maanantai 10. kesäkuuta 2019

Kuuroksi ja sokeaksi tekeytyvä oikeusvaltio Suomi?

Ei voi olla totta, etteivät Suomen päättäjät eduskunnassa ja hallituksessa, tai virkamiehet ministeriöissä tiedä mikä on todellisuus Suomen alkuperäiskansakysymyksessä. Tarinan ja toden on täytynyt erottua jo ajat sitten läpi nykysaamelaisuudesta irrallaan leijuvasta saamelaispolitiikan kulttuurikuplasta. Kuka täysijärkinen päättäjä tai virkamies on enää uskonut vakavissaan mitä Hotelli Vaakunassa kulttuuripynttäytyneet Tiina Sanila-Aikio ja Klemetti Näkkäläjärvi tulevat heille tarinoimaan? Silti he tekeytyvät kerta toisensa jälkeen kuuroiksi ja sokeiksi tuota tarinointia kyseenalaistavalle tiedolle.
Miksi on näin? Miksi huokaillaan myötäillen kun kapoinen saamelaiskäräjäjohto tai perinteistä saamelaiskulttuuria vain kuvista nähnyt cityradikaali julistavat meneillään olevasta kulttuurisesta kansanmurhasta, mutta vain vaivaudutaan jos entinen kokenut saamelaispoliitikko Jouni Kitti tai joku nykyisistä saamelaiskäräjien vähemmistöjäsenistä viittaa saamelaisten kesken käynnissä olevaan kulttuuriseen ja sukuperusteiseen etniseen puhdistukseen?
Ehkä kyseessä on vain ”varas huutaa, ottakaa varas kiinni” -ilmiö? Ehkä sittenkin Suomen valtion lihavasti rahoittaman saamelaiskäräjähallinnon mahdollisuudet propagoida ovat suvereenit verrattuna tuosta hallinnosta syrjään jätettyjen, puhumattakaan statuksettomien saamelaisten, mahdollisuuksista tuoda asioitaan esille? Vaikea tuotakin vain kovemman äänen vaikutusta on uskoa.
Jos lähdetään siitä optimismista, että Suomen päättäjillä ja virkamiehillä on oikeaa tietoa, tullaan kysymykseen, miksi pitkän ja jäytävän konfliktin annetaan vain jatkua? Miksi esimerkiksi vaadittua olosuhdeselvitystä ei ole haluttu tai vain saatu aikaan? Miksi on lähdetty vain puuhastelemaan jonkin asuntolatraumoista lähtevän, puoliuskonnollisen sovintoprosessin kanssa jättämällä inarin- ja metsäsaamelaisten vanhempi sulauttamishistoria ulos? Kysymyksiä nousee kaiken aikaa lisää hänelle, joka vähänkään vaivautuu peilaamaan historiaa 1950-lukua pitemmälle.
Yksi vastaus mielestäni on kyvyttömyys päättää. Kyvyttömyys nostaa faktat pöydälle ja sanoa, että katsotaan keillä ne pitävät. Toinen vastaus voi olla - ja varmaan onkin - pelko. Muutaman ihmisen ammattikantelijajoukosta on muodostunut kansainvälisesti kiusallinen kulttuurimafia, joka kyltymättä kiristää oikeusvaltiona paistattelevaa Suomea sen maineen menetyksellä. On helpompaa haudata voimavaroiltaan hiljaisempi, vaikka alkuperäisempi osa Suomen alkuperäiskansasta kuin lähteä todistamaan maailmalle Suomen tehneen jo näistä kantelijoista yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti eliittiä.
Vastausta Suomen kuurouteen ja sokeuteen voisi hakea tietenkin myös erilaisin salaliittoteorioin. On vihjailtu muun muassa Suomen tietoisesta halusta rajata alkuperäiskansansa ja sen alue mahdollisimman pieneksi ihan valtion maanomistuksen ja -hallinnan intressistä. Olihan se Urho Kekkonenkin jonkin tiedon mukaan myymässä pohjoisimman Lapin Neuvostoliitolle saadakseen maalle merkityksellisemmän Karjalan vaihtokaupassa. Itse olen ainakin kerran ja ihan suorasanaisesti kuullut kohtalaisen korkeassa asemassa olevan valtion virkamiehen sanovan, ettei saamelaisuutta ja saamelaisaluetta pidä laajentaa keskiseen eikä itäiseen Lappiin, eikä Kuusamoon, koska se veisi liian suuren siivun valtiolta ja etenkin (silloiselta) metsähallinnolta taloudellista päätösvaltaa. Virkamies kyllä tiesi, että valtionmaihin nykyisen saamelaisalueen eteläpuolella kohdistui toteen näytettäviä maiden ja vesien käytön oikeuksia.
Yhdenlainen Suomea syövä Saamenmaa-politiikka voisi juontaa myös 1960-luvulta ja sen jälkeiseltä vasemmistolaisen liikehdinnän ajalta, jolla erilainen kollektiivisten, parempien yhteiskuntien ihannointi ja tavoittelukin veti nuorisoa puoleensa. Tuolloin 1970-luvun lopulla sain itsekin kuulla kuinka Suomi oli sortovaltio ja että kohta siitä irrottuisi vapaa ja kollektiivinen Saamenmaa. Tuollainen ajattelu sai ehkä hyvinkin tukea etelämpää, vaikkapa joidenkin suomenruotsalaisten vasemmistoradikaalien taholta. Muistan lukeneeni erään tällaisen, sittemmin ihmisoikeusasioissa nostetta saaneen henkilön alentuvia kirjoituksia suomalaisista ja suomalaisuudesta. Voisihan olla tietenkin mahdollista, että moinen ajattelu olisi ollut kantamassa tiettyjä poliittisia tavoitteita ihan näihin päiviin.
Mutta tähän päivään.
Meneillään on jälleen arvoton ”oikeuskamppailu”, jossa erästä näkemääni kirjoitusta lainaten ”kun valtaa käyttävät kokevat kansalaiset uhkakseen, on vaihdettava kansa”.
Kyse on siis lähestyvien saamelaiskäräjävaalien käräjäjohdossa aiheuttamasta paniikista, joka on saanut sen vaatimaan vaalien lykkäämistä. Esityksen vaalien siirrosta on siis tehnyt saamelaiskäräjien hallitus ilman käräjien yleiskokouksen käsittelyä. Saadun tiedon mukaan käräjäjohto tavoittelee itsellensä noin kahden vuoden lisäaikaa, jossa ajassa se toivoo oikeusministeriön valmistelevan ja Suomen hallituksen päättävän saamelaiskäräjälain muuttamisesta saamelaisuuden määrittelyn osalta.
Saamelaiskäräjien johto siis haluaa puhdistaa käräjävaalien äänioikeutettujen luettelon itselleen epämieluisista äänestäjistä ennen kuin vaalit voidaan pitää. Järkyttävintä tilanteessa on se, että oikeusministeriössä näytetään panneen tuulemaan tämän käräjäjohdon vaatimuksen toteuttamiseksi - heti Antti Rinteen hallituksen aloitettua työnsä.
Oikeusministeriö perustaa aktiivisuutensa Tiina Sanila-Aikion ja Klemetti Näkkäläjärven yksityisesti ja kaikkien saamelaisten nimissä, Martin Scheininin avustamana, YK:n ihmisoikeuskomitealle tekemään valitukseen, johon komitealta saatiin saamelaisten itsemääräämisoikeutta tukeva suositus. Sitä haluttaisiin nyt soveltaa myös käräjävaalien äänioikeutettuja valitessa. Muutama vuosi sitten oikeusministeriö ei ollut yhtä vauhdissa kun YK:n rotusyrjinnän poistamista koskevan sopimuksen valvomista koskeva komitea huomautti Suomea liian kapeasta saamelaismääritelmästä.
Oikeusministeriö pyrkii nyt ehkä toimivaltuuksiaan ylittäen esittämään saamelaiskäräjävaalien siirtämistä. Se on melko suoraan kannanotto korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) suuntaan, kuuluuhan saamelaismääritelmän viime käden ratkaisu valtiosäännön mukaan tälle oikeusasteelle, jonka edelle ministeriö näin koettaa ehättää. KHO:lle on tehty edellä mainittuun YK-suositukseen vedoten vaatimus purkaa aiemmat ”vääriä” henkilöitä vaaliluetteloon päästäneet päätöksensä.
Saamelaiskäräjävaalien lain mukaista järjestämistä syyskuussa kannattavat saamelaiskäräjien jäsenet ja käräjien äänioikeutta hakeneet ovat vedonneet saamelaisten oikeuteen paremmasta hallinnosta. Nykyisen he näkevät syrjivän, haastavan riitaa ja mustaavan oman etunsa ajamiseksi maailmalla Suomen mainetta. Myös valtiolta saatujen varojen käytössä, eräänä esillä olleena esimerkkinä varapuheenjohtajiston kuukausipalkkaus, nähdään kyseenalaisuutta. Vetoajat toivovat oikeusministeriön toteuttavan Suomen uuden hallituksen kirjausta, jonka mukaan se tulee kunnioittamaan kaikkien saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia.
Sen kun vielä näkisi.

