sunnuntai 12. elokuuta 2018

Eduskunta päättää jos saamelaiskäräjät sallii – suomalainen alkuperäiskansafarssi huipentumassa?

Saamelaiskäräjät ei tule saamaan uuteen lakiin tulevan yhteistyövelvoitteen avulla mitään veto-oikeutta estääkseen kuntien, valtion tai muiden yhteisöjen hankkeita. Silti saamelaiskäräjät – tai oikeammin sen valtaryhmä – voi estää Suomi-nimisen oikeusvaltion eduskuntaa säätämästä tuota lakia Pekka Hallbergin työryhmän esittämällä tavalla. Näin siitä huolimatta, että esitetty uusi saamelaiskäräjälaki poistaisi saamelaisjohtoa miellyttääkseen kansainvälisesti keskeisimmän alkuperäiskansan määrittämisen perusteen eli polveutumisen. Sitä kun ei poistettaisi heti vaan näennäisen kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.
Jotenkin näin voisi kai tiivistää sitä viestiä, jonka Hallbergin työryhmän ”kompromissin” muotoillut kansanedustaja Markus Lohi toi eilen 11.8. Ivalossa järjestetyn keskustelutilaisuuden avaukseksi. Hän arvioi, että mikäli saamelaiskäräjät syyskuussa hyväksyy Hallbergin työryhmän ehdotuksen, se menee läpi myös eduskunnassa.
Lohi ja kansanedustajan tehtävistä tällä hetkellä ulkona oleva puolueveli Mikko Kärnä puolustivat lausunnoilla ollutta ja siis ehkä jo syyskuussa eduskuntaan menollaan olevaa lakiesitystä kuunnellen valtuustosalin yleisöltä tulevaa palautetta. Se ei ollut järin myönteistä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Kun Juha Sipilän hallitus oli aloittamassa, kerrottiin saamelaiskysymysten jäävän sen kaudella taka-alalle. Nyt Markus Lohi kertoi, että häntä jäi itse asiassa harmittamaan kun edellisellä Jyrki Kataisen - Alexander Stubbin pääministeri- ja Anna-Maja Henrikssonin oikeusministerikaudella eduskuntaan asti edennyt saamelaiskäräjälakiuudistus vedettiin pois. Siinä yhteydessähän esillä oli ollut kovasti myös plankkona hyväksyttävän ILO 169 -sopimuksen ratifioiminen sekä vielä taustalla lymyävä pohjoismainen saamelaissopimus.
Lohen mukaan saamelaiskäräjälain uudistamisen jatkamiseen tuli painetta hänen omalta eduskuntaryhmältään. Joissain vaiheissa etenemisen tarpeellisuudesta oli ollut puhetta erikseen myös pääministerin kanssa. Lohen mielestä sen sijaan ILO 169 -sopimuksen osalta tuli päättää sen ratifioimisesta luopumisesta, mutta vastaavasti uusi saamelaiskäräjälaki lähes ”yhteispohjoismaisine” eli kieliperusteisine saamelaismääritelmineen avaisi ovia Suomen parafoiman pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioimiseen.
Vaikka Markus Lohi toisaalta puolusti Hallbergin työryhmän lakiesitystä, hän koki näköjään tarvetta myös jakaa vastuuta hallituskumppanipuolueen oikeusministerille, Antti Häkkäselle. Lohen mukaan juuri Häkkänen meni lupaamaan saamelaiskäräjien johdolle, ettei hallitus veisi eduskuntaan sellaista lakiehdotusta, jota saamelaiskäräjät ei ole hyväksynyt. Tuo lupaus rajasi Lohen ja myös kokoomuksen edustajana työryhmässä olleen Jari Huotarin mukaan työryhmän työtä. Käräjäjohtohan asetti ilman muuta ensimmäiseksi ehdokseen saamelaismääritelmän lappalaismomentin eli polveutumisen poistamisen. Sille kipupisteeksi jäi Lohen kompromissin kahden vuoden siirtymäaika, jona polveutumisen perusteella voitaisiin vielä hakea käräjien vaaliluetteloon.
Nyt Markus Lohi pyrki perustelemaan kansainvälisesti kummallista alkuperäiskansan polveutumisperusteen poistamista sillä, että uusi laki poistaisi saman tien saamelaisuuden rajatun määrittämisen. Ainoastaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyttäisiin henkilö, joka täyttäisi identifioitumisen rinnalla ainoaksi kriteeriksi jäävän ”ensimmäisen kielen” perusteen. Lohen mukaan kuka tahansa tai mikä ryhmä tahansa voisi olla jatkossa yhtä lailla saamelaisia. Ja saada siten Suomen perustuslain saamelaisille suoman statuksen?
Kysyin tilaisuudessa miten saamelaiskäräjien ulkopuolelle jäävien saamelaisten edustaminen ja sitä kautta oikeusturva alkuperäiskansana tulisi toteutumaan. Nythän lakiehdotuksessa saamelaiskäräjät tunnustettaisiin ainoaksi viralliseksi saamelaisten edustajaksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Lohi myönsi, että kysymys on vaikea. Hän pyrki kuitenkin löytämään lainsäätäjille mielenrauhaa pohtimalla, ”että voivathan ryhmät vapaasti järjestäytyä ja perustaa omia organisaatioitaan tai yhdistyksiään”.
No niinpä todellakin! Toisin sanoen, alkaisivatko ne toimia ainakin aluksi omilla varoillaan, ilman verrannollista valtion saamelaiskäräjille syöttämää miljoonatukea, ilman 14 miljoonan kulttuurikeskusta ja ilman lain määräämää oikeutta vaatia neuvotteluja ja suostumukseen tähtäävää yhteistyötä heitä koskevissa julkisissa hankkeissa.
Lohen mielestä tokihan saamelaiskäräjien neuvottelema ja näin lain tuella hankkima ”kollektiivinen hyvä” lankeaisi kaikkien saamelaisten hyväksi.
No niinkö todellakin? Koetin huomauttaa, että saamelaiskäräjien johdon intressit ovat olleet – ja tulevat näillä näkymin olemaankin – kaukana kaikkien saamelaisten yhteisestä hyvästä. Näin ihan siksi, että vain pieni osa saamelaisista harjoittaa tuon intressin piiriin kuulunutta poronhoitoa, jonka rinnalla ei ole oikeastaan tuotu esille juuri muita saamelaisten harjoittamia elinkeinoja tai toimeentulon muotoja. Esimerkiksi kuinka hyvin on tuettu ja puolustettu vaikkapa matkailuyritystoimintaa harjoittavia saamelaisia ja esimerkiksi heidän kaavoitustarpeitaan? Myös poronhoidon kuvioissa ”väärät saamelaiset” ovat tainneet olla mopen osilla?
Mikko Kärnä taisi väläyttää joskus aiemminkin esille nostamaansa ajatusta kahden alkuperäiskansan mallista. Hän kuten Lohikin korostivat sitä kuinka metsälappalaiset, metsäsaamelaiset, tulevat nyt lakiuudistuksen kautta tunnustetuiksi. Vaikka he siis joutunevat lähtemään ajamaan asioitaan lähes nollilta, on heillä todella vahva historiallinen ja polveutumisen selkänoja ajaa statuksensa vahvistamista jatkolainsäädännöllä – jota myös Ivalon tilaisuudessa väläytettiin.
Jatkolaeista vielä sen verran, että inarinsaamelainen Anu Avaskari nosti saamelaiskäräjien karusta todellisuudesta puhuttaessa esille edelleenkin säilyvän tarpeen saada inarinsaamelaisille oma lakinsa kolttien tapaan. Toki tilaisuuden jälkipuheissa taidettiin huomauttaa sellaisestakin mahdollisuudesta, että joiltain osin päälleikäisten ”turvalakien” viidakkoa olisi jo aika vähän tarkistaa, yhtenä tarkistettavana aikanaan asutuslakina alkunsa saanut kolttalaki.
Ehkäpä lähitulevaisuudessa metsäsaamelaiset sekä saamelaiskäräjien edustavuuden puutteelliseksi tai olemattomaksi kokevat inarin- ja tunturisaamelaisetkin löytävät keskinäisen yhteistyön ja organisoitumisen valtioon päin. Onhan niin, että myös saamelaiskäräjien nykyisen vaaliluettelon piirissä olevissa saamelaisissa, etenkin inarin- ja jokisaamelaisissa, on paljon tuon mainitun historiallisen polveutumisen alkuperäiskansakriteerin täyttäviä henkilöitä ja sukuja. Näin, kun puhutaan nykyisestä Suomen alueesta ja sen asuttamisesta sekä niihin liittyvistä oikeuksista, siis Suomen lainsäädännössä.
Valtiolle tuo kahden tai useammankin alkuperäiskansan muodostuminen luo nopeasti paineen olla jakamatta alkuperäiskansapolitiikkansa taloudellisia resursseja yhteen pieneen, mutta tilavaksi osoittautuneeseen koriin.

47 kommenttia:

  1. Ottakaa yhteyttä oikeusministeri Antti Häkkäseen, että haluaako hän todella viedä tällaisen lakiesityksen hallituksen esityksenä eduskuntaan. On ennen kuulumatonta, että lakiehdotuksen eteenpäin vienti kytketään saamelaiskäräjien kannanottoon, joka tuskin tulee olemaan yksimielinen. Kyllä ministerillä täytyy olla lainsäädännölliset perusteet, joilla asioida hallitukselle esittää.Hallbergin työryhmän esitys on pientä osaa saamelaisia suosiva ja perustuu nykyisen saamelaisjohdon näkemyksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa unohtua että saamelaiskäräjien edustajat valitaan vaaleilla, eivätkä ne ole mitään pysyväisvirkoja vaan luottamustoimia siinä missä kansanedustajatkin.

      Päivänselvä asia että saamelaisilta täytyy tulla heitä koskevaan lakiin palautetta joka on otettava painavana huomioon lakia esitettäessä.

      Poista
  2. Sikamaista toimintaa! Nyt tilanne pannaan tyystin tolaltaan sekä käräjien että valtion kannalta, siitä kärsivistä kansalaisista puhumattakaan.

    VastaaPoista
  3. Avoin kirje
    Hallbergin toimikunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsen,
    kansanedustaja Markus Lohelle:

    Juuri saamani tiedon mukaan Ivalossa järjestetään 11.8.2018 kuulemistilaisuus jossa käsitellään Hallbergin toimikunnan esityksiä saamelaiskäräjälain muuttamiseksi. Teidän tulonne tilaisuuteen luullakseni luo valoa asiassa oleviin moniin mustiin aukkoihin. Tähän voin todeta, että tässä ilmapiirissä ja nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa Hallbergin toimikunnan esitykset vaikuttavat auttamattomasti vanhentuneilta. Asiaa valmistelleiden toimikunnan jäsenten ja erityisesti keskustapuolueen kannalta riskit ovat siten merkittäviä.

    Ylä-Lapin kehityksen turvaaminen edellyttää yhteiskuntarauhan ja vakauden palauttamista niin, että väestöryhmien väliset vahingolliset jännitteet saadaan purettua. Tämä puolestaan edellyttää saamelaisten oikeutettujen vaatimusten toteuttamista tasolla, joka vastaa ILO-sopimuksen ja muun kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden johtoajatusten toteuttamista – ei muualta lainattuja kaavoja noudattaen, vaan Suomen tosiasiallisiin olosuhteisiin sovelletuilla kansallisilla ratkaisuilla. Tämä ei kuitenkaan voi tarkoittaa Hallbergin toimikunnan valmistelemia ja hallituksen ehdotuksen asuun muotoilemia ratkaisuja, joissa alkuperäiskansa-asema koskisi yksipuolisesti vain määrättyjä osia saamelaisista, jättäen tuntuvan osan Suomen Lapin tosiasiallisesta alkuperäiskansasta ratkaisujen ulkopuolelle. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että ratkaisut ovat sellaisia että ne ovat perusteltavissa ja ymmärrettävissä, ja vastaavat alueen muun väestön oikeustajua. Ilman tällaista todellista ymmärrystä ja yleistä hyväksyntää alkuperäiskansaoikeuksien toteuttamista edustavat ratkaisut eivät tule onnistumaan, vaan olisivat omiaan entisestäänkin lisäämään väestöryhmien välisiä jännitteitä.

    Keskustapuolueen on mietittävä oman saamelaispolitiikkansa perusteita ja perusteluja kokonaan uudestaan ja uudelta pohjalta. Vuosikymmenten jarruttelupolitiikka on tullut tiensä päähän, aivan kuten on tullut myös sille käänteinen ilmiö, saamelaisnationalistinen kiihkoilupolitiikka. Sen enempää Keskustapuolueen kuin saamelaiskäräjien ei kannata lähteä kestämättömältä pohjalta puolustamaan omia kestämättömiä poliittisia valintojaan, jotka eivät perustu saamelaisten ja lappalaisten yhteiseen historiaan. Hallbergin toimikunnan – jossa saamelaiskäräjillä on ollut vahva joskin valitettavan yksipuolinen edustus – ehdotus sisältää eräitä nykyistä saamelaiskäräjiä parantavia kohtia, jotka voidaan toteuttaa jo nyt. Keskeisiltä osiltaan ehdotus on kuitenkin tuhoisa, ja nämä osat olisi viimeistään hallituksen toimesta purettava ehdotuksesta ennen sen antamista eduskunnalle. Tämän jälkeen tavoitteeksi on otettava Suomen alkuperäiskansa-itsehallinnon perusteellinen uudistaminen syrjimättömältä pohjalta. Tällainen linjaus profiloisi Keskustan nykyajassa eläväksi, vastuunkantoon kykeneväksi puolueeksi myös maakunnallisella tasolla Lapissa.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  4. ...jatkoa:

    Minun on kysyttävä Teiltä, perustuslakivaliokunnan jäsen Markus Lohi, mikä on se yksilön tasolla tapahtuva yhteiskunnallinen parantaminen, jota perustuslaki suojaisi? Sellainen ei voi koskea pelkästään Inarin lappalaisille kuuluvien laillisten maaoikeuksien siirtämistä saamelaisrekisteriin merkittyjen saamelaisten kollektiiviseen hallintaan, kuten saamelaiskäräjät vaatii. Rekisteriin kuulumattomat vanhojen lapin sukujen jälkeläiset eivät hyväksy sitä, että heidän saamelaisrekisteriin merkittyjen samasta laillisesta saannosta olevat maa- ja vesioikeudet ja niistä päättäminen siirrettäisiin vastikkeetta – tai edes vastikkeellisesti – rekisteriin merkityille sukulaisille ja alueelle muuttaneille muille saamelaisille. Tällaista maanhallintamallia saamelaiskäräjien poliittinen johto on jo vuosikymmenten ajan ajanut vetoamalla mm. ILO-yleissopimukseen, joka ei kuitenkaan anna mitään tukea tällaiselle vaatimukselle. ILO-sopimuksen perusteella ei ole tarkoitus tehdä mitään omaisuuden uusjakoa tai siirtää yksityisiä oikeuksia jollekin ryhmälle. Hallbergin toimikunta on myös täysin syrjäyttänyt kysymykset Suomen Lapin eri alkuperäiskansayhteisöjen oikeuksista niiden historiallisiin maa- ja vesialueisiin. Suomen valtio ei voi loputtomiin siirtää näitä kysymyksiä sopimalla milloin milläkin nimikkeellä saamelaiskäräjien neuvottelijoiden kanssa siitä, että nykyisenkaltaista saamelaiskäräjiä koskevan lain uudistaminen tai ILO-sopimuksen ratifiointi ei millään tavalla muuta saamelaisalueella olevien valtion ominaan hallitsemien maiden asemaa. Nämä asiat tulee ottaa käsittelyyn osana alkuperäiskansa-itsehallinnon perinpohjaista uudistamista.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  5. ...jatkoa:

    Oma ajatukseni on ollut että Suomi tekisi niin kuin monet muutkin valtiot: Avoimesti perustellen todettaisiin että ILO-sopimus ei sovellu Suomen oloihin, mutta että Suomi tulee sopimusta ratifioimatta soveltamaan sen henkeä ja periaatteita kansallisiin olosuhteisiinsa. Maaoikeuskiistaan voisi löytyä tämän paketin yhteydessä käytännön tason ratkaisu, joka kantaisi vuosikymmeniä eteenpäin: "moratorio", aikalisä jossa Norjan maaoikeusratkaisua osin myötäillen
    1) Valtio pidättää omistusoikeuden Lapissa oleviin valtionmaihin, mutta siirtää niiden hallinnon pitkäksi määräajaksi uuden perustettavan elimen hallintaan.
    2) Tilanomistajat (lappalaiset) pitävät kiinni konkreettisista vaateistaan, joita selvitellään samanaikaisesti taustalla.

    3) Vanhat lapinkylät elvytetään, uusia ehkä perustetaan, alkuperäiskansan/väestön eri ryhmien puhevaltaa käyttämään.

    4) Porosaamelaiset tuovat esille omat konkreettiset tarpeensa/toivomuksensa/vaatimuksensa.

    5) Ratkaistaan muunkin paikallisen väestön vaikutuskanavat ja oikeudet.

    6) Kukin ryhmä tuo esille omat käytännön tason intressinsä, joita sovitellaan.
    7) Lähdettäisiin hahmottelemaan miten paliskuntien alueet voitaisiin mahdollisesti muotoilla niin, että se edistäisi kestävää laidunmaiden hyödyntämistä ja loisi eri väestöryhmille puitteet harjoittaa poronhoitoaan ja muita luontaiselinkeinoja omien perinteidensä ja oman käsityksensä mukaisesti parhaaksi ymmärtämällään tavalla, mahdollisesti omalla kielellään.
    8) Tunnustetaan että intressit ovat osin samat, osin erilaiset, osin päällekkäiset ja kilpailevat, ja lähdetään etsimään ratkaisuja näitä sovitellen, luopuen ajatuksesta että joku ryhmä dominoisi toisia. Täysin kansallisella ratkaisulla ilman ILO-ratifiointia vältettäisiin ulkoa tuleva kansainvälisten elinten päsmäröinti, jolloin kansallisten kompromissien teko olisi helpompaa.
    Esitykseni toisi asian kannalta terveellisen aikalisän ja murtaisi jo vuosikymmeniä vallinneen kivettyneen tilanteen, jossa äänenpainot ovat käyneet yhä jyrkemmiksi, juoksuhaudat yhä syvemmiksi, mielialat yhä ärtyneemmiksi ja väestöryhmien suhteet yhä tulehtuneemmiksi.
    Ajatus siidapohjaisesta alkuperäiskansa-itsehallinnosta sisältyy useaan Hallbergin toimikunnan ehdotuksesta annettuun lausuntoon, mutta se uhkaa hukkua, koska kukaan ei tunnu tarttuvan siihen kyllin lujasti. Uskallatteko Te, arvoisa kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan ja Hallbergin toimikunnan jäsen, osoittaa tilanteen vaatimaa uudistumiskykyä ja rohkeutta nostamalla esille ajatuksen Suomen alkuperäiskansa-lainsäädännön uudesta suunnasta?

    Kunnioittaen
    Jouni Kitti
    Saamenkielisen Sapmelas-lehden päätoimittaja (1980-1999)

    VastaaPoista
  6. Siis oikeasti!? Lähtikö tämä hässäkkä liikkeelle tosiaan keskustan eduskuntaryhmästä ja kenties vielä Sipilästä! Siis oikeusministeriön ja käräjien kolonnalla oli sinne noinkin hyvät kanavat. Ja siihen päälle "pikkuasioista" piittaamaton kokoomus? Tulee vähän mietintää kun pitäisi löytää äänelle sen saaja..

    VastaaPoista
  7. Tuo Veikon edellisessä kirjoituksessa esille nostama metsälappalaishankkeen rajaaminen kertoo hyvin miten noita kepulaisia ja kokkareita sieltä oikeusministeriöstä vedätellään. Poliitikot avustajineen pihalla kuin lumiukot ja kolonna kulkee.

    VastaaPoista
  8. Metsäsaamelaisista puheen ollen, tuossapa Ruotsin puolelta sikäläistä historiaa ja tilannetta kuvaava väitöstyö:

    https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:798349/FULLTEXT01.pdf

    VastaaPoista
  9. Minnehän ne katosi näiden poliitikkojen puheet siitä olosuhdeselvityksestä. Kiireellä vaan keitosta lisää hämmentämään.

    VastaaPoista
  10. "Missä on se valta, joka puuttuu eduskunnalta...?"

    VastaaPoista
  11. Perustuslain 29 §:n mukaan kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan perustuslakia.
    Perustuslain 2 §:n mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
    Perustuslain 3:n mukaan lainsäädäntövaltaa käytttää eduskunta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto.
    Sellaista kohtaa ei perustuslaissa ole, jonka mukaan valtiovalta Suomessa tai ainakin saamelaisalueella kuuluu saamelaiskansalle, jota edustaa yleiskokoukseen kokoontunut saamelaiskäräjät, tai sen hallitus.
    Onko ymmärrettävä, että jos oikeusministeri menee lupaamaan että jotain lakia ei säädetä ellei saamelaiskäräjät hyväksy hallituksen esitystä, kyseessä ei olekaan hänen toiminnastaan kansanedustajan toimessa, vaan sananvapauden piiriin kuuluvasta kansalaismielipiteen ilmaisusta yksityishenkilönä? Jos näin on, silloin ei yksityishenkilö Antti Häkkäsen mielipide sido oikeusministeri Antti Häkkästä, ja hallitus voi antaa eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälain muutoksista olipa saamelaiskäräjät esityksestä mitä mieltä tahansa (en toki tällä ehdota kohtuuttoman lain säätämistä).
    Jos taas Antti Häkkänen katsoo,että hänen saamelaiskäräjille esittämä lupaus sitoo hallitusta, hänen olisi ehkä syytä seurata presidentti Risto Rytin 1.8.1944 antamaa esimerkkiä ja erota vähintäänkin ministerintehtävästään, vapauttaakseen hallituksen ainakin moraalisesti antamastaan sitoumuksesta. Valtiovallan osatekijöiden jakaminen oikealle ja vasemmalle kun ei oikein sovia kansanedustajalle ja vielä vähemmän ministerille, eikä eritoten oikeusministerille. Jos loput hallituksesta pääministeriä myöten katsoo oikeusministerin noudattaneen menettelyssään perustuslakia, sille jää parlamentaarisen käytännön mukaisesti vaihtoehdoksi osoittaa tukensa oikeusministerille jättämällä paikkansa täytettäväksi.
    Valtioneuvoston jäsentä eivät koske riksolaissa olevat säädökset virkamiehen rikosoikeudellisesta vastuusta. Perustuslain 115 §:n mukaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille mm. valiokunnan omasta aloitteesta tai vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella, jolloin eduskunnan perustuslakivaliokunta voi ottaa asian tutkittavakseen. Jos Siitä eteenpäin noudatettavasta menettelystä säädetään tarkemmin laissa 25.2.2000/196.
    Perustuslain 116 §:n mukaan syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti. Pikkujutuista ei siis syytettä nosteta.
    Vaikka valtiovallan jakelu laillisten valtioelinten ulkopuolelle ei näin maallikosta tuntuisi ihan mitättömältä rikkeeltä vaan näyttäisi kohtuullisen selvältä ministerivastuuasialta, kansalinen Häkkänen voinee nukkua yönsä rauhassa. Käytännössä mitään dramaattista ei liene odotettavissa, vaan Sipilän hallitus jatkanee "business as usual" -linjalla. Kuuluuhan sen ohjelmaan norminpurkutalkoot, joten miksei niissä merkeissä purettaisi saman tien muutama perustuslain turhaa vatulointia aiheuttava kohta.

    Suomen poliittisessa käytännössä valtakunnanoikeuden koolle kutsumiset ovat olleet hyvin harvinaisia, syytteitä on nostettu kaikkiaan neljässä eri tapauksessa.

    VastaaPoista
  12. Kun seuraa miten Suomen poliittinen lainsäädäntä ja toisaalla lakien ylikin menevä käytännön tulkinta esimerkiksi Metsähallituksen osalta menee, ja kun samalla siihen liittyy kaikenlainen moratoriopelleily, ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa pohjoisen elämisen ehtoja ajetaan yhä vaikeammiksi ja jäljelle on jäämässä joko alueen tyhjeneminen tai katastrofiin päätyvä konflikti. Kaiken tämän aiheuttajat ovat kaukana tältä alueelta, parhaat Firenzessä, pääjoukko Helsingissä ja missä lienevät Ruotsissa, ja suoritusportaan oppipojat ja -tytöt istuvat saamelaiskäräjien hallituksessa. Markus Lohen ja kumppanien on turha uskotella, että nyt esittämällään käräjälailla pyyhkäistäisiin pois aluetta kalvava maaoikeuskiistely ja etteikö Suomen maineen mustaaminen maailmalla edelleen jatkuisi pitkälti sen itsensä rahoittamana. Suomi on rakentanut alkuperäiskansapolitiikastaan tikittävän aikapommin, jolle ei näytä löytyvän osaajaa purkamaan.

    VastaaPoista
  13. Eikö Hallbergin toimikunnalta edellytety yksimielistä esitystä? Lohi taisi Inarissa sanoa, ettei tähänastinen, lausuntokierrokselle pantu esitys ollutkaan yksimielinen. Mahtaako toimikunta saada aikaiseksi yksimielisen esityksen oikeusministerille luovutettavaksi? Kannunvalannan tasolla ei ole vähiten mielenkiintoinen kysymys päättääkö saamelaiskäräjät asettua neuvottelijoidensa valmistaman esityksen taakse. Kysymys on avoin, vaikka esitystä ovat olleet neuvottelemassa käräjien puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pysyvä ulkojäsen-professori, lakimiessihteeri ja ketä siellä oli.

    VastaaPoista
  14. On muuten mielenkiintoista seurata jos tuo Hallbergin-Lohen tekele saatetaan laiksi miten saamelaiskäräjien legimiteetin kieltävät rekisterisaamelaiset reagoivat kun saamelaisuuttakaan ei enää rajata käräjien vaaliluetteloon. Voi todellakin olla että syntyy toinen saamelaisorganisaatio, jolla on avarampi tulevaisuuteen ulottava näkemys nykyisen saamelaisalueen ja historiallisen saamelaisalyeen kehittämiseen ja maankäyttöön ja jonka piirissä olevilla on lisäksi näyttöä polvetumisestaan ja oikeuksistaan. Voipa olla että alkuvaikeuksien jälkeen siitä syntyy vahva vastavoima nykyiselle käräjien näivetyspolitiikalle ja esimerkiksi nuorten pako alueelta ainakin vähenee.

    VastaaPoista
  15. Voi todella olla että Klemetiltä jää näkemättä unelmansa toteutuminen eli että metsäsaamelaisuus katoaa uuden sukupolven myötä.

    VastaaPoista
  16. Suomen perustuslain 17 §:n mukaan saamelaiset ovat alkuperäiskansa, mutta nyt ollaan saamelaiskäräjälakia uudistettaessa niin kiireisiä, ettei ehditä tutkia, mitä alkuperäiskansalla Suomessa tarkoitetaan. Vanhoissa Ruotsin asiakirjoissa esiintyy vain metsä- ja tunturilappalaisia, saamelaisista puhtaan vasta 1900-luvulla. Mielestäni metsälappalaiset tulee ottaa lakiluonnoskäsittelyyn nyt eikä kiireeseen vedoten joskus toiste. Asaa ei mielestäni voida käsitellä saamelaiskäräjälaista erillisenä. Suomen perustuslain 6:nnen pykälän (yhdenvertaisuuspykälän) mukaisesti pohjoisen asukkaan on tiedettävä, kuka on saamelainen ja mitä tarkoittaa alkuperäiskansa.

    VastaaPoista
  17. Haltta ei hyväksy ja vaatii lisää rahaa.

    https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/3d4fe421-5086-41df-a713-821b0c6e2680/3fda39af-46b7-48c7-a773-eed305091b25/LAUSUNTO_20180813101030.pdf

    Loppupuolella annetaan ymmärtää, että koltat ovatkin oma kansa!?

    Kirjoitettu 5.7. eli hallinto-oikeuden päätös luottamusmiehestä on jo ollut tiedossa ja siitäpä selvä ärtyneisyys havaittavissa.

    Teksti sen verran sekaista ja asemointi miten sattuu, että onkohan kirjoitettu edes selvin päin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin sitä vaadittiin jo 25 vuotta sitten, eli kokemusta on vaatia.

      https://aijaa.com/uqZ1LG

      Lääninhallituksella ei ole mitään muuta oikeutta, kuin jakaa rahaa, sihteerikkökin pitäisi saada. Tilanne luottamusmiehen osalta muistutti pitkälti samalta, kuin nyt päällä oleva tilanne: Kuka onkaan luottamusmies?

      https://yle.fi/uutiset/3-10267674

      Ylen toimittaja on sen verran nuori, ettei ymmärrä samoja ennennäkemättömiä haasteita olleen ennenkin samojen hämmentäjien kanssa.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. ” Myöskään dosentti Maria Lähteenmäen mukaan ei voi puhua yhdestä saamen kansasta vaan joukosta saamen kansoja: 1800-luvulla selkeästi oman ryhmänsä muodostivat porosaamelaiset eli tunturisaamelaiset. Toinen selkeä ryhmä oli kalastajasaamelaiset, jotka hekin jakautuivat kahteen ryhmään: Inarinseudun järvisaamelaisiin ja Utsjoen jokisaamelaisiin. Ja aivan oman ryhmänsä muodostivat Norjan puolen merisaamelaiset, jotka elivät Jäämeren antimista. Oma ryhmänsä olivat myös metsälappalaiset. Koltat poikkesivat edeltävistä ryhmistä, tosin monet heistäkin elivät merenantimista, mutta uskonto oli ortodoksinen ja heidän kulttuurinsa oli erilainen. ”

      ” Vanhat sodankyläläissuvut ovat valtaosin Kemin Lapin metsälappalaisten jälkeläisiä. ”

      https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/12/matka-1800-luvun-lappiin-kertoo-kalotin-kansan-ankarista-oloista

      Poista
  18. Tauno Haltan lausunto ei ehkä ole niin sekainen kuin miltä se tuntuu ensilukemisella olevan. Haltta näkyy vaativan kolttien itsehallinnon ja resurssien vahvistamista suoraan kolttalain uudistamisella, ilman että saamelaiskäräjät saisivat määrätä millainen kolttalaista tulee tai edes myötävaikuttaa sen muotoiluun. Ajatuksena on myös, että koltat harjoittaisivat jatkossa omaa itsehallintoaan ilman saamelaiskäräjiä. Tämähän on periaatteessa sama ajatus, jota monet muutkin lausunnonantajat ovat esittäneet, eli kullekin saamelaisryhmälle perustasolle siidapohjainen hallinto. Siinä Haltta on tietenkin oikeassa, että jos Hallbergin toimikunnan esitys toteutuu, perustuslain ja saamelaiskäräjälain kesken muodostuu suuri ristiriita, kun saamelaisen määritelmä saamelaiskäräjälaissa korvattaisiin sen määrittelemisellä kuka saa äänestää vaaleissa. Haltan resepti "saamelaisuuus tulee säätää vain saamelaisille kuuluvaksi oikeudeksi" on kuitenkin kehäajatus, joka ei vie asiaa eteenpäin. Lausunnon herättämä tunne lievästä sekoilusta johtuu ehkä siitä, että Haltta on liioitellusti huolissaan saamelaiskäräjien suomalaistumisesta: hän ei näyttäisi olevan niinkään huolissaan siitä, että muut saamelaiset pääsevät saamelaiskäräjien kautta päättämään kolttien asioista, vaan siitä, että saamelaiskäräjille saamelaiskäräjälakiin ehdotettujen muutosten myötä tunkevat suomalaiset pääsevät päättämään kolttien asioista. On vaikea nähdä miten Hallbergin toimikunnan esitykset käräjälain 3 §:n muuttamisesta ja oikaisulautakunnasta avaisi sulkuportit suomalaistulvalle, varsinkin jos vaalilautakunnassa istuisi jatkossakin tulppana Haltan kaltaisia henkilöitä jotka eivät tunnista saamelaisiksi edes saamelaisia hakijoita vaan näkevät heissä suomalaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Haltalla se varmaankin on paras sisäistyminen muutenkin kolttakulttuuriin? Hänen oma elämänkulkunsa tuntien.

      Poista
    2. Hänhän luettelee käsityöt, poronhoidon, kalastuksen ja kaikenlaisen eettisen elinkeinotoiminnan olevan sitä kolttakulttuuria. Mikä noista on hänen alaansa?

      Poista
    3. Baaripolitikointi.

      Poista
  19. Radio Suomen Päivä
    Kuka on saamelainen? Saamelaiskäräjälaista kiistaa

    https://areena.yle.fi/1-4480699

    Lohi kommentoi kohdasta 6:20 alkaen.

    VastaaPoista
  20. Puolueetonta tutkimusta metsälappalaisista ja muista saamelaisryhmistä tai -kansoista saattaa olla turha jäädä odottamaan. Valtioneuvoston tilaama, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tuottama tutkimus on nähty. Tutkimuksesta vastanneen professori Leena Heinämäen puoskarointi rajatiedon puolella herätti jo ennakkoon epäilyjä: Heartland-Sydänmaa -istituutissaan Rovaniemen Pahtajalla Heinämäki tarjoaa ilmoituksensa mukaan henkistä terapiaa, Uuden Ajan esoteerista vihkimyskoulua, jossa taustalla vaikuttaa Kosminen Kristus-Buddha impulssi, joka - sanat ovat Heinämäen omia - "liittyy ihmiskunnan laajaan henkiseen heräämiseen eli planetaariseen ensimmäiseen vihkimykseen". Syvä huokaus.

    Olisiko puolueetonta tutkimusta eri saamelaisryhmistä odotettavissa Oulun yliopiston Giellagas-instituutista, jolla on opetusministeriön osoittama valtakunnallinen vastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ylimmästä opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa? Vastausta kysymykseen voi hakea instituutin saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtolan kirjasta "saamelaiskiista".

    Tai tuottaisiko puolueettoman tutkimuksen professori Pekka Sammallahti? Tai olisiko puolueetonta tutkimusta löydettävissä Faktalaavun muiden kirjoittajien joukosta? Tai ehkäpä oikeustieteen tohtori, oikeushistorioitsija Kaisa Korpijaakko-Labba, jonka mukaan "metsälappalaisten ryhmä jää niin oikeudellisesti kuin käytännössäkin tyhjäksi"?

    Vai olisiko odotettavaista että puolueetonta tutkimusta metsälappalaisista ja muista saamelaisryhmistä tarjoaisi tulevaisuudessa Lapin yliopiston arktisten alkuperäiskansojen tutkimuksen tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perusteellisen politisoitunutta porukkaa nuo kaikki tyynni. kaikille leipä ja asema tulleet saamelaisuuden Eldoradoa, rikkauksien toivemaata, rakentaessa. Näiden kohdalla on kyse siis myös omien etujen ja asemien puolustamisesta, joillakin kokonaisen savelle perustetun elämäntyön.

      Poista
  21. Saamelaiskäräjälakiesityksestä on julkaistu lausuntoyhteenveto :

    https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM077:00/2017

    --> Asiakirjat: Lausuntokierrokset ja kuuleminen:

    49. Yhteenveto lausunnoista DOCX

    Tähän lausuntoyhteenvetoon on sisällytetty kaikki 13.8.2018 mennessä saapuneet lausunnot

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. AHISTAA !!!

      Raila Pirinen@rpirinen 24. elok.

      Luettuani oikeusministeriön sivulta yhteenvedon lausunnoista saamelaiskäräjälaiksi, ahdistuin. On vaikea, jopa turha olla saamelainen Suomessa vuonna 2018. Minun ei pitäisi olla olemassakaan tai kun joka tapauksessa olen,pitäisi ainakin uskoa mitä suomalaiset ”hyväkseni” tekevät.

      Poista
  22. Edellä viitattiin oikeusministeriössä laadittuun yhteenvetoon Hallbergin toimikunnan esityksestä saamelaiskäräjälain muuttamiseksi. Suosittelen, että jokainen asiasta kiinnostunut perehtyisi toimikunnan mietinnöstä annettuihin lausuntoihin ja niistä laadittuun yhteenvetoon, koska se kertoo paljon lakiesityksen valmistelusta ja painopisteistä.

    Yhteenvedossa ei selväsanaisesti tuoda esille sitä, että ehdotuksissa saamelaiskäräjälain muuttamiseksi käräjien tehtävä tulisi olemaan saamelaisväestön oikeuksien ja etujen arviointi ja valvonta lähinnä alkuperäis- ja heimokansojen koskevan ILO-sopimuksen ratifioimisen kannalta. Tämä on lakiesityksen epäonnistuneimpia ja loppuun asti harkitsemattomampia esityksiä yhdessä kavennettavaksi esitettävän saamelaismääritelmän kanssa (=oikeudesta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa).

    Yhteenvedossa ei tuoda esille myöskään sitä, että Suomessa ei ole tähän mennessä juurikaan pohdittu sitä, mitä ILO 169 -sopimuksen kaltainen kansainvälinen ihmisoikeussopimus merkitsisi käytännössä voimaan astuttuaan. Kansainvälisiä standardeja määriteltäessä erityisen ongelmalliseksi nousee kysymys siitä kuka on saamelainen. Tähän liittyy kysymys maaoikeuksista muun muassa siitä syystä, että maanomistus- ja käyttöoloissa ja niihin liittyvissä luonnonvarojen ja ympäristön hallinnassa on suuria kansallisia eroja.

    OM:ssä valmisteltu esitys sisältää saamelaiskäräjälain muuttamiseksi sellaisia muutoksia, jotka muuttavat ennen pitkää käytännössä toimivaltasuhteita ja vaikuttavat olennaisesti elinkeinojen kehittämiseen. Saamelaiskulttuurin suojeluntarvetta voidaan arvioida kunnan, elinkeinonharjoittajan ja saamelaiskäräjälain täytäntöönpanon kannalta. Nämä näkökulmat eivät ole irrallisia toisistaan. Joissakin tapauksissa kirjoitetut sanamuodot ovat niin ehdottomia, että ne ovat käytännössä veto-säännöksiä. Yhteenvedossa ei ole saamelaiskäräjälain muutosesityksiä arvioitu kokonaisvaltaisen intressien punninnan ja vaikutusten kannalta.

    Yhteenvedossa ei tuoda esille myöskään sitä, että esitetyillä muutoksilla on vaikutusta myös perustuslain 121 §:ssä säädettyyn kunnalliseen itsehallintoon ja mahdolliseen tulevaan maakuntahallintoon. Saman perustuslain 121 §:n, jossa säädetään että kunnat ovat itsehallinnollisia siten kuin siitä lailla tarkemmin säädetään, säädetään myös, että saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Rajaamalla saamelainen itsehallinto kieltä ja kulttuuria koskevaksi, on perustuslaissa vältetty ristiriita saamelaisen itsehallinnon ja kuntalaissa säädetyn kunnan yleisen vastuun ja toimivallan välillä.

    Kun otetaan huomioon kaikki saamelaiskäräjälakiin esitetyt muutokset ja niiden vaikutus kunnan elinkeinopolitiikan harjoittamiseen, ei jää juurikaan joko alueellisen tai toiminnallisen sääntelyn perusteella elinkeinolohkoja, joita kunta voisi kehittää itsenäisesti kunnallisen itsehallinnon keskeisimmän sisällön perusteella. Tässä valossa näyttää ilmeiseltä, että saamelaiskäräjien ja kunnan – sekä mahdollisesti säädettävän maakuntahallinnon – vastuiden ja toimivallan jakoa on selvennettävä.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  23. ...jatkoa:

    Koska tämä jako on voimassa olevan perustuslain 121 §:ssä edellä kuvatusti jaettu niin, että kunnan vastuu ja toimivalta on yleinen ja saamelaiskäräjien vastuu ja toimivalta rajoittuu saamenkieleen ja saamelaiskulttuurin, näiden toimijoiden vastuun ja toimivallan muuttaminen näyttäisi edellyttävän muutosta perustuslain 121 §:ään.

    Kun saamelaiskäräjälakiin liitetään vielä ILOn sopimuksen artiklan 14 tulkinta, jossa suojan vahvuus määrittyy keskeisesti historiallisten tosiseikkojen kautta, tulkintaan liittyy arviointia minimi- ja maksimitason määrittämisestä. Toimikunnan esityksessä ei tuoda esille sitä, että olemassa olevat oikeudet on selvitettävä. ILO:n alkuperäiskansasopimuksen lähtökohtana on tilanne Pohjoismaissa, jossa alkuperäiskansa elää rinnakkain siitä etnisesti poikkeavan pääväestön kanssa. Alkuperäiskansakäsitteeseen kuuluu, että kansa on alkuperäiskansa suhteessa toiseen, pääväestöksi tai valtaväestöksi luonnehdittavaan ryhmään nykyisessä valtiossa.

    Lausunnoista tehdystä yhteenvedosta olisin odottanut, että olisi selväsanaisesti todettu, että hallituksen lakiesityksen muotoon laadittu esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi ei sellaisenaan ole kelvollinen hallituksen esitykseksi.

    Jos valmistelua jatketaan toimikunnan työn perustalta, on mm. selvitettävä miten esitykset vaikuttavat paikallisen väestön oikeuksiin ja elinkeinon harjoittamismahdollisuuksiin. Lakiesityksen laadinnassa on huomioitava, että kuntien enemmistöväestö, Utsjoen kuntaa lukuun ottamatta, on muuta kuin saamelaisväestöä, ja että toisaalta merkittävä osa väestöstä polveutuu suoraan verolappalaisista. Myös ehdotetun järjestelmän suhde kunnallishallintoon, mahdolliseen tulevaan maakuntahallintoon ja valtion hallintoon ja näiden tehtäviin voitaisiin selvittää samassa yhteydessä. Näistäkin asioista olisi voinut yhteenvedossa kertoa enemmän. Edellä olevan perusteella kehotan tarkemmin perehtymään Hallbergin toimikunnan mietinnöstä annettuihin lausuntoihin. Itse olen sen tehnyt ja tulen lähiaikoma palaamaan siihen. Keskeistä on panna merkille se miten olosuhteiden selvittämisen puute näkyy kautta linjan toimikunnan ehdotuksista saamelaiskäräjälain muuttamiseksi.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  24. Tällainen keskustelutilaisuus pidetty:

    https://www.samediggi.fi/2018/08/24/inarinsaamelaisasiain-neuvottelukunnan-perustamista-suunniteltiin-keskustelutilaisuudessa/

    VastaaPoista
  25. Mistähän tässä on kysymys? Paikalliset matkailuyrittäjät ovat perustaneet yhdistyksen, ja nyt itketään, etteivät paikalliset ole päässeet mukaa.

    https://aijaa.com/P3F1g7

    Uhriutuminen voi ainakin hyvin.

    VastaaPoista
  26. Olipa karmaiseva ohjelma Kanadan alkuperäisasukkaiden elämästä.
    En ollut uskoa millään, että heidän lapsensa temmattiin 6-vuotiaina
    KOULUKOTIIN!!!!! Ei siis asuntolakouluun. Sieltä pääsi pois vasta saatuaan
    päästötodistuksen. Koulukoti on kasvatuslaitos kuin vankila. Eikä siinä
    vielä kaikki kauheus!!!!! Lapsia hyväksikäytettiin, rikkeistä rangaistiin
    ankarasti ja ruoka oli huonoa. Oli pöyristyttävää saada kuulla, ettei poliisia hetkauttanut pätkääkään alkuperäiskansan naisten murhat.
    Niitä yksinkertaisesti tutkittiin silmänlumeeksi, ei tosissaan. Tällaista
    murhatekoa aikova tiesi, ettei kuunaan joutuisi tekosestaan vastuuseen.
    Hyi,että hirvittää!!!!! Kun täältä meiltä myötäänsä Euroopan ainoan
    alkuperäiskansan eliitti ramppaa YK:ssa valittamassa huonoa kohteluaan
    niin olisiko heidän syytä puolustaa Kanadan alkuperäiskansoja ja vaatia
    YK:n toimia heidän hyväkseen???

    VastaaPoista
  27. Saamelaiskäräjien hallitus on esittänyt oikeusministeriölle muutoksia lakiesitykseen. Osapuolet tapasivat torstaina, mutta saamelaiskäräjien hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto sanoo, ettei tapaaminen poistanut erimielisyyksiä.

    ”Pyrimme vielä saamaan neuvottelut valtioneuvoston kanssa. En tiedä vielä, muuttuuko esitys”, Paltto sanoo.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005810955.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tehdään muutoksia, niin eikös edessä ole uusi lausuntokierros. Vai kuinka.....

      Poista
  28. Marssijärjestys on hiukan omalaatuinen. Saamelaiskäräjät on vahvasti edustettuna Hallbergin toimikunnassa. SK:n neuvottelijat seisonevat toimikunnan lausuntokierrokselle pannun esityksen takana. Vaikka toimikunnassa istuu SK:n PJ ja vara-PJ, saamelaiskäräjien hallitus (ei siis vielä yleiskokous)haluaa esitykseen muutoksia. Jos SK:n hallituksen vaatimukset lakiesitykseen vielä tarvittavista muutoksista eivät mene läpi, SK:n hallitus ei tule suosittelemaan lakiesityksen hyväksymistä. Oikeusministeri on luvannut saamelaiskäräjille veto-oikeuden, eli että Suomen hallitus ei anna lainmuutosta koskevaa ehdotusta eduskunnalle ilman SK:n suostumusta. Hiukan kummeksuttaa myös, että SK:n hallituksen vaatimat muutokset eivät oikein pureudu niihin näkökohtiin joita toimikunnan esityksestä tuotiin esille esityksen johdosta annetuissa lausunnoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokainen tietysti ymmärtää, että tässä ollaan ns. iltalypsyllä. Mutta ihan oikeesti, jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat kompromissin menneet hyväksymään, ja kuten nyt näyttää, hallitus ja käräjät eivät sitä hyväksy, niin puheenjohtajien ei auta muuta kuin erota luottamuspulan vuoksi.

      Poista
    2. Näinhän tämä menisi jos Suomen saamelaiskäräjillä noudatettaisiin parlamentaarisen vastuun periaatetta niin kuin Norjassa ja Ruotsissa. Vaan kun ei niin ei. Tätä koskevaa ehdotusta ei sisälly Hallbergin toimikunnan esitykseen eikä sitä ole juuri kukaan osannut kaivatakaan. Ettei vain Saamenmaan Suomen puoleisessa osassa oltaisi tässä asiassa vähän niinkuin "bakom takana"?

      Poista
  29. Tämä koko käräjälakiprosessi on yhtä oikeusvaltion mahalaskua. Pieni etuoikeutettujen ahne klikki pyörittää valtakunnan päättäjiä, etunenässä oikeusministeriä ja viime kädessä koko eduskuntaa?

    VastaaPoista
  30. Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan mietintö

    https://oikeusministerio.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-259-704-5

    VastaaPoista
  31. Nyt lausunnolla olllut Hallbergin toimikunnan valmistelemassa hallituksen esityksen muotoon kirjoitetussa saamelaiskäräjälakiehdotuksessa lähdetään siitä virheellisestä lähtökohdasta, että ILOn alkuperäiskansasopimus koskee ainoastaan saamelaiseksi määriteltyä, äänestysluetteloon merkittyjä etnisiä saamelaisia. ILO-sopimuksen edellyttämälle itseidentifikaatiolle ja yhtäjaksoille polveutumiselle ei anneta niille kuuluvaa painoarvoa, mitä pidän inarinsaamelaisten kannalta huonona ratkaisuna. Sellainen lähtökohta johtaa jo sinänsä perus- ja ihmisoikeusloukkauksiin, koska se estää tosiasiallisesta alkuperäisväestöstä polveutuvia ihmisiä identifioitumasta alkuperäiskansaan. Jos henkilöltä kielletään tämä iseidentifikaatio, kyseessä on henkilön persoonallisuuden tai identifikaation kieltäminen, joka johtaa ihmisentaustan ja elämän lähtökohdan kieltämiseen.

    Saamelaisten oikeudet ovat kirjattu perustuslakiin (731/1999) ja vuonna 1995 voimaanastuneeseen lakiin saamelaiskäräjistä (974/1995), joissa määritellään heidän oikeutensa kulttuuri-itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiö, Inari ja Utsjoki sekä Sodankylän pohjoisosassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue). Laki saamelaiskäräjistä on esivalmisteluistaan lähtien herättänyt erimielisyyksiä muun muassa siitä, kuinka saamelaiset ja saamelaisten maaoikeuksista laissa määritellään. Kysymys on tärkeä, koska se määrittelee, kenen oikeuksien toteutumista laki suojaa ja kenen ei. Nyt kun laki on 24 vuotta vanha, Saamelaiskäräjien, Suomen saamelaisten virallisen edustustahon, esityksestä on päätetty lakia ajankohtaistaa laajemmin. Ja mikä on tulos? Se on luettavissa oikeusministeriön sivuilta.

    Oikeusministeriössä valmisteltu lakiesitys on rajattu käyttöoikeuksien turvaamiseen saamelaisille, eli "valtionmaina hallinnoitujen alueiden" omistusoikeuden ja valtionmaita rasittavien oikeuksien selvittäminen on rajattu esityksissä ulkopuolelle. Tämä tarkoittaisi esityksen mukaan käytännössä sitä, että Suomen valtiolle jäisi ainoastaan muodollinen päätösvalta alueen maankäyttöä ja toimintoja yleensäkin koskevissa asioissa. Näin pyritään siirtämään todellinen päätösvalta etnisille saamelaisille, ei todelliselle alkuperäisväestölle. Ehdotus sisältääkin tosiasiassa käyttöoikeuksia laajempien oikeuksien antamista, mitä ILO:n sopimus ei edellytä.

    Seuraavassa eräitä muita huomioita: mitä tarkoittaa, että ihmisten etninen, kulttuurinen ja kielellinen identiteetti määritellään lailla? Tätä esitystä on vastustettu myös saamelaisten keskuudessa laajasti. Ei ole minkäänlaista perustelua tai oikeutusta sille, etteikö inarinsaamelaisille kuuluisi oikeus omaan, samantasoiseen alkuperäiskansa itsehallintoon kuin koltilla on. Oikeusministeriön tulisi aloitteellisesti selvittää, miten tähän johtava prosessi olisi pantavissa vireille. Osana, mutta vain osana tätä, ministeriön tulisi selvittää kuinka pitkälle saamelaiskäräjien samaa asiaa koskeva selvitystyö on edennyt ja millä aikataululla sen voidaan odottaa valmistuvan. Saman tien kolttien itsehallinto tulisi palauttaa neuvoa-antavasta todelliseksi päättäväksi itsehallinnoksi.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  32. ...jatkoa:


    Olennaista olisi luoda puitteet sille, että yhteisiä asioita käsiteltäisiin ruohonjuuritasolta lähtien paikallisissa ja alueellisissa alkuperäiskansaryhmäkohtaisissa yhteisöissä, joille kuuluu mm. päätösvalta siitä millä perusteella ja millä menetteltyllä päätetään siitä onko yksilö yhteisön muodollinen jäsen. Lain tulisi luoda puitteet myös väestöryhmien välisten, yhteisiä asioita koskeville neuvottelumenettelyille. Valitettavast näitä alueen yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi tärkestä ajankohtaisia teemoja toimikunta ei käsitellyt, mitä pidän suurena puutteena.
    Mielestäni alkuperäiskansojen tasavertaisten oikeuksien ja ennen kaikkea erityisaseman toteutuminen edellyttää ehdottomasti että muu paikallinen ja alueellinen väestö ymmärtää ja ymmärryksen perusteella hyväksyy nämä oikeudet. Tämä vuorostaan edellyttää että erityisoikeudet ovat perusteltuja ja kohtuullisesti mitoitettuja, ja että muun väestön oikeudet on asianmukaisesti hoidetu ja tasapainoitettu alkuperäiskansaoikeuksien kanssa.
    Näille asioille on luotavissa edellytyksiä maakunnallisen itsehallinnon rakentamisen osana.
    Ylläolevien näkökohtien huomioimisen kautta, ja vain sen kautta, on luotavissa edellytykset sille että Suomi voi ratifioida ILO:n alluperäikansasopimuksen.
    Pohjoismainen saamelaissopimus on hylättävä ehdotuksen sisältämien, niin kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden kuin kansallisten perustuslakien kanssa ristiriidassa olevien ristiriitojen ja epämääräisyyksien takia. Jo edellä esittämäni kritiikki osoittaa sen miten kevein argumentein ehdotusta saamelaiskäjälain muuttamiseks on valmisteltu.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista


  33. https://yle.fi/uutiset/3-10421730

    Valtioneuvosto ei käsittele saamelaiskäräjälain uudistusta

    Valtioneuvoston oli määrä käsitellä saamelaiskäräjälakiesitystä yleisistunnossaan torstaina. Koska saamelaiskäräjät kuitenkin päätyi hylkäämään lakiesityksen, ei valtioneuvostokaan edistä sitä.
    Hallitus ei ilmeisesti tee esitysta Saamelaiskäräjälain muuttamisesta,
    –" Saamelaiskäräjälain uudistaminen pysähtyi tähän. Asiasta sovittiin näin Saamelaiskäräjien kanssa vuosi sitten, ennen kuin lain uudistustyö alkoi, kommentoi oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman."

    Taisivat taktikoinnit ja juonittelut mennä lopullisesti solmuun. Scheinin yrittää pelastaa saamelaiset itse kaivamastaan kuopasta ja ehkä myös oman nahkansa, onhan hän koko prosessin ajan neuvonut ja opastanut saamelaiskäräjiä antamalla lausuntoja ja ehdottamalla mitä pitäisi tehdä.

    https://yle.fi/uutiset/3-10421730

    VastaaPoista