Huomattiin, että uusimmat tuon otsikon alla olevaan kirjoitukseeni tulleet kommentit eivät näy lukijoille. Kommenttien määrässä ylittyi 200:n raja ja ehkäpä siinä meni jokin rajoitusasetus päälle.
Kommenttilomakkeen alla ainakin minulle näkyy linkki "Lataa lisää", jota klikkaamalla nuo uusimmatkin kommentit tulevat näkyviin. Ne eivät kuitenkaan pysy seuraavalla lukukerralla näkyvissä, joten klikkaus on uusittava.
Mutta kokeillaan jatkaa keskustelua tämä "jatko-osan" alla. Uuttakin tekstiä on pian tulossa.
Veikko V.
Edellisessä vilahti termi ’tunkeutujat’. Pauliina Feodoroffilla tunkua Saariselälle riitti 12 vuotta sitten
VastaaPoistahttps://aijaa.com/mu70Vx
Pauliinan ikimuisto taitaa kantaa 80-luvulle, syntynyt kun on 1977. Jos Saariselällä on sodan jälkeen laidunnettu niin ei ainakaan yksinoikeudella, vaan Inari paliskunnan puitteissa. Feodoroffien omat laitumet ovat rajan takana, Kontostunturilta saattaisi nähdä, aika kaukana Saariselältä.
https://aijaa.com/hHTKR4
Nykyisen rajan sisällä tiettävästi on yksi Suonikylän sukujen käytössä ollut alue, Kippisjärvi, Fofonoffien käyttämä, kartan no 32.
”Se kuvaa riittävällä epätarkkuudella muinaisten saamelaiskielten alueita. ”
VastaaPoistaRiittävällä epätarkkuudella!!! Vau, sumeaa logiikkaa historiankirjoituksessa.
”Kuten sanottu, epätarkkuuden tunnustaminen on tieteellistä silloin kun tarkkuutta ei voida saavuttaa.”
Jaskan epätarkkuusperiaate, Schrödingerillä oli kissa, Jaskalla saamelainen.
Näemme, että sinulta loppuivat argumentit. :)
PoistaOlisi näennäistieteellistä piirrellä tarkkoja rajoja asioista, joista ei voi olla tarkkaa tietoa.
Huuhaaseen vastataan huuhaalla. Olet tarkan kartan päälle vetänyt tarkat rajat.
PoistaEivät ne ole tarkat rajat vaan summittaiset. Ei ole piirrosteknisesti mahdollista piirtää epätarkkoja rajoja niin että ne samalla olisivat hahmotettavissa! Mitä suorempi viiva, sitä karkeampi ja epätarkempi eli summittaisempi. Nyt ymmärrän, että sinullahan on perustavanlaatuinen väärinkäsitys liittyen karttaviivoihin.
PoistaPiirrosteknisesti on hyvinkin mahdollista valita työkalu ja työkalun leveys tarpeen mukaan, valitsit yksinkertaisesti väärin. Kielitieteilijällä voi tietysti olla omalaatuisensa käsitys karttaviivoista. Aikoinaan epätarkkojen karttojen aikaan Lapissa sanottiin kartan olevan taiteilijan käsitys maastosta.
PoistaSaamelaiskäräjät on vienyt korkeimman hallinto-oikeuden entisen presidentin korkealle vuorelle, olisiko ollut Otsamotunturi, josta näkyi kaikki maailman alkuperäiskansat, sanoen: "Kaiken tämän minä annan sinulle, tai ainakin Inarin lapinkylän maat, jos sanoudut irti polveutumis- ja jatkuvan asumisen vaatimuksesta."
VastaaPoistaTarinan loppu on vielä auki.
Usein vedotaan siihen, että koko Lapin läänin väestö pyrkisi saamelaiskäräjille, jos löysennettäisiin kriteerejä, joten siksi ei voida ottaa metsäsaamelaisia rekisteriin. Sanotaan että joku hakee yhden esivanhemmat perusteella sinne.
VastaaPoistaOlen aivan varma, että ne jotka kokevat kuuluvansa peräpohjalaiseen kulttuuriin, eivät todellakaan hakisi. Tuskin myös juuri kukaan yhden henkilön perusteella.
Miksi ihminen joka on ikänsä asunut saman kunnan alueella, jonka koko suku on asunut siellä todistettavasti 1500-luvulta asti, ei ole alkuperäinen? Suomalaisten sekoittuminen paikallisiin lappalaisiin on ollut jopa ihan välttämätöntä, koska väestöpohja on ollut niin pieni. Sukupuuta kun katsoo, niin nekin naiset jotka on sukuun naitu, ovat olleet pääosin puoliksi saamelaisia.
Kun "aitosaamelaiset" puhuvat esim. inarinsaamelaisten ja metsäsaamelaisten sekoittumisesta suomalaisiin, niin miettivätkö he sitä ollenkaan, että eroaako se prosessi mitenkään tämän päivän elämästä? Aika monella "aitosaamelaismiehellä" on suomalainen, kaupunkilaislähtöinen vaimo.
Todellakin paras ratkaisu olisi se että kaikki saamelaisryhmät saisivat keskenään katsoa ketkä heihin kuuluu.
"Todellakin paras ratkaisu olisi se että kaikki saamelaisryhmät saisivat keskenään katsoa ketkä heihin kuuluu."
Poista-- Saamelaisten mielestä saamelaisryhmiä on Suomessa tasan kolme: pohjoissaamelaiset, inarinsaamelaiset ja koltat. Näiden ulkopuolella ei ole etnisiä saamelaisia, on vain saamelaisten suomalaistuneita jälkeläisiä. Heistä osa kokee olevansa lappalaisia, ja lappalaisuutta heidän pitäisikin rakentaa, unohtaen saamelaisuus ja sen riitauttaminen.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Saamelaiskiista.pdf
"Usein vedotaan siihen, että koko Lapin läänin väestö pyrkisi saamelaiskäräjille, jos löysennettäisiin kriteerejä, joten siksi ei voida ottaa metsäsaamelaisia rekisteriin. Sanotaan että joku hakee yhden esivanhemmat perusteella sinne. Olen aivan varma, että ne jotka kokevat kuuluvansa peräpohjalaiseen kulttuuriin, eivät todellakaan hakisi. Tuskin myös juuri kukaan yhden henkilön perusteella."
-- Olen aivan varma, että jos osa saamelaisalueen eteläpuolisista asukkaista pääsisi saamelaisiksi, moni muu haluaisi myös hakea! Ihan vain siksi, että (1) heillä on samoja esivanhempia, ja ettei (2) vain vahingossakaan jäätäisi minkään mahdollisen etuoikeuden ulkopuolelle.
Riskiä ei pidä vähätellä, koska jälkeenpäin vahinkoa on hyvin vaikea korjata. Saamelaisuuteen ei pidä päästää ihmisiä, joita saamelaiset eivät pidä saamelaisina.
"Miksi ihminen joka on ikänsä asunut saman kunnan alueella, jonka koko suku on asunut siellä todistettavasti 1500-luvulta asti, ei ole alkuperäinen?"
-- On toki alkuperäinen. Tosin tarpeeksi kauas menneisyyteen jos kurkistetaan, niin jokaisella Lapin asukkaalla - myös saamelaisilla - on sellaisiakin esivanhempia, jotka ovat tulleet muualta (etelämpää Suomesta).
Silti alkuperäisyyskysymys ei ole sidoksissa saamelaisuuteen! Lappalaisliikkeen kannattaisi hakea alkuperäiskansan statusta ihan omana porukkanaan, ilman saamelaisuuden riitauttamista (ks. linkki edellä).
"Kun "aitosaamelaiset" puhuvat esim. inarinsaamelaisten ja metsäsaamelaisten sekoittumisesta suomalaisiin, niin miettivätkö he sitä ollenkaan, että eroaako se prosessi mitenkään tämän päivän elämästä? Aika monella "aitosaamelaismiehellä" on suomalainen, kaupunkilaislähtöinen vaimo."
-- Etnisyys on yhteisötason asia. Sellainen yhteisö, jossa saamen kieli on säilynyt, on saamelainen. Sellainen yhteisö, jossa kielenä on vain suomi, ei ole saamelainen, eivätkä saamelaiset yhteisöt sellaista pidä saamelaisena.
Etnisen yhteisön sisällä kaikkien yksilöiden äidinkielen ei tarvitse olla sama.
Jaska pitää kieltä etnisyyden kriteerinä mutta kuitenkin yhdeksää eri kieltä puhuvia yhtenä kansana.
PoistaKyllä, perustellusti. Kaikki saamelaiset puhuvat lähisukuisia kieliä ja käyttävät itsestään samaa yhteistä nimitystä.
PoistaJos sinulla olisi vasta-argumentteja esittää, olisit jo esittänyt ne.
Monet kansat puhuvat lähisukuisia kieliä ollen kuitenkin eri kansoja, mikä tekee saamelaisista poikkeuksen? Yhteinen nimitys periytyy kai kantakielestä tarkoittaen ihmistä? Eri kielet ovat kuitenkin syntyneet ja sinulla kielitieteilijänä on varmaan muukin kuin poliittinen perustelu samasta kansasta? Ellei niin…
Poista"Miksi ihminen joka on ikänsä asunut saman kunnan alueella, jonka koko suku on asunut siellä todistettavasti 1500-luvulta asti, ei ole alkuperäinen?"
Poista-- On toki alkuperäinen. Tosin tarpeeksi kauas menneisyyteen jos kurkistetaan, niin jokaisella Lapin asukkaalla - myös saamelaisilla - on sellaisiakin esivanhempia, jotka ovat tulleet muualta (etelämpää Suomesta).
Jaskalta täysin ”hyvää päivää kirvesvartta” kommentti. Jaska siis hyväksyy alkuperäisväestön syrjäyttämisen poliittisella alkuperäiskansalla.
Emerituksen "polveutuminen ja lapinpuvut."
VastaaPoistahttps://www.lapinkansa.fi/lappi/hildur-larsson-oli-lapin-valokuvauksen-varhainen-mestari-jonka-upeat-kuvat-jaivat-piiloon-yli-sadaksi-vuodeksi-nyt-niita-voi-ihastella-lapin-kansan-verkkogalleriassa-200932357/
”En tiedä, mitä kaikkea oli viittaamasi luonnoksen taustalla lähes 30 vuotta sitten, mutta sen jälkeen tieto ja ymmärrys on kasvanut kaikilla osapuolilla.”
VastaaPoistaEn tiedä???
Eikö olisi jo korkea aika ottaa itse selvää, koska olet esiintynyt alan asiantuntijana jo pidemmän aikaa?
Kerrotko, miten sellaiseen taustatietoon voisi päästä käsiksi muuten kuin kiduttamalla asiaan silloin osallistuneita henkilöitä? Kidutus- ja kuulustelutaidot eivät valitettavasti kuulu tieteelliseen työkalupakkiin.
Poista???
PoistaEsimerkiksi tutustumalla lakiesityksen perusteluihin, järkeäkin saa käyttää.
Pyrkimys oli kaapata lapinkylien maat ja samaa päämäärää on ajettu 30 vuotta.
Kai sinne kielitieteilijän kalupakkiisi mahtuisi edes muutama pekaloruuvi aitousmittarin ja aitousleimojen sekaan? Mutta noin vakavasti: Jotenkin keskustelu tässä katkoo. Kerroppa mikä taustatieto tässä on sellaista että siihen ei pääse käsiksi kuin "kiduttamalla asiaan joskus aikoinaan osallistuneita".
PoistaPidän hallituksen pyrkimystä käynnistää sovittelu ja lopettaa vuosikymmeniä jatkuva kiista oikeansuuntaisena. Käsitykseni on, että Lapin ja koko yhteiskunnan etu vaatii sitä, että ryhdytään vakavasti selvittämään alkuperäisväestön määrittämiseen liittyviä pulmia. Riidat ovat katkeroittaneet paikallisten asukkaiden saamelaisten, lappalaisten ja muun väestön mielet. Asian ratkaisemiselle on välttämätöntä, että perustetaan eri osapuolista sellainen riippumaton elin, joka ottaisi alusta alkaen asian hoitaakseen. Valtion tulee luoda riittävät edellytykset kyseisen elimen toiminnalle. Koko lappalaiskysymys on selvitettävä ennen maaoikeuskysymyksiä
VastaaPoistaSaamelaiskäräjien vaatimukset maiden palauttamista takaisin saamelaisille ovat haastaneet koko meidän oikeusjärjestyksen selvittämään, onko tällaisilla vaatimuksille olemassa tieteellistä tai oikeudellisia perusteita. Tällaiset vaatimukset ovat johtaneet ristiriitoihin saamelaiskäräjien ja alueen muiden eri lakeihin perustuvien organisaatioiden välillä. Näin pitkälle asioiden hoitamatta jättämistä oikeusvaltiossa ei saa päästää. Saamelaiskäräjien kannanotoissa totuus nähdään pelkästään ahtaiden etnopoliittisten linssien läpi. Suomen valtio leimataan kaikkien poliittisten vaikeuksien aiheuttajiksi. Lopputoteamus on, että lappalaisiin kohdistuvat syytökset eivät saa tukea historiallisista tapahtumista.
Käräjät on tähän asti pyrkinyt kieltämään tosiasiat, jotka vievät uskottavuuteen kaikelta sovintoon tähtäävältä toiminnalta. Pelkään, että käräjät ylimielisyydessään on erehtynyt arvioineissaan joko olemalla liian paljon edellä aikaansa tai toivottomasti siitä jäljessä. Näyttää siltä, että saamelaiskäräjien poliittinen johto ei ymmärrä sitä, että 1970-luvun saamelaispolitiikka on takanapäin. Nyt on viimein aika tarttua konfliktin pohjimmaisiin syihin, rakennettava luottamusta ja puututtava sellaisiin asioihin, jotka pitävät konfliktin jatkumista yllä. Nyt tarvitaan valtion taholta yhtenäisempää otetta, eri tavoitteiden yhdistämistä ja saamelaisten ja lappalaisten yhteisen historian hyödyntämistä. Uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että saamelaiskäräjien poliittisen johdon vaatimuksille ei ole minkäänlaisia perusteita. Uuden toimintatavan lähtökohtana tulee olla perustuslain soveltaminen. Sehän jo nykymuodossaan turvaa saamelaisten ja lappalaisten oikeudet. Vain takaamalla nuo oikeudet perustuslain hengen edellyttämällä tavalla voidaan saavuttaa tasapaino samaan alkuperäiskansaan kuuluvien ryhmien kesken.
Jotta poliittiset päättäjät saisivat asian tilasta oikeaa tietoa, eikö tässä tilanteessa kannattaisi asettaa lainvalmistelijoista riippumaton tutkijatason asiantuntijaryhmä arvioimaan vallitsevat tutkimustiedot ja tosiseikat, joista ei voi edes poliittisesti sopia, ja selvittämään erilaisia vaihtoehtoja ILO-sopimuksen ratifioimiseksi ennen kuin asian valmistelua jatketaan. Puolueettomien asiantuntijoiden tulee olla mukana selvittämässä osapuolten yhteiset näkemykset. Saamelaisten ja lappalaisten muodostamilla paikallisyhteisöillä on tässä prosessissa ratkaiseva rooli sen varmistamisessa, että asiat sujuvat sovussa pitkäaikaista maantavan mukaan niin kuin tähänkin asti.
Edellä olleen perusteella rohkenen, että Suomen hallituksen piirissä vihdoinkin tunnustettaisiin tosiasiat ja asetettaisiin kokonaisuuden etu sekä poliittisten laskelmien että henkilökohtaisten tunteiden edelle. Sen olen pitkän elämäni aikana oppinut, että meistä saamelaisista riippumattomat tosiasiat eivät muutu potkimalla ja kiukuttelemalla.
Jouni Kitti
Tämän päivän Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessa Saamelaiskäräjien jäsen Pentti Pieski kerjää myötätuntoa ja haluaa rahaa City-saamelaisten kielipesän toimintaan. Opetusministeriö sulki äskettäin rahahanan ja kielsi Saamelaiskäräjiäkään antamasta rahaa, koska rahoitusepäselvyyksiä tutkitaan parhaillaan. - Outoa, ettei kuitteja yhdistyksen kirjanpitoa varten säilytetty. Kollumeilta koilliseen -blogissa Väänänen kirjoitti asiasta jo marraskuussa 2016 "Löysä raha ruokkii löysää käyttelyä".
VastaaPoistaPauliina Feodoroff kertoo esiäitiensä perintömaat Youtuben nauhoitteessa Assimilaatio ylisukupolvisena kokemuksena, 18.12.2015. Isän äidin (Fofanoffien) maat olivat hänen mukaansa Kiilopään ja Saariselän välimaastossa. Isän isänäidin alue jäi minulle karttaa tuntemattomalle epäselväksi, Jotenkin mentiin Sodankylän suuntaan. Nauhoitteessa paikat mainitaan 10 minuutin kohdalla. Kannattaa tarkistaa, jos asia kiinnostaa.
VastaaPoistaVideon nimi on "Assimilaatio ylipolvisena kokemuksena" ja se löytyy täältä:
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=PAh3TLY0lKQ
Äänen taso ja laatu ovat kuitenkin niin heikkoja, ettei puheesta saa selvää. Joku jolla on terävä kuulo ja hyvät kuulokkeet voisi kokeilla.
Pauliina kertoo 11min kohdalla ekaluokkalaisesta, joka karkasi asuntolasta 60km päässä olevaan kotiinsa ja hukkui matkalla.
PoistaEnsinnäkin tuo 60km olisi Sevettijärveltä Väylään, kun kauimmaiset kolttatalot ovat Nitsijärvellä 30km Sevetistä.
Hesari kirjoitti elokuussa 1978 kouluun lähtevästä kolttapojasta.
https://aijaa.com/IQJxsD
Lokakuussa poika karkasi koulusta kotiinsa ja hukkui sitten ollessaan menossa kotoaan pyörällä naapuriin.
https://aijaa.com/EiOcdm
https://aijaa.com/cW5AWb
Onkohan kyse samasta pojasta, mutta Pauliina vaan on värittänyt totuuden täysin uuteen uskoon.
Laiduntaminen Kiilopään alueella tai vielä kauempana vaikuttaa dokumenttien valossa epäuskottavalta ellei sitten tosiaan ole oltu porovarkaissa, mistä on syytetty ja joku myös saatu verekseltään kiinni.
Aika säälittävää, että pitää vetää yksittäisen kolttapojan traaginen kohtalo esiin kymmenien vuosien jälkeen. Vastaavia kohtaloita oli lapsilla silloin ja on nykyisin, syntyperästä riippumatta. Aina se raastaa rinnasta, mutta tällaista elämä on. Siitä ei julmempaa se, että kyseessä oli tai on koltta tai saamelainen.
PoistaYmmärrän Pauliinan isän isänäidin suvun porolaidunten olleen tallenteesta kuullun perusteella Norjan rannikolla Kirkkoniemen takana.
VastaaPoista