44 kommenttia:

  1. Ja siitä oikeusministeriön vauhdista:

    LUONNOS

    Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta
    ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
    Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi saamelaiskäräjistä annettu laki. Ehdotetun säännöksen mukaan vuonna 2015 toimitetun vaalin tuloksen perusteella asetetun saamelaiskäräjien toimikausi jatkuisi poikkeuksellisesti vuoden 2021 loppuun. Esityksen taustalla on Yhdistyneiden
    kansakuntien ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saame-
    laisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Vaalien siirrossa olisi kyse kertaluonteisesta toimenpiteestä,jonka tavoitteena on varmistaa edellä mainittujen ratkaisujen johdosta tarvittavien lainmuutos-
    ten valmistelu, käsittely ja toimeenpano ennen seuraavien saamelaiskäräjien vaalien toimitta-
    mista.

    Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2019.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saivat oikeusministeriön virkamiehet asiaan vihkiytyneen ministerin joten mikäs on kiiruhtaessa. Ja muukin ministerikaarti on varsin otollista "lopulliselle ratkaisulle".

      Poista
    2. Olisiko tässä odotettavissa oleva oikeusministeri Henrikssonilta hallitukselle ja edelleen eduskunnalle lähtevä lakimuutoksen teksti?
      Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta
      ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
      Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi saamelaiskäräjistä annettu laki. Ehdotetun säännöksen mukaan vuonna 2015 toimitetun vaalin tuloksen perusteella asetetun saamelaiskäräjien toimikausi jatkuisi poikkeuksellisesti vuoden 2021 loppuun. Esityksen taustalla on Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että nykyisen poromiesvetoisen saamelaiseliitin valta saamelaiskäräjillä säilyy. Suomen pitää huolehtia tästä, vaikka se loukkaisi noin 2000:n inarin- ja metsäsaamelaisen perusoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Mikäli Suomen hallitus jättää noudattamatta sille annettuja suosituksia, vaarana on, että nykyinen saamelaiskäräjäjohto tekee uuden kantelun YK:lle ja mahdollisesti myös EU- tuomioistuimelle. Aiempien loukkausten hyvittämiseksi Suomen hallituksen tulee suorittaa rahallinen kärsimyskorvaus nykyiselle saamelaiskäräjäjohdolle henkilökohtaisesti jaettavaksi. Korvauksen kokonaismäärä on 10 miljoonaa euroa. Vaalien siirrossa olisi kyse kertaluonteisesta toimenpiteestä, jonka tavoitteena on varmistaa edellä mainittujen ratkaisujen johdosta tarvittavien lainmuutosten valmistelu, käsittely ja toimeenpano ennen seuraavien saamelaiskäräjien vaalien toimittamista.
      Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2019

      Poista
  2. Veikko tuossa viimeisimmässä blogikirjoituksessa mainitsi myös nimeni käsitellessään Ylä-Lapin kiistan viimeisiä käänteitä. Olen todella seurannut suurella mielenkiinnolla tätä keskustelua, jonka viimeisimmät käänteet herättävät yhä suurempaa kummastusta.

    Joka tapauksessa olen onnellinen siitä, että olen saanut olla mukana oppilaana tässä tässä saamelaisen poliittisen elämän korkeakoulussa, jonka opit muistuttavat itärajan takaisia aikoja. Näyttää siltä, että monet saamelaisista uskovat, että tämä YK:n ihmisoikeuskomitean päätös olisi lopullinen ratkaisu tähän kiistaan kuka on "oikea saamelainen" ja kuka omistaa ja hallinnoi tästä eteenpäin Ylä-Lapin maita ja vesiä. Väitän, että asia ei ole lainkaan näin yksiviivainen. Suomenkielisten saamelaisten ihmis-ja perusoikeuksia ei meidän kaltaisessa oikeusvaltiossa voida noin vain kaventaa. Suomi on itsenäinen valtio, joka tekee omat ratkaisunsa tosiasioiden pohjalta, jotka on oikeusministeriön rahoittamassa tutkimuksessa selvitetty.

    Lappi ja sen pohjoisosassa -saamelaisten kotiseutualueella- asuvat saamelaiset ovat mediassa melko usein esillä lähinnä saamelaisradion välittämissä tietoiskuissa. Monesti jutuissa vääristellään, yksinkertaistetaan, saamelaisten elämä esitetään irrallisena kokonaistilanteesta, ja monet tekijät jotka vaikuttavat heidän valintoihinsa sivuutetaan tietoisesti. Loppujen lopuksi näkösälle jää varsin pelkistynyt kuva saamelaisista, "kansa jolla ei ole mitään, mutta joka urheasti taistelee olemassaolostaan." Tämä propagandan laillistamisessa on avuksi saatu YK:n ihmisoikeuskomitea. Kun avaa tämän ihmisoikeuskomitean päätöksen niin huomataan, että se ei sinänsä ratkaise maaoikeuksien sisältöä vielä miltään osin. Se ratkeaa vasta kansallisen lainsääntöä koskevassa prosessissa mikä on ihan oma lukunsa. Siinä prosessissa joudutaan arvioimaan todellinen tilanne, jonka kautta selviää mitä tästä YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksestä jää käteen. Toisten laillisia oikeuksia ei voida edes ns. positiivisella syrjinnällä kaventaa. Joten kaikkea propagandaa ei kannata uskoa. Eikä kaikkia sitä mitä Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu. Nykyinen saamelaispolitiikka sisältää niin paljon ristiriitaisia elementtejä, että jo pelkästään niiden avaaminen kertoo, ettei ole vieläkään suunta selvillä.

    Viranomaiset, saamelaiskäräjät ja media eivät kuitenkaan suostu tuomaan esille näitä eri saamelaisryhmien yhteisöelämän tosiseikkoja ja syitä miksi saamenkielisten saamelaisten edustajat maalailevat kauhukuvia heidän verisukulaisistaan suomenkielisistä saamelaisista. Saamelaiskäräjät ja media eivät myöskään tunnusta sitä että termiin alkuperäisväestö liittyy ongelmia, jotka paikallisella tasolla kiristävät ihmisten välejä aivan turhaan.

    Harvat toimittajat uskaltavat kysyä mistä on kysymys? Miksi te asiasta niin paljon kiistelette? Eikö olekaan enää selvä asia kuka kuuluu alkuperäisväestöön? Kukaan ei kuitenkaan kiinnitä huomiota siihen, että perimmiltään on kysymys siitä kuka saa päättää valtion ja yksityisten saamelaisten omistamista maista. Tässä kohtaa media esittää aina saman paljastavan kuvan saamelaisten elämän kurjuudesta, kun ei ole omaa maata ei ole myöskään tulevaisuutta.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  3. ...jatkoa:

    Tällaisen kuvan markkinoiminen estää näkemästä toiminnan takana olevan koneiston ja siinä mukana olevat asiantuntijat. Kokonaisuudesta puuttuvat sellaiset asiat kuin saamelaisten porojen ylilaiduntamisen aiheuttamat ympäristötuhot, saamelaiset maanomistajina ja elinkeinonharjoittajina, saamelaiset perusoikeudet ja yhdenvertaisuus. Monia ääniä ei ole kuultu ollenkaan ja jos on niin vain valikoidusti.

    Saamelaisalueesta ja siellä asuvasta saamelaisväestöstä luotu kuva heijastaa median asenteita ja valintoja sen kuvatessa aluetta, jonka väestöstä vain 28% on saamelaisia. Joten käräjien manipuloimat uutiset eivät välttämättä vielä kerro mitä alueella todellakin tapahtuu tai kuinka moni saamelainen asuu ulkona laavussa.

    Kaikkien sidosryhmien, niin saamelaiskäräjien, viranomaisten ja järjestöjen on mietittävä uudelleen miten ne toimivat median kanssa. Tämä ei tarkoita sitä, että yhteistyöstä pitäisi kieltäytyä ja että vain hyvät uutiset pitäisi julkaista. Saamelaisista raportoivan median vaikutus on kuitenkin ymmärrettävä ja tiedostettava paremmin. Samalla meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että Ylä-Lapissa asuu myös suomenkielisiä saamelaisia joista suuri osa on sukulaisia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkittyjen saamelaisten kanssa. Saamelaiskäräjien ahtaan tulkinnan mukaan heitä ei pidetä saamelaisina, vaan saamelaisten uhkana. Tällaista kutsutaan positiiviseksi syrjinnäksi, jota Oslon yliopiston kansainvälisen politiikan professori Fleischer pitää laittomana. Tästä media ei raportoi.

    Huolimatta siitä, että mediassa keskustellaan paljon tästä saamelaistermiin liittyvästä ongelmasta, Suomen hallitus ei ole koskaan ilmaissut miten se suhtautuu tähän ongelmaan. Nähdäänkö sen ratkaisu tärkeänä osana oikeusvaltiota vai pitäisikö ongelman käsittely siirtää suoraan perustuslakivaliokunnalle. Kuinka kauan asukkaat sietävät tällaista farssia, jota saamelaiskäräjät pyörittää vetoamalla alkuperäiskansastatukseen, jotta sen itse ei tarvitsisi käsitellä saamelaisten kannalta elintärkeitä oikeudellisia kysymyksiä yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien näkökulmasta.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  4. Sheinin valehtelee YK-komitealle kuinka yli puoli miljoonaa suomalaista voisi miehittää saamelaiskäräjien vaaliluettelon mikäli saamelaismääritelmää ei muuteta. Suomalaisuus on muutenkin tämän vanhan politrukin inhoama asia.

    VastaaPoista
  5. Saamelaiskäräjien hallitus rikkoo jatkuvasti käräjien omaa työjärjestysta päättämällä itse sellaisista asioista, jotka sääntöjen mukaan kuuluu viedä yleiskokouksen päätettäviksi niiden periaatteellisen luonteen ja laajakantoisuuden vuoksi. Yksi tällainen asia oli puheenjohtan valtuuttaminen tekemään valitus YK:n ihmisoikeuskomitealle, toinen purkuhakemus KHO:lle ja pyyntö siirtää vaaleja. Näissä kaikissa itsehallinnollisen elimen päättävän elimen, siis yleiskokouksen asettama valmistelu- ja täytääntöönpanoelin, siis hallitus, on vienyt lain mukaan päättävältä elimeltä, siis yleiskokoukselta, sille kuuluvan päätösvallan vahvistaakseen ja pitkittääkseen omaa, siis hallituksen, valtaa. Jos Suomen saamelaiskäräjälaissa olisi Norjan ja Ruotsin tavoin määräykset siitä miten parlamentaarinen vastuu, eli se, että hallituksen tulee nauttia yleiskokouksen luottamusta, joka voidaan kyseenalaistaa, edellä mainittu sääntöjen toimintatapa voitaisiin edes kyseenalaistaa välikysymyksellä, olkoonkin että yleiskokousen enemmistö antaisi hallitukselle jatketun luottamuksensa. Nyt se ei ole mahdollista, koska Suomen saamelaiskäräjälaista puuttuu tyystin tällainen menettely, jota kylläkin kokeiltiin Klemetti Näkkäläjärven puheenjohtajakaudella, mutta turhaan. Perustelu sille ettei parlamentarismin periaate ja sitä toteuttavat mentettelyt sisälly Suomen saamelaiskäräjälakiin taitaa olla että kun ei Suomessa kerran ole saamelaiskäräjäpuolueita niin ei parlamentarismikaan sinne sovi. Niinpä kerran valittu hallitus istuu kuin tatti eikä sitä saa ulos kammellakaan vääntäen, niin kauan kun se ei syyllisty rikoksiin, jos saisi silloinkaan. Toinen saamelaiskäräjälaista puuttuva, sinne tosin ehdotettu periaate on virkavastuu.

    VastaaPoista
  6. #Saamelaiset-twitterissä toivotetaan hyvää syntymäpäivää Helsingille kaupungin 469-vuotispäivän johdosta ja kutsutaan lukija juhlimaan Kalliossa olevaan ravintolaan alueen alkuperäiskansan eli saamelaisten kanssa yömyöhiin saakka. Vanhojen, Lapissakin tunnettujen legendojen kaavan mukaan on kuitenkin paikkoja jonne ei kuitenkaan auta unohtua yli keskiön hetken. Riski on siinä että huomaa joutuneensa kesken manalle meneen väen juhliin, eikä siellä ole eläväisen hyvä tulla huomatuksi, mikäli on Paulaharjuun uskominen. Tässä tapauksessa manan väkenä voisi olla Leväluhdan kansa, joka on noussut kumpujen yöstä tai täsmällisemmin suohaudastaan ja siirtynyt bailaamaan luut kolisten Helsinginkadun varrella olevaan ravintola Tenhoon.

    Samassa twitterosoitteessa e.m. juhlakutsun esittänyt kirjoittaja nimittäin twiittaa uuden tutkimuksen osoittavan, että Isonkyrön Levänluhtaan haudattujen ihmisten DNA on lähellä nykysaamelaisten DNA:ta, ja jatkaa: "Tämä on ensimmäinen fyysinen osoitus saamelaisasutuksesta näinkin eteläisessä Suomessa".
    Ennustan ettei mene kauankaan kun joku jo ehdottaa että nyt museossa säilytettyjen Leväluhdan vainajien jäännökset on palautettava alkuperäiseen kalmistoon. Vilpittömällä kunniotuksella kyseisiä vainajia kohtaan, niin ihmisinä eläessään ja nyt ihmisen jäännöksinä, ja yhtä lailla vilpittömällä kunnioituksella heidän nyt ansiokkaasti jäljitettyjä geneettisiä jälkeläisiään kohtaan, ja lisään vielä, yhtä vilipittömällä kunnioituksella kaikkia saamelaisia kohtaan näen kuitenkin joitakin pitkän ajan kulumisen johdosta nousevia seremoniaan liittyviä protokollakysymyksiä. Olisiko esimerkiksi paikallaan että heidät siunataan haudan lepoon, ellei sitä ole jo tähän mennessä huomattu tehdä? Pakanoinahan he kirkon perspektiivistä katsoen elivät ja kuolivat, mutta syyttään, kun on erittäin epätodennäköistä että kristinusko olisi edes yksittäisten henkilöiden tai pienyhteisöjen tasolla ehtinyt levitä näille Pohjolan pimeille perille. Sitä en epäile, etteikö saamelaisten viralliset edustajat tulisi osoittamaan kunnioitustaan vainajille jälleenhautaustilaisuudessa. Ja mikäs siinä.

    VastaaPoista
  7. Äsken tulleen tiedon mukaan tuo edellä julkaistu oikeusministeriössä laadittu esitys saamelaiskäräjävaalien lykkäämisestä on vedetty pois. Näin ollen käräjävaalit pidetään lain mukaisessa aikataulussa ensi syyskuussa.
    Toisen tiedon mukaan käräjävaalien lykkäämisasia olisi kuitenkin vielä saamelaiskäräjien muutaman päivän päästä pidettävän yleiskokouksen listalla; tätä ennen käräjien yleiskokous ei ole saanut käsitellä koko lykkäysesitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin tänään katsomassa onko saamelaiskäräjävaalien lykkääminen poistettu käynnissä olevien hankkeiden listalta. Ei ollut poistettu.

      Poista
  8. Joko käräjien yleiskokous on saanut käsiteltäväkseen tai edes puheenjohtajan tiedonantona YK:n ihmisoikeuskomitealle tehtävän valituksen, jonka PJ teki jo 2015. Entä KHO:lle tehtävät purkupyynnöt ja sen sellaiset, millä tasolla päätökset niistä on tehty, ja millä tasolla ne tulisi tehdä jos ohjesäännössä päätettyä hallinnollista marssijärjestystä noudatettaisiin?

    VastaaPoista
  9. Veikko viittaa tietoon, että käräjien vaalit pidetään sittenkin saman käytännön mukaan kuin aikaisemminkin. Tämä kertoo vihdoinkin jonkinlaisesta realismin tajusta. Käräjien hallinnon tähänastinen ristiriitainen toiminta tässä ja monessa muussa asiassa kertoo siitä miten meidän saamelaisten demokratian venyvyyttä koetellaan. Kysymys on tietysti saamelaisista ja heidän suhteestaan toisiin ihmisiin, joista osaa pidetään alkuperäisväestöön kuuluvana ja osaa ei. Merkkejä on ollut jo pitkään näkyvissä siitä miten nykyinen kiista kuluttaa loppuun ihmisiä toisensa jälkeen. Käräjien johto on kaivautunut siilinpuolustukseen eikä halua tunnustaa omien päätöstensä epärealisuutta, joita kukaan ei tunnu kannattavan.

    Väärän politiikan keskeinen kysymys on taistelua energia- ja luonnonvaroista, joiden katsotaan vastoin tosiasioita kuuluvan saamelaisille. Seurauksena harjoitetusta politiikasta on se, että kaikki alueen ihmiset ovat tahtomattaan joutumassa tähän peliin mukaan, jossa ei ole voittajia, vaan kaikki häviävät. Tällä menolla saamelaisten ja muun väestön väliset vakiintuneet yhteistoimintamuodot tulevat katoamaan saamelaisten arvojen säilyttämisen vuoksi.

    Kyseessä on siis hiljaa hiipivästä prosessista, joka etenee omalla painollaan. Mikäli silloinkaan tiedostamme sen, että, kyse on rappioon ja romahdukseen johtavasta kehityskulusta. Seuraus tästä on, että yhtäkkiä olemme pisteessä jossa vain toisilla on oikeuksia mutta niillä joilla niitä ei ole on vain velvoitteita pitää huolta että uusia siirtomaaisäntiä palvellaan. Tätäkö on paljon puhuttu saamelainen itsehallinto parhaimmillaan?

    Parhaillaan eletään siis sellaista vaihetta jossa vanhat arvostetut perinteet hävitetään tavoiteltaessa valtaa ja pyrkimyksissä vaihtaa vanhin alkuperäisväestö muualta alueelle muuttaneeseen väestöön. Historiallisessa perspektiivissä tässä ei ole mitään kummallista. Näin on ollut aina ja näin tulee olemaan aina. Tämän väittämän vahvistaa historia, joten asiaa kannattaa tarkastella pitkän aikajänteen valossa. Siitä saakka kun ensimmäiset yhteisöt syntyivät Pohjois-Lappiin 2000 - 3000 vuotta sitten, sivilisaatiot ovat seuranneet toisiaan. Näillä alueilla ovat olleet tavallisia hitaat nousu- ja laskuvaiheet. Nyt siis eletään joidenkin saamelaisaktivistien mielestä nousuaikaa, jota puolueeton tarkkailija voisi luonnehtia hiipiväksi rappioksi.

    Kun aikoinaan aloitin osallistumiseni saamelaisparlamentin työskentelyyn, kuvittelin että saamelaisten tulevaisuuden odotukset muuttuisivat valoisiksi. Myöhemmin jouduin kyseenalaistamaan näkemystäni perehtyessäni tosiasioihin. Kertomus suomalaisten muodostamasta uhkasta on vanhimpia myyttejä. Sitä on käytetty alati ilmassa leijuvana uhkakuvana siitä mitä sitten tapahtuu jos väestöjen välinen status quo järkkyy.

    Tämän ajan saamelaiskulttuurin status quo on maailmanlopun myytin vastakohta - myytti saamelaisten menestystarinasta, jonka mukaan erämaissa vuosisatoja asuneet saamelaiset ovat nousseet näkyvästi nykyaikaan ja että heillä on nyt hallussaan isäntävaltioiden tekniset välineet ja innovaatiot, joiden avulla ylitetään kaikki tielle osuvat esteet. Kaikki tietävät, että saamelaisten tie on ollut kivinen, mutta onneksi kansainväliset sopimuksen takaavat sen ettei kehitykselle näy loppua. Vain taivas on rajana jos sekään. Tämän päivän menestysmyytti on juurtunut niin syvälle kulttuuriin, ettei suurin osa saamelaisista edes huomaa sen olemassaoloa, vaikka se tulee vastaan sanomalehdissä, vaalimainoksissa jne.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  10. Kaksi uutta professoria Lapin yliopistoon: Rob van den Hoven van Genderen työelämäprofessoriksi ja Martin Scheinin alkuperäiskansaoikeuden professoriksi
    Turbotehoa tiedossa saamelaiskäräjille

    VastaaPoista
  11. Professuuri on määräaikainen (uutisessa ei käy ilmi mikä määräaika on) ja osa-aikainen (10 %). Eikö Suomessa jo ole useampikin professori, joka ei osaa erottaa tiedettä ja politiikkaa toisistaan?

    VastaaPoista
  12. Martin Scheinin on siis valittu osa-aika professoriksi Lapin yliopistoon. Monet tämän uutisen kuultuaan taisivat pelästyä. Itse en kuitenkaan menetä uutisen johdosta yöunia.
    Tuntien Martinin ansiot alkuperäiskansoihin liittyvässä politiikassa olen varma, että hänestä "vähäosaiset ja poljetut saamelaiset" saavat vahvan mielipidevaikuttajan. Mielipidevaikuttajathan ovat henkilöitä tai yhteisöjä, joilla on riittävän vahva sosiaalinen asema, jotta heidän suosituksiaan ja mielipiteitään kuunnellaan esimerkiksi juuri tällaisten "saamelaisten maanomistus" kiistojen keskellä. He voivat pitää alkuperäiskansakysymyksistä blogia, antaa lausuntoja, kirjoittaa saamelaiskäräjien toimintaa puolustavia kirjoituksia, tai olla aktiivisia muutoin.
    Yhteistä heille on kuitenkin tämä: he ovat piirissään vahvassa asemassa ja heidän mielipiteitään arvostetaan ja kuunnellaan. Mielipidevaikuttajat nähdään usein aitoina asiantuntijoina ja heihin luotetaan oikeina asiantuntijoina, eikä pelkästään yliopistoja tai yrityksiä edustavina julkisuudenkuvina. He ovat usein aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja blogeissa ja tuovat vahvasti esille omaa persoonaansa. Scheinin tulee siis alueelle, joka on hänelle ennestään tuttu ja tuttu on hänelle myös se yleisö, jota hänellä on nyt tilaisuus ryhtyä käännyttämään oikean asian puolesta. Siitä on kuitenkin varma, että keskustelu tulee palaamaan historiallisiin faktoihin perustuvaksi. Se ei ole ehkä Scheininin vahvinta aluetta.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  13. Mistähän tämä kaveri ammentaa asiantuntemattomuutensa?

    http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277444-etsimassa-ratkaisua-saamelaiskysymykseen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdotusta perusteluineen voisi luonnehtia yhdellä, tuosta kirjoituksesta lainatulla sanalla: poronkakkaa.

      Poista
  14. Saamelaiskäräjät esittää valtioneuvostolle saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista.

    https://www.samediggi.fi/2019/06/18/saamelaiskarajat-esittaa-valtioneuvostolle-saamelaiskarajien-vaalien-ajankohdan-muuttamista/

    VastaaPoista
  15. Olisi mielenkiintoista saada luettavaksi hallituksen ehdotusta vastaan äänestäneiden ehdotus ja perustelut.

    VastaaPoista
  16. Saamelaiskäräjät haluaa näköjään jatkaa demokratiaa vähättelevällä linjallaan ehdottaaa käräjien vaalien siirtämistä. Mistä tämä kertoo ulkopuoliselle? Se kertoo siitä, että kupla saattaa tosiasioiden paineessa puhjeta milloin tahansa. Lappalaisista on tullut niin suuri uhka, että neuvotteluratkaisu halutaan viimeiseen asti vastustaa.
    Saamelaiskäräjälakia on vuosien mittaan yritetty turhaan uudistaa. Lainvalmistelun tuottamat lukuisat esitykset ovat asiantuntijalausuntojen valossa osoittautuneet monilta osiltaan ongelmallisiksi mm. kunnallisen itsehallinnon ja yksittäisten saamelaisten maanomistajien näkökulmasta. Varsinaisena koetinkivenä on kuitenkin ollut, ja on edelleen, lakiin sisältyvä saamelaismääritelmä. Sen vuoksi käräjät on ottamassa ajanpelaajan roolin, että saataisiin saamelaista demokratiaa uhkaavat suomenkieliset saamelaiset poistettua käräjien äänestysluettelosta ja jarruttamasta "oikeitten saamelaisten demokratiaa". Saamelaiskäräjät on tulkinnut tätä alun perinkin kapeahkoa, pohjimmiltaan kieliperusteista määritelmää sen sanamuotoa ahtaammin, ja yhä voimaperäisemmin vaatinut lakiin kirjatun määritelmän korvaamista selvästi kapeammalla. Tämän taustalla on saamelaisten enemmistön eräisiin saamelaisryhmiin kohdistama syrjintä, jonka välineenä saamelaismääritelmä toimii.
    Valmistelusta vastannut oikeusministeriö on sivuuttanut asiantuntijoiden lakiesitysten ongelmista kohdistuvat näkökohdat. Hallitus toisensa perän on yrittänyt laukaista tilanteen, siinä onnistumatta. Sen sijaan että hallitukset olisivat panneet oikeusministeriön töihin purkamaan saamelaiskäräjien eräisiin saamelaisryhmiin kohdistuvan syrjinnän, valtio on päinvastoin tuotattanut tutkimuksia, joissa tavoitteet ovat olleet päinvastaiset ja joissa tavoitteellisuus on peitonnut akateemisilta tutkimuksilta edellytetyn kriittisyyden ja tieteellisyyden. Tästä on hyvänä esimerkkinä hiljattain valmistunut tutkimus, joka käsittelee metsälappalaisia. Tutkimus löytyy oikeusministeriön sivuilta. Kannattaa lukea raportti, koska siinä on riittävästi perusteita metsäsaamelaisia koskevan lakiesityksen valmistelulle
    Saamelaiskäräjälain uudistamista viimeksi valmistellut, tehtävässään surkeasti epäonnistunut Hallbergin toimikunta työskenteli samojen perusajatusten hengessä. Sen tosiasiallisina tavoitteina ei suinkaan ollut alkuperäiskansalainsäädännön saattaminen nykyaikaiselle, ihmisoikeusperiaatteet täyttävälle tasolle, vaan tähän päivään asti harjoitetun, suomenkielisiin saamelaisiin kohdistetun syrjinnän oikeuttaminen ja syventäminen, lopullisen oikeudellisen iskun antaminen sellaisten henkilöiden vaatimuksille alkuperäiskansa-asemansa tunnustamiselle jotka eivät kelpaa saamelaiskäräjille saamelaisina, mutta jotka kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden valossa täyttävät alkuperäiskansaan kuulumisen tunnusmerkit.
    Tähän liittyi saamelaiskäräjien entisen ja nykyisen puheenjohtajan YK:n ihmisoikeuskomitealle tekemät valitukset, jotka kohdistuivat KHO:n vuoden 2011 ja 2015 päätöksiin hyväksyä henkilöitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien kantaa.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  17. ...jatkoa:

    Saamelaiskäräjien vaatimus vaalien siirtämisestä kertoo, että vastakkainasettelut ja kissanhännänveto on saavuttanut tragikoomisen farssin tason, joka on omiaan häiritsemään alueellista yhteiskuntarauhaa ja laskemaan Suomen valtion arvostusta ja arvovaltaa. Asian tekee erittäin ongelmalliseksi se, että mikäli Suomen valtio YK:n ihmisoikeuskomitean päätösten luomassa paineessa suostuisi saamelaiskäräjälain ja erittäinkin saamelaismääritelmän muutoksiin niissä muodoissa joita saamelaiskäräjät on vaatinut, Suomen valtio tulisi laillistamaan ja jatkamaan saamelaiskäräjien ja valtion erikseen ja yhdessä harjoittamaa suomenkielisiin saamelaisiin kohdistunutta syrjintää, joka on ihmisoikeusrikkomus. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että tällä tiellä ei kannata enää jatkaa. Kohta joku kaiken tämän suomenkielisiin saamelaisiin kohdistuvan kiusanteon lopettamiseksi saattaa tehdä sellaisen esityksen, että kaikkien saamelaisten etu olisi, että nykymuotoinen saamelaiskäräjät korvataan sellaisella elimellä, jossa saamen ja suomenkielisille varmistetaan yhdenvertainen osallistuminen saamelaiseen kulttuuri-itsehallintoon.
    Vaatimus vaalien siirtämisestä ei johdu valtiosta tai valtion toimenpiteistä saamelaisia kohtaan, vaan käräjät yrittää hakea tukea vaatimuksilleen kasvattaa edelleen valtaansa muiden syrjimiseen.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  18. Vaalit on pakko siirtää, koska YK:n moitetta ei eduskunta ole ehtinyt käsitellä. Kyseessä ovat vaalit ja ehdokkaiden valinta saamelaiskäräjiin, joka on s a a m e l a i s t e n edustuksellinen elin. Ei tässä ole mitään ihmettelemistä.

    VastaaPoista
  19. Ei kaikkien s a a m e l a i s t e n, kuten jokainen fiksu asioita seuraava ihminen on huomannut! Ja niin kauan kun sekä henkinen että fyysinen väkivalta on saamelaiskäräjäkokousten aikana sallittua, valtion ei tulisi suostua yhteenkään tapaamiseen saamelaiskäräjien johdon kanssa. Oksettavaa touhua!

    VastaaPoista
  20. Veikon blogissa anonyyminä esiintyvälle totean, että sopeutuakseen muuttuvan maailman realiteetteihin pitää mieluummin olla mukana kehityksen valtavirrassa kuin sen ulkopuolella. Nykyinen kehitys romuttaa saamelaisen itsehallinnon demokraattisten muotojen edellytykset. Vähän koulutetussa saamenmaassa saattaa nykymuotoinen järjestelmä säilyä vielä jonkin aikaa. Saamelaiskäräjien johdon lähipiirissä ei ole kysyntää vapaudelle ja sen suomalle mielipiteen vapaudelle. Sitä kaipaavat ovat toistaiseksi merkityksetön vähemmistö joka ymmärtää, että vapaus voi merkitä väestön vähätuloisempien ryhmien vaatimusten eskalaatiota, uhkapeliä jonka uhriksi voi joutua myös hallintoa pyörittävä nykyinen eliitti. Nykyinen hallinto nojaa välinpitämättömiin poliitikkoihin, joista puheenjohtaja on rekrytoinut käräjien varapuheenjohtajat puolustamaan omaa politiikkaansa. Näin siis toimii saamelainen demokraattiseksi kehuttu saamelainen itsehallinto.

    Tällaisten saamelaiskäräjien kaltaisten hallintojen ongelmat eivät pääty niiden sortumiseen. Kun puuttuu laillinen prosessi ja vastuullinen parlamentti, joka vaikuttaa saamelaisyhteisön elämään, oppositio tarttuu kaikkein yksinkertaisempiin iskulauseisiin: "Vaadimme oikeudenmukaisuutta inarinsaamelaisille ja suomenkielisille saamelaisstatus". Tällaiset iskulauseet ja niiden yhdistelmät voivat toimia tehokkaasti saamelaiskäräjien epädemokraattista hallintoa vastaan. Sellainen oli tyypillistä mm. Fidel Castron johtamalle liikkeelle 1950-luvun Kuubassa. Kaikki tietävät miten vallalla olleelle korruptoituneelle Batistan hallinnolle kävi. Yksi mies kaatoi koko huteron valtarakennelman. Suunnan on muututtava, ettei niin kävisi.

    Saamelaiskäräjien poliittisen johdon päätös estää suomenkielisiltä saamelaisstatuksen saaminen tehtiin tutkimatta seurauksia, jotka KHO:n ratkaisu käänsi käräjät itseään vastaan. Käräjien poliittinen johto ei vieläkään ole ymmärtänyt sitä, että oikeusvaltiossa tulee jossakin kohtaa vastaan vallan rajat.

    Saamelaiskäräjien toiminta osoittaa meille ja suurelle yleisölle selvästi, että saamelaiskäräjillä ei ole kompetenssia valmistella sellaisia lakiesityksiä jotka hyödyttäisivät saamelaisia rajoittamalla muiden kuin saamelaisten laillisia oikeuksia. Käräjiä ei voi tunnustaa kansainvälisen oikeuden kannalta subjektiksi. Käräjien toiminnassa on paljon horjuntaa ja päättämättömyyttä, joka on synnyttänyt todellisen sosiaalis-taloudellisen kaaoksen.

    Hyvää Juhannusta!
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  21. Saamelaiskäräjien kannattaisi lopettaa kurjuuden markkinointi. Alkuperäiskansastatus on rasite saamelaisille, se tuo mukanaan eräänlaisen kirouksen alemmasta statuksesta, kansasta jota saakin kohdella toisen luokan kansana, kansasta joka kulkee aina hattu kourassa ja avustusten varassa.

    Saamelaiset voisivat ryhtyä samankaltaiseksi kansanosaksi kuin suomenruotsalaiset ovat Suomessa, jolla oma kieli ja kulttuuri, jolloin heitä suojaisi mm. KP-sopimus samalla tavoin kuin nytkin.

    Nykyinen saamelaispolitiikka on ajautunut umpikujaan. Nuoriso on, muutamia harvoja lukuun ottamatta, hylännyt sen. Nuoret ovat muuttaneet pysyvästi muualle. Lappi tyhjenee, vain vanhukset jäävät.

    Kaksikymmentä vuotta sitten mustien maailmankonferenssi julisti, että musta kansaosa ei ole mitään alkuperäiskansaa, vaan kansa kansojen joukossa. Mustia on johtavissa asemissa, jopa presidentteinä, ja heillä menee jo paremmin. Esimerkiksi Kanadan Inuitit taas ovat alkuperäiskansan statuksella, eikä heidän olojaan voi mitenkään hyväksi sanoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovat olemassa yleensä saamelaiset ja sitten tietty saamelaiseliitti, jolle kurjuuden markkinointi on muodostunut ammatiksi ja ansioksi, he viis välittävät mistään saamelaisten yleisestä edusta ja asemasta.
      Lienee tässäkin blogissa ja sen kommentoinnissa aiemmin todettu, että syyllistämispolitiikka on huomattu hyödyn tavoittelussa toimivaksi ja miksi siitä siis kannattaisi luopua.
      On varmaan totta, että saamelaisten "auttajat" ja todellisuutta tietämätön "suuri yleisö" suhtautuvat heihin jollain tavoin alentuvasti, joka todellakin voi loukata nykypäivässä ja omillaan elävää saamelaista.

      Poista
  22. Oikeusministeriö tiedotti tänään, ettei saamelaiskäräjävaaleja ruveta siirtämään käräjien nykyjohdon vaatimalla tavalla. Tiedote painottaa eduskunnan aikataulun niukkuutta, olisihan siirtoa varten tarvittu kai ihan poikkeuslaki. Jotenkin näyttäisi siltä, ettei Anna-Maja Henrikssonuin mimnisteriöllä ole halua eikä tarvetta liittää korkeinta hallinto-oikeutta tähän tarkasteluun. Onhan käräjäjohto vaatinut nimen omaan KHO:ta kumoamaan päätöksensä "vääristä äänioikeutetuista".
    Taustalla tapahtunutta vääntöä seuranneena voisin sanoa, että saamelaisasioista tullaan vielä tällä(kin) hallituskaudella vääntämään. Sikäli kun tuo kausi kestää täydet neljä vuotta. Uutta painetta Suomen päättäjille lyödään koko ajan uusilla valituksilla, onhan YK:n ihmisoikeuskomitean ohella valitus vetämässä myös YK:n rotusjyrjinnän poistamista käsittelevässä komiteassa (CERD). Takapiruna tuttu nimi Firenzestä.

    https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aikataulu-ei-mahdollista-saamelaiskarajavaalien-siirtoa

    VastaaPoista
  23. Tämän päivän Lapin Kansassa oikeusministeri Henrikssonin haastattelu saa kulmakarvat kohoamaan: onko taas tarkoitus jälleen aloittaa uudelleen suomenkielisten saamelaisten oikeuksien kieltämisprosessi? Rauhan palauttamiseksi maahan olisin odottanut, että viimeinkin aloitettaisiin valtion myötävaikutuksella tilanne ja olosuhdeselvityksen laatiminen. Henrikssonin haastattelu saa näyttämään siltä vastoin tosiasioita, että saamelaisrekisteriin merkityt ovat Suomen ainoa alkuperäiskansaan kuuluvaa väestöä. Tämän valinnan ovat suorittaneet vallassa olleet ja olevat saamelaispoliitikot. Siihen eivät ole päässeet vaikuttamaan saamelaisrekisteriin kelpaamattomat saamelaisten verisukulaiset -lappalaiset. Vanha fraasi: valloittajat kirjoittavat historiaa”, näyttää olevan totta. Historiallisen tiedon kannalta tiedetään, että tässä tapauksessa se ei ole totta, vaan muunnettua totuutta.

