Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan hylkäyslinjan laillisuutta epäillään

Saamelaiskäräjien ensi syksyn vaalien äänestäjäluetteloon oli hakeutumassa 550 uutta henkilöä, joista käräjien vaalilautakunta hyväksyi vain 207. Hylätyille on sittemmin tippunut postitse ilmoituksia, joiden mukaan henkilöitä ”ei tunnistettu saamelaisiksi” ja lisäperusteluna on voinut olla myös että heidän hakemuksensa on aiemminkin hylätty.

Äänioikeushakemuksen mahdollinen täydentyminen aiemmasta kerrasta ei siis ollut vaikuttanut uuteen hylkäämiseen?

Ulkopuolelta hakuprosessia seuranneena on voinut kuulla muutamia erikoisia asioita siihen liittyen. Niin sanotusti kentällä käräjien vaalilautakunnan työhön osallistuneita puhuteltaessa on selitetty, että oikeastaan lautakunnassa ei niin kovin hakemuksia edes enää luettu. Näin siksi, että lautakunnan päätöksiä olivat valmistelleet jotkut ”lakimiehet”, joiden esityön pohjalta päätökset itse kenenkin identiteetistä sitten nuijittiin. Kyselijöille oli jopa pahoiteltu, että tämän mitä perustelluin saamelaisuus oli sitten tainnut jäädä huomioimatta.

Kasvokkain on ollut vaikeampi sanoa ihmisestä toisin kuin selän takana?

Erityisen ihmeissään jotkut hakeneet ovat olleet siitä, että jälleen perheiden jäseniä on eroteltu ei-saamelasiksi. Näin on käynyt perheissä, joissa vanhempi tai vanhemmat ja joku lapsista on hyväksytty aiemmin äänioikeusluetteloon, mutta nyt äänestysikään varttunut nuorempi jälkeläinen hylätty. Syystäkin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätösten laillisuutta epäillään.

Siellä kentällä kasvokkain on myös selitetty, että pyrkimyksenä on yrittää päästä ”niistä KHO-saamelaisista eroon”. Onko lakimiesten pohjatyötä ehkä linjattu tuolla tavalla vai onko tavoitteesta turistu vain vaalilautakunnan taukokahveilla? Joka tapauksessa pelin henki haisee.

Jos pitäisi kuultujen perusteella jotain arvioida, kyseessä lienee joka tapauksessa jonkinlainen koeponnistus korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) suuntaan. Kun YK:n ihmisoikeuskomitea saatiin yksipuolisesti myötäämään saamelaiskäräjien valtaväen näkemystä ”väärien saamelaisten” hyväksymisestä äänioikeusluetteloon ja huomauttamaan siitä Suomen valtiota, käräjäjohto päätti protestoida myös KHO:lle sen päätöksistä ja vaatia niiden purkamista. Ehkä nyt ajatellaan, että tuo vaatiminen ainakin pehmitti oikeutta peruuttamaan aiemmasta linjauksestaan.

Poliittista selkänojaa lautakunnan yritykselle antaa vielä surullisen kuuluisa ”Lohen kompromissi”, jolla oltiin jo melkein saamassa sellainen saamelaiskäräjälaki, jolla polveutumiseen perustuva äänioikeus olisi lyhyellä siirtymäajalla nollattu. Nyt poliittisellakin saralla voitaneen kohta edetä, kunhan maahan saadaan Sipilän keskustavetoista hallitusta vieläkin ”saamelaismyönteisempi” kansanrintamahallitus? Ehkäpä sitä jo ennakoiden, vielä parempaan uskoen, saamelaiskäräjien enemmistö hylkäsi Lohen lakimallin.

VALITUSAIKA PÄÄTÖKSIIN UMPEUTUU 12.4.2019

Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan hylkäysten suuren määrän ja niiden laissa tuntemattomin perustelujen vuoksi on siis syntynyt käsitys laittomista päätöksistä. Saamelaiskäräjälain rikosvastuun edelleen puuttuessa mielivallan käyttö mahdollistuu ja epäilijöiden mukaan myös kasvaa.

Kun vaalilautakunta on kirjannut hylkäyksen perusteeksi, ettei se tunnista henkilöä saamelaiseksi tai että henkilön hakemus on aiemminkin hylätty, eivät perustelut ole hylättyjen hakijoiden mielestä lailliset. Ja etenkään, jos hakija on esittänyt polveutumistodistuksensa, jonka mukaan hän kiistatta täyttää saamelaiskäräjälain 3§ toisen kohdan polveutumisen kriteerin saamelaisuudestaan. Ja edelleen, jos sisaruksista toiset on hyväksytty, toiset hylätty. Myös muita saman perheen sisällä eri tavoin kohdeltuja on lukuisia.

Valitusaika saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätöksistä umpeutuu 12.4.2019. Inarinsaamelaiset-yhdistyksen ja Inarinmaan lapinkyläyhdistyksen tahoilla onkin yhteistyössä päätetty, että väärää kohtelua kokeneille hakijoille annetaan neuvontaa KHO-valitusten tekoon. Yhdistysten taholta kannustetaan, että laittomilla perusteilla hylättyjen on ehdottomasti syytä valittaa vääristä päätöksistä.

Neuvontaa annetaan Ivalon helluntaiseurakunnan kirpputorirakennuksessa torstaina 28.3. kello 17 - 20 ja tiistaina 2.4. kello 7 – 20 sekä lauantaina 6.4. kello 14 -17 ja tiistaina 9.4. kello 17 - 20. Tiedusteluja asiasta voi tehdä numeroista 040 700 6484, 0400 398 984 ja 0400 446 156.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta kirjasi hyväksymäänsä vaaliluetteloon 5844 äänioikeutettua. Edellisten saamelaiskäräjävaalien aikaan vuonna 2015 vaaliluetteloon haki lähes 800 henkilöä, joista äänioikeutetuiksi hyväksyttiin 576, heistä 93 KHO:n päätöksellä.