Yle Sapmi julkaisi muutama päivä sitten uutista ”Juha Sipilän hallituksen ILO- ja
maaoikeusselvityksestä” – tuolla nimellä saamenradio ilmeisesti kuvailee oikeusministeriön
Leena Heinämäeltä tilaamaa kansainvälisesti
oikeusvertailevaa selvitystä. Uutisessa saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski suhtautuu varovaisen
positiivisesti vielä julkistamattoman selvityksen tuloksiin ja toivoo kansainvälisen lähestymistavan
tuovan ratkaisuja Suomen kipeään tilanteeseen.
Uutisesta saa käsityksen, että ILO- ja maaoikeusasiaa
käsiteltiin jossain työpajassa, jossa Pieski kertoo tuoneensa esille huolensa
Suomen saamelaismääritelmästä ja sen tulkinnasta.
”Nykytilanteessa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon tulee sellaisia ihmisiä, joilla ei ole saamelaisia sukujuuria. Saamelaismääritelmä antaa mahdollisuuden valheellisille identiteeteille, että ihminen saattaa olettaa, että hän on saamelainen, vaikka hänellä ei olisi minkäänlaista taustaa sille. Jos tämän pohjalta tulee enemmän ja enemmän ihmisiä, niin tilanne tuntuu vaaralliselta” Pieski uutisessa kertoo.
Täytyypä sanoa, että Pieskin eväät kansainvälisesti
oikeusvertailevaan pohdintaan ovat kovin ”kotimaiset” ja rotuopillisen
rasistiset. Sikäli kun moiset ihmisten identiteetin aitoutta räävittömästi
solvaavat kannanotot kantautuvat juuri sinne Juha Silpilän ja Jari Lindströmin kabinetteihin, ei
liene puolta sanaa sen puolesta, että mikään saamelaiskäräjien ajama
ILO-ratifiointi saati alkuperäiskansamääritys voisi tulla Suomi-nimisessä oikeusvaltiossa
kuuloon.
Kyllä todellinen Suomea käsittävä oikeuksia ja olosuhteita
vertaileva selvitys on edelleen tarpeen ja sitä suorittamaan ei tule värvätä
ketään jo saamelaiskäräjien politiikkaan urautunutta tutkijaa tai
tutkijaryhmää.
Puhuessaan joidenkin valheellisista saamelaisista
sukujuurista, Pieski siis viittaa oikeisiin saamelaisiin sukujuuriin, joita hän
itse ilmeisesti edustaa ja joita hän kai katsoo olevansa oikeutettu
määrittämään. Ehkäpä Pieskin sukujuurista löytyy hyvinkin selvää ja kiistatonta
näyttöä tuosta oikeasta saamelaisuudesta.
Ja mitä muutoin hänen saamelaiseen identiteettiinsä kuuluu, sekin lienee täyttä
tavaraa.
Pieskin kannanotot ovat olleet jo pitkään sellaisia, ettei
niitä uskoisi aivan jonkin pääkaupunkilaisen, taannoista pomorimerenkävijöiden
pukinekulttuuria kuvissa vaalivan Metsähallituksen tiedottajan suusta tulleiksi.
Paremminkin Pieskin alkaisi olla aika hakeutua siihen saamelaiskäräjien
tiedottajan virkaan, jota hän jo saamelaiskäräjävaalien aikana valmiiksi ja
vaihtoehdoksi ensisijaiselle puheenjohtajuudelleen petaili.
Tai noilla kannanotoillaan Pieski sopisi vaikka anonyymiksi
saamelaisradikaaliksi puhumaan televisiokameroille arafathuiviin ja mustiin
laseihin sonnustautuneena.
Eri asia sitten mitä hyötyä hänen noistakaan rooleista
olisi saamelaiselle kansanryhmälle.
Veikon tavoin täytyy ihmetellä saamelaiskäräjien hallituksen jäsenen Pentti Pieskin viimeisimpiä saamelaispoliittisia linjauksia, jotka ovat suorastaan käsittämättömiä. Joku viisas on aikoinaan sanonut, että moraalin perusta on oikein käsitetty oma etu. Nimenomaan oikein käsitetty; ei raaka omien etujen lyhytnäköinen ajaminen. Omien etujen ajaminen ei sinänsä ole moraalitonta, kunhan ei poljeta muiden etuja ja oikeuksia, vaan päinvastoin ajetaan omia etuja edistämällä muidenkin etuja ja koko yhteiskuntaa rakentaen. Joutuukin kysymään miksi saamelaiskäräjien oma oikein käsitetty etu, yhdessä eettisten motiivien kanssa, ei voisi saattaa saamelaiskäräjien johtoa noudattamaan oikeutta ja moraalia myös statuksettomia saamelaisia kohtaan?
VastaaPoistaPieskin yksisilmäinen kannanotto nykyisestä suden politiikasta on silmiemme edessä. Tällainen on koko saamelaisten ja statuksettomien saamelaisten yhteisen asian kieltämistä. Saamelaiskäräjien johdon taistelu statuksettomia saamelaisia vastaan on ollut masentavaa katseltavaa. Saamelaiskäräjät on lisännyt viime aikoja ponnistelujaan, jotta se voisi saada Suomen poliittiset päättäjät noudattamaan omaa, todelliseen asutus- tai oikeushistoriaan perustumatonta visiotaan alkuperäiskansakysymyksen "oikeudenmukaisesta ratkaisusta".
Kiihtyvä peli tuo mieleen päihtyneen pohjoisen miehen joka yhä vimmaisemmin takoo kaljabaarin pajatsopeliin viimeisiäkin lanttejaan odottaen etu- tai takaressun tyhjentymistä kuppiin. Kun omat loppuvat, kavereilta voi ehkä saada pikaluottoa. Lopulta koittaa hetki jolloin sekä oma pelipääoma että luotto ovat menneet.
Saamelaiskäräjien kohdalla pajatso on tällä hetkellä oikeusministeriö ja kolikoiden tilalla lausunnot, muistiot ja erilaiset työpajat. Luottoa antavina kavereina toimivat eri alojen professorit ja tutkijat jotka kaivelevat taskunpohjiaan löytääkseen perusteluita. Löytyyhän niitä, väliäkö sillä jos osa on jotain jo kaatuneen valtion valuuttaa tai mitä lie poletteja kun kerran tuntuvat mahtuvan jasson nielusta sisälle ja jos hyvin käy niin kuppiin rojahtaa selvää, Suomen valtion takaamaa rahaa.
Pieskin viittaus ihmisiin, jotka valheellisen identiteetin mukaan pyrkivät rekisteröitymään saamelaiseksi osoittaa yksiselitteisesti, että saamelaiskäräjien poliittinen johto ajaa pelkästään Suomeen osin laittomasti tunkeutuneiden porosaamelaisten jälkeläisten etuja, kun kieltäytyy tunnustamasta ILO:n yleissopimuksen ratifioimisen kannalta kansainvälisen oikeuden mukaisia keskeisiä periaatteita: väestön yhtäjaksoista polveutumista ja itseidentifikaatiota. Sitä noudatetaan kaikissa niissä maissa jotka ovat ratifioineet ILO:n sopimuksen. Mikä estää Pieskiä ja hänen taustalla vaikuttavia tunnustumasta tätä keskeistä oikeusperiaatetta soveltamasta myös Suomeen. Onko se sittenkin paljon puhuttu oma pohjoissaamelainen ryhmäetu?
Pieskin haastattelu osoittaa miten saamelaiskäräjien johto on yhä enemmän huolissaan inarinsaamelaisten läsnäolosta ja vaatimuksista kuulua alkuperäiskansaan tai tulla hyväksytyksi sen osana. Saamelaiskäräjien poliittinen johto haluaa päästä inarinsaamelaisista eroon eikä sen vuoksi pidä heitä alkuperäiskansana, vaikka nämä kykenevät alkuperäisyytensä osoittamaan vakuuttavasti kansainvälisen oikeuden vaatimilla faktoilla ja nojaamalla tieteelliseen tutkimukseen. Inarinsaamelaisten herjaamisessa ei hävyttömyydelle tunnu löytyvän mitään rajaa.
jatkuu...
...jatkoa:
VastaaPoistaKuka voi enää ymmärtää tai hyväksyä tällaista toimintaa?
Saamelaiskäräjien poliittinen johto on ryhtynyt tulkitsemaan kansainvälistä oikeutta omalla, likaisella ja perusteettomalla tavallaan, kun se kieltää todelliseen alkuperäisväestöön kuuluvat ihmiset identifioitumasta alkuperäisväestöön väittäen heidän olevan alkuperältään suomalaista valtaväestöä, tai sellaiseksi peruuttamattomasti itsensä muuttaneita. Tämä tarkoittaa Pieskin suulla viittausta valheelliseen identiteettiin.
Tällaisella kansainvälisen oikeuden väärällä tulkinnalla saamelaiskäräjien poliittinen johto kieltäytyy samalla tunnustamasta ILO:n yleissopimuksen oikeusperiaatteet, jotka ovat syntyneet nimenomaan entisissä siirtomaissa elävien alkuperäiskansojen elämää helpottamaan. Tällä tiellä saamelaiskäräjin poliittisen johdon ei kannattaisi enää jatkaa, koska sellainen antaa ulospäin kolonialistisen kuvan sen tavoitteista kaapata todellisen alkuperäisväestön historia ja oikeudet itselleen. Onneksi KHO tuoreimmassaan ratkaisussaan puuttui tähän epäkohtaan. Muutoinkin KHO:n ratkaisu on selkeä viesti sekä saamelaiskäräjille että oikeusministeriölle siitä, että tiellä ei enää kannata jatkaa ILO:n sopimuksen ratifioinnin valmistelua.
Onko Pieski todellakin tiedottaja, tai toimittaja? Hän on Veikon blogissakin kirjoitellut ja joskus hän on esiintynyt Ylessäkin. Hänen esityksistään jää vähän epämääräinen ja omituinen kuva. Ehkä hän ajattelee selvemmin saameksi.
VastaaPoistaTaannoin Pieski avusteli jonkin verran Lapin Kansassa ja on kai toimittanut muuallekin. Juttunsa olivat tyypillisiä senttarin tarinoita eli eivät liittyneet mitenkään kunnallis- tai saamelaispolitiikkaan. Käsitin hänet joistain puheistaan kriittiseksi silloista saamelaiskäräjien politiikkaa kohtaan eli olisiko ajatusmaailma uudistunut.
PoistaKylläpä Veikon kommentointi on mennyt ihan negatiivisuuden puolelle, etten sanoisi jurnutukseksi ja henkilökohtaisuuksiksi, kun aiemmin oli ihan tervettä kriittisyyttä. Heh heh, eikö näissä saamelaisissa ole mitään positiivista?
VastaaPoistaEn kritisoi yleistäen saamelaisia, arvioin saamelaispolitiikkaa ja sen keskeisiä tekijöitä.
PoistaPoliitikot ovat henkilökohtaisesti arvostelun ja arvioinnin kohteina. Jopa saamelaiset poliitikot!
VastaaPoistaUsein saa sellaisen vaikutelman, ettei saamelaiskäräjien jäseniä pidetä poliitikkoina. Heidän sanomisian ja esityksiään ei pidetä politiikantekona, vaan ilmeisesti jonkinlaisena arvovapaan ja riippumattoman asiantuntijan lausuntoina. Kyse on kuitenkin mitä suuremmassa määrin politiikasta eli vallasta ja rahasta.
VastaaPoistaMonet saamelaistutkijat taas ottavat poliitikon roolin. Tämä näkyy erityisesti tutkimusaiheen valinnassa ja sen tavoitteen asettamisessa, lähteiden käytössä (monia arvokkaitakaan lähteitä ei käytetä, esim. "suomalaisten" ja pappien teoksia ), tutkimuksen kriittisyyden heppoisuutena, ja johtopäätöksissä. Yksi esimerkki on trendiksi noussut saamelaisten suullisen perinteen kohottaminen kritiikittä ainoaksi luotettavaksi lähteeksi historiallisten jopa vuosisatojen takaisten yksittäisten tapausten kohdalla.
Halu vaikuttaa saamelaispolitiikkaan näkyy monessa kohdin.
Tämä on johtanut siihen, että valtionhallinnossa, politiikassa, yleisemminkin saamelaispoliitikkoja pidetään asiantuntijoina, mutta ei nähdä, että eräät saamelaiset tai heitä lähellä olevat tutkijatkin osallistuvat tutkimuksillaan saamelaispolitiikkaan.
Sekä poliitkikoita että tutkijoita on lupa arvostella. Tieteen keskeiseen olemukseen kuuluu kritiikki. Keskustelu vie asioita eteenpäin. Keskustelu ei synny pelkästä hyssyttelystä tai peukuttelusta.
Voi Pentti hyvä, miksi sinä noin teet? Kun isäsi rakensi Kevolla, ihailimme monesti joukolla hänen taitavan rakennustyönsä jälkeä. Valitettavasti tuollaisessa toiminnassasi tuskin on kenellekään mitään ihailtavaa. Se on ala- arvoista toisten ihmisten mustamaalusta.
VastaaPoistaSinullakin olisi käräjien hallituksen jäsenenä aitiopaikka ja tilaisuus nyt tehdä ihailtavaa rakennustyötä. Ryhtyä rakentamaan sopua ja rauhaa kaikkien saamelaisten keskuuteen. Etsiä käräjiltä yhteistyötahoja tuohon arvokkaaseen ja taatusti myös historian lehdille jäävään työhön, jolta ei tulisi ihailijoita puuttumaan. Käytä tuo mahdollisuutesi oikein.
On vielä pakko palata saamelaikäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieskin viimeisimpään julkiseen kommenttiin jossa hän ei yritä tavoitteitaan kaunistelella: se on yksi ainoa valtakeskus, voimakeskus ja päätöksentekokeskus. Se on yhden isännän ja hallitsijan maailma, jossa alueen todellisen alkuperäisväestö pakotetaan polvilleen. Tällainen yksisilmäinen valtapolitiikka koituu lopulta kohtalokkaaksi kaikille niille, jotka elävät alheeseen perustuvassa järjestelmässä, sekä itsevaltiaalle, joka tuhoaa itsensä sisältä päin.
VastaaPoistaEpäonnistunut saamelaismääritelmä ja sen vielä epäonnistuneemmat ”korjaamisyritykset ” Saamelaiskäräjien ehdotusten mukaan ovat johtamassa inarinsaamelaisten ihmisoikeuksien vähittäiseen tuhoutumiseen. Koska rekisterisaamelaisten ja inarinsaamelaisten kulttuurinen ja henkinen alkuperä on sama, myös ihmisoikeuksia on puolustettava yhdessä.
On vain vähän asioita, joita rekisterisaamelaiset ja inarinsaamelaiset eivät voisi hoitaa tai sopia yhdessä niin kuin on menetelty tähänkin asti. Hajaantuneina ihmiset kykenevät väin vähään, sillä voimaa ei ole riittävästi. Niitä inarinsaamelaisia, jotka kamppailevat oikeuksiensa säilyttämiseksi, on autettava. On puolustettava molempia osapuolia yhdistäviä seikkoja sen sijaan, että keskitytään vain niihin kysymyksiin, jotka osapuolia erottavat. On vastustettava provokaatiota, oikeuksien polkemista ja niihin yllyttämistä. Ei ole myöskään provosoiduttava vastaamaan samalla mitalla ja samalla tyylillä, vaan omia ja syrjittyjen oikeuksia on ajettava vahvasti mutta tyynen arvokkaasti, ilman väkivaltaa mutta tuumaakaan väistämättä.
Vaikka saamelaismääritelmä on yhden aikakauden epäonnistumisena ilmeisin ja selvin osoitus kaikille, siitä asiasta ei hyödytä nauttia, sillä se ei ole loukkaus pelkästään historiaa vastaan, vaan loukkaus myös kaikkien ihmisoikeuksia vastaan. Ihmisoikeuksien perusteena ei voi koskaan olla toisten oikeuksien vähättely tai sivuuttaminen, jonka Pieski näyttää unohtaneen.
Niin kuin aikoinaan Berliinin muuri erotti samoja sukuja, perheitä, sukulaisia jakaen samaa kansaa, joka halusi olla yhdessä, sellaisena vallitsee nykytilanne, jolle ei ole oikeutusta. Aitoa, kestävää yhteiskuntarauhaa alueella ei voi taata niin kauan kun yhdeltä, saman kansan osalta puuttuu oikeus ja vapaus valita historiansa mukainen identiteetti. Siihen sisältyy oikeus elää kestävästi rauhassa perheen, sukulaisten ja kaikkien muiden kanssa, mukaan lukien entiset sortajat ja syrjijät. Vapaus tällaisissa tilanteissa on jakamaton. Jos yksikin ihminen yhteisössä on orjuutettu, kukaan ei ole vapaa.
jatkuu...
...jatkoa:
VastaaPoistaAlueensa ja sen ihmisten suvereeniksi itsevaltiaaksi pyrkivä saamelainen kulttuuri-itsehallinto, aseenaan ylimielinen ja sallimaton ideologia, pyrkii vääristämään todellisen historian ja riistämään todelliselta alkuperäiskansalta sen oikeudet itselleen. Näin toimiessaan se puuttuu väestöryhmien väliseen perimmäiseen suhteeseen. Se pyrkii surkastamaan taitavasti oman alueen hyväksi toimineet lahjakkaat rekissaamelaiset ja inarinsaamelaist toisen luokan kansalaisiksi. Yhden etnisen ryhmän intohimoinen maaoikeuksien ajaminen tuottaa monenlaista pahaa; etenkin se rikkoo vuosisataisen väestöryhmien välisen harmonian ja yhteistoiminnan.
Sympatia yhtä ryhmää kohtaan johtaa kiistoihin ilman riittävää syytä ja oikeutusta. Sen aiheuttaa illuusion kuvitelluista alkuperäisväestön oikeuksista tapauksissa, joissa todettavia oikeuksia ei ole. Alkuperäiskansan identiteetti ei sulje pois erilaisuutta sinänsä. Erilaisuuden kieltäminen johtaisi vain vihamielisyyden lisääntymisen. Eriarvoisuuden perusteleminen erilaisuudella on rasistisen syrjinnän ydinolemus. Kysynkin Pieskiltä avoimesti, että tämäkö on Sinun saamelaispolitiikan ydinolemus ja tavoite?
Rekisterisaamelaisille annettavat perusteettomat etuoikeudet, jotka muilta kiellettäisiin, vahingoittaisi Suomea. Se antaisi kuvan siitä, että Suomi on luopunut puolustamasta ihmisoikeuksia antaen kateuden ja pahantahtoisuuden lisääntyä etuoikeutetun ja syrjivän väestöryhmän keskuudessa, mikä ei voi olla synnyttämättä kasvavaa kostonhalua niiden keskuudessa, joiden identieetti ja historialliset oikeudet evätään.
Ellei jatkunutta kehitystä voida pysäyttää, uhkaa Suomea Balkanin tilanne, jossa viha ja historian muisti ohjaavat aina uusien sukupolvien ratkaisuja. Ei kait kukaan voi tarkoittaa sellaista tai pyrkiä tällaiseen tulevaisuuteen?
Mikäli Suomen valtio jatkaa nykyisellä rotusyrjintää tukevalla, ylläpitävällä, rohkaisevalla ja rahoittavalla linjallaan, voin taata, että maailma tulee sen tietämään ja tuomitsemaan.
Jouni Kitti
Ei kai tähän mennessä kiihkomielisinkään professori ole väittänyt, etteikö KHO:n hyväksymissä saamelaisissa ja yhtä hyvin ei-hyväksymissä, olisi saamelaisjuuria. Sammallahtikin on kai sentään tunnustanut heidän saamelaisjuuret, vaikka ei olekaan pitänyt heitä saamelaisina, enää. Pentti Pieski kumoaa nyt juuretkin...!
VastaaPoista...ja tästähän voimme myös päätellä, mitä tasoa on Metsähallituksen "tiedotus" ja siitä hänelle vielä oikein palkkaakin maksetaan... :)
PoistaSaamelaiseliitin (taloudellisen, poliittisen ja koulutuksellisen eliitin ja Yle Sàpmin)suurporonhoitajien taloudellisia etuja ajava huolellisesti rakentama kupla on nyt julkisuudessa puhkaistu.
VastaaPoistaHS:n tiedetoimituksen päällikkö Jukka Ruukki kirjoittaa pääkirjoitus pääkirjoituskolumnissaan tänään
"Porojen tehotuotanto on ympäristöriski
Tunturikankailla tallustelee enemmän poroja kuin luonto kestää."
On tarpeen selvittää mitä muita kuplia saamelaiseliitti on rakentanut ja ylläpitänyt. Tärkein liittyy saamelais- ja alkuperäiskansamääritelmään, joka on ollut sille välttämätön vallan pitämiseksi suurporonhoitajien käsissä. Ja paljon muita kuplia.
Hyväuskoiset luonnonystävät ja -suojelijat sekä vilpittömästi ihmisoikeuksia ajavat ihmiset ja järjestöt ovat tulleet petetyksi.
Valtion organisaatioiden ja virastojen sekä eräiden puolueiden toiminta tämän kuplan rakentamisessa ja ylläpitämisessä tulee myös tuoda julkisuuteen.
Veikolle kiitos vuosien väsymättömästä työstä totuuden puolesta.
Tuossa linkki edellä mainittuun HS-kirjoitukseen:
VastaaPoistahttps://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1474169008288
Edelliseen viitaten näyttää Hesari ottaneen tuon aiheen muutenkin agendalleen ja ihan hyvä.
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/kotimaa/a1474687986973
Pitäisi pohtia että miksi Norjassa saamelaiskulttuuri menestyy ilman että luonto menee pilalle.
PoistaMyös Norjassa on laidunongelma. Siellä ao. ministeriö on pyrkinyt laskemaan poromäääriä, jotka heidän mukaansa ylittävät kiintieöt. Sitä ei ole pystty tekemään, koska poronomistajat ketkuilevat. Yhdessä tapauksessa laskentatilaisuuteen jäi tulematta suuri osa poroisännistä, koska "sairastuivat" eikä laskentaa pystytty toteuttamaan, johon oli syynä se, että porot ovat "yksityisomaisuutta" eivätkä omistajat olleet läsnä.
PoistaNorjassa on ollut käynnissä keskustelu, jossa arvellaan, että suurporonhoitajat pyrkivät työntämään pienempien poromäärien omistajat ahtaalle ja siten saamaan enemmän laitumia itselleen.
Hesari jatkaa hämmentämistä...
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/paivanlehti/28092016/a1474952564630
Vastakkaisiakin näkemyksiä löytyy, jota tietyt piirit jakavat...
http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kiihdyttaako-poro-ilmastonmuutosta-vai-ei-kiista-jakalasta-velloo-lapissa/6085844?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat
Turun yliopiston emeritusprofessori Lauri Oksasen mukaan poroja ei ole liikaa, laitumia sitä vastoin on liian vähän!!! Mistäs niitä saataisiin lisää, valmistus nimittäin taitaa olla jo lopetettu?
” Paliskuntien rajat ja valtakuntien rajat on aikojen saatossa vedetty niin, että niin sanottu jutaaminen eli laidunten luontainen vaihtaminen ei onnistu esimerkiksi Ruotsin ja Norjan tapaan.”
Onko ylipäätänsä mitään luontaista laidunten vaihtamista? Jutaaminen on tullut suurporonhoidon myötä, ennen sitä eivät metsäsaamelaiset mihinkään jutanneet.
” Paliskunnilla ei ole oikein keinoja pitää poroja poissa parhailta jäkäliköiltä kesällä. Se on se Suomen puolen suuri ongelma.”
Järvisen mukaan Mallalla onnistuisi 4km aidalla, mutta kun Saamelaiskäräjät vastustaa.
Oksasen mukaan poro suorastaan pelastaa tunturit.
” Vaivaiskoivuista paljaaksi syöty tunturi heijastaa varsinkin keväthankien auringonvalon takaisin avaruuteen ja viilentää ilmaa.”
Paljonkohan vaivaiskoivujen lehvästö keväthankien aikaan mahtaisi varjostaa?
Nuo Oksasen näkemykset ovat järjellä ajatellen aivan käsittämättömiä. Osoittaa miten äärimmäisyyksiin jossain uskon asiassa voidaan päätyä!
VastaaPoistaOksanen et al. kommentoi tämän päivän HS:ssa
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/paivanlehti/29092016/a1475032859887
Suomeksi sanottuna, Suomessa ei ole tarpeeksi laitumia olemassa oleville poromäärille.
"Tasapainoisempia kokonaisuuksia voisi luoda myös vaihtamalla laitumia naapurimaiden kanssa."
Näinhän norjalainen suurporonhoito levittäytyi Suomen puolelle 150 vuotta sitten ja aiheutti ongelmia ja siitä sitten tuli rajasulut.
Oksanen ja muut viisaat:
VastaaPoista"Jäkälikön talloutuminen lisää poronhoidon kustannuksia ja vaikuttaa poronlihan IMAGOON PUHTAANA LUONNONTUOTTEENA".
Onpa viisaasti sanottu!
Ensin porot tallovat jäkälikköä. Siitä tulee kustannuksia kun pitää ostaa ei-luonnontuotteeksi luokiteltua rehua, jota porot syövät eikä kukaan enää usko, että poronliha on puhdas luonnontuote, joka syö vain jäkälää. Siinä menee poroparan maine ja poroisännän tulot kilohinnan laskiessa.
Oksasen ja muiden viisaiden pitää mennä kovistelemaan poroja:
VastaaPoista"Kuulkaahan nyt! Laitumien tallominen on laillisen edesvastuun uhalla ehdottomasti kielletty!!! Ja tietenkin myös asianmukaiset
kieltotaulut eri puolille paliskuntia sekä saameksi että suomeksi.
Johan on kumma, jos ei tule muutosta laitumien kuntoon.
Väittely jatkuu tämän päivän HS:ssa
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/paivanlehti/02102016/a1475287508493
http://www.hs.fi/paivanlehti/02102016/a1475287560987
Mielenkiintoinen toteamus kommenttiosassa: saamalainen hiilijalanjälki.
Harjoittavatko pohjoissaamelaiset identiteettivarkautta vai kulttuuri-imperialismia perustaessaan inarinsaamelaisyhdistyksen?
VastaaPoistaPerustajajäsenet: pohjissaamenkieliset ja pohjoissaamelaisista polveutuvat Jan Saijets , Heikki Paltto, Kirsti Kustula, Neeta Jääskö, jotka lienevät opetelleet? inarinsaamea myöhemmin.
Lienevät hyvin likeisiä Klemetti Näkkäläjärvläisiin, Sami arvvut- yhdistyksen ideologiaa kannattaleviin.