    Historiankirjoitukseen liittyvät kysymykset ovat moraalisia ja eettisiä. Saamelaiskäräjien tulkinnat historiasta ovat vahva yritys tehdä tyhjäksi saamelaisrekisteriin kuulumattomien suomenkielisten ja saamenkielisten saamelaisten yhteinen historia. Saamelaiskäräjien politiikassa on tähän mennessä tapahtunut absoluuttinen syrjintä alueen alkuperäisväestöä -lappalaisia- kohtaan, joiden esi-isät pakotettiin siirtomaavallan aikana vaihtamaan kielensä toiseksi ja luopumaan elämänmuodostaan. Henrikssonin haastattelusta saa sen kuvan, että valitulla tiellä jatketaan. Juridiikan, moraalin ja etiikan kannalta tilannetta ei saa päästää siihen, että Saamelaiskäräjien poliittinen johto yhdessä oikeusministeri Henrikssonin kanssa päättäisivät, miten saamelaisten ja lappalaisten yhteinen historia nähdään. Sitä näkökulmaa ei saa määritellä siten, että lappalaisista muodostettu etninen ryhmä -saamenkieliset saamelaiset -määritellään Suomen ainoaksi alkuperäiskansaksi. Sellainen valinta johtaisi poliittiseen syrjintään todellista kolonialisaatiossa kielensä menettänyttä alkuperäisväestöä -lappalaisia- kohtaan.

    Valloittamiseen on aina liittynyt alistamista, pakkokäännyttämiseen liittyvän tiedon pimittämistä ja hävittämistä. Joten Saamelaiskäräjien poliittinen johto vaatimuksineen haluaa omia itselleen lappalaisten historia. Sellainen edustaa mitä suurimmassa määrin siirtomaavaltaa. Näyttää siltä, että oikeusministeri ollaan jälleen kerran sitouttamassa tällaiseen syrjivään alkuperäiskansapolitiikkaan. Samaa väestöä koskevan saamelaisten verisukulaisten -lappalaisten- syrjinnän referenssiä onkin syytä etsiä paremminkin mielivallan puolelta, halusta näyttää ja käyttää valtaa ja samalla kiillottaa suomalaisten poliitikkojen mainetta maailmalla alkuperäiskansojen suojelijana.

    Saamelaisjohtajien alkuperäiskansateoriat, joita saamelaisjohto on tämän tuosta esittänyt, ovat muuttuneet aatteeseen hurahtaneiden aivoissa rasistisiksi teoreemoiksi. Saamelaiskäräjien johto on elänyt kuin siirtomaavallan aikaa: kolonialismin aatteellinen edellytys on ollut että siirtomaaisännillä on oikeus kohdella miten tahansa alkuperäisväestöä. Tässä tapauksessa lappalaiset ovat joutuneet saamelaisjohdon ja valtion vallan näytön ja käytön kohteeksi. Suomenkieliset saamelaiset ovat eläneet jo 20 vuotta tämän hienostuneen rasismin huumassa. Joten suomenkielisten saamelaisten näkökulmasta katsottuna saamelaisjohtajien ja oikeusministeriön toiminta kertoo siirtomaaisäntien huonoimmista piirteistä alueen todellista alkuperäisväestöä suomenkielisiksi assimiloituja saamelaisia kohtaan.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  24. Päivystävä saamelainen kertoo päässeensä sisäministeri Maria Ohisalon eduskunta-avustajaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet ovat iloinneet suuresti siitä, että sisäministerin eduskunta-avustajaksi on valittu saamelainen Petra Laiti. Tähän sanoisin, että aika näyttää mihin Petran asiantuntemus, kokemus ja tilanteen taju riittää. Tällaisessa tilanteessa hallituksen tehtävä on lisätä uskottavuutta, yhteistyötä ja saamenkielisten ja suomenkielisten saamelaisten kesken tehtävän sopimuksen avulla, ja ensimmäinen askel tähän suuntaan on neuvottelujen aloittaminen. Siihen voi positiivisella tavalla ministerin avustaja vaikuttaa. Vastoin saamelaiskäräjien käsitystä lapsikin ymmärtää, ettei tämän luokan kysymyksiä voida ratkaista pelkästään valtion ja saamelaiskäräjien pienenä yhteisenä puuhana, eikä edes valtion ja saamelaisten välisenä asiana, olettaen että saamelaiskäräjät vastoin kaikkea todennäköisyyttä yhtäkkiä tunnustaisikin lappalaiset joukkoonsa. Tosiasia on kuitenkin, että avustajan henkilökohtaisilla mielipiteillä ei yleensä mitään ministeriötä johdeta. Periaatteessa erityisavustajalla on työsuhde ministerin esikunnassa ministerikauden alusta loppuun. Ministereiden avustajien työsuhteiden pituudet ovat kuitenkin vaihdelleet Kataisen hallituksen aikana parista kuukaudesta yli kahden vuoden työsuhteisiin. Tyypillinen avustajan työsuhde on kestänyt puolesta vuodesta vuoteen.
      Avustajien työsuhteiden lyhyitä kestoja selittänee osittain myös sekin, että esimerkiksi ministerikierrätyksen seurauksena uusi ministeri yleensä uusii avustajakuntansa itselleen sopivammaksi. Entisen ministerin avustaja voi jäädä uuden ministerin leipiin joksikin aikaa, mutta vaihtuu uuteen myöhemmin. Avustajia myös kierrätetään saman puolueen eri ministereillä, mikä tuo vaihtuvuutta.

      Jouni Kitti

      Poista
    2. Eikös se ole niin että avustajat ovat peilikuvia ministeristä.Siittä nähdään millä tasolla ministeri toimii.Joka aaseilla kyntää hän aaseista puhuu.

      Poista
    3. Saamelaisasiat kuuluvat kuitenkin oikeusministeriölle ja sitten koko hallitukselle. Sisäministerille saamelaisasioista kuuluvat ainakin saamelaisalueen poliisirerssit joihin nyt lienee odotettavissa kohennusta. Supolle kuuluvat saamelaisasioista terrorismi- ja separatismiuhan seuraaminen. Terrorismiuhatsa kävisi vaikka sellainen että poliittisia tavoitteita ajettaisiin naamioituneena ja väkivaltakuvastolla uhoillen. Separatismia taas olisi vaikkapa jos joku saisi päähänsä erottaa osan Suomesta tai lakkauttaa valtakunnan lakien voimassaolon määrätyllä alueella vaikkapa jollain saarella. Ei kai kukaan saamelainen sentään tällaisia puuhastele.

      Poista
    4. Lyhyt on muistisi.Mikä oli moratorio viimekesänä Tenolla.Entäpä Suophanterroristien kuvat pommeja kantavista poroista ja naamioleikit esim.Helsingissä.Miksi ei poliisi puuttunut?
      Kun joku muu porukka käyttäytyy em.tavalla niin poliisi näkee heti sen sisäisenä uhkana,samoin kuin nettikirjoittelun.Kukahan tässä on konna?

      Poista
  25. No miten mie en nuita muistanu, se alkaa muisti tällä iälä käyä vähän heikoksi :-)

    VastaaPoista
  26. Pyydetään anteeksi mutta keneltä?
    https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4105149-hanna-marilla-zidan-ei-vain-selvitella-vaan-ratifioidaan-ilo-169

    VastaaPoista
  27. Pöyristystä on viime päivinä esiintynyt Lapin perussuomalaiset nuoret Haapalan lausumasta: läheiset geeniperimät sulautuvat käytännössä suomalaisiksi jo kahdessa sukupolvessa.

    Koska ja kuka oli se saamelaiskäräjien jäsen, joka totesi muutama vuosi sitten, että koirallakin tarvitaan neljä sukupolvea veren puhdistumiseen. Kysymys oli tietenkin saamelaisuudesta. Taisi olla Lismasta tämä rouva ja ihan TVssä.

    Tämän mukaan suomalaiseksi pääsee helpommalla ja lyhyemmässä ajassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehtolan Saamelaiskiista-kirjasta löytyy nimi sivulta 234

      https://www.veli-pekkalehtola.fi/UserFiles/files/SAAMELAISKIISTA_sisuu.pdf

      Lehtola pyrkii valkopesemään väittämällä lausumaa asiayhteydestä irrotetuksi hankalaksi kielikuvaksi:

      ”Jotkut näkivät yhteydestään irrotetun lausuman poro-saamelaisten käsityksenä omasta erinomaisuudestaan niin muiden saamelaisten kuin suomalaistenkin suhteen. Tarkemmin katsoen Sara pyrki hieman hankalalla kielikuvalla todistamaan sitä, että saamelaismääritelmän 3–4 sukupolvea oli järkevä tapa määritellä etninen ryhmä: ”

      Todellisuudessa ihmisistä puhutaan kuin koiraroduista ja tällä katsantokannalla on -ismi -loppuinen nimi.

      Poista
  28. Tässä KHO:n saamelaiskäräjien purkuhakemuksia koskevat päätökset:

    https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1562217155914.html

    https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1562216874487.html

    VastaaPoista
  29. Kiitos Veikko erinomaisen nopeasta uutispalvelusta. Jos olen ymmärtänyt KHO:n päätökset oikein niin järki ei näytä valtakunnasta vielä kokonaan kaikonneen. Esittelijäneuvoksen eriävä mielipide, joka ei pikalukemisen perusteella koske lopputulosta vaan ainoastaan sen perusteluja, on sekin tutustumisen arvoinen. Vähän ontolta tuntuu se, että saamelaiskäräjien kaltainen virkavastuuta vailla oelva lähes-viranomainen saa panna tällaisen purkuhakemuksen vireille, ja hakemuksen kohteena olevien jotka puolustavat oikeuksiaan vaatien purkuhakemuksen hylkäämistä ja menestyvät tässä KHO:ssa, pitä kuitenkin maksaa omat oikeudenkäyntikulunsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saamelaiskäräjien purkuhakemus oli kyllä isossa määrin pelkkää höttöä.

      Hakemus perustui pääasiassa YK:n komitean lausumaan vuodelta 2019, jota lähtökohtaisesti ei voida ottaa huomion tätä edeltäviä tuomioita purettaessa.

      Asiassa ei ole otettu kantaa siihen, että saamelaiskäräjälain 3 §:n saamelaismääritelmän sisältö ei voi merkittävästi poiketa perustuslain 17.3 §:n saamelaismääritelmästä.

      Poista
    2. Perustuslain (11.6.1999/731 ) 17 §:ssä saamelaisista sanotaan näin:
      "Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla."

      Lisäksi 121 §:ssä sanotaan:
      "Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään."

      Perustuslaki ei sisällä minkäänlaista saamelaismääritelmää, vaan ainoastaan sanan/käsitteen saamelainen.

      Poista
    3. Sinäpä lakipykäliä lukeva,haeppa jostain pykälä mihin nojaa vaalilautakunnan päätös olla hyväksymättä ihminen äänestysluetteloon jonka isä tai äiti on jo luettelossa?

      Poista
    4. Tietenkin on syytä ensi töiksi selvittää ja määritellä se, mitä perustuslain säännöksessä saamelaisilla tarkoitetaan.

      Poista
  30. KHO:n viimeisin ratkaisu osoittaa selkeästi, että saamelaiskäräjien poliittisen johdon strategia ontuu. Nyt on viimein pakko palata siihen mitä suomenkieliset saamelaiset ovat valtiovallalta jo kymmenen vuoden ajan vaatineet: on tilanne- ja olosuhdeselvityksen laatimisen aika. Ilman sitä ei kannata jatkaa. Jos sen laatimista ei haluta lainsäädännön perustaksi, kannattaa pohtia kiistaa ylläpitävän Saamelaiskäräjien lakkauttamista. Harva enää muistaa miten saamelaisten itsehallinnon syntyminen vuonna 1995 oli ainutlaatuinen tapahtuma, suurten toiveitten välietappi kohti omaa saamenmaata. Hallituksen esityksen valmistelun aikaan alkoi kuitenkin jo esiintyä epäilyjä, jotka yritettiin vaientaa väitteillä että kysymys on vain saamelaisten yhdenvertaisuuden nostamiselle samalle tasolle muuhun väestöön nähden. Siitä huolimatta suomenkieliset saamelaiset olivat alkaneet ihmetellä asian valmistelun salailua. Haaveet palaamisesta toiseen aikakauteen olivat harhakuvia kuten olemme nähneet.
    Valtion vallan heikentyessä oli päässyt syntymään poliittinen ja sosiaalinen tyhjiö. Valtaan pyrkivillä saamelaisilla ei ollut hallinnon legitiimiyden takaavaa perinnettä, eikä yleisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä. Syntyi vallanvaihdolle ominainen tilanne: heikko hallitus joka oli kyvytön turvaamaan ihmisten lailliset oikeudet, kyvytön varmistamaan järjestyksen ja kyvytön takaamaan sopimusvelvoitteiden täyttämisen. Sellaisissa olosuhteissa kaikkein alkeellisimpien sosiaalisten vaistojen hyväksikäyttäminen on varma tie menestykseen. Tätä mahdollisuutta eräät saamelaiset käyttivät sumeilematta hyväksi ja aluksi kaikki näytti menevän heidän toiveittensa mukaan. KHO:n ratkaisun opetus on, ettei oikeusvaltiossa kannata lähteä poliittisilla mielipiteillä testaamaan kuinka pitkälle voi päästä. Nyt tulivat vastaan vallan rajat!
    KHO:n viimeinen ratkaisu romuttaa käräjien hallinnon uskottavuuden, joka on syntynyt sen oman sekoilun ja neuvonantajien vaikutuksesta. Saamelaiskäräjien poliittisen johdon on kuitenkin ollut vaikea tunnistaa tätä tosiseikkaa. "Oikeitten saamelaisten" kiusana olevista suomenkielisistä saamelaisista haluttiin myös päästä eroon saamelaismääritelmän uudenlaisella muotoilulla ja hakemalla siihen YK:n ihmisoikeuskomitealta ja KHO:lta tukea.
    Tällä hetkellä Ylä-Lapista ei ole löytynyt vastuullista voimaa joka olisi uskaltanut todeta, että nykyisen saamelaishallinnon lopettaminen olisi paras ratkaisu saamenkansan säilymiselle. Saamelaisten tueksi on noussut poliittisia voimia, jotka käyttävät hyväkseen näitä nostalgisia mielialoja poliittisissa tarkoituksissa. Noiden manipulaatioiden erityinen mitättömyys perustuu siihen, että niitä käyttävät poliittisesti täysjärkiset ihmiset, jotka selkeästi ymmärtävät kuitenkin kaikkien itsehallintomuotojen mahdottomuuden ja katastrofaalisuuden. Vain uskallus tunnustaa tosiasiat puuttuu.
    Kiista alkoi siitä, että johtavat saamelaispoliitikot väittivät, että "saamelaisten ongelmiin ovat syyllisiä suomalaiset, jotka ovat riistäneet meidän maamme ja vetemme. Nyt me otamme ne heiltä takaisin ja elämme hyvin". Näitä fraaseja ei tarvitse keksiä itse, riittää kun kuuntelee saamelaispropagandasta kertovia juttuja. Kyse on poliittisesta pommista, joka saattaa räjähtää pitäjänsä käsiin milloin tahansa. Sitä käyttävien loppua ei tarvitse arvailla, se on traaginen. KHO:n ratkaisu on selvä signaali siitä, että sellaiset johtajat vievät kansansa umpikujaan.

    Valitettavasti huonosti valmisteltu saamelaiskäräjälain säätäminen avasi aikoinaan Pandoran lippaan. Saamelaiseen uhoon, nostalgiaan, nationalismiin, totunnaiseen saamelaisvastaisuuteen, Amerikan vastaisuuteen kääntyminen on tullut muotiin ja tullut normiksi. On tärkeä ymmärtää miten vaarallista tämä on saamelaisille itselleen, Suomelle ja maailmalle.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista