saamelaisten itsehallintoa koskevan lainsäädännön perinpohjaisen uudistaminen on kauan ollut ajankohtaista, ja saamelaiskäräjien ja Suomen valtion välisten suhteiden valitettava, erittäin ikävä ja pohjimmiltaan täysin turha kiristyminen on edelleen muuttanut tilannetta niin, että lain uudistamiselle on yhä voimistuva tarve.
Pyrkimys saamelaismääritelmän kaventamiseen on mahdotonta käsittää mm. seuraavista syistä johtuen:
-ILOn sopimuksen ratifiointi ei edellytä rekisteröintiä, vaan yhtäjaksoista polveutumista ja itseidentifikaatiota
-Myöskään sellaista normaalista elämästä poikkeavaa poikkeustilannetta ei ole joka pakottaisi inarinsaamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamiseen muuttamalla saamelaiskäräjälakia jättämällä inarinsaamelaiset lainpiirin ulkopuolelle. Nyt eletään ilmastonmuutosta ja koronavirusta koskevaa aikaa, jolloin saamelaiskäräjille eikä kenellekään muulle ole perusteita myöntää erivapauksia.
Uudistamisen yrittäminen toistamalla edellisten täysin epäonnistuneiden yritysten menettelykaavaa on ennalta tuhoon tuomittua. Tässä palautan mieliin hallitusohjelman saamelaisia koskevan kohdan johdannon: ”Hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset.” Saamelaisen itsehallinnon koskevan lainsäädännön uudistamisprosessin on vastattava tätä tavoitetta. Kaikilla Suomessa asuvilla saamelaisryhmillä, jotka sitä haluavat, on yhtäläinen oikeus oman tahtonsa muodostamiseen ja äänensä esille tuomiseen julkisoikeudellisen luonteen omaavan itsehallintoelimensä ja näiden mahdollisen yhteistoimintaelimen kautta, ilman että toisilla saamelaisryhmillä olisi oikeus sitä tukahduttaa. Tämä koskee yhtä lailla inarinsaamelaisia, metsäsaamelaisia, porosaamelaisia, ja kolttasaamelaisia – millä nimellä katkeamattoman asuttamisen ja periytymisen periaatteiden mukaisesti ulkopuolistenkin objektiivisin seikkojen perusteella alkuperäisasukkaiksi ja -kansaksi tunnistamat väestöryhmät haluavatkin itseään kutsua.
Hallituksen on saamelaisasioissa seurattava hallitusohjelmaa eikä antaa etnonationalistisen kiihkoilun vallassa olevan saamelaiskäräjien johdon heiluttaa valtakunnassa – Ylä-Lappi mukaan lukien – tahtipuikkoa ja vahingoittaa Suomen valtion ja saamelaisten enempää. Lapin kansanedustajilla puolueesta riippumatta on tässä erityisen painava vastuu, ja heitä on syytä tarkoin kuunnella.
Yhtä mikä tästä saamenmaaksi kutsutulta alueelta tällä hetkellä puuttuu on rauha. Ylä-Lapissa taistelevat keskenään saamen ja suomenkieliset saamelaiset siitä kuka on oikea saamelainen ja kuka omistaa maat ja vedet. Vaikka tilaa on runsaasti kaikki saamelaiset eivät tunnu mahtuvan samalle alueelle: eli toisin ajattelija inarinsaamelaisia ei hyväksytä saamelaisiksi. Kun saamelaisten kotiseutualue perustettiin vuonna 1973 tarkoitus oli luoda pohja omalle saamelaiselle itsehallinnolle. Vaikka luvattu itsehallinto ei syntynytkään, jatkuu synnytys edelleen, jota on auttamassa monta kätilöä, viimeksi oikeusministeri Henriksson.
Juha Joona ja Eeva-Maria Maijala ovat ainoat työryhmän jäsenet, jotka voivat nostaa asioita esille alkuperäisten saamelaisryhmien kannalta. Ei käy heitä kateeksi tuossa syrjivässä seurassa. Jos tilanne olisi toisin päin, vähänkään, huudettaisiin suut ammollaan rasismista.
VastaaPoistaMielenkiintoista, ettei Lapin istuvista kansanedustajista kenelläkään ollut asemaa tai halua osallistua valmistelutyöhön.
Ei yhtään inarinsaamelaista, eikä kolttasaamelaistakaan, mitä nyt yksi pohjoissaamelaisen varajäsenenä.
VastaaPoistaTänä vuonnahan tuli 30 vuotta ensimmäisestä saamelaislakiesityksestä, jotkut sitäkin muistelevat kaiholla.
https://twitter.com/hirvasjanne/status/1273872431422353409
Joulurauha taisi mennä monelta inarinsaamelaiselta!
VastaaPoistaOikeusministeriön asettaman saamelaiskäräjälakityöryhmän kokoonpano vei minulta joulurauhan; miksi ei epäonnistumisista otettu viimeinkin oppia? Siksi vetoankin Suomen hallitukseen, että se täydentäisi työryhmää saamelaiskäräjävaalien ääniharavilla ja inarinsaamelaisten olojen parhailla asiantuntijoilla Kari Kyröllä ja Anu Avaskarilla. Sellainen palauttaisi luottamuksen valtioon ja toisi joulurauhan Ylä-Lappiin.
Saamelaiskäräjien yli 40 vuotta jatkunut aggressiivinen politiikka herättää sekavia tunteita. Joka kerta kun Suomessa hallitus vaihtuu käräjien johto käy vaatimassa hallitussopimukseen kirjattavaksi saamelaiskäräjälain muuttamista ja ILOn sopimuksen ratifiointia. Kun hallitusohjelmaan kirjattu esitys on sitten huonon valmistelun seurauksena kaatunut, jäädään ihmettelemään joksikin aikaan ja sen jälkeen aloitetaan propaganda väittämällä, että suomalaiset ovat saamelaisvastaisia, kun eivät halua saamelaisten oikeutettuja vaatimuksia toteuttaa. Joten joutuu kysymään mistä kumpuaa näillä aktivisteilla se voima, kun he haluavat kyseenalaisilla perusteilla nollata Lapin vanhimman väestön oikeudet ja samalla lisätä ns. "oikeitten saamelaisten" oikeuksia 100 %:lla.
Yrityksiä on siis ollut useita ja perusteet ovat vuodesta toiseen pysyneet samana: valtion saamelaisilta ryöväämien maiden palauttaminen "oikeille omistajille". Onneksi tästä ei tähän mennessä ole tarvinnut käydä huutokauppaa. Tappiot on silti yritetty kääntää voitoiksi.
Kannattaisi välillä hiukan tutkiskella tätä kysymystä. Kuinka tällainen läpinäkyvä röyhkeys on mahdollista? Kuinka sellainen omalaatuisen aktivistiryhmän, joka pitää asiasta eniten ääntä, mutta tietää asiasta vähiten annetaan riehua demokraattisessa Suomessa, nykyaikaisessa, monimutkaisessa, taloudellisesti kehittyneessä ja kulttuurisesti edistyneessä maassa? Toinen kysymys on, ketkä ovat nämä henkilöt, jotka ovat pystyneet propagoimaan vuosikymmeniä niin, että valheesta on tullut lähes totta? Se selviää, kun katsoo työryhmän saamelaiskäräjiä edustavia saamelaisjäseniä ja varaajajäseniä. Mielipiteet ovat kovia, mutta vähän faktoja.
Tällä muutaman henkilön aktivistiryhmällä on ollut taito käyttää hyväksi vastustajiensa heikkouksia ja kokemattomuutta samoin poliitikkojen tietämättömyyttä. Tällä taistelevalla saamelaisryhmällä on hyvin vähän kokemusta valtion ja kunnan hallinnosta. 1980-luvulta lähtien nämä saamelaisten taistelevan kärjen muodostavat henkilöt ovat joutuneet tulemaan toimeen paitsi taustalla häärivien kovanaamaisten aktivistien niin myös hallintokoneiston ja vallankäyttöön tottuneiden pääasiassa keskustapuolueen ja viime vuosina RKP:n poliitikkojen kanssa. Kuinka tämä muutaman miehen kärjen muodostavat aktivistit ovat pystyneet alistamaan poliitikot sätkynukeiksi, ohjaamaan inarinsaamelaiset katastrofaaliseen uhkapeliin, jossa tavoitteena on koko Ylä-Lapin alistaminen, jonka pontimena on ollut valtasuhteiden muuttaminen. Ja kuinka tämä ryhmä on pystynyt estämään kaikki yritykset sopia selkkaus neuvotteluteitse toisen osapuolen suomenkielisten saamelaisten kanssa.
jatkuu...
...jatkoa:
VastaaPoistaVastaukset näihin kysymyksiin löytyvät osittain noiden 40 vuotta saamelaisten kohtaloa luotsanneiden miesten luonteesta, heidän huonosta historian tuntemuksesta ja tietämättömyydestä yhteiskunnasta. On selvää, että persoonallisuudella on paikkansa historian tapahtumien kulussa: on tyhmää väittää vastaan. Tämä aktivistiryhmä on koostunut poikkeuksellisista ihmisistä, heidän ihailijansa ja vihamiehensä ovat tästä samaa mieltä. Heidän tilallaan ei olisi voinut olla kukaan muu. Nämä miehet ovat yksilöinä vaikuttaneet saamelaisten tilanteen keskeisiin käänteisiin Suomessa. Tavallisesta saamelaisesta äänestäjistä he eivät ole huolta kantaneet. Esimerkiksi itse en olisi toiminut samalla tavalla monissa ratkaisevan tärkeissä tilanteissa. Voidaan myös kiistattomasti todeta, että ilman näitä miehiä saamelaisten itsehallinnon kehitys olisi ollut toisenlainen ja rauha maassa. Nyt meni minulta ja monelta muulta joulurauha.
Jouni Kitti
Pitkäaikainen saamelaispoliitikko
Hei pitkästä aikaa! Luettavaksi ja levitettäväksi uusin (tietenkin taas ylipitkä) kirjoitukseni tästä samasta aiheesta Hirvasrumpu-blogissani:
VastaaPoistahttp://hirvasrumpu.blogspot.com/2020/12/uusi-toimikunta-uudet-kujeet.html
https://twitter.com/MartinScheininF/status/1337061365165518855
VastaaPoistaKakkien saamelaisten ja saamelaisasioista ja saamelaiskäräjien toiminnasta kiinnostuneiden kannattaa lukea Gunnar Petterssonin viimeisin blogikirjoitus, jossa hän ansiokkaasti tarkastelee saamelaiskäräjien pelin politiikkaa, jolla saamenkieliset saamelaiset haluavat hyvitystä saamelaisten kokemille vääryyksille ja epäoikeudenmukaiselle kohtelulle. Tavoite on, että toisena osapuolena oleva Suomen valtio ministeri Henrikssonin johdolla alkaisi ymmärtää, että nyt on korkea aika pelastaa saamen kansan ahdingosta, johon se oli joutunut vuosisatoja jatkuneen syrjinnän seurauksena. Näin Suomi korvaisi saamelaisiin kohdistuneet vääryydet.
VastaaPoistaMutta valtiolle jätettiin kertomatta se, että kyseessä olivat pääasiassa vain pohjoissaamelaisista ja koltista, ei siis suomenkielisistä saamelaisista. Tämä tietoa ei saamelaiskäräjien johto ei ole halunnut saattaa Suomen hallituksen tietoon ja niin inarinsaamelaisten parhaat asiantuntijat, vaalien ääniharavat Kari Kyrö ja Anu Avaskari haluttiin ohjata Siperian junaan. Vaikka puhutaan oikeusvaltiosta niin tässä kohtaa se ontuu. Jokainen voi kysyä miksi. Vastaus löytyy Gunnar Petterssonin analyysistä
Saamelaisaktivistien tavoitteet käynnistivät tai legitimoivat hallinnon eri tasoille osoitettuja aloitteita ja vetoomuksia edistäen joko tietoisesti tai tiedostamattomasti aktivistien inarin saamelaisiin kohdistuvaa syrjintää. Tämä ei tarkoita sitä, että tavalliset saamelaiset olisivat jatkuvasti pohtineet mitä saamelaiskäräjät halusi. Se on jäänyt useimmille saamelaisille hämäräksi. Saamelaiskäräjien hallinto kuvastaa äärimmäisellä ja intensiivisellä tasolla käräjien rajattoman vallan tavoitetta, ennen näkemätöntä syrjintää inarinsaamelaisia kohtaan, vertaansa vailla olevaa valtion hallinnon, poliitikkojen ja tiedotusvälineitten manipulointia, jolla on pyritty ohjaamaan suuri yleisö myötämielisiksi saamelaisten "oikeutetuille" tavoitteille. Samalla se kuvastaa rodullisen paremmuuden ideologian tuhoisaa voimaa ja äärimmilleen vietyä rasismia.
Mielenkiintoista on ollut havaita, etteivät poliittiset päättäjät ole tajunneet sitä, että kuinka nykyaikainen yhteiskunta voi tällaisen saamelaisaktivistiryhmän edessä olla tekemättä mitään vaan se antaa saamelaiskäräjille pelitilaa käydä julistamatonta sotaa suomenkielisiä saamelaisia kohtaan. Manipulointi on laajentunut myös YK:n elimiin asti. Kannattaa pitää mielessä mitä KHO:n päätös merkitsee, kun se puhuu kokonaisvaltaisesta harkinnasta. Päätös on yhdenmukainen mm. Matti Enbusken ja Erika Sarivaaran väitöskirjan johtopäätösten kanssa. Vaatimukset KHO:n poistamiseksi vallanjaon kolmikannasta saattavat tälläkin kertaa ajaa hankkeen kivikkoon. Siihen ei riitä Erkki Nickulin pro gradu jonka valikoitu syntyhistoria on kaikkien tiedossa. Tämä kysymys on nyt otettava agendalle ja puhuttava siitä avoimesti. Se tarkoittaa väestölaskennan suorittamista ja olosuhdeanalyysiä. Ilman näitä työkaluja ei päästä eteenpäin.
Jouni Kitti
Että näin.
VastaaPoistahttps://yle.fi/uutiset/3-11702820