sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Metsähallituslakiin ehdotettavat ”saamelaispykälät”

Julkaisenpa tässä blogissani ennakkoon osan 19.3.2014 maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle luovutettavasta työryhmämietinnöstä, joka sisältää esityksen ”saamelaispykälistä” valmisteilla olevaan metsähallituslakiin.
Jätin mietintöön eriävän mielipiteeni.
Mietinnön ehdotukset nojaavat mm. uuden kaivoslain säännöksiin ja ehdotuksella ennakoidaan yhteistyövelvoitteen osalta myös valtioneuvoston ministerityöryhmän käsittelyssä olevan saamelaiskäräjälain uudistuksen läpi menoa.
Miettikääpä tykönänne mitä nuo työryhmän ehdotukset tarkoittavat käytännössä! Työryhmän enemmistö ei halunnut lähettää mietintöä lausuntokierrokselle metsähallituslain säädännän kiireeseen vedoten, mutta olen esittänyt vielä nyt jälkeenpäin lausuntokierroksen järjestämistä, koska lakipaketin käsittely näyttää joka tapauksessa viivästyvän muun muassa Metsähallituksen yhtiöittämisestä nousseen kaplakan takia. Tästä ”pienemmästä jutusta” eli näistä pykälistä päättäjistä toistaiseksi vain pieni joukko taitaa tietääkään.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

Luku : Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset

a §. Saamelaisten kotiseutualueella tapahtuva suunnittelu. Metsähallituksen tehtävänä olisi valmisteltaessa saamelaisten kotiseutualueella valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä selvittää toiminnasta aiheutuvat vaikutukset saamelaisten oikeuden kannalta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä harkita mahdollisten haittojen vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet.
Tarkoituksena olisi, että säännös koskisi saamelaisten kannalta merkityksellistä valtion maa- ja vesialueiden hoidon ja käytön valmistelua. Säännöksen tarkoitus on turvata säädösperusteisesti, että valmisteltaessa valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunnitelmista aiheutuvat vaikutukset saamelaiskulttuurille selvitetään yhteistyössä saamelaiskäräjien ja koltta-alueella kolttien kyläkokouksen kanssa, ja siten pyritään löytämään saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutumisen kannalta mahdollisimman hyviä ratkaisuja. Esimerkkeinä hoidon ja käytön suunnittelusta, jota säännös koskisi, voidaan mainita metsätalouden periaatteet ja hakkuusuunnitteet, maan myynnin, oston ja vaihdon periaatteet, luonnonvarasuunnitelmien laatiminen, luonnonsuojelualueiden ja erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen, moottorikelkkareittien suunnittelu sekä maksullisten metsästyslupien ja kalastuslupien myöntämisperiaatteet, silloin kun niillä on olennainen merkitys saamelaisten harjoittamien elinkeinojen tai muun saamelaiskulttuurin kannalta.
Kulttuuri olisi ymmärrettävä ehdotetussa säännöksessä laajana käsitteenä samaan tapaan kuin perustuslain 17 §:n 3 momentissa. Säännös ei siten rajoittuisi ainoastaan kielellisten oikeuksien turvaamiseen ja kehittämiseen, vaan se ulottuisi laajemmin turvaamaan saamelaisten kulttuurimuotoa, johon kuuluvat myös saamelaisten perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, kalastus ja metsästys sekä saamen käsityö.
Selvittäminen koskisi ennen muuta Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelua, joka on strategista maa- ja vesialueiden käytön suunnittelua valtion mailla. Suunnittelussa määritellään Metsähallituksen toiminnan painotukset ja keskeisten toimintojen mitoitus suunnitelma-alueittain kymmenvuotiskausittain. Työssä tarkastellaan monipuolisesti Metsähallituksen hallinnassa olevan omaisuuden vaihtoehtoisia käyttömuotoja. Pykälässä säädettävän suunnitteluvelvoitteen lisäksi olisi voimassa, mitä erilaisista selvityksistä, neuvottelumenettelyistä tai kuulemisesta muualla lainsäädännössä säädetään.
Luonnonsuojelualueiden käyttöä sääntelee luonnonsuojelulaki (1096/1996). Laissa säädetään suojelualueilla noudatettavista rauhoitusmääräyksistä ja niistä poikkeamisesta. Muita luonnonsuojelualueita perustettaessa voi valtioneuvosto säätää lisäksi eräistä aluekohtaisista poikkeuksista. Kansallispuistolle on laadittava luonnonsuojelulain mukainen hoito- ja käyttösuunnitelma. Luonnonpuistolle ja muille luonnonsuojelualueille hoito- ja käyttösuunnitelmat laaditaan silloin, kun se on tarpeellista. Hoito- ja käyttösuunnitelmia laaditaan myös erämaalain mukaisille erämaa-alueille. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatii aluetta hallinnoiva viranomainen, joka on valtion mailla Metsähallitus. Kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistaa ympäristöministeriö. Ehdotetussa säännöksessä tarkoitettu selvittäminen koskisi myös näitä suunnitelmia.

b §. Heikentämiskielto. Pykälässä säädettäisiin saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien heikentämiskiellosta. Sen mukaisesti saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevat tai vaikutuksiltaan sinne ulottuvat, valtion maa- ja vesialueilla toteutettavat Metsähallituksen suunnitelmat ja hankkeet olisi laadittava ja toteutettava niin, etteivät ne olennaisesti heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Suunnitelmat ja hankkeet eivät saisi heikentää myöskään kolttien elinolosuhteita tai mahdollisuuksia harjoittaa mainittuja elinkeinoja koltta-alueella. Säädettäväksi ehdotetun heikentämiskiellon tarkoituksena olisi osaltaan turvata saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Olennaisuuskriteeriä tulee tulkita ja soveltaa perusoikeusmyönteisellä tavalla ja ottaen huomioon YK:n ihmisoikeuskomitean KP-sopimuksen 27 artiklaa koskeva käytäntö (PeVL 32/2010 vp, s. 10).  Ehdotettu heikentämiskielto koskisi Metsähallituksen kaikkea sellaista toimintaa, jonka vaikutukset ulottuvat saamelaisten kotiseutualueelle.
Lisäksi pykälässä säädettäisiin saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen oikeudesta hakea muutosta Metsähallituksen tekemään hallintopäätökseen sillä perusteella, että se on heikentämiskiellon vastainen.
Valituskelpoinen hallintopäätös on määritelty hallintolainkäyttölain (586/1996) 5 §:n 1 momentissa toimenpiteeksi, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Valituskelpoisia hallintopäätöksiä eivät ole esimerkiksi valmisteluun tai tekniseen täytäntöönpanoon sisältyvät ratkaisut.
Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät on lueteltu tarkkarajaisesti tämän lain x §:ssä. Muutoksenhausta on puolestaan säädetty y §:ssä. Esimerkiksi luonnonsuojelulain nojalla tehtyyn Metsähallituksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin luonnonsuojelulaissa säädetään. Maastoliikennelain 4 §:ssä, kalastuslain 5 §:ssä ja metsästyslain 6 §:ssä tarkoitetuille luville tai päätöksille Metsähallituksen hallinnassa olevan alueen käyttämisestä sanottujen lakien mukaiseen tarkoitukseen voidaan vahvistaa aluekohtaiset kiintiöt. Näitä koskeviin lupiin tai päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

( Saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen edustajat pitivät välttämättömänä, että sanan olennaisesti asemesta säännöksessä käytettäisiin ilmaisua ”vähäistä suuremmassa määrin”, kuten vesilain 2 luvun 8 §:ssä.)

20 § uusi 2 mom. Neuvottelukunnat. Saamelaisten kotiseutualueen maa- ja vesipinta-ala on yhteensä yli kolme miljoonaa hehtaaria eli kymmenesosa Suomen koko pinta-alasta.  Siitä yli 90 prosenttia on Metsähallituksen hallinnassa.  Luonnonoloiltaan ja elinkeinorakenteeltaan saamelaisten kotiseutualueen kuntien välillä on suuria eroja. Valtion maa- ja vesialueiden käytön suunnittelussa on tärkeää ottaa riittävällä tavalla huomioon erilaiset intressit sekä turvata paikallisten tahojen osallistuminen asioiden valmisteluun. Siksi on perusteltua, että kutakin saamelaisten kotiseutualueen kuntaa varten asetettaisiin neuvottelukunta.
Neuvottelukunnan tehtävänä olisi käsitellä valtion maa- ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.
Kuntakohtaisten neuvottelukuntien tehtävänä olisi toimia neuvoa antavina eliminä esimerkiksi metsätaloutta, hakkuusuunnitelmia, maan myyntiä, ostoa, vaihtoa ja vuokrausta, luonnonvarasuunnitelmia ja valtion retkeilyalueiden järjestyssääntöjä, moottorikelkkareittien ja -urien suunnittelua, maksullisia maastoliikennelupia, metsästyslupia ja kalastuslupia koskevissa asioissa.
Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin neuvottelukuntien tehtävistä, kokoonpanosta, toimikaudesta ja asettamisesta. Tarvittaessa voitaisiin säätää esimerkiksi neuvottelukuntien toiminnan kustannuksista, neuvottelukuntien jäsenmääristä ja toimikausien pituudesta. Tärkeää on, että neuvottelukunnissa olisivat edustettuina saamelaiskäräjät, kolttien kyläkokous ja asianomaiset kunnat. Neuvottelukuntaan voitaisiin nimetä myös muita paikallisia olosuhteita tuntevia asiantuntijoita. Ylä-Lapissa on muusta maasta poiketen runsaasti muun muassa erityisten etuuksien omistajia.
Kansallispuistojen ja erämaa-alueiden osalta alueiden hoidon ja käytön suunnittelu tapahtuisi jatkossakin luonnonsuojelu- ja erämaalain mukaan ja niitä varten erikseen asetettavissa yhteistyöelimissä.
Saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen yhteistyöstä Metsähallituksen kanssa säädetään a §:ssä.

LAKIEHDOTUKSET

Yleiset säännökset

(muutokset ja lisäykset voimassa olevaan lakiin verrattuna kursiivilla)

Luku : Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset

a §. Saamelaisten kotiseutualueella tapahtuva suunnittelu
Valmisteltaessa saamelaisten kotiseutualueella valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä Metsähallituksen tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien ja koltta-alueella kolttien kyläkokouksen kanssa selvittää suunnitelmista aiheutuvat vaikutukset saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä harkita mahdollisten haittojen vähentämiseksi ja estämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

b §. Heikentämiskielto

Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevat tai vaikutuksiltaan sinne ulottuvat, valtion maa- ja vesialueilla toteutettavat Metsähallituksen suunnitelmat ja hankkeet on laadittava ja toteutettava siten, etteivät ne olennaisesti heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan taikka kolttien elinolosuhteita tai näiden mahdollisuuksia harjoittaa mainittuja elinkeinoja koltta-alueella.
Saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella on oikeus hakea muutosta Metsähallituksen tekemään hallintopäätökseen sillä perusteella, että päätös on heikentämiskiellon vastainen.

20 §. Neuvottelukunnat

Metsähallituksen hallinnassa olevien valtion alueiden käyttöä koskevan päätöksenteon apuna paikallisen väestön aseman huomioon ottamiseksi ja toimintojen yhteensovittamisen edistämiseksi on [lääni- tai] aluekohtaisia neuvottelukuntia.
Valtioneuvosto asettaa saamelaisten kotiseutualueelle kuntakohtaiset neuvottelukunnat, joiden tehtävänä on käsitellä valtion maa- ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.
Neuvottelukuntien tehtävistä, kokoonpanosta, toimikaudesta ja asettamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

34 kommenttia:

  1. a §. Saamelaisten kotiseutualueella tapahtuva suunnittelu

    Saamelaiskäräjät ei edusta kaikkia saamelaisia, eikä kaikkia elinkeinoja. Saamelaiskäräjille kuuluvat vain rekisterisaamelaisten yleiset asiat. Pykälä on ongelmissa perustuslain 17 pykälän kanssa.

    b §. Heikentämiskielto

    Muutoksenhaku vain saamelaiskäräjillä (ja koltilla). Entäs muut asianosaiset. Onko kyse valituskiellosta muiden osalta, ei kai?

    20 §. Neuvottelukunnat

    Neuvottelukuntiin on saatava laaja edustus. Delegointisäännös on liian väljä.

    VastaaPoista
  2. MISTÄ LÖYTYY SAAMELAISKÄRÄJIEN BUDJETTI? Jos löydät kyseisen dokumentin, niin laita linkki tänne. Minä en sitä ainakaan löytänyt.

    VastaaPoista
  3. https://www.samediggi.no/content/download/4629/42654/version/4/file/Sametingets+budsjett+2014+-+norsk.pdf

    https://www.samediggi.no/content/download/4638/42741/version/3/file/Sametingets+budsjett+2014+-+nordsamisk.pdf

    MISTÄ LÖYTYY SUOMEN SK:n BUDJETTI?

    VastaaPoista
  4. Talousarvio vuodelle 2014
    http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=117&Itemid=10

    VastaaPoista
  5. Löysin sen paljon helpommin Googlettamalla saamelaiskäräjien budjetti
    vuodelle 2014.

    VastaaPoista
  6. Näillä pykälillä on tarkoitus alistaa kaikki saamelaisalueen asukkaat saamelaiskäräjien vallan alle. Siis kaikki!

    VastaaPoista
  7. Pentti Lähteenoja puhuu virkamiesvastuulla ihan pehmosia perättömyyksiä Lapin Kansan tämänpäiväisessä uutisessa ja sen etusivun vinkkauksessa. Olisiko kantelun paikka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en uhkaile,mutta ennustan,jollei tätä hullua saamelaiskäräjien ajamaa asiaa vihelletä poikki ja ratkaista asiaa totuudenmukaisesti.eräs euroopan alkuperäiskansa tulee kokemaan kovia.Johonkin vedetään raja ja se on ylittymässä.Oliko kovin asiallista esim.Poutiaisen asiaton arvostelu lapintakin käytöstä.Tai oikeammin:takki oli lapintakki ja saamelaiset veti herneen nenään luullen sitä saamentakiksi.

      Poista
    2. tässä linkki Ilta sanomissa tänään ilmestyneeseen Anna Perhon kommenttiin, joka on todella hieno ja johdonmukainen. Suosittelen kaikille. Kommenttia on kiitelty kommenteissa.
      Jos voisin myöntäisin prenikan Annalle sananvapauden ja yksilönoikeuksien puolustamisesta sekä itsevaltiuden vastustamisesta.
      http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288667209361.html?pos=ksk-trm-uutk-ostu

      Poista
    3. Samaa mieltä kanssasi. Toisaalta hyvä, että alkavat etelämpänäkin näkemään tämän fanatismin synkkään ytimeen.

      Poista
  8. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoo tänään Ylen Saamenradiolle, ettei Suomi tule ratifioimaan tällä vaalikaudella ILO:n yleissopimusta 169. Hän lisäksi toteaa, että ratifioinnille saadaan asettaa nyt piste.
    Klemetti on lobannut Helsingissä sen eteen, että saamelaiskäräjien johdon ajama saamelaiskäräjälain muutos suppeine saamelaismääritelmineen sekä viranomaisia ja julkisyhteisöjä koskevine yhteistyövelvoitteineen hyväksyttäisiin. Samoin kaiketi tulisi hyväksyä Lähteenojan työryhmän ehdotus metsähallituslain saamelaispykälistä.

    http://yle.fi/uutiset/nakkalajarvi_suopma_ii_ratifisere_ilo_dan_raehusbajis/7146975

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kertoo myös että metsähallituslaissa piti saada ilo vaatimukset hoidettua. Ei kuulemma onnistunut.

      Silti pidän tätä ulostuloa hämäyksenä että tilanne rauhottuu ja Helsingissä voidaan sumplia rauhassa.

      Poista
  9. Menevätköhän kaupassa paikallisen väestön oikeudet ns. kuntalaisten oikeuksista lappalaisten ja statuksettomien saamelaisten oikeuksiin? Sitä kai ainakin tämä kulttuurin kauppamies tavoittelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidat haukkua väärää puuta.lappalaisilla ja statuksettomilla on tilojen papereihin kirjatut oikeudet.Tarvitaan perustuslain muutos kumoamaan kyseinen oikeus.Kun puhut paikallisten ns. kuntalaisten oikeuksista ne voi olla liipasimella,maksappa suojelurahaa saamelaiskäräjien toimintaan ostamalla jokahommaan luvat.Luvat voi myydä metsähallinto ja tulouttaa saamelaisille.Toinen uhkakuva mikä tulee metsähallituslain uudistuksen jälkeen,MH voi vuokrata maat ja vedet saamelaisille ja eikö vuokralainen sitten määrää kyseisistä alueista?Tämän takia saamelaiset lukee Lappalaisten metsästyskulttuurin itselleen,voivat myydä riekkolupia!Luepa sellanen kirja kun Pohjoismainen saamelaissopimus saat ajattelemisen aihetta!

      Poista
    2. Itse asiassa tuota mitä sanoit oikeuksista ajattelin, mutta tarkoitin sitä että tätäkö nyt tekeillä olevalla kaupalla saamelaiseliitin ja Suomen valtion ministereiden kesken suunnitellaan. Onko tarkoitus, että Suomelle tarjotaan pääsyä ILO sopimuksesta jos se antaa Näkkäläjärvelle oikeuden valita saamelaisen kansansa ja kaupantekijäisinä vielä muutaman hänen kulttuurinsa heikentämiskiellolla vaarustetun lain. Tämän kaupan varjolla sitten yritetään ohittaa kokonaan Suomen todellisen alkuperäiskansan määrittelemisen ongelma ja siihen liittyvät maiden ja vesien käytön sekä omistuksen kysymykset. Kauppa se on joka kannattaa, mutta onko sitten kestävä kauppasopimus, se riippuu kolmannesta osapuolesta eli nimenomaan lappalaisista ja statuksettomista. Saattaapi olla niilläkin kirjasaamelaisilla sanansa sanottavana, jotka eivät tunnusta Näkkäläjärven hallinnon politiikkaa omakseen.

      Poista
  10. Ministeri Jari Koskiselle 19.3.2014 luovutettu metsähallituslakityöryhmän mietinnön johdosta herää muutamia kysymyksiä.
    Työryhmä ei pane minkäänlaista painoa inarinsaamelaisten alkuperäiskansaoikeuksille, vaikka tämän väestöryhmän alkuperäisyys on kansainvälisesti hyväksyttävällä tavalla kiistattomasti määritelty ja tutkimuksilla todettu. Saamelaiskäräjien poliittisen johdon jankutuksen asteelle menevät väitteet, joiden mukaan rekisterisaamelaiset olisivat ainoa alkuperäiskansa, eivät pidä paikkaansa. Arkistosta löytyneet asiakirjat ja arkeologiset kaivaukset eri puolilla Inaria kumoavat tällaiset väitteet yksiselitteisesti. Alkuperäiskansaa ei ole historiatta. Mikään väestöryhmä ei voi vaatia alkuperäiskansaoikeuksia osoittamatta tarkoin oma polveutumisensa ja jatkuva läsnäolonsa alueella. Inarinsaamelaiset voivat osoittaa historialliset tosiseikat oikeuksiensa tueksi. Samaa ei voida sanoa niistä jotka tavoittelevat heidän maaoikeuksiaan, tällä kertaa metsähallituksen tuella. Pelkkä romantisoiva vetoaminen siihen, että alkuperäiskansojen elämästä ja historiasta ei jää jälkiä ei kanna pitkälle, jos tietoja väestöryhmien ja yhteisöjen liikkeistä ja kehittymisestä on todellisuudessa tarjolla.
    Työryhmän ehdotuksilla torjutaan mahdollisuus sovun löytymisestä tässä maanomistusta ja -hallintaa koskevassa kiistassa. Tämä osoittaa että saamelaiskäräjävetoinen työryhmä haluaa vaientaa lappalaiset, estää heitä puolustamasta asiaansa ja oikeuksiaan. Oikeusvaltiossa sellainen ihmetyttää!
    Työryhmä näyttää vähät välittävän saamelaisten ja lappalaisten yhteisestä historiasta, maantieteellisistä olosuhteista, yhteisestä historiallisesta perinteestä, yhteisestä kulttuurista, yhteisestä taloudellisesta vuorovaikutuksesta. Työryhmällä ei näytä olevan mitään yleiskuvaa näiden väestöryhmien yhteisistä juurista, tai siitä miten niiden kulttuurien erot ovat syntyneet. Vähiten sillä näyttäisi olevan tietoa siitä, kuka on asunut alueella alun alkaen. Kyse on nimenomaan siitä että asia näyttää tältä. Todellisuudessa työryhmä ei voi olla totuudesta tietoinen, joten se toimii nimenomaisesti vastoin parempaa tietoaan. Suomeksi sanottuna se rakentaa ehdotuksensa käräjien poliittisen johdon määrittelemien mielikuvien varaan. Työryhmä on myös olevinaan täysin tietämätön siitä, mitä merkitystä on jokaisen perusoikeudella identifioitua pätevin ja todellisin perustein alkuperäiskansaan.
    Päivittäinen elämä, jossa statuksettomat saamelaiset pyritään eristämään muusta yhteiskunnasta, ei tule onnistumaan, koska on alati otettava huomioon ympäröivästä yhteiskunnasta tulevat ennalta aavistamattomat ja täysin kontrolloimattomat vaikutukset. Lapin erämaihin vetäytyvä erakko voi kenties rajoittaa niiden määrän minimiin, mutta rivisaamelainen, joka joutuu elämään keskellä saamelaisrekisteriin kelpaamattomia omia verisukulaisiaan ja muuta paikallista väestöä, on joka hetki alttiina kaikilta tahoilta noille vaikutuksille eikä voi niitä kiistää tai kieltää. Hänelle tosiasiat ovat arkitodellisuutta – väistämättä.
    Edellä oleva osoittaa, että tehokkaan toiminnan periaatteita ei tarvitse keksiä uudelleen. Ne ovat samaa väestöä – lappalaisia ja saamelaisia – koskevia historiallisia periaatteita. Tavoite on yhteinen – molempien ryhmien täysimittaisen osallistumisen turvaaminen valtion maiden ja vesien käytössä kuten tähänkin asti. Sellaisen hallinnon turvaamisesta, joka puolustaa kaikkien ihmisten poliittista vapautta ja oikeuksia, sellainen poliittinen ohjelma, jolla pyritään vastaamaan kaikkien alueella asuvien alkuperäisväestöryhmien toiveisiin.
    Nykyisenä internetin ja globaalisen aktivismin aikana on saatavilla ennen kuulumaton määrä informaatiota, analyyseja ja historian tietoja, jotka osoittavat kaikki ne perustelut vääriksi, joita saamelaiskäräjien poliittinen johto on tähän mennessä käyttänyt perusteluinaan ajaessaan ILOn yleissopimuksen ratifiointia. Saamelaiskäräjien utopian tavoittelu on johtanut vuosikymmeniä jatkuneeseen kiistaan.
    jatkuu...

    VastaaPoista
  11. ...jatkoa:

    Saamelaiskäräjien käynnistämien konfliktien tavoitteena on ollut hajaannuksen kylväminen, mutta ne ovat kuitenkin johtaneet päinvastaiseen tulokseen, saamelais-lappalaisen väestön yhdentymisprosessiin. Saamelaiskäräjien poliittinen johto on tehnyt kaikkensa estääkseen saamelaisia ja lappalaisia yhdentymästä. Tämä väestöä aktivoiva liike puolustaa ihmisten oikeutta muodostaa vapaasti oma identiteettinsä ja samaistua yhteiseen alkuperäiskansaan, ei satuilun ja mielikuvituksen vaan tosiasioiden pohjalta. Liike pyrkii edistämään kaikin tavoin alueen kulttuurien monimuotoisuutta ja eri väestöryhmien keskinäistä kosketusta ja vakautta. Sen tunnuslause on solidaarisuus alkuperäiskansakysymyksessä – ei vain kansainvälisesti, vaan myös sisäänpäin, niin että alkuperäiskansan ryhmät tunnistavat toisensa ja yhteisen etunsa pienistä eroistaan huolimatta. Liike tahtoo luoda oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, ei eriarvoisuutta. Se ei tahdo rakentaa muureja vaan purkaa ne.
    Tiedän, että enemmistö saamelais-lappalaiseen väestöön kuuluvista haluaa sellaisen itsehallintojärjestelmän, jossa mukana ovat kaikki, eivätkä pelkästään etnisyyden perusteella määritetyt ns. rekisterisaamelaiset. Nyt tuota itsehallintojärjestelmää rajoittaa saamelaiskäräjälain ahdas saamelaismääritelmä, joka on kansainvälisesti hyväksyttyjen juridisten ja poliittisten kriteereiden vastainen. Tätä määritelmää saamelaiskäräjät haluaa kaventaa entisestään muka saamelaisuuden viimeisenä puolustuslinjana.
    Yhtenä voimanlähteenään saamelaiskäräjien poliittinen johto on käyttänyt saamelaisalueen ulkopuolella asuvia saamelaisia, panostamatta kuitenkaan riittävästi tämän suuren väestöryhmän kielellisten ja muitten oikeuksien toteutumiseen.
    Työryhmän mietintö on jälleen yksi konkreettinen osoitus siitä, että saamelaiskäräjien poliittinen johto tähtää saamelaisen ideologian ylivaltaan ja alkuperäiskansasopimuksen vääristelevään tulkintaan perustuvan järjestelmän, jossa sijaa ei ole muulle kuin rasistiselle etnisyydelle. Saamelaiskäräjien poliittinen johto on yrittänyt muuttaa lappalais-saamelaisen väestön todellisen menneisyyden ja tulevaisuutta koskevat kohtalonkysymykset poliittiseksi peliksi, jossa totuutta venytetään äärimmilleen ja katkeamispisteen yli.
    Olen sitä mieltä, että vain sellainen esitys, joka perustuu todelliseen historiaan ja tosiasiallisiin olosuhteisiin voi johtaa rauhanomaiseen rinnakkaiseloon eri väestöryhmien kesken. Lakiesitys joka rikkoo tätä vastaan edustaa puhdasta vastuuttomuutta.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  12. Niinpä niin. Toisella ryhmällä on maassa- asumisen jatkumo ja osittain
    kielenjatkumo. Toisilla on kielen jatkumo ja osittain maassa-asumisen jatkumo. Hohhoijaa.

    VastaaPoista
  13. Viime viikon Helsingin lobbausmatkan satoa tämä "surkuttelu". Osoittaa miten hyvää saamelaiskäräjälain ja metsähallituslain uudistamiselta Klemetin leirissä odotetaan:
    http://yle.fi/uutiset/nakkalajarvi_aika_laittaa_piste_ilo_169_-ratifiointiyrityksille/7148413

    VastaaPoista
  14. Pidän erittäin harkitsemattomana Saamelaiskäräjien puheenjohtajan esitystä, että Suomi ei ratifioisi ILOn sopimusta nro 169. Sopimus on tarkoitettu täydentämään muita ihmisoikeussopimuksia. Useissa yleissopimuksen sopimusmääräyksissä sopimukseen liittyneiden valtioiden edellytetään kohtelevan alkuperäiskansoja yhdenvertaisesti muuhun väestöön nähden sekä kieltävän kansojen jäsenten syrjinnän. Yleissopimus edellyttää valtioiden ryhtyvän myös erityistoimiin muun muassa kansojen kulttuurien, kielten sekä ympäristön suojelemiseksi.
    Suomen lainsäädännön on kuitenkin katsottu olleen sopusoinnussa ILO:n yleissopimuksen kanssa kaikilta osin jo vuonna 1990. Hallituksen esityksessä 1990 vp. -HE no 306 on kuitenkin katsottu, että Suomen tulisi liittyessään yleissopimukseen turvata saamelaisille voimassa olevaa lainsäädäntöämme laajemmin heidän perinteisesti asuttamiinsa ja omistamiinsa maihin ja vesiin. Tämän jälkeen ei ole edetty oikeusvaltionperiaatteita noudattaen, mikä tarkoittaa sitä, että asiassa olisi otettu huomioon Oulun yliopiston tekemät selvitykset. Tehtyjen selvitysten lisäksi myös olosuhdeselvityksen laatiminen kohteena olevasta väestöstä ja samalla vertailua muuhun väestöön nähden on edelleen tekemättä.
    Mikäli lLO:n yleissopimus halutaan saattaa voimaan Suomessa, sen voimaan saattamiseksi tarpeellisessa valmistelussa on perinteisten maankäyttöoikeuksien lisäksi otettava huomioon Perustuslaki, Suomea sitovat kansainväliset sopimukset, kuten Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus muutoksineen, Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin seuranneet velvoitteet, j.n.e. Kaikissa em. säännöksissä kielletään kaikenlainen syrjintä, sen edellyttämää syrjimättömyysperiaatetta ja mm. omaisuuden suojaa noudatetaan kansallisesti. ILO:n yleissopimuksella ei ole tarkoitettukaan poiketa ihmisoikeussopimuksesta, vaan sopimuksen tarkoituksena on ollut vaikuttaa ensisijaisesti työoloihin liittyviin kysymyksiin. Siinä yhteydessä on pyritty myös suojaamaan niihin sekä niiden luonnonvarojen käyttämiseen liittyviä oikeuksia.

    ILO:n alkuperäis-ja heimokansoja koskeva yleissopimus nro 169 (ILO:n yleissopimus) pyrkii poistamaan valtioiden alkuperäis- ja heimokansoihin kohdistuvat sulauttamispyrkimykset sekä edistämään näiden kansojen kulttuurien ja kielen säilymistä.

    Se, että Eduskunta vuonna on vuonna 1995 tunnustanut silloin käytettävissä olleiden tietojen pohjalta saamelaiset alkuperäiskansaksi, ei siten kuitenkaan vielä ratkaise sitä, mitä oikeuksia saamelaisilla ja esim. lapinkylistä polveutuvalla tai muilla väestöryhmillä on tai heille kuuluu. Kaiken kaikkiaan ILO-sopimus on hyvin yleisluontointoinen ja se velvoittaa hallituksia tapauskohtaisesti sitä soveltamaan. Maaoikeuksista puhuttaessa on tärkeää huomata, että alkuperäiskansan vaatimia oikeuksia on ryhdyttävä selvittämään. Oikeudet eivät tule vielä sillä perusteella että henkilö on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Yleissopimus ei myöskään siten tarjoa mitään suoraa mallia siitä miten maa- ja vesioikeuksien käyttö-, hallinta tulee järjestää.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  15. Näkkäläjärven esitys, että Suomi luopuisi ILO:n sopimuksen ratifioinnista tarkoittaa sitä, että saamelaiskäräjälaki joudutaan kirjoittamaan uudestaan. Voimassaolevasta saamelaiskäräjälaista jouduttaisiin poistamaan mm. se, että saamelaiset ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa, joka on ensimmäinen edellytys ILO:n sopimuksen ratifioinnille. Sen lisäksi käräjälain saamelaismääritelmä joudutaan kirjoittamaan uudestaan siten, että sieltä poistetaan ILO:n sopimuksen toinen tärkeä edellytys joka on alkuperäisväestöön kuuluvan henkilön itseidentifikaatio ja kolmanneksi käräjälaista joudutaan poistamaan alkuperäisväestöön kuuluvan henkilön yhtäjaksoinen polveutuminen. Samoin perustuslaista (pl. 17 §) jouduttaisiin poistamaan kaikki viittaukset, jotka koskevat saamelaisten alkuperäiskansa-aseman määrittelyä koskevat tulkinnat. Näkkäläjärven esityksellä pyritään laillistamaan etnistä saamelaisryhmää suosiva nykytilanne, joka johtaa puolestaan syrjintään saamelaisrekisteristä syrjäytettyjä statuksettomia saamelaisia kohtaan. Näkkäläjärven valitsema tie on siis kansainvälisen oikeuden vastainen ja johtaa statuksettomien saamelaisten syrjintään
    Kokonaisuuden kannalta Näkkäläjärven esitys edustaa todellisuuteen perustumatonta irrallista heittoa, jolla ei enää pysäytetä sitä pororaitoa, joka on viemässä Suomea kohti ILO:n sopimuksen ratifiointia. Siinä osapuolena ovat saamelaiskäräjien lisäksi myös statuksettomat saamelaiset.
    Lopuksi joutuu kysymään onko tällaisessa heitossa kysymys taktisesta pelistä, jolla suurta yleisöä ja poliitikkoja harhautetaan. Joutuu myös kysymään onko puheenjohtaja päättänyt painaa saamelaiskäräjät tällä esityksellään unohduksiin.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  16. Sekavaa, sekavaa ja outoa. Ei ole pitkä aika siitä kun statuksettomat vastustivat ILO sopimusta henkeen ja vereen. Onko statuksettomien tavoitteena nyt ILOn sopimuksen ratifisointi mutta niin että se koskee vain heitä mutta ei rekisterissä olevia saamelaisia? vai ovatko statuksettomat valmiit ottamaan rekisterisaamelaiset mukaan omaan raitoonsa joka vie ILOon. Voisiko joku selittää kiemurtelematta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitavat olla rekisterisaamelaiset keskenään ihmeissään johtajansa vedosta, mutta ihmetystä on varmaan myös muilla. Eiköhän tässä nyt katsota puolin jos toisin mikä on yhtäkkisen Klemetin ILOttomuuden juju ja onko kaupalla osapuolia valtion taholla. Halutaanko siellä kenties mennä sieltä missä aita on matalin tai ei aitaa ollenkaan? Luulen, että ensireaktioissa näkyy epäilys siitä, että joillekin aiotaan säätää ILOn ylitsekin meneviä oikeuksia nyt meneillään olevilla lakihankkeilla ja toiset kansalaiset, niin ne tavan kuntalaiset kuin statuksettomat saamensukuiset, pullautetaan siinä sivussa toiseen luokkaan. Kannattaa varmaan seurata itse kenenkin.

      Poista
    2. Tämä ILO oli vain savuverho jonka suojissa SK ja MH punovat juonia oikeusministerin suosiollisella avustuksella.Lukekaapa Väänäsen eriävä mielipide MH lain saamelaisosioon ja tehkää johtopäätökset!Kyllä metsään mennään ja rankasti jos joka lakiin tulee kuulemisvelvoite ja heikentämispykälä.Nähhään se jo uudessa kaivoslaissa miten nämä asiat toimii.Toisaalta ILO sopimus ei niin paha olisikaan,näinhän mm.Kitti Jouni kirjoitti tässä blogissa.

      Poista
  17. Korkea ja kunniottava hatun nosto kaikille, jotka jaksavat vielä perehtyä näihin kiemuroihin ja vielä ymmärtävät missä mennään. Tämä häslinki on mennyt jo yli ymmärrykseni. Onkohan se tarkoituskin, että pikkuhiljaa kukaan ei enää ymmärrä, eikä uskalla sanoa mitään. Voiko yksi mies tehdä noinkin merkittäviä sopimuksia yksin asiassa, joka koskettaa jollain tasolla kaikkia alueen asukkaita. Elämäänsä voisi löytää parempaakin sisältöä kuin ruotia omaa ja toisten syntyperää.

    VastaaPoista
  18. Lappalaiset, metsäsaamelaiset ja Inarin saamelaiset ovat kyllä Ilo sopimuksen ensimmäisen artiklan tarkoittamaa alkuperäiskansaa.

    Itse asiassa näitä ryhmiä dominoivat sekä suomalaiset että saamelaiskäräjien rekisterisaamelaiset Metsähallituksen ja ympäristöministeriön tuella.

    Lappalaisilla, metsäsaamelaisilla ja Inarin saamelaisilla on oman kulttuurin yhtäjaksoinen jatkumo pitkältä historiasta. KHO vahvisti viimeisimmissä päätöksissään tämän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kirjoitat. Kun kerran on ruvettu ILOttelemaan, katsotaan asia loppuun asti.

      Poista
  19. Inarinsaamelaiset vai Inarin saamelaiset? Kaksi eri asiaa. Inarin saamelaisia ovat niin pohjoissaamelaiset, koltat kuin inarinsaamelaisetkin. Toisin sanoen kaikki Inarin kunnassa asuvat saamelaiset. Inarinsaamelaiset taas ovat oma saamelaisryhmä. Miettikää ja kirjoittakaa sitten.

    VastaaPoista
  20. Hiljattain on vuotanut tietoja, joiden mukaan saamelaiskäräjien johto olisi väläyttänyt voivansa jopa ajatella luopua ILOn yleissopimuksen ratifioimisvaatimuksestaan sillä ehdolla, että eduskunta suostuu saamelaiskäräjien vaatimaan saamelaismääritelmän kaventamiseen entisestään. Esitys on todellisuudesta irrallaan ja osoittaa sen, että joidenkin käsityksen mukaan lainsäädännön muuttaminen on helppohintaista kauppatavaraa. Kyse voi olla myös ns. asioiden tulevaisuudessa tapahtuvasta uudelleen koplaamisesta: hankintaan nopeita voittoja nyt.
    Käytännössä esitys tarkoittaisi sitä, että koko saamelaiskäräjälaki olisi kirjoitettava uudestaan, kaikki viittaukset erilaisiin Suomen ratifioimiin sopimuksiin niin ikään muotoiltava uudestaan. Tämä ei toki ole mahdoton tehtävä. Parempi laki syntyisi ehkä täysin uudelta pohjalta rakentaen sen sijaan että vanhaa paikkaillaan. Asiaa pohdittaessa jaksettaisiin kyllä elää muutama vuosi nykyisen lain mukaisesti.
    Ajatus saamelaisten oikeuksien ja etujen ajamisesta ilman ILOn yleissopimuksen ratifiointia on sinänsä oikeansuuntainen. Monet maat ovat valinneet juuri tämän tien – ne ovat jättäneet sopimuksen ratifioimatta, mutta silti noudatelleet sen periaatteita kansallisia ratkaisuja rakentaessaan. Linjaus vastaisi esimerkiksi Ruotsissa todettua.
    Tässä on kuitenkin nyt asetettu vastakkain kaksi asiaa, joita ei tule asettaa vastakkain. Tilanne muistuttaa Raamatun kohtaa, jossa paholainen vei Vapahtajan korkealle vuorelle ja sanoi: "Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon. Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun." Kiusaaja lupasi kaiken, ja vaati kovin vähän; vain sen, että häntä kumarrettaisiin. Me ymmärrämme, ettei tarjous pohjimmiltaan ollut niin edullinen kuin miltä se näytti, eikä kauppoja syntynyt.
    Kuten julkisuudessa käyty laaja keskustelu ILOn alkuperäiskansasopimuksen ratifioimisesta osoittaa, yksikään Suomen Lapin alkuperäiskansaan kuuluvista ryhmistä ei suostu luopumaan oikeudestaan saada tunnustus alkuperäiskansastatukselleen. Statuksettomat saamelaiset eivät hyväksy nyt eivätkä tulevaisuudessa sellaisia ILOn yleissopimuksen verukkeella Suomen lainsääntöön tehtäviä muutoksia, jotka eivät kohtele kaikkia alkuperäiskansaryhmiä tasa-arvoisesti eivätkä turvaa kaikkien näihin ryhmiin kuuluvien tai kuulumiseen oikeutettujen ihmisten kansainvälisissä sopimuksissa ja Suomen perustuslaissa turvattuja oikeuksia. Hyvällä tahdolla nämä voidaan turvata ilman ILOn yleissopimusta, ja näin rakennettavien ratkaisujen myötä myös porosaamelaisten oikeutetut esitykset voisivat saada sen laajan hyväksynnän, joka siltä tällä hetkellä puuttuu erityisesti paikallisella tasolla asiaan osallisten keskuudessa.
    jatkuu...

    VastaaPoista
  21. jatkoa:
    Valtion on toimittava nykytilanteessa vihdoin diskriminoimatta, eri alkuperäisryhmien samanarvoinen asema tunnustaen ja omat velvoitteensa näyttäen muun muassa alueen omistustensa oikeusperustan osoittamiseksi. Oikeutta tai oikeudenmukaisuutta ei voi rakentaa vääryyden tai selvittämättömien asioiden perustalle. Oikeudellisen selvitystyön jatkaminen taustalla ei kuitenkaan ole ehdoton este terveiden periaatteiden pohjalta luotaville käytännön tason ratkaisuille, jos oikeudelliset erimielisyydet kirjataan ja niiden ratkaisujen mukanaan tuomat mahdolliset muutokset esimerkiksi maiden ja vesien omistussuhteissa ennakoidaan viisaasti. Vaikka alkuperäiskansaryhmien erityisedut tulee huomioida täysipainoisesti, tähän tähtäävät ratkaisut eivät ole kestäviä, eivätkä saavuta ehdottoman tarpeellista yleistä hyväksyntää, jos alueen muulle väestölle ei varata ratkaisuissa oma aktiivinen roolinsa.
    Ratkaisu sovun löytämiselle on yhteisten etujen ajaminen yli ahtaiden ryhmärajojen kaikkien Suomen alkuperäiskansaan kuuluvien ryhmien ja yksilöiden oikeuksia kunnioittaen. Yhdenkään alkuperäiskansaryhmään kuuluvan ihmisen ei tarvitse eikä tule luopua kielestään ja kulttuuristaan eikä laillisista oikeuksistaan, jotka asiakirjoin tai muulla lainsäädännön hyväksymällä tavalla todentamaan.
    Kaikille alkuperäiskansayhteisöille on luonnollisesti annettava ILOn alkuperäiskansayleissopimuksen hengessä mahdollisuus itsemääräämisoikeuteen omissa asioissaan ja oikeuteen kuulua vapaaehtoisuuden ja molemminpuolisen hyväksynnän pohjalla laajempiin alkuperäiskansojen yhteisöihin. Valtion on nämä ratkaisut hyväksyttävä. Päätösvallan siirtäminen omasta identiteetistä olennaisesti muille kuin ihmisille itselleen, on kansainvälisen oikeuden vastainen toimenpide.
    Näin toimien kaikki Suomessa asuvat saamelaiset, lappalaiset mukaan lukien, kuuluivatpa mihin tahansa saamelaisyhteisöön, voivat parhaalla mahdollisella tavalla ajaa omia ja yhteisönsä etujaan ja vaalia, elvyttää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja kieltään tähdäten toiveikkaina kauas tulevaisuuteen.
    Uuden rakentaminen alkaa kuvatut tavoitteet huomioon ottaen rakentamisesta – ei repimisestä. Se edellyttää perustuslain demokratia- ja osallistumisperiaatteidenkin mukaisesti kaikkien osallisten vastavuoroista toistensa tunnustamista.
    Ajatus ILOn periaatteiden toteuttamisesta ilman sopimuksen ratifiointia on oikeansuuntainen, ei vähiten siksi, että se helpottaisi rakentavien kansallisten ratkaisujen luomista ilman ulkopuolista sekaantumista. En suinkaan tarkoita että, Suomesta tehtäisiin tässä suhteessa umpio, päinvastoin, vaan että keskinäinen kanssakäyminen täällä olisi huomattavasti helpompaa, kun yksi ryhmä ei juoksisi hakemassa ulkomailta ohjeita ja eri tason komissaareja. Tähän asti saamelaiskäräjät on ollut hyvinkin avoin kansainväliseen suuntaan, mutta absoluuttinen umpio on vallinnut statuksettomiin saamelaisiin nähden. Saamelaisalueen taloudellinen kehitys ei salli vallan keskitykseen perustuvaa riskiä, sillä niin herkkä on taloudellinen tilanne maassa ja alueella. Vain kaikkien osapuolten yhteistyön tiivistäminen voi olla vain kehityksen jatkumiselle.
    Ajatus voimassa olevan saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän kaventamisesta on sen sijaan niin huono, ettei sitä tule ostaa mistään hinnasta. Luotan siihen, että eduskunta tai ainakin perustuslakivaliokunta tuntee sen osalta vastuunsa. Olen itse ehdottanut, että koko lakiesitys vedettäisiin pois uutta, perusteellista valmistelua varten. En näe mitään syytä muuttaa tätä kantaani.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  22. Klemetti Näkkäläjärvi jakaa tuoreessa blogissaan huutia ja moitteita joka puolelle, erityisesti Veikolle.
    Mitään uutta hän ei esitä, vaan samoja vanhoja marmatuksia alkuperäiskansan oikeukista ja kansainvälisistä sopimuksista jne.
    Heittäisi jo marmattamasta ja viskelemästä samoja vanhoja syytöksiä siitä, etteivät suomalaiset eivätkä edes virkamiehet ymmärrä miten paljon valtaa saamelaiskäräjät (ei saamelaiset) tarvitsevat, jotta paragrafit tulisivat täytettyä ja ekonomiset (kuten Klemetti niin mieluusti ilmaisee) etuudet olisivat riittävät.
    Joka kerta kun Klemetti kirjoittaa uskottavuus laimenee. Tämä viimeisin vaikuttaa jo tosi kulahtaneelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Neuvottelukuntien rooli olisi, kuten nykyisinkin, lähinnä tiedonvaihtoa ja yleisluonteisia lausuntojen antamista varten." Näin Klemetti linjaa blogissaan alueen "muun väestön" aseman osallisina ja osallistujina uuden metsähallituslain soveltamisessa. Samaan aikaan saamelaiskäräjät toimisi Metsähallituksen sisällä, sen toimintaa jo asioiden valmistelusta lähtien arvioimassa ja tarvittaessa kulttuurin heikentämiskieltopykälää soveltaen.
      Eiköhän tuossa ole aika merkittävä muutos ainakin saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen asemissa nykyiseen tilanteeseen nähden, vaikka työryhmän puheenjohtaja Pentti Lähteenoja vakuutti mm. Lapin Kansassa kaiken pysyvän käytännössä ennallaan.
      Lisäksi Klemetin blogitekstistä voi päätellä, etteivät vaatimukset ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi ole suinkaan loppumassa, vaan nykyisessä tilanteessa jäämässä toviksi sivuun. Otapa hänestä selvää.

      Poista