sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Yhdenvertaisuus lain edessä?

 Yhdenvertaisuus on sana, joka esiintyy saamelaispolitiikan vaatimuksissa ja jota myös ILO 169 – sopimuksella on haluttu edistää heimokansojen hyväksi suhteessa maiden niin sanottuihin valtaväestöihin.
Toinen sana on rasismi. Siitä syytetään hyvinkin kevyesti nimenomaan valtaväestöä tai sen yksittäisiä edustajia. Mutta voiko yhdenvertaisuuden vajetta, sortamista, tai rasismia esiintyä myös nk. vähemmistöstä valtaväestöön päin? Oheinen aikanaan pitkään seuraamani ja sittemmin pitkään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa viipynyt tapaus panee osaltaan pohtimaan näitä kysymyksiä. Julkaisen oheisen kirjoituksen pyynnöstä blogini kommenttina.

                                                                                                                         Veikko


"Ohessa yksi esimerkki kantelusta (ote kantelusta) ja siitä miten oikeuslaitos toimii saamelaispolitiikassa.




Kantelu on osoitettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle 15.10.2001. Kantelun teosta on siis kulunut 13 vuotta. Lähes puoli vuotta olen odottanut vastausta kysymykseen, missä vaiheessa käsittely on. En ole saanut minkäänlaista vastausta.

V. 2010 ko. oppilaitoksen uudistettuun lakiin on tullut kohta: ”Muutosta ei kuitenkaan voi hakea henkilöstön nimittämistä koskeviin päätöksiin”




Lakeihin näyttää olevan helppo ujuttaa kohtia, joilla voidaan laillistaa vallitseva laiton toimintamalli. Miten tällainen on voitu kirjata lakiin?

Jos joku vielä luulee, että oikeutta saa viimeistään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta, en suosittelisi luottamaan. Ainakaan tällaisen junan tuoman, jonka pitäisi suostua pelinappulaksi ja olemaan rähmällään saamelaishypetyksen edessä.

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaate on vahvistettu Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Yksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tuntomerkki on asian käsitteleminen suullisesti tuomioistuimessa. Perustuslain saneleman turvan ja lakien pitäisi koskea kaikkia myös Ylä-Lapissa.


Anja Kinnari"

Tässäpä vielä tuore Xia Torikan kolumni, jossa hän puhuu saamelaisten maita hamuavista "valkoisista varkaista". Opetettua vai omaksuttua rasimia, joutuu pohtimaan. http://www.lappilainen.fi/kolumnit/nykyajan-saamelaisnuoret.html

Veikko


Lähettänyt klo

31 kommenttia:

  1. Anonyymi12. lokakuuta 2014 klo 15.24

    Umpiossa kasvaa näitä!

    VastaaPoista
  2. Anonyymi12. lokakuuta 2014 klo 16.00

    Nykypäivänä rasismi Ylä-Lapissa on pääsääntöisesti vähemmistön harjoittamaa ja mikä koomisinta valtiovallan tukemaa.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi12. lokakuuta 2014 klo 16.01

    Valkobandiitteja tässä sitten ollaan. Olisiko jotain vihapuhetta...en niin enää lapsellisuudeksi laskisi.

    VastaaPoista
  4. Anonyymi12. lokakuuta 2014 klo 16.22

    Nuo EIT:n käsittelyt kestävät kyllä tosi kauan!

    VastaaPoista
  5. Anonyymi12. lokakuuta 2014 klo 17.08

    Hyvä heitto tämä "Valkobandiitteja tässä sitten ollaan".
    Muistan hyvin kun pikulapsina 1950-luvulla leikittiin inkkaria ja skoobaria. Oli selvä että kaikki inkkarit eli puna-nahat olivat luonnostaan pahiksia ja kaikki skoobarit (cowboyt) hyviksiä, taisivat kaikki olla sheriffejä. Vaihtoehtoinen kahtiajako oli rosvot ja poliisit. Sodankäyneillä sedillä oli oma jakonsa, suomalaiset ja ryssät, ja ryssästä puhuttiin vain hammasta purren.

    Kun isänmaan historia alkoi aueta muutamia vuosia myöhemmin, oli jako valkoisiin ja punaisiin. Isovanhempien kirjahyllystä löytyi useita kirjoja aiheesta, muun muassa Vapaussodan historia. Valokuvat näyttivät punaisia jotka veljeillivät ryssine kanssa niin että ryssyys tarttui, ihmisistä tuli punaryssiä. Tällaisten kohtalo oli tulla ammutuiksi. Valkoiset olivat neuvokkaita sankareita, punaiset ja ryssät ali-ihmisiä. Olin täynnä historiaintoa joka on säilynyt tähänkin päivään asti. Isoäiti kuitenkin kyllästyi jatkucvaan puheisiini punaisista ja sanoi lopulta: "Eivät ne mitään punisia olleet. Ne oli suomalaisia työläisiä". Pian valkeni että isoisä oli otettu pakolla punakaartiin sodan loppuvaiheessa ja nähnyt nälkää vankileirillä. Olisiko tällä ollut oma osuutensa siihen, että nuoruusiällä omaksuin maailmankatsomuksen, jonka tunnusväri oli tuo punainen. Jo pelkästään irtiottona isän sukupolvesta ja reaktioni iänikuiseen ryssittelyyn veli ja sisko venäläinenkin nousivat korkeaan kurssiin, näin jälkeenpäin voi sanoa että ylikurssiin. Ei siksi että olivat venäläisiä, vaan koska kantoivat vallankumousaatetta kaikista maan historian kauheuksistakin huolimatta. Kuubalaiset tosin olivat omaa luokkaansa, vaikka välillä heidän vallankumouksensa tuntui joten liiankin seksikkäältä.

    Vuosikymmenten kuluessa historiankuvani on monipuolistunut, Neuvostoliitto romahti sisäänpäin, samoin eräs kolmella tulikirjaimella nimetty puolue. Jos jotain olen nähnyt, oppinut ja ymmärtänyt vuosikymmenten mittaan, niin sen, että ihmisten jakaminen meikäläisiin ja muihin, omiin ja muukalaisiin, punaisiin ja valkoisiin, valkoisiin ja mustiin, serbeihin ja kroaatteihin, valkobandiitteihin ja vallankumouksellisiin, arjalaisiin ja juutalaisiin, kansanvihollisiin ja neuvostoihmisiin, hutuihin ja tutseihin, juutalaisii ja palestiinalaisiin, puhdasoppisiin muslimeihin ja vääräuskoisiin ja herra ties mihin ryhmiin on puhtaasti perkeleestä. Se että nuoret, täynnä intoa puolustaa oikeaksi näkemäänsä asiaa ja parantamaan maailman, ymmärtäisivät tämän on tietenkin liikaa toivottu. Silti ilmaisu "n.s. valkoiset varkaat" saa minut epätoivoon, en tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä. Lappi ei ole länkkärileikki, poro ei ole puhveli, ei-saamelaiset eivät ole valkonaamoja ja inarinsaamelaiset vielä vähemmän, ei ole hyviksiä ja pahiksia, ja Luoja varjelkoon ettei Lapin väestö jakaudu etnisten rajojen mukaan, olkoot nämä oikeita tai keksittyjä.

    VastaaPoista
  6. Anonyymi12. lokakuuta 2014 klo 17.11

    Ihan aikuisten oikeasti: niinköhän mahtaa koko EIT-juttu olla oikeasti vireillä? Olisiko kirjelmä pistetty vihreän veran alle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi12. lokakuuta 2014 klo 19.16

      Hyvinkin mahdollista, mutta tuntuisi ettei tuollaista asiaa ilman selvityspyyntöjä voi haudatakaan.

      Poista
  7. Anonyymi12. lokakuuta 2014 klo 22.32

    Kukahan tuota Kinnarin juttua hoitaa? Lie kysellyt jo perään. Tuosta Saakista on jos millaisia juttuja vuosien varrella ollut muitakin ja lienee kaikenlaisten tarkastusten ulkopuolella vaikka valtion koulu onkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi13. lokakuuta 2014 klo 9.18

      Valtio vältää puuttumista alkukansan kulttuuri-itsehallintoon.

      Poista
  8. Anonyymi13. lokakuuta 2014 klo 9.28

    Tuohon sakk-lakiin on tosiaan ujutettu tuo ettei muutosta voi hakea henkilöstön nimityksiin. On ainutlaatuinen syrjintäpykälä tuokin ja mahdollistaa kaikenlaisten epäpätevien työntekijöiden ottamisen jos miksikin lehtoreiksi valtion palkoille. Ei ihme että koulun yleinen arvostus on jäänyt mihin on jäänyt.

    VastaaPoista
  9. Anonyymi13. lokakuuta 2014 klo 13.28

    Tapaus Kinnari, niin kuin sitä lehdissä tuohon aikaan tavattiin kutsua, oli muuten niin sekava puolin ja toisin, ettei siitä ole mallitapaukseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikko Väänänen13. lokakuuta 2014 klo 14.26

      Vähän vaikea arvioida mitä kaikkea tuolla sekavuudella tarkoittanet. Sikäli kun tapausta seurasin ja siitä kertynyttä marteriaalia ja saamaani oheistietoa ja -palautetta sain ja tallensinkin, noita kantelussa esille nostettuja asioita kyllä tunnisti. Sekavuutta kyllä oli jo siksikin, että monet virkamiehet toisaalla olivat asiassa jotenkin mukana tai paremminkin siihen sotkeutuneina. Yhden ihmisen taistelu tuota sekoitusta vastaan oli jo ennakkoon tuomittu hävityksi.
      Tuo lain kohta, joka on tuolla edellä kuvissa, osoittaa miten vastaavista syrjimistapauksista nousseet kapinat on haluttu ihan suomalaisella syrjintää tukevalla lainsäädännällä ehkäistä.

      Poista
    2. Anonyymi13. lokakuuta 2014 klo 18.09

      Onneksi olin niin sinisilmäinen, eikä uskoni oikeusvaltioon horjunut. Onneksi oli taustatukena muita yhtä sinisilmäisiä. Siitä heille kiitos, syntyperään katsomatta. On ollut myös takinkääntäjiä ja selkäänpuukkottajia. Jollain tasolla ymmärrän myös heitä. AK

      Poista
    3. Anonyymi17. lokakuuta 2014 klo 7.50

      Enpä raski kommentoida ko. valittajan omaa toimintaa...

      Poista
  10. Anonyymi13. lokakuuta 2014 klo 17.01

    Tuollaisilla sukulaispykälillä kuten SAKK-laissa syödään saamelaisuuden uskottavuutta sisältä käsin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi14. lokakuuta 2014 klo 8.22

      Ja on jo syöty suomalaisen oikeusvaltion lainsäädännön uskottavuus.

      Poista
  11. Anonyymi14. lokakuuta 2014 klo 9.41

    Olipa juttu sekava tai ei, niin ei kai kerran EIT:hen vireille pantu juttu voi sieltä hävitä jälkiä jättämättä?

    VastaaPoista
  12. Anonyymi14. lokakuuta 2014 klo 16.52

    Sukulaisten suosimista tuolla esiintyy edelleen

    VastaaPoista
  13. Anonyymi14. lokakuuta 2014 klo 20.16

    Sukulaisten suosiminen on suuri ongelma, mutta vielä suurempi ongelma on täysin epäpätevät opettajat. Ammattiopettajalla pitää olla ko. koulutusalan ylempi ammattitutkinto ja opettajaopinnot. Jos opettajalla ei ole edes toisen asteen tutkintoa, on aikamoista riman alitusta. Yliopiston maisteri ei ole pätevä ammattiopettaja. Montakohan pätevää sakk:sta. löytyy. Saattaa joku olla.

    VastaaPoista
  14. Anonyymi14. lokakuuta 2014 klo 20.28

    Yritin kommentoida Xia Torikan kolumnia Lappilaisessa, olisiko ollut maananataina. Olisiko tänään tiistaina ollut toimituksen vapaapäivä, mutta ainakin iltaseitsemältä kommentini loisti vielä poissaolollaan. Itse asiassa pyysin vain Xia selittämään, ketä hän tarkoitti "valkoisilla varkailla" jotka uhkaavat "omaa maata", mikä kai tarkoitti saamelaisten maita eikä Xian yksityisiä tiluksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi14. lokakuuta 2014 klo 20.43

      Eipä ole näkynyt Lappilaisessa minunkaan lähettämää kommenttia tästä Xian kirjoituksesta. Olisiko joku linjaus lehdeltä - siis rasistinen?

      Poista
  15. Anonyymi14. lokakuuta 2014 klo 20.34

    Sukulaisten suosiminen lienee luonteva osa saamelaiskultturia. Kirjoittihan Xiakin koluminissaan "saamelaisille yhteisö ja suku ovat ykkösprioriteetteja".

    VastaaPoista
  16. Anonyymi14. lokakuuta 2014 klo 21.09

    Nyt on tuotu uusi määrittely saamelaiselle: supersaamelainen. En vaan oikein ymmärrä, että jos kaksi saamelaista, joiden molempien yksi isovanhempi on saamelainen, saavat lapsen, tämä lapsi on supersaamelainen. Miten se veri siinä on sakeutunut. Ja sitten yhteen pari superia, niin onko tämä lapsokainen sitten hypersaamelainen. Ja sitten on vielä nämä tulevat aasialais-afrikkalaiset saamelaiset. Siinäpä tulevaisuuden tutkijoille pohdittavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi17. lokakuuta 2014 klo 7.49

      Mm. Jouni Kitti oli 1970-luvun supersaamelaisia: perustamassa suunnilleen saamelaisten maanalaista armeijaa. Kertokaapa Jouni itse ja Veikko siitä.

      Poista
    2. Veikko Väänänen17. lokakuuta 2014 klo 8.23

      Minä en tiedä millaista armeijaa juuri Jouni oli 1970-luvulla perustamassa, mutta tiedän hänen olleen yksi saamelaisradikaali niissä silloisissa "saamelaisnuorissa". Minusta Jouni on näitä aikoja ja uskomuksiaan aika avoimesti useastikin muistellut. Jouni ei siis tullut minulle koskaan kertomaan enkä kuullut sivustakaan hänen näistä armeijoista puhuvan. Sen sijaan muutama muu hänen aikalaisensa ja yhä saamelaispolitiikassa tai -mediassa vaikuttanut henkilö tuli kertomaan muun muassa kuinka "teille lantalaisille pannaan kohta kepit hihoihin ja pannaan kävelemään täältä etelään". No, aikaa on kulunut ja täällä vielä ollaan kaikki lantalaiset, jotka olemme uskoneet Ylä-Lapin kuuluvan edelleen Suomeen ja halunneet yrittää sitä omalta osaltamme ja kaikesta huolimatta asuttaa ja kehittää - jotta meillä kaikilla eli myös näillä vihaajillamme olisi paremmat edellytykset alueella elää.
      Kun näytät kirjoittaneen samanaikaisesti kommentteja blogiini muuallekin ja myös SAKKiin liittyen, jään pohtimaan olitko vielä itse mukana noina aikoina vai kerrotko noista "armeijoista" kuulemiesi kertomusten perusteella. Oli miten oli, jotain perää tuossa tarinassa minunkin mielestäni aikaa eläneenä on.

      Poista
  17. Anonyymi17. lokakuuta 2014 klo 9.17

    Henriksson hehkuttaa nyt, että valitusoikeus kho:een uudessa käräjälaissa säilyy. Mitenkähän oikeusministeri mahtaisi perustella sakk:n valituskiellon.

    VastaaPoista
  18. Anonyymi17. lokakuuta 2014 klo 13.22

    Seuraavissa hallitusneuvotteluissa täytyy olla tarkempina. Nyt Suomen puolustusministeriö ja oikeusministeriö RKP:n hallinnassa!!

    VastaaPoista
  19. Anonyymi18. lokakuuta 2014 klo 10.28

    En ole paneutunut taannoiseen hallituken esitykseen ja siihen mill perusteella koulutuskeskusta koskevassa laissa perusteliin valituskielto. Tänä päivänä se voitaisiin perustella sillä että aluperäiskansalla täytyy viime kädessä olla oikeus itse päättää ketä se ottaa ja erottaa palvelukseensa, aivan kuten Henriksson on todennut että Suomen kädet ovat sidotut saamelaisen ryhmäidentifikaation suhteen. Jos ja kun saamelaiset, eli saamelaiskäräjät, haluaa että se tapahtuu saamelaiskäräjien toimesta, niin näin on oltava. Valitusoikeus KHO:hon on tietenkin ristiriidassa itsemääräämisperiaatteen kanssa, ja uskon, että aikaa myöten, ehkä piