Inariin elinkautiseksi aattuneen toimittajan kirjoituksia Ylä-Lapin, Lapin, Suomen sekä vähin Euroopan ja maailmankin asioista. Blogissa on käsitelty saamelaispolitiikkaa, josta on kertynyt myös paljon kommentointeja. Myös pohjoisen luonnon tilaan liittyviä kysymyksiä on nostettu asioita suhteellistaen ja tabuja kunnioittamatta esille.
tiistai 5. marraskuuta 2013
Identiteetti lakkautettu?
Klemetti Näkkäläjärvi kirjoittaa Lapin Kansassa (LK 5.11.2013) ettei lappalaista kansanryhmää ole olemassakaan.
Vai että Nilla Tapiola on edustanut inarinsaamelaisia!? Vaikka minun isäni tai isänäitini olisi egytiläinen eivät egyptiläiset hyväksyisi minua edustajakseen. Nyt vain puuttuu tieto, että hän on SK:n hallituksessakin edustanut inarinsaamelaisia. Taitaa olla peräti inarinsaamelaisen kieliryhmän edustaja. Kysytään inarinsaamelaisilta. Saman logiikan mukaan Klemetti Näkkäläjärvi on edustanut pohjanmaalaisia maanviljelijöitä.
Nilla Tapiola kuuluukin tiukasti Klemetti Näkkäläjärven hoviin ja ilmeisesti on keskeinen rakentaja mitä tulee vallan keskittämiseen tällä piirille, vaikka hän ei julkisuudessa ole esiintynyt niin epäilemättä kulisseissa on sitäkin tärkeämpi vallanhamuaja.
Muutoin kirjoitus on paksua klemettiläistä propagandaa eikä perustu tosiasioihin. Kansainvälisissä laeissa ei ole missään sanottu että Klemetti Näkkäläjävi hoveineen olisi Suomen alkuperäiskansa, jonka oikeutena olisi itsevaltaisesti hallita Inaria, Utsjokea, Enontekiötä ja Sodankylän pohjoisimman paliskunnan aluetta.
Rikoslain 11 luvun 10 (13.5.2011/511): Kiihottaminen kansanryhmää vastaan Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Huomautuksia: Lehtikirjoitus kuuluu säännöksen soveltamisalaan: levittää tällaista tietoa sekä lehti että kirjoittaja voi olla kohteena Kansanryhmä on alkuperältään yhtenäinen ryhmä, jos todettu historiallinen oikeutus ja asuminen jne erityisoikeuksineen, on sellainen vähemmistöryhmä. Kiihottaminen on panettelua, solvausta tai uhkausta, ei siis tarvitse sananmukaisesti yllyttää (olennaista että puuttuu tosiseikat tai tutkimukset esitetyille väitteille). Tahallisuus on ns. olosuhdetahallisuutta: riittää, että kirjoittaja on tiennyt aiheuttavan solvausta, uhkausta ja panettelua eli suvaitsemattomuutta mikä luo vihaa /ei siis tarvitse edes tarkoittaa nimenomaan sellaista. Kyseessä virkamies eikä poliitikko.
Klemetti Näkkäläjärvi Lapin Lapin Kansassa 5.11.2013 julkaistussa kirjoituksessaan kieltäytyy tunnustamasta lappalaisia alkuperäiskansaan kuuluviksi, vaikka KHO on voimassa olevaasa päätöksessään vuodelta 2011 tämän vahvistanut. Kirjoituksesta näkyy selvästi, että lappalaiset halutaan poistaa historian lehdiltä.
Nykyinen ja ehdotettu saamelaismääritelmä rajaa suuren osan todellisesta alkuperäisväestöstä statuksettomiksi, eikä asia muutu, vaikka puheenjohtaja Näkkäläjärvi yrittäisi kieltää tosiasiat näiden ihmisten alkuperäisyydestä. Sen sijaan lakia ja Saamelaiskäräjien käytäntöjä saamelaiseksi hyväksymisessä voidaan muuttaa, ja tämän puolesta työskentelemin olisi ollut saamelaiskäräjien poliittiselle johdolle kunniaksi, koska sen on pakko tietää, että metsä- ja kalastajasaamelaisuus elää ja voi hyvin, vaikka sen olemus ja ilmenemismuodot ovatkin osin erilaiset kuin tunturisaamelaisuudella. Kun kansainvälinen alkuperäiskansan määritelmä lähtee kaikessa olennaisuudessaan itseidentifikaatiosta, puheenjohtaja on nyt kieltämässä tai sivuuttamassa sen. Hänelle pienen Inarin saamelaisen vähemmistöryhmän rasistinen, erilainen kohtelu ei merkitse mitään. Puheenjohtajan kirjoituksella pyyhitään totuutta haisevalla rätillä. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että jos kieltää historiallisen totuuden, tutkijan statuksen omaava Näkkäläjärvi kieltää itsensäkin. Miten kohtelet toisia, siihen on oltava julkisessa keskustelussa itsekin valmis. Muu on valtaideologiaa ja puhdasta politiikkaa, jonka tielle on nyt lähdetty. Saamelaisten ja lappalaisten välisiä suhteita ei ole viimeaikaisessa keskustelussa paljoakaan tarkasteltu voimassa olevan perustuslain suojaamien oikeuksien toteutumisen kannalta, vaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden puolesta käytävän taistelun kannalta, ikään kuin statuksettomien saamelaisten maanomistus olisi suurin este saamelaisen elämänmuodon toteutumiselle ja siten alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILOn sopimuksen ratifioimiselle. Mikään kansan itsemääräämisoikeutta koskeva periaate ei oikeuta perusoikeuksien sivuuttamiseen. Mikään muukaan ei edellytä sellaista. Alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus ei luo uutta historiaa eikä anna perustetta sellaiseen miltään osin. Näkkäläjärveltä taitaa jäädä näyttämättä myös pohjoismainen siirtomaavalta ja valloitus tässä suhteessa osana alkuperäiskansan määrittelyä. Todettakoon selvyyden vuoksi, ettei ILOn alkuperäiskansayleissopimuksessa käsitellä autonomiaa eikä itsemääräämisoikeutta lainkaan. Yhtä vähän kuin että Suomessa olisi etninen oikeutus vaatimuksille tai kieliperusteinen tutkimustieto oikeuksien alkuperästä. Puhumattakaan siitä, ettei Suomessa ole todettu olleen missään vaiheessa kollektiivista omistusta, josta yleissopimuksessa lähdetään. Näkkäläjärveltä näyttää ohittuneen myös alkuperäiskansayleissopimuksen vaatimuksen eri väestönosien olosuhdeanalyysin laatimisesta. Niin ohuet ovat sanan polut toisinaan. On ikävä sanoa suoraan, mutta ellei "etnisillä saamelaisilla" ja heidän asiantuntijaystävillään olisi ollut käytettävissään YK:n alkuperäiskansasopimusta ja -julistusta, nykyinen saamelais-lappalaisten välisten suhteiden kriisi olisi epäajankohtainen; ellei osa saamelaisista olisi lähtenyt hakemaan omien etujensa ajamiseen lisävauhtia kansainväliseltä kentältä, saamelaisten ja lappalaisten yhteinen historia muodostaisi rauhanomaisen perustan päivittäiselle elämälle. Jos eturistiriitoja tai erimielisyyksiä olisi, niistä neuvoteltaisiin kuin järkevät ihmiset ainakin. Mihin on unohtunut saamelaisia edustavan käräjien velvollisuus neuvotella muiden osapuolten kanssa. Missä on orastava objektiviteetti itseään tutkijaksi tituleeraavan Näkkäläjärven toiminnassa? jatkuu...
Todellisuudessa lappalais- ja muun väestön välisessä kanssakäymisessä on aikaisemmin vallinnut aina perinteellisyyden henki, jolle on ollut luonteenomaista tiiviit molemmille osapuolille edulliset taloudelliset suhteet, joita eivät vielä vaivanneet epäonnistuneen saamelaismääritelmän kaltaiset ongelmat. Vaikka se ei ollut kulta-aikaa, siinä oli paljon hyvää. Takaisin siihen ei kuitenkaan päästä, vaan tämä kriisi ole elettävä läpi. Kun ILOn yleissopimuksen henki on päästetty valloilleen, sitä ei saa ajettua takaisin pulloon. Yhtä lailla olisi rehellistä ja kohtuullista olettaa, että tutkijataustainen Näkäläjärvi perehtyisi asiaan ja pitäyityisi siihen, mistä on kyse. Näin ei Lapin Kansassa julkaistussa kirjoituksessa ollut. Kun alkuperäisyyspeli on avattu, alkuperäisyys katsotaan loppuun asti. Kun haaste maan omistuksesta ja hallinnasta on heitetty, katsotaan loppuun asti, kenelle maa kuuluu. Sopimisen ainekset alkavat kylläkin hahmottua, mutta tämä ei ole vielä oikea aika eikä hetki puhua niistä. Mutta jos mikä on varmaa, niin se, että niihin ei kuulu lappalaisten luopuminen alkuperäiskansaoikeuksistaan ja perintömaistaan, eikä niihin kuulu metsä- ja kalastajalappalaisten syrjiminen. Mutta haluaako tutkija/poliitikko Näkkäläjärvi todella kirjoituksellaan edistää geenitutkimusten tekemistä asiassa. Ne tiedot ovat periaatteessa käytössä. Yleensä asiaan perehtyneet tutkijat eivät ole tällaista esittäneet, mutta jos totuus sitä vaatii, Näkkäläjärven täytyy se hyväksyä. Vai käydäänkö suvuittain saamelaisrekisterissä olevien taustat ja lähtöpaikat lävitse? Mitä Näkkäläjärvi oikein haluaa? Näkkäläjärvi ei näytä muistaneen kirjoitusta laatiessaan akateemista perinnettä, jonka mukaan omaa nimeä ja oppiarvoa ei mennä kevytmielisesti tuikkaamaan nyt julkaisuun kirjoitukseen. Politikointi merkitsee nyky-yhteiskunnassa tietyn tutkimusuran loppua. Vaikka olisi kyse vain Näkkälärven mielipiteestä, on syytä perehtyä asiaan. Jos on kyse konfliktista, ei tule tyytyä vain toisen osapuolen näkökulmaan: tieteellisen toimintatavan ja tutkijan mahdollisesti nauttiman statuksen katsotaan vaativan tasapuolisuutta, asiaan perehtymistä ja tiettyä menetelmää. Jollei sellaista ole, kyse on aivan jostain muusta. Kokeneen tutkijan on syytä perehtyä aiheeseen liittyvään uusimpaan tutkimukseen. Näkkäläjärven tietämys asiasta, josta hän kirjoittaa näyttää olevan heikommalla tolalla kuin suurella yleisöllä, asiaa käsittelevillä, siihen todella perehtyneillä virkamiehillä ja nykyisin myös kansanedustajien kasvavalla enemmistöllä. Asiasta tiedetään nimittäin tällä hetkellä paljon enemmän kuin aikaisemmin, ja tietämys kasvaa vähintäänkin kahteen suuntaan: näkemys syvenee, samalla kuin tieto leviää myös akateemisten piirien ulkopuolella. Ja tätä prosessia Näkkäläjärvi ei voi enää Näkkäläjärvi kirjoituksellaan pysäyttää eikä häntä ja hänen politiikkaansa tukemaan lähteneet akateemikot eikä professorit, olipa heillä oppiarvoja vaikka kaksin tai kolmin kappalein. Kaikella kunnioituksella. Jouni Kitti
Näin on. Hiukka tilanne alkaa olla tukala. Maan hallitus näytttää olevan yhtä kyvytön kuin kaikisssa muissakin päätöksissään, joita olisi pitänyt jo tehdä. Kohta suomessa ollaan kusessa myös tämän asian kanssa.
Nyt ON kaikkien kynnelle kykenevien on suunnattava saamelaiskäräjille seuraavissa vaaleissa. Kaikki nuoret aktivoitava mukaan. Muuten on kuin vastatuuleen kusis.
Tuntuu siltä että Näkkäläjärvelle olisi parasta että pikimmiten alkaisi tutustuun Inarin historiaan ennen kuin munaa täydellisesti itsensä näillä kirjoituksillaan.
Hyvä Anonyymi 1.40 Ei K.Näkkäläjärvi lueskele muiden histo- riaa. Nomadeilla ei kummoista historiaa olekaan. Se rajoittuu omaan sukuun. K. Näkkäläjärvi elää tämän päiväisen vallan huippuhetkiä. Siinä ei historiat merkitse mitään. Nyt hän tekee itse historiaa Suomen valtaherrojen suosiollisella tuella.
Valitettava tosiasia on ettei Näkkäläjärvi tarvitse pelätä itseensä munamista. Kaikki väärä tieto mitä Klemetti sarnaa, virkamiehet ottavat todesta. Suurin ongelma on tällä hetkellä virkamiehet jotka istuvat eri työryhmissä ja jotka myös uskovat Juvvan Lemetin vääristyneitä faktoja ilman mitään näyttöjä. Ottakaa selvää kuka istuu missäkin työryhmässä ja yrittäkää vaikuttaa suoraan näihin virkamiehiin ja -naisiin.
Tuo vaalikäytäntö, jolla nykyisetkin käräjäläiset on valittu, on kuin jostakin diktatuurista. Enontekiön Utsjoen ja Lapin paliskunnan äänioikeutetut(1328) saavat 9 kiintiöedustajaa, kun Inarin 2137 äänioikeutettua saavat 3 edustajaa. Miten Enemmistö on vähemmistö? Kyllä porosaamelaiset ovat osanneet laatia oivan tavan hallita.
Saamelaisten ja suomenruotsalaisten eliittien yhteistyö?
Kyllä on asiat hienosti Klemetti Näkkäläjärvellä ja Suomenruotsalaisella saamelaiskäräjillä. Lapin Kansassa oli haastateltavana RKP:n saamelaisasioiden yhteyshenkilö, Christel Liljeström. Tässä muutama sitaatti hänen vastauksistaan toimittajan yksinkertaisiin kysymyksiin koskien saamelaisaluetta.
T: Kuinka paljon Suomessa on saamelaisia, Christel Liljeström? CL: ”3000”
T: Mitä saamenkieliä Suomessa puhutaan? CL: Inarinsaame, kolttasaame ja joku kolmas…
T: Mikä on saamelaisalue? CL: Näitä en oikein osaa… Inari, Utsjoki, mutta muita en näin äkkiseltään osaa sanoa.
Tässä on siis suomen virallisen saamelaispuolueen tieto saamelaisten asioista ja heidän kotialueesta. Kyllä on heikko tietämys. Tämän puolueen oikeusminsteri on nyt ajamassa saamelaismääritelmän muutosta tietämättä mistä alueesta on kyse ja kuka alueella asuu. Voiko oikeusministeri todella tietää yhtään mitään asiasta jos oman puolueen saamelaisasioihin erikoistunut asiantuntija ei tiedä mitkä alueet edes kuuluvat saamenmaahan?
Oikeutetusti voidaan kysyä mitä oikeusministeri tietää alueen alkuperäiskansasta joka polveutuu alueella asuneista saamelaisista eikä julistaudu alkuperäiskansaksi kuten nykyinen saamelaiseliitti tekee? Jos hän on ajamassa lappalaismääritelmän ja polveutumisen poistamista saamelaiskäräjälaista, niin hän ei todennäköisesti tiedä Suomen alkuperäiskansan tilanteesta yhtään mitään.
Tästä seuraa että oikeusministerin ajama mahdollisen saamelaismääritelmän muutos tulee vaikuttamaan epäoikeudenmukaisesti alkuperäisyhteisön sisällä. Nykyisen lain puitteissa alueen alkuperäiskansasta polveutuvien ja kulttuurin sisällä olevien (ei ole sama kuin saamelaiseliitin hyväksymät) on mahdollista päästä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja siten vaikuttamaan omiin asioihin, eli erilaisiin alkuperäiskansa koskeviin kysymyksiin.
Pyydän nyt eri puolueiden kansanedustajat miettimään haluavatko tukea uutta lakimuutosta joka on tehty hyvin puutuvin tiedoin ja työryhmässä jossa työryhmän jäsenten kanta on ollut itsestään selvä työryhmää jo muodostettaessa. Paras vaihtoehto kaikille olisi olla muuttamatta mitään.
Jos taas kansanedustajat päättävät toisin, niin onnittelen saamelaisten ja suomenruotsalaisten eliittiä hienosta yhteistyötä. Mikään muu yhteistyö ei ole niin hedelmällistä kuin silloin kuin Ovela pääsee ohjaamaan tietämätöntä Tyhmää.
11.49 Tietämätön ei yleensä ole tyhmä. Tietämys voi olla yksipuolista, niinkuin tässä tapauksessa. Jos esitetty tieto vaikuttaa uskottavalta, niin tarvetta muuhun tietoon ei ole. Näin se vain on.
Suku kasvattaa...opettaa kielen ja saamelaisuuden. Jaahas, suvuittainko sinne Helsinkiin ja muualle Etelä-Suomeen onkin muutettu.Siellähän asustaa 70% rekisterisaamelaisista. Uskokoon ken tahtoo.
Saamelaiskäräjälain uuudistus on tosiaan välttämätön, jos on uskominen Utsjoen kunnanhallitusta. Nyt hallituksen puheenjohtaja VEIKKO PORSANGER kehuu uudistusta maasta taivaaseen mm. sanoin, että parlamentarismi senkun paranee uudistuksen myötä saamelaiskäräjillä.
Ks. Veikko Porsanger: http://yle.fi/uutiset/porsanger_lahkaevttohus_buoridivccii_samedikki_parlamentarismma/6919577
Ei mikään ihme, että Utsjoen kunnanhallitus on asema- ja yleiskaavoituksen suhteen selittänyt kaavoitusasiakirjoissa, että kaavoitus kuuluu paliskunnan toimialaan.
Kaavoitettavat alueet eivät kuulu edes minkään palikunnan alueeseen, ja paliskunnan asiana on vain hoitaa poroja tunturissa. Jo on elellytty aikoihin!
Ks. esim. Aittisuvannon ranta-asemakaavan muutos Utsjoella Tenon rannalla kirkonkylällä: http://www.utsjoki.fi/fi/palvelut/tekniset-palvelut/kaavoitus/vireillae-olevat-kaavat.php
Ai,että Nilla Tapiola POLVEUTUU inarinsaamelaisista. Mutta eihän polveutuminen ole mitään!!!!! Tämä päivä merkitsee vain ja ainoastaan K.Näkkäläjärven esikunnalle sitä jotakin.
Eivät Inarinsaamelaiset ole valinneet Nilla Tapiolaa edustajakseen. Hän on Pohjoissaamelaisten valitsema. K.Näkkäläjärven hoviin ei voi kuulua Inarinsaamelainen edusmies.
Kun Lapissa on kyse useasta etnisestä vähemmistöryhmästä tai, jos halutaan, yhden etnisen vähemmistöryhmän alaryhmistä (porosaamelaiset, inarinsaamelaiset, koltat, metsälappalaiset), ei auta vaikka saamelaiskäräjien vaaliluettelot saataisiin laadittua täysin ideaalisesti niin, että mukaan ei tulisi ensimmäistäkään ei-saamelaista ja ulkopuolelle ei jätettäisi yhtäkään saamelaista. Olettakaamme että tähän ideaalitilanteeseen päästäisiin. Edelleenkään ei kuitenkaan voitaisi soveltaa tavanomaista parlamentaarista päätösmallia jossa enemmistö valitsisi hallituksen ja enemmistöllä päätettäisiin yleiskokouksessa. Tämä siksi että nuo väestöryhmät ovat kovin erikokokoisia. Vaikka Klemetti Näkkäläjärvi kuinka vakuuttelee Lapin Kansassa että käräjäedustajien ei tule edustaa vain omaa ryhmää vaan kaikkia saamelaisia, tämä jää hurskaaksi toivomukseksi, muun muassa juuri siksi että sukuyhteisö on niin keskeinen instituutio, varsinkin porosaamelaisilla. Ei riitä, että inarinsaamelaisia "edustaa" joku saamelaispresidentin esikuntaan tai hoviin kuuluva henkilö, jolla joku yksi esivanhempi on syntyjään inarilainen. Tällainen n.s. kooptointi, jossa jokin elin täydentää itseään itse valitsemillaan toisten ryhmien "edustajilla" on käyttökelpoinen poikkeuksellisissa kriisioloissa, jossa jokin ryhmä jostain syystä ei voi valiota omia edustajiaan itse. Normaaliolojen toimivassa edustusmallissa kukin ryhmä valitsee omat edustajansa itse. Tältä suunnalta löytyy tulevaisuuden malli myös Lapin paikallisen väestön itsehallinnossa määrätyissä asioissa, Norjan esikuvaa soveltaen. Malli jossa maakysymyksiä hallitsisivat yhdessä valtion kyseenalaiseen maansaantoon perustava Metsähallitus ja sen kumppanikseen nostama, vuoden 1852 jälkeen Suomeen muuttaneiden porosaamelaisten jälkeläisten etuoikeutettu ryhmä on yksinkertaisesti perustuslain takaaman tasa-arvon periaatteen vastainen ja siksi täysin kestämätön. Sen voi nähdä Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien yhteishankkeena jossa ILO-sopimus kaappauksenomaisesti toteutetaan käytännössä ennen kuin se on ratifioitu.
Tällä hetkellä Saamelaiskäräjät edustanevat kohtuuhyvin porosaamelaisia. Jos ei saamelaiskäräjiä saada koostumukseltaan ja toiminnaltaan rukattua niin että se edustaa syrjimättä myös muita saamelaisia/lappalaisia kuin porosaamelaisia, näiden edustuselimet on luotava erikseen.
Hyvä ilmaisu: kohtuuhyvin edustanevat porosaamelaisia saamelaiskäräjillä. Porosaamelaiset toimivat käräjillä täysin diktatoorisesti. Inarinsaamelaiset tarvitsevat erityislain, jollainen koltansaamelaisilla jo on.
Kävinpä syyskesällä Sompion metsäsaamelaisten viimeisellä talvikyläpaikalla. Heidän kaikki rakennelmansa olivat paksun turpeen alla melkein näkymättömissä. Paikka kertoi minulle; nykypäivän mtsäsaamelaiselle symbolisesti seuraavaa: Itsekin olin kuin vahvan turpeen peittämä, en tuntenut juuriani enkä kansaani. Olin kasvanut, kuten arvostamani ystävä sanoi taannoin, väärään kulttuuriin. Nyt ei kansani ota minua vastaan, vaikka raamatullisesti palaan kuin "tuhlaajapoika" omieni tykö.
Jos valtiovalta ei kykene saneeraamaan tilannetta, Saamelaiskäräjien ulkopuolelle suljettujen tai niillä auttamattomasti äänettömiksi yhtömiehiksi jäävien saamelais/lappalaisryhmien on ennen pitköö koottava itsensä ja järjestäydyttävä sisäisesti ja keskenään niin että ne saavat äänensä kuuluviin ja kykenevät suojaamaan ja ajanmaan etujaan. Muuten nykyinen tilanne jatkuu ja pahenee, ja kyseiset ryhmät näivettyvät. Jatkuva nöyränä pysyminen ja nyrkin puristelu piilossa ei tee kenellekään hyvää. teen tilanteeseen pääseminen edellyttää myös inarinsaamelaisten ja kolttien vetäytymistä Saamelaiskäräjiltä tai kieltäytymistä osallistumasta seuraaviin vaaleihin. Näin nykyiset Saamelaiskäräjät jäisi siksi porosaamelaisten edustuselimeksi, joka se jo käytännössä kauan on ollut. Vaativaksi työksi jää paitsi kansallisen myös kansainvälisen tunnustuksen hakeminen, jota porosaamelaiset varsin todennäköisesti tulevat vaikeuttamaan mahdollisuuksiensa mukaan. Yhteistyön uudelleenrakentaminen porosaamelaisten kanssa tulee sekin olemaan vaikeaa, mutta nuorten voimien kavsaessa vastuuseen kaikissa ryhmissä sekään ei ole mahdotonta.
Erinomainen linjaus. Tuo asia täytyy saattaa jo ennakkoon myös valtiovallan tietoon, että tiedostavat mitä on luvassa. Jo tässä vaiheessa eri yhteisöjen kannattaisi ottaa yhteyksiä ja sopia välittömästi käynnistyvästä yhteistyöstä jos siihen alkaa näyttää olevan tarvetta.
Ai semmoisia ei ole olemassakaan, joiden suvut ulottuvat ainakin 1500-luvulle. Muuttosaamelaisilla ei ole esittää historiallisia dokumentteja. Heikäläisiä ei siis ole olemassakaan...
Paikallisten yhteisöjen, kansojen tai ryhmien olisi syytä olla enempi huolissaan kansainvälisten yhtiöiden havittelemasta investointien suojasta, käynnissä olevista USA:n ja Kanadan vapaakauppaneuvotteluista EU:n kanssa. Jatkossa yhtiöiden toiminta voisi sopimuksen turvin tapahtua kansallisten lakien ulottumattomissa ja vahingonkorvausten uhan pakottamana. Jotta ulkomainen investointi olisi suojassa riskeiltä, mm. poliittisilta ja lainsäädännön muutoksilta.
"Kauppasopimuksilla pyritään vähentämään poliittista riskiä. Ulkomaisten sijoittajien saamat etuoikeudet ovat ongelmallisia niin demokratian kuin riskien jakautumisenkin näkökulmasta ja antavat suuryhtiöille kohtuuttoman suuren edun paikallisten ihmisten sekä kansallisen demokratian ja oikeuslaitoksen kustannuksella.
Poliitikkojen tulisi tarkastella kauppasopimusten erityisehtoja tarkemmin. Ne voivat johtaa Suomen, EU:n, Yhdysvaltojen ja Kanadan paikallisyhteisöjen demokraattisten oikeuksien loukkaamiseen." http://www.hs.fi/ulkomaat/a1383131883918
Muistiin on syytä tallettaa Maailmanpankin alainen kansainvälisten investointiristiriitojen sovittelulaitos Icsid. Sen kanssa tullaan Suomessa ja Lapin luonnonvarojen äärella jatkossa toimimaan, ja mahdollisesti maksamaan veronmaksajien varoista korporaatioille korvauksia "toteutumattomista tuotoista."
"Unctadin mukaan vuosi 2012 oli historiallinen paitsi uusien sovittelutapausten ennätysmäärän vuoksi, myös siksi, että koskaan ennen yhtä moni ratkaisu ei ole päätynyt yrityksen hyväksi valtiota vastaan. Kun kaikista käsitellyistä sovittelutapauksista 42 prosenttia on päätynyt valtioiden eduksi ja 31 prosenttia sijoittajan eduksi, viime vuonna sijoittaja oli voittajana 70 prosentissa julkaistuista päätöksistä." http://www.kepa.fi/teemat/kehitysta-ja-politiikkaa-blogi/13566
Tähän nähden Akwe:Kon sopimuksen soveltamisella pohjoisessa ja alkuperäisyhteiseöjen tiedon suojaamisella on enemmän kuin kiire. Suomi pääministerin suulla edellyttää ko. sopimuksen aikaansaamista, mm. piittaamatta USA:n teleurkinnan aiheuttamasta luottamuskriisistä EU:ssa.
Ja näin Klemetti Näkkäläjärvi kuittailee. Joka jaksaa lukea, voisi vaikkapa pohtia ja kysyä Klemetiltä miksi asiaa yritettiin muuttaa virheellisen käännöksen mukaiseksi äskeisessä Montrealin konferenssissa, jos sillä ei ole mitään merkitystä. Kuten hän kirjoittaa: "Käännösvirheitä ei käytännössä voi korjata, koska ne on otettu lakeihin ja asetuksiin sellaisenaan ja käännöksen korjaus edellyttäisi lain tai asetuksen muutosta. Siinä ei ole hallinnollisesti ja taloudellisesti mitään järkeä, koska sopimus on todistusvoimainen vain YK:n virallisilla kielillä, joihin suomen kieli ei kuulu."
Hyvä vertaus Haavistolta. Ketkä net lienevät tässä meidän lähi-idässä ne luvattuun maahan vaeltaneet ja ketkä siellä alun perin eläneet? Ei liene Haavistollakaan siitä epäselvyyttä, alkaa näyttää siltä.
"Ympäristöministeriö on asiasta hyvin tietoinen", kirjoittaa Näkkäläjärvi blogissaan, tarkoittaen että käännösvirheen olemassaolo ei ole suinkaan mikään uusi asia. Näkkäläjärven mukaan "virheellinen käännös ei ole vaikuttanut artiklan toimeenpanoon Suomessa", koska "Suomessa artikla 8(j):tä toimeenpannaan biodiversiteettisopimuksen englanninkielisen alkuperäistekstin velvoitteiden mukaisesti eikä Suomessa ole minkäänlaista väärinymmärrystä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen erojen välillä".
Katsotaanpa tarkemmin. Jos kerran ympäristöministeriössä, niinkuin Klemetti Näkkäläjärvi kirjoittaa blogissaan, ei ole perustettu toimintaa Suomen lakiin otettuun, Näkkäläjärven virheelliseksi myöntämään ja hänen mukaansa vain "epäviralliseen" käännökseen, niin miksi sitten Hammastunturin erämaa-alueen Akwé: Kon -työryhmässä on ollut mukana vain Saamelaiskäräjien edustajia paikallista näkökulmaa varmistamassa? Vai olenko väärässä? Ovatko alueella olevat vanhat palvoskohteet ja muut entisten ihmisten elämästä kertovat kohteet porosaamelaisten esivanhempien jäljiltä? Vainko porosaamelaiset käyttävät siellä luontoa perinteisellä tavalla?
Miksi Hammastunturi-raportissa viljellään sen englanninkielisessä tekstissä ahkerasti "Indigenous people" -käsitettä, myös viitattaessa biodiversiteettisopimukseen ja Akwé: Kon -ohejisiin, jos termi kerran edustaa käännöstä joka ympäristöministeriössä tiedetään virheelliseksi?
Miksi raportissa käytetään toistuvasti vain muotoilua "the indigenous people", tarkoittaen silläkin vain porosaamelaisia, ja unohdetaan tyystin kaksoiskäsitteen toinen osio "and local communities" (paikalliset yhteisöt)?
Näkkäläjärvi viittaa ja linkittää kirjoituksessaan ympäristöministeriön käyttämään biodiversiteettisopimuksen käännökseen. Linkin takaa sifvulta 102 löytyy kaksi hiukan erilaista käännöstä sopimuksen artikla 8:n j-kohdasta. Toinen on otettu asetustekstistä, toisen on kääntänyt Artikla 8(j) -työryhmän (YM) pj. Esko Jaakkola. Molemmissa käytettään kuitenkin käsitettä "alkuperäiskansat", joten asia ei sillä parane. Sensijaan käännöksissä on pientä eroa siinä, että virallinen käännös määrittelee suojelun ja ylläpitämisen kohteeksi "alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, joka sisältyy biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin - - -", kun taas Jaakkolan käännös määrittelee kohteeksi "kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietämystä, innovaatioita ja käytäntöjä". Edellisessä perinteisyys liittyy elämänmuotoihin, jälkimmäisessä puhutaan perinteisen elämänmuodon omaavista paikallisyhteisöistä. Käytännön sovelluksissa onkin sitten katsottu ettei sellaisia yhteisöjä ole muuta kuin porosaamelaiset. Hammastunturi-loppuraportissahan tämä on taidettu sanoa ihan suoraan.
Voimme myös kysyä. miksi sellaisen asiakirjan kuin Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän artikla 8j:n kansallisen asian tuntijatyöryhmän loppuraportin titteli on käännetty englanniksi "Final report of the Finnish Working Group on Article 8( j) concerning traditional knowledge of indigenous people of the Convention on Biological Diversity"?
Vai ei ole asialla mitään merkitystä? Ja kuitenkin sitä ajaetaan kuin käärmettä pyssyyn. Voi meitä, jotka olemme niin tietämättömiä suomalaisesta oikeusjärjestelmästä, kansainvälisistä sopimuksista ja ministeriöiden toiminnasta, lainatakseni vielä kerran Klemetti Näkkäläjärven omia sanoja. Oikeuskansleri on nyt paljon vartijana.
Ne on suuremmat instanssit kuin kansallinen oikeuskansleri tai Lapin vähäväkiset kunnat, jotka päättävät Lapin alueen jakopolitiikasta jatkossa, ja puolestamme.
Sillä aikaa kun ryhmittymät kinastelevat siitä "vielä saamatta jääneestä mutta odotettavissa olevasta edusta, vallasta tai voimavaroista" tapahtuu kummia asioita aivan muilla foorumeilla.
Tämä Lapin kähinä vain passaa vallanpitäjille hyvin. Mylly pyörii Brysselissä ja muissa keskittymissä ja jauhaa uutta taloutta eli selvää jälkeä maillamme ja vesillämme, oli ILO- tai Akwe:Kon -riita kuinka lihava tai laiha tahansa tällä perällä.
Löydetäänköhän koskaan "samaan veneeseen" ja sama soutusuunta - intressit laajemmasta kulmasta kuin tuvan sohvan kulmasta katsottuna voisivat olla samansuuntaisetkin.
Haavisto vertasi RovaniemelläYlä-Lapin tilannetta Lähi-Itään. Toisaalta osuvaa, sinnekin joku porukka saapui luvattuun maahansa rakentamaan siirtokuntiaan.
Lapin Kansassa 19.11.2013 ministeri Haavisto luonnehti Saamelaisalueen maaoikeuskiistaa Palestiinan ja Israelin välisen konfliktin kaltaiseksi. Mielestäni tällaiseen rinnastukseen ei ole aihetta. Palestiinalaisten ja israelilaisten kohdalla kiistassa on kysymys kahdesta kansasta, jotka historiallisista syistä kumpikin katsovat määrätyn maa-alueen kuuluvan paremmalla oikeudella juuri heille. Ylä-Lapissa asuu yksi ja sama alkuperäiskansa, lappalaiset, ja sen etninen ryhmä saamelaiset. Suomen saamelaisilla on hiukan erilainen historia kuin alueen kantalappalaisilla ja vasta vuoden 1852 jälkeen alueelle siirtyneinä he ovat suhteellisen uusia tulokkaita, mutta se ei estä sitä että lappalaiset ovat aina olleet valmiit elämään sovussa saamelaisten kanssa. Sen sijaan lappalaiset eivät voi millään alistua siihen, että saamelaiset ovat hankkineet itselleen alueen ainoan alkuperäiskansan statuksen, jonka vipuvoimaa hyödyntämällä he haalivat itselleen yhä vankemman valta-aseman, kammeten yhä voimaperäisemmin kantalappalaisia piirinsä ja "alkuperäiskansaoikeuksiensa" ulkopuolelle.
Ministeri Haavistolta voidaan kysyä onko ILO:n alkuperäis- ja heimokansasopimuksen ratifiointi todella tarpeen Suomen saamelaisten tulevaisuuden turvaamiseksi tilanteessa, jossa saamelaisista vain 2−4 prosenttia saa toimeentulonsa ns. saamelaiselinkeinoista, ja jossa Suomen 10 000 saamelaisesta lähes 70 % asuu jo alueen ulkopuolella. Tulee myös kysyä hintaa. Tällöin on huomioitava suorat ja epäsuorat euromääräiset kustannukset ja seurannaiskustannukset, mutta myös yhteiskunnalliset kustannukset sanan laajemmassa mielessä. Antaako sopimuksen ratifiointi kaikkine seurauksineen paremmat edellytykset saamenkielen elpymiselle kuin muut mahdollisuudet? Pysäyttääkö se saamelaisalueen autioittamiskehityksen vai ei? Onko saamelaisten palattava johonkin ja heidän rekisteriinsä kelpaamattomien verisukulaisten lappalaisten jonnekin, kun heistä tehtäisiin entistä oikeudettomampia omilla maillaan? Entä alueen muut asukkaat? Näillä kysymyksillä ei ole päätepistettä, mutta jos perusteellinen selvitystyö osoittaa, ettei sopimuksen ratifioinnille ole Suomessa todellisia edellytyksiä, pitkittyneelle prosessille on myös osattava panna piste.
Ylä-Lapissa ei kiistaan ole yritetty löytää väkivaltaista ratkaisua raketti-iskuin tai pommein, ja Luoja meitä sellaisilta yrittäjiltä varjelkoon jatkossakin. Ministeri Haaviston kannattaisi perehtyä asiaan sen pohjia myöten ennen kuin hän antaa varomattomia lausuntoja jotka voivat kärjistää kiistaa.
Jouni Kitti Saamenkielisen Sapmelas-lehden päätoimittaja vvv. 1980-1999
Jouni Kitiltä erittäin viisas ja varteenotettava kommentti, jonka toivon Haaviston ja muidenkin päättäjiemme perusteellisesti itselleen mielessään avaavan. Myös ehkä Klemetti Näkkäläjärven kannattaisi kannanotoissaan naureskella vähemmän ja pohtia asioita enemmän - ja lähempää käytännön elämän realiteetteja.
Täältä löytyy uusia pohdintoja aiheesta biodiversiteettisopimuksen ja Akwé: Kon -suositusten käännösvirhe ja Hammastunturin työryhmän kokoonpano: http://hirvasrumpu.blogspot.fi/2013/11/akwe-kon-ja-hammastunturi.html
+(1).jpg)
Vai että Nilla Tapiola on edustanut inarinsaamelaisia!?
VastaaPoistaVaikka minun isäni tai isänäitini olisi egytiläinen eivät egyptiläiset hyväksyisi minua edustajakseen.
Nyt vain puuttuu tieto, että hän on SK:n hallituksessakin edustanut inarinsaamelaisia. Taitaa olla peräti inarinsaamelaisen kieliryhmän edustaja. Kysytään inarinsaamelaisilta.
Saman logiikan mukaan Klemetti Näkkäläjärvi on edustanut pohjanmaalaisia maanviljelijöitä.
Nilla Tapiola kuuluukin tiukasti Klemetti Näkkäläjärven hoviin ja ilmeisesti on keskeinen rakentaja mitä tulee vallan keskittämiseen tällä piirille, vaikka hän ei julkisuudessa ole esiintynyt niin epäilemättä kulisseissa on sitäkin tärkeämpi vallanhamuaja.
Muutoin kirjoitus on paksua klemettiläistä propagandaa eikä perustu tosiasioihin.
Kansainvälisissä laeissa ei ole missään sanottu että Klemetti Näkkäläjävi hoveineen olisi Suomen alkuperäiskansa, jonka oikeutena olisi itsevaltaisesti hallita Inaria, Utsjokea, Enontekiötä ja Sodankylän pohjoisimman paliskunnan aluetta.
Rikoslain 11 luvun 10 (13.5.2011/511):
VastaaPoistaKiihottaminen kansanryhmää vastaan
Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Huomautuksia:
Lehtikirjoitus kuuluu säännöksen soveltamisalaan: levittää tällaista tietoa sekä lehti että kirjoittaja voi olla kohteena
Kansanryhmä on alkuperältään yhtenäinen ryhmä, jos todettu historiallinen oikeutus ja asuminen jne erityisoikeuksineen, on sellainen vähemmistöryhmä. Kiihottaminen on panettelua, solvausta tai uhkausta, ei siis tarvitse sananmukaisesti yllyttää (olennaista että puuttuu tosiseikat tai tutkimukset esitetyille väitteille).
Tahallisuus on ns. olosuhdetahallisuutta: riittää, että kirjoittaja on tiennyt aiheuttavan solvausta, uhkausta ja panettelua eli suvaitsemattomuutta mikä luo vihaa /ei siis tarvitse edes tarkoittaa nimenomaan sellaista.
Kyseessä virkamies eikä poliitikko.
Klemetti rassaa ihan tosissaan tulta jo muutenkin kuiviin päreisiin! Eikö moiselle löydy hillintää sen omista piireistä vai ovatko samaa mieltä?
VastaaPoistaKlemetti Näkkäläjärvi Lapin Lapin Kansassa 5.11.2013 julkaistussa kirjoituksessaan
VastaaPoistakieltäytyy tunnustamasta lappalaisia alkuperäiskansaan kuuluviksi, vaikka KHO on voimassa olevaasa päätöksessään vuodelta 2011 tämän vahvistanut. Kirjoituksesta näkyy selvästi, että lappalaiset halutaan poistaa historian lehdiltä.
Nykyinen ja ehdotettu saamelaismääritelmä rajaa suuren osan todellisesta alkuperäisväestöstä statuksettomiksi, eikä asia muutu, vaikka puheenjohtaja Näkkäläjärvi yrittäisi kieltää tosiasiat näiden ihmisten alkuperäisyydestä. Sen sijaan lakia ja Saamelaiskäräjien käytäntöjä saamelaiseksi hyväksymisessä voidaan muuttaa, ja tämän puolesta työskentelemin olisi ollut saamelaiskäräjien poliittiselle johdolle kunniaksi, koska sen on pakko tietää, että metsä- ja kalastajasaamelaisuus elää ja voi hyvin, vaikka sen olemus ja ilmenemismuodot ovatkin osin erilaiset kuin tunturisaamelaisuudella.
Kun kansainvälinen alkuperäiskansan määritelmä lähtee kaikessa olennaisuudessaan itseidentifikaatiosta, puheenjohtaja on nyt kieltämässä tai sivuuttamassa sen. Hänelle pienen Inarin saamelaisen vähemmistöryhmän rasistinen, erilainen kohtelu ei merkitse mitään. Puheenjohtajan kirjoituksella pyyhitään totuutta haisevalla rätillä.
Ei voi välttyä vaikutelmalta, että jos kieltää historiallisen totuuden, tutkijan statuksen omaava Näkkäläjärvi kieltää itsensäkin. Miten kohtelet toisia, siihen on oltava julkisessa keskustelussa itsekin valmis. Muu on valtaideologiaa ja puhdasta politiikkaa, jonka tielle on nyt lähdetty.
Saamelaisten ja lappalaisten välisiä suhteita ei ole viimeaikaisessa keskustelussa paljoakaan tarkasteltu voimassa olevan perustuslain suojaamien oikeuksien toteutumisen kannalta, vaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden puolesta käytävän taistelun kannalta, ikään kuin statuksettomien saamelaisten maanomistus olisi suurin este saamelaisen elämänmuodon toteutumiselle ja siten alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILOn sopimuksen ratifioimiselle.
Mikään kansan itsemääräämisoikeutta koskeva periaate ei oikeuta perusoikeuksien sivuuttamiseen. Mikään muukaan ei edellytä sellaista. Alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus ei luo uutta historiaa eikä anna perustetta sellaiseen miltään osin. Näkkäläjärveltä taitaa jäädä näyttämättä myös pohjoismainen siirtomaavalta ja valloitus tässä suhteessa osana alkuperäiskansan määrittelyä.
Todettakoon selvyyden vuoksi, ettei ILOn alkuperäiskansayleissopimuksessa käsitellä autonomiaa eikä itsemääräämisoikeutta lainkaan. Yhtä vähän kuin että Suomessa olisi etninen oikeutus vaatimuksille tai kieliperusteinen tutkimustieto oikeuksien alkuperästä. Puhumattakaan siitä, ettei Suomessa ole todettu olleen missään vaiheessa kollektiivista omistusta, josta yleissopimuksessa lähdetään.
Näkkäläjärveltä näyttää ohittuneen myös alkuperäiskansayleissopimuksen vaatimuksen eri väestönosien olosuhdeanalyysin laatimisesta. Niin ohuet ovat sanan polut toisinaan.
On ikävä sanoa suoraan, mutta ellei "etnisillä saamelaisilla" ja heidän asiantuntijaystävillään olisi ollut käytettävissään YK:n alkuperäiskansasopimusta ja -julistusta, nykyinen saamelais-lappalaisten välisten suhteiden kriisi olisi epäajankohtainen; ellei osa saamelaisista olisi lähtenyt hakemaan omien etujensa ajamiseen lisävauhtia kansainväliseltä kentältä, saamelaisten ja lappalaisten yhteinen historia muodostaisi rauhanomaisen perustan päivittäiselle elämälle. Jos eturistiriitoja tai erimielisyyksiä olisi, niistä neuvoteltaisiin kuin järkevät ihmiset ainakin.
Mihin on unohtunut saamelaisia edustavan käräjien velvollisuus neuvotella muiden osapuolten kanssa. Missä on orastava objektiviteetti itseään tutkijaksi tituleeraavan Näkkäläjärven toiminnassa?
jatkuu...
Todellisuudessa lappalais- ja muun väestön välisessä kanssakäymisessä on aikaisemmin vallinnut aina perinteellisyyden henki, jolle on ollut luonteenomaista tiiviit molemmille osapuolille edulliset taloudelliset suhteet, joita eivät vielä vaivanneet epäonnistuneen saamelaismääritelmän kaltaiset ongelmat. Vaikka se ei ollut kulta-aikaa, siinä oli paljon hyvää. Takaisin siihen ei kuitenkaan päästä, vaan tämä kriisi ole elettävä läpi.
VastaaPoistaKun ILOn yleissopimuksen henki on päästetty valloilleen, sitä ei saa ajettua takaisin pulloon. Yhtä lailla olisi rehellistä ja kohtuullista olettaa, että tutkijataustainen Näkäläjärvi perehtyisi asiaan ja pitäyityisi siihen, mistä on kyse. Näin ei Lapin Kansassa julkaistussa kirjoituksessa ollut.
Kun alkuperäisyyspeli on avattu, alkuperäisyys katsotaan loppuun asti. Kun haaste maan omistuksesta ja hallinnasta on heitetty, katsotaan loppuun asti, kenelle maa kuuluu. Sopimisen ainekset alkavat kylläkin hahmottua, mutta tämä ei ole vielä oikea aika eikä hetki puhua niistä. Mutta jos mikä on varmaa, niin se, että niihin ei kuulu lappalaisten luopuminen alkuperäiskansaoikeuksistaan ja perintömaistaan, eikä niihin kuulu metsä- ja kalastajalappalaisten syrjiminen.
Mutta haluaako tutkija/poliitikko Näkkäläjärvi todella kirjoituksellaan edistää geenitutkimusten tekemistä asiassa. Ne tiedot ovat periaatteessa käytössä. Yleensä asiaan perehtyneet tutkijat eivät ole tällaista esittäneet, mutta jos totuus sitä vaatii, Näkkäläjärven täytyy se hyväksyä. Vai käydäänkö suvuittain saamelaisrekisterissä olevien taustat ja lähtöpaikat lävitse? Mitä Näkkäläjärvi oikein haluaa?
Näkkäläjärvi ei näytä muistaneen kirjoitusta laatiessaan akateemista perinnettä, jonka mukaan omaa nimeä ja oppiarvoa ei mennä kevytmielisesti tuikkaamaan nyt julkaisuun kirjoitukseen. Politikointi merkitsee nyky-yhteiskunnassa tietyn tutkimusuran loppua.
Vaikka olisi kyse vain Näkkälärven mielipiteestä, on syytä perehtyä asiaan. Jos on kyse konfliktista, ei tule tyytyä vain toisen osapuolen näkökulmaan: tieteellisen toimintatavan ja tutkijan mahdollisesti nauttiman statuksen katsotaan vaativan tasapuolisuutta, asiaan perehtymistä ja tiettyä menetelmää. Jollei sellaista ole, kyse on aivan jostain muusta.
Kokeneen tutkijan on syytä perehtyä aiheeseen liittyvään uusimpaan tutkimukseen. Näkkäläjärven tietämys asiasta, josta hän kirjoittaa näyttää olevan heikommalla tolalla kuin suurella yleisöllä, asiaa käsittelevillä, siihen todella perehtyneillä virkamiehillä ja nykyisin myös kansanedustajien kasvavalla enemmistöllä.
Asiasta tiedetään nimittäin tällä hetkellä paljon enemmän kuin aikaisemmin, ja tietämys kasvaa vähintäänkin kahteen suuntaan: näkemys syvenee, samalla kuin tieto leviää myös akateemisten piirien ulkopuolella. Ja tätä prosessia Näkkäläjärvi ei voi enää Näkkäläjärvi kirjoituksellaan pysäyttää eikä häntä ja hänen politiikkaansa tukemaan lähteneet akateemikot eikä professorit, olipa heillä oppiarvoja vaikka kaksin tai kolmin kappalein. Kaikella kunnioituksella.
Jouni Kitti
Näin on. Hiukka tilanne alkaa olla tukala. Maan hallitus näytttää olevan yhtä kyvytön kuin kaikisssa muissakin päätöksissään, joita olisi pitänyt jo tehdä. Kohta suomessa ollaan kusessa myös tämän asian kanssa.
VastaaPoistaNyt ON kaikkien kynnelle kykenevien on suunnattava saamelaiskäräjille seuraavissa vaaleissa. Kaikki nuoret aktivoitava mukaan. Muuten on kuin vastatuuleen kusis.
VastaaPoistaTuntuu siltä että Näkkäläjärvelle olisi parasta että pikimmiten alkaisi tutustuun Inarin historiaan ennen kuin munaa täydellisesti itsensä näillä kirjoituksillaan.
VastaaPoistaHyvä Anonyymi 1.40 Ei K.Näkkäläjärvi lueskele muiden histo-
Poistariaa. Nomadeilla ei kummoista historiaa olekaan. Se rajoittuu
omaan sukuun. K. Näkkäläjärvi elää tämän päiväisen vallan huippuhetkiä. Siinä ei historiat merkitse mitään. Nyt hän tekee
itse historiaa Suomen valtaherrojen suosiollisella tuella.
Valitettava tosiasia on ettei Näkkäläjärvi tarvitse pelätä itseensä munamista. Kaikki väärä tieto mitä Klemetti sarnaa, virkamiehet ottavat todesta. Suurin ongelma on tällä hetkellä virkamiehet jotka istuvat eri työryhmissä ja jotka myös uskovat Juvvan Lemetin vääristyneitä faktoja ilman mitään näyttöjä. Ottakaa selvää kuka istuu missäkin työryhmässä ja yrittäkää vaikuttaa suoraan näihin virkamiehiin ja -naisiin.
VastaaPoistaTuo vaalikäytäntö, jolla nykyisetkin käräjäläiset on valittu, on kuin jostakin
VastaaPoistadiktatuurista. Enontekiön Utsjoen ja Lapin paliskunnan äänioikeutetut(1328)
saavat 9 kiintiöedustajaa, kun Inarin 2137 äänioikeutettua saavat 3 edustajaa. Miten Enemmistö on vähemmistö? Kyllä porosaamelaiset
ovat osanneet laatia oivan tavan hallita.
Työryhmän uusi ehdotus ei muuta epädemokraattista tilannetta miksikään. Sama meno jatkuu: vähemmistö jyllää.
PoistaSaamelaisten ja suomenruotsalaisten eliittien yhteistyö?
VastaaPoistaKyllä on asiat hienosti Klemetti Näkkäläjärvellä ja Suomenruotsalaisella saamelaiskäräjillä. Lapin Kansassa oli haastateltavana RKP:n saamelaisasioiden yhteyshenkilö, Christel Liljeström. Tässä muutama sitaatti hänen vastauksistaan toimittajan yksinkertaisiin kysymyksiin koskien saamelaisaluetta.
T: Kuinka paljon Suomessa on saamelaisia, Christel Liljeström?
CL: ”3000”
T: Mitä saamenkieliä Suomessa puhutaan?
CL: Inarinsaame, kolttasaame ja joku kolmas…
T: Mikä on saamelaisalue?
CL: Näitä en oikein osaa… Inari, Utsjoki, mutta muita en näin äkkiseltään osaa sanoa.
Tässä on siis suomen virallisen saamelaispuolueen tieto saamelaisten asioista ja heidän kotialueesta. Kyllä on heikko tietämys. Tämän puolueen oikeusminsteri on nyt ajamassa saamelaismääritelmän muutosta tietämättä mistä alueesta on kyse ja kuka alueella asuu. Voiko oikeusministeri todella tietää yhtään mitään asiasta jos oman puolueen saamelaisasioihin erikoistunut asiantuntija ei tiedä mitkä alueet edes kuuluvat saamenmaahan?
Oikeutetusti voidaan kysyä mitä oikeusministeri tietää alueen alkuperäiskansasta joka polveutuu alueella asuneista saamelaisista eikä julistaudu alkuperäiskansaksi kuten nykyinen saamelaiseliitti tekee? Jos hän on ajamassa lappalaismääritelmän ja polveutumisen poistamista saamelaiskäräjälaista, niin hän ei todennäköisesti tiedä Suomen alkuperäiskansan tilanteesta yhtään mitään.
Tästä seuraa että oikeusministerin ajama mahdollisen saamelaismääritelmän muutos tulee vaikuttamaan epäoikeudenmukaisesti alkuperäisyhteisön sisällä. Nykyisen lain puitteissa alueen alkuperäiskansasta polveutuvien ja kulttuurin sisällä olevien (ei ole sama kuin saamelaiseliitin hyväksymät) on mahdollista päästä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja siten vaikuttamaan omiin asioihin, eli erilaisiin alkuperäiskansa koskeviin kysymyksiin.
Pyydän nyt eri puolueiden kansanedustajat miettimään haluavatko tukea uutta lakimuutosta joka on tehty hyvin puutuvin tiedoin ja työryhmässä jossa työryhmän jäsenten kanta on ollut itsestään selvä työryhmää jo muodostettaessa. Paras vaihtoehto kaikille olisi olla muuttamatta mitään.
Jos taas kansanedustajat päättävät toisin, niin onnittelen saamelaisten ja suomenruotsalaisten eliittiä hienosta yhteistyötä. Mikään muu yhteistyö ei ole niin hedelmällistä kuin silloin kuin Ovela pääsee ohjaamaan tietämätöntä Tyhmää.
11.49 Tietämätön ei yleensä ole tyhmä. Tietämys voi olla yksipuolista, niinkuin tässä tapauksessa. Jos esitetty tieto
Poistavaikuttaa uskottavalta, niin tarvetta muuhun tietoon ei ole.
Näin se vain on.
Suku kasvattaa...opettaa kielen ja saamelaisuuden. Jaahas, suvuittainko
VastaaPoistasinne Helsinkiin ja muualle Etelä-Suomeen onkin muutettu.Siellähän asustaa 70% rekisterisaamelaisista. Uskokoon ken tahtoo.
Saamelaiskäräjälain uuudistus on tosiaan välttämätön, jos on uskominen Utsjoen kunnanhallitusta. Nyt hallituksen puheenjohtaja VEIKKO PORSANGER kehuu uudistusta maasta taivaaseen mm. sanoin, että parlamentarismi senkun paranee uudistuksen myötä saamelaiskäräjillä.
VastaaPoistaKs. Veikko Porsanger: http://yle.fi/uutiset/porsanger_lahkaevttohus_buoridivccii_samedikki_parlamentarismma/6919577
Ei mikään ihme, että Utsjoen kunnanhallitus on asema- ja yleiskaavoituksen suhteen selittänyt kaavoitusasiakirjoissa, että kaavoitus kuuluu paliskunnan toimialaan.
Kaavoitettavat alueet eivät kuulu edes minkään palikunnan alueeseen, ja paliskunnan asiana on vain hoitaa poroja tunturissa. Jo on elellytty aikoihin!
Ks. esim. Aittisuvannon ranta-asemakaavan muutos Utsjoella Tenon rannalla kirkonkylällä:
http://www.utsjoki.fi/fi/palvelut/tekniset-palvelut/kaavoitus/vireillae-olevat-kaavat.php
Ai,että Nilla Tapiola POLVEUTUU inarinsaamelaisista. Mutta eihän
VastaaPoistapolveutuminen ole mitään!!!!! Tämä päivä merkitsee vain ja ainoastaan
K.Näkkäläjärven esikunnalle sitä jotakin.
Eivät Inarinsaamelaiset ole valinneet Nilla Tapiolaa edustajakseen.
PoistaHän on Pohjoissaamelaisten valitsema. K.Näkkäläjärven hoviin ei voi kuulua Inarinsaamelainen edusmies.
Kun Lapissa on kyse useasta etnisestä vähemmistöryhmästä tai, jos halutaan, yhden etnisen vähemmistöryhmän alaryhmistä (porosaamelaiset, inarinsaamelaiset, koltat, metsälappalaiset), ei auta vaikka saamelaiskäräjien vaaliluettelot saataisiin laadittua täysin ideaalisesti niin, että mukaan ei tulisi ensimmäistäkään ei-saamelaista ja ulkopuolelle ei jätettäisi yhtäkään saamelaista. Olettakaamme että tähän ideaalitilanteeseen päästäisiin. Edelleenkään ei kuitenkaan voitaisi soveltaa tavanomaista parlamentaarista päätösmallia jossa enemmistö valitsisi hallituksen ja enemmistöllä päätettäisiin yleiskokouksessa. Tämä siksi että nuo väestöryhmät ovat kovin erikokokoisia. Vaikka Klemetti Näkkäläjärvi kuinka vakuuttelee Lapin Kansassa että käräjäedustajien ei tule edustaa vain omaa ryhmää vaan kaikkia saamelaisia, tämä jää hurskaaksi toivomukseksi, muun muassa juuri siksi että sukuyhteisö on niin keskeinen instituutio, varsinkin porosaamelaisilla. Ei riitä, että inarinsaamelaisia "edustaa" joku saamelaispresidentin esikuntaan tai hoviin kuuluva henkilö, jolla joku yksi esivanhempi on syntyjään inarilainen. Tällainen n.s. kooptointi, jossa jokin elin täydentää itseään itse valitsemillaan toisten ryhmien "edustajilla" on käyttökelpoinen poikkeuksellisissa kriisioloissa, jossa jokin ryhmä jostain syystä ei voi valiota omia edustajiaan itse. Normaaliolojen toimivassa edustusmallissa kukin ryhmä valitsee omat edustajansa itse. Tältä suunnalta löytyy tulevaisuuden malli myös Lapin paikallisen väestön itsehallinnossa määrätyissä asioissa, Norjan esikuvaa soveltaen. Malli jossa maakysymyksiä hallitsisivat yhdessä valtion kyseenalaiseen maansaantoon perustava Metsähallitus ja sen kumppanikseen nostama, vuoden 1852 jälkeen Suomeen muuttaneiden porosaamelaisten jälkeläisten etuoikeutettu ryhmä on yksinkertaisesti perustuslain takaaman tasa-arvon periaatteen vastainen ja siksi täysin kestämätön. Sen voi nähdä Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien yhteishankkeena jossa ILO-sopimus kaappauksenomaisesti toteutetaan käytännössä ennen kuin se on ratifioitu.
VastaaPoistaTällä hetkellä Saamelaiskäräjät edustanevat kohtuuhyvin porosaamelaisia. Jos ei saamelaiskäräjiä saada koostumukseltaan ja toiminnaltaan rukattua niin että se edustaa syrjimättä myös muita saamelaisia/lappalaisia kuin porosaamelaisia, näiden edustuselimet on luotava erikseen.
Hyvä ilmaisu: kohtuuhyvin edustanevat porosaamelaisia saamelaiskäräjillä. Porosaamelaiset toimivat käräjillä täysin
Poistadiktatoorisesti. Inarinsaamelaiset tarvitsevat erityislain, jollainen
koltansaamelaisilla jo on.
Kävinpä syyskesällä Sompion metsäsaamelaisten viimeisellä
Poistatalvikyläpaikalla. Heidän kaikki rakennelmansa olivat paksun
turpeen alla melkein näkymättömissä. Paikka kertoi minulle; nykypäivän mtsäsaamelaiselle symbolisesti seuraavaa: Itsekin
olin kuin vahvan turpeen peittämä, en tuntenut juuriani enkä
kansaani. Olin kasvanut, kuten arvostamani ystävä sanoi
taannoin, väärään kulttuuriin. Nyt ei kansani ota minua vastaan, vaikka raamatullisesti palaan kuin "tuhlaajapoika"
omieni tykö.
Jos valtiovalta ei kykene saneeraamaan tilannetta, Saamelaiskäräjien ulkopuolelle suljettujen tai niillä auttamattomasti äänettömiksi yhtömiehiksi jäävien saamelais/lappalaisryhmien on ennen pitköö koottava itsensä ja järjestäydyttävä sisäisesti ja keskenään niin että ne saavat äänensä kuuluviin ja kykenevät suojaamaan ja ajanmaan etujaan. Muuten nykyinen tilanne jatkuu ja pahenee, ja kyseiset ryhmät näivettyvät. Jatkuva nöyränä pysyminen ja nyrkin puristelu piilossa ei tee kenellekään hyvää. teen tilanteeseen pääseminen edellyttää myös inarinsaamelaisten ja kolttien vetäytymistä Saamelaiskäräjiltä tai kieltäytymistä osallistumasta seuraaviin vaaleihin. Näin nykyiset Saamelaiskäräjät jäisi siksi porosaamelaisten edustuselimeksi, joka se jo käytännössä kauan on ollut. Vaativaksi työksi jää paitsi kansallisen myös kansainvälisen tunnustuksen hakeminen, jota porosaamelaiset varsin todennäköisesti tulevat vaikeuttamaan mahdollisuuksiensa mukaan. Yhteistyön uudelleenrakentaminen porosaamelaisten kanssa tulee sekin olemaan vaikeaa, mutta nuorten voimien kavsaessa vastuuseen kaikissa ryhmissä sekään ei ole mahdotonta.
VastaaPoistaErinomainen linjaus. Tuo asia täytyy saattaa jo ennakkoon myös valtiovallan tietoon, että tiedostavat mitä on luvassa. Jo tässä vaiheessa eri yhteisöjen kannattaisi ottaa yhteyksiä ja sopia välittömästi käynnistyvästä yhteistyöstä jos siihen alkaa näyttää olevan tarvetta.
VastaaPoistaAi semmoisia ei ole olemassakaan, joiden suvut ulottuvat ainakin
Poista1500-luvulle. Muuttosaamelaisilla ei ole esittää historiallisia dokumentteja. Heikäläisiä ei siis ole olemassakaan...
Paikallisten yhteisöjen, kansojen tai ryhmien olisi syytä olla enempi huolissaan kansainvälisten yhtiöiden havittelemasta investointien suojasta, käynnissä olevista USA:n ja Kanadan vapaakauppaneuvotteluista EU:n kanssa. Jatkossa yhtiöiden toiminta voisi sopimuksen turvin tapahtua kansallisten lakien ulottumattomissa ja vahingonkorvausten uhan pakottamana. Jotta ulkomainen investointi olisi suojassa riskeiltä, mm. poliittisilta ja lainsäädännön muutoksilta.
VastaaPoista"Kauppasopimuksilla pyritään vähentämään poliittista riskiä. Ulkomaisten sijoittajien saamat etuoikeudet ovat ongelmallisia niin demokratian kuin riskien jakautumisenkin näkökulmasta ja antavat suuryhtiöille kohtuuttoman suuren edun paikallisten ihmisten sekä kansallisen demokratian ja oikeuslaitoksen kustannuksella.
Poliitikkojen tulisi tarkastella kauppasopimusten erityisehtoja tarkemmin. Ne voivat johtaa Suomen, EU:n, Yhdysvaltojen ja Kanadan paikallisyhteisöjen demokraattisten oikeuksien loukkaamiseen." http://www.hs.fi/ulkomaat/a1383131883918
Muistiin on syytä tallettaa Maailmanpankin alainen kansainvälisten investointiristiriitojen sovittelulaitos Icsid. Sen kanssa tullaan Suomessa ja Lapin luonnonvarojen äärella jatkossa toimimaan, ja mahdollisesti maksamaan veronmaksajien varoista korporaatioille korvauksia "toteutumattomista tuotoista."
"Unctadin mukaan vuosi 2012 oli historiallinen paitsi uusien sovittelutapausten ennätysmäärän vuoksi, myös siksi, että koskaan ennen yhtä moni ratkaisu ei ole päätynyt yrityksen hyväksi valtiota vastaan. Kun kaikista käsitellyistä sovittelutapauksista 42 prosenttia on päätynyt valtioiden eduksi ja 31 prosenttia sijoittajan eduksi, viime vuonna sijoittaja oli voittajana 70 prosentissa julkaistuista päätöksistä." http://www.kepa.fi/teemat/kehitysta-ja-politiikkaa-blogi/13566
Tähän nähden Akwe:Kon sopimuksen soveltamisella pohjoisessa ja alkuperäisyhteiseöjen tiedon suojaamisella on enemmän kuin kiire. Suomi pääministerin suulla edellyttää ko. sopimuksen aikaansaamista, mm. piittaamatta USA:n teleurkinnan aiheuttamasta luottamuskriisistä EU:ssa.
http://yle.fi/uutiset/oikeuskanslerille_kantelu_alkuperaisvaestoa_koskevasta_kaannoksesta/6936049
VastaaPoistaJa näin Klemetti Näkkäläjärvi kuittailee. Joka jaksaa lukea, voisi vaikkapa pohtia ja kysyä Klemetiltä miksi asiaa yritettiin muuttaa virheellisen käännöksen mukaiseksi äskeisessä Montrealin konferenssissa, jos sillä ei ole mitään merkitystä.
Kuten hän kirjoittaa: "Käännösvirheitä ei käytännössä voi korjata, koska ne on otettu lakeihin ja asetuksiin sellaisenaan ja käännöksen korjaus edellyttäisi lain tai asetuksen muutosta. Siinä ei ole hallinnollisesti ja taloudellisesti mitään järkeä, koska sopimus on todistusvoimainen vain YK:n virallisilla kielillä, joihin suomen kieli ei kuulu."
http://klemetti.blogspot.fi/2013/11/8j-ja-ilo-keskustelua.html
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194853876087/artikkeli/haavisto+rovaniemella+ilo-sopimuskiista+kuin+lahi-idan+kriisi.html
VastaaPoistaHyvä vertaus Haavistolta. Ketkä net lienevät tässä meidän lähi-idässä ne luvattuun maahan vaeltaneet ja ketkä siellä alun perin eläneet? Ei liene Haavistollakaan siitä epäselvyyttä, alkaa näyttää siltä.
"Ympäristöministeriö on asiasta hyvin tietoinen", kirjoittaa Näkkäläjärvi blogissaan, tarkoittaen että käännösvirheen olemassaolo ei ole suinkaan mikään uusi asia. Näkkäläjärven mukaan "virheellinen käännös ei ole vaikuttanut artiklan toimeenpanoon Suomessa", koska
VastaaPoista"Suomessa artikla 8(j):tä toimeenpannaan biodiversiteettisopimuksen englanninkielisen alkuperäistekstin velvoitteiden mukaisesti eikä Suomessa ole minkäänlaista väärinymmärrystä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen erojen välillä".
Katsotaanpa tarkemmin. Jos kerran ympäristöministeriössä, niinkuin Klemetti Näkkäläjärvi kirjoittaa blogissaan, ei ole perustettu toimintaa Suomen lakiin otettuun, Näkkäläjärven virheelliseksi myöntämään ja hänen mukaansa vain "epäviralliseen" käännökseen, niin miksi sitten Hammastunturin erämaa-alueen Akwé: Kon -työryhmässä on ollut mukana vain Saamelaiskäräjien edustajia paikallista näkökulmaa varmistamassa? Vai olenko väärässä? Ovatko alueella olevat vanhat palvoskohteet ja muut entisten ihmisten elämästä kertovat kohteet porosaamelaisten esivanhempien jäljiltä? Vainko porosaamelaiset käyttävät siellä luontoa perinteisellä tavalla?
Miksi Hammastunturi-raportissa viljellään sen englanninkielisessä tekstissä ahkerasti "Indigenous people" -käsitettä, myös viitattaessa biodiversiteettisopimukseen ja Akwé: Kon -ohejisiin, jos termi kerran edustaa käännöstä joka ympäristöministeriössä tiedetään virheelliseksi?
Miksi raportissa käytetään toistuvasti vain muotoilua "the indigenous people", tarkoittaen silläkin vain porosaamelaisia, ja unohdetaan tyystin kaksoiskäsitteen toinen osio "and local communities" (paikalliset yhteisöt)?
Näkkäläjärvi viittaa ja linkittää kirjoituksessaan ympäristöministeriön käyttämään biodiversiteettisopimuksen käännökseen. Linkin takaa sifvulta 102 löytyy kaksi hiukan erilaista käännöstä sopimuksen artikla 8:n j-kohdasta. Toinen on otettu asetustekstistä, toisen on kääntänyt Artikla 8(j) -työryhmän (YM) pj. Esko Jaakkola. Molemmissa käytettään kuitenkin käsitettä "alkuperäiskansat", joten asia ei sillä parane. Sensijaan käännöksissä on pientä eroa siinä, että virallinen käännös määrittelee suojelun ja ylläpitämisen kohteeksi "alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, joka sisältyy biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin - - -", kun taas Jaakkolan käännös määrittelee kohteeksi "kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietämystä, innovaatioita ja käytäntöjä". Edellisessä perinteisyys liittyy elämänmuotoihin, jälkimmäisessä puhutaan perinteisen elämänmuodon omaavista paikallisyhteisöistä. Käytännön sovelluksissa onkin sitten katsottu ettei sellaisia yhteisöjä ole muuta kuin porosaamelaiset. Hammastunturi-loppuraportissahan tämä on taidettu sanoa ihan suoraan.
Voimme myös kysyä. miksi sellaisen asiakirjan kuin Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän artikla 8j:n kansallisen asian tuntijatyöryhmän loppuraportin titteli on käännetty englanniksi "Final report of the Finnish Working Group on Article 8( j) concerning traditional knowledge of indigenous people of the Convention on Biological Diversity"?
Vai ei ole asialla mitään merkitystä? Ja kuitenkin sitä ajaetaan kuin käärmettä pyssyyn. Voi meitä, jotka olemme niin tietämättömiä suomalaisesta oikeusjärjestelmästä, kansainvälisistä sopimuksista ja ministeriöiden toiminnasta, lainatakseni vielä kerran Klemetti Näkkäläjärven omia sanoja. Oikeuskansleri on nyt paljon vartijana.
onneksi Näkkäläjärvi tuottaa hyvää materiaalia oikeuksiemme ja vaatimustemme tueksi!
VastaaPoistaKiihkoton näkemys. http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154306-biodiversiteettisopimuksen-tulkintaongelmista
VastaaPoistaNe on suuremmat instanssit kuin kansallinen oikeuskansleri tai Lapin vähäväkiset kunnat, jotka päättävät Lapin alueen jakopolitiikasta jatkossa, ja puolestamme.
VastaaPoistaSillä aikaa kun ryhmittymät kinastelevat siitä "vielä saamatta jääneestä mutta odotettavissa olevasta edusta, vallasta tai voimavaroista" tapahtuu kummia asioita aivan muilla foorumeilla.
Tämä Lapin kähinä vain passaa vallanpitäjille hyvin. Mylly pyörii Brysselissä ja muissa keskittymissä ja jauhaa uutta taloutta eli selvää jälkeä maillamme ja vesillämme, oli ILO- tai Akwe:Kon -riita kuinka lihava tai laiha tahansa tällä perällä.
Löydetäänköhän koskaan "samaan veneeseen" ja sama soutusuunta - intressit laajemmasta kulmasta kuin tuvan sohvan kulmasta katsottuna voisivat olla samansuuntaisetkin.
Haavisto vertasi RovaniemelläYlä-Lapin tilannetta Lähi-Itään. Toisaalta osuvaa, sinnekin joku porukka saapui luvattuun maahansa rakentamaan siirtokuntiaan.
VastaaPoistaMinisteri iski kirveensä kiveen!
VastaaPoistaLapin Kansassa 19.11.2013 ministeri Haavisto luonnehti Saamelaisalueen maaoikeuskiistaa Palestiinan ja Israelin välisen konfliktin kaltaiseksi. Mielestäni tällaiseen rinnastukseen ei ole aihetta. Palestiinalaisten ja israelilaisten kohdalla kiistassa on kysymys kahdesta kansasta, jotka historiallisista syistä kumpikin katsovat määrätyn maa-alueen kuuluvan paremmalla oikeudella juuri heille. Ylä-Lapissa asuu yksi ja sama alkuperäiskansa, lappalaiset, ja sen etninen ryhmä saamelaiset. Suomen saamelaisilla on hiukan erilainen historia kuin alueen kantalappalaisilla ja vasta vuoden 1852 jälkeen alueelle siirtyneinä he ovat suhteellisen uusia tulokkaita, mutta se ei estä sitä että lappalaiset ovat aina olleet valmiit elämään sovussa saamelaisten kanssa. Sen sijaan lappalaiset eivät voi millään alistua siihen, että saamelaiset ovat hankkineet itselleen alueen ainoan alkuperäiskansan statuksen, jonka vipuvoimaa hyödyntämällä he haalivat itselleen yhä vankemman valta-aseman, kammeten yhä voimaperäisemmin kantalappalaisia piirinsä ja "alkuperäiskansaoikeuksiensa" ulkopuolelle.
Ministeri Haavistolta voidaan kysyä onko ILO:n alkuperäis- ja heimokansasopimuksen ratifiointi todella tarpeen Suomen saamelaisten tulevaisuuden turvaamiseksi tilanteessa, jossa saamelaisista vain 2−4 prosenttia saa toimeentulonsa ns. saamelaiselinkeinoista, ja jossa Suomen 10 000 saamelaisesta lähes 70 % asuu jo alueen ulkopuolella. Tulee myös kysyä hintaa. Tällöin on huomioitava suorat ja epäsuorat euromääräiset kustannukset ja seurannaiskustannukset, mutta myös yhteiskunnalliset kustannukset sanan laajemmassa mielessä. Antaako sopimuksen ratifiointi kaikkine seurauksineen paremmat edellytykset saamenkielen elpymiselle kuin muut mahdollisuudet? Pysäyttääkö se saamelaisalueen autioittamiskehityksen vai ei? Onko saamelaisten palattava johonkin ja heidän rekisteriinsä kelpaamattomien verisukulaisten lappalaisten jonnekin, kun heistä tehtäisiin entistä oikeudettomampia omilla maillaan? Entä alueen muut asukkaat? Näillä kysymyksillä ei ole päätepistettä, mutta jos perusteellinen selvitystyö osoittaa, ettei sopimuksen ratifioinnille ole Suomessa todellisia edellytyksiä, pitkittyneelle prosessille on myös osattava panna piste.
Ylä-Lapissa ei kiistaan ole yritetty löytää väkivaltaista ratkaisua raketti-iskuin tai pommein, ja Luoja meitä sellaisilta yrittäjiltä varjelkoon jatkossakin. Ministeri Haaviston kannattaisi perehtyä asiaan sen pohjia myöten ennen kuin hän antaa varomattomia lausuntoja jotka voivat kärjistää kiistaa.
Jouni Kitti
Saamenkielisen Sapmelas-lehden päätoimittaja vvv. 1980-1999
Jouni Kitiltä erittäin viisas ja varteenotettava kommentti, jonka toivon Haaviston ja muidenkin päättäjiemme perusteellisesti itselleen mielessään avaavan. Myös ehkä Klemetti Näkkäläjärven kannattaisi kannanotoissaan naureskella vähemmän ja pohtia asioita enemmän - ja lähempää käytännön elämän realiteetteja.
VastaaPoistaTäältä löytyy uusia pohdintoja aiheesta biodiversiteettisopimuksen ja Akwé: Kon -suositusten käännösvirhe ja Hammastunturin työryhmän kokoonpano:
VastaaPoistahttp://hirvasrumpu.blogspot.fi/2013/11/akwe-kon-ja-hammastunturi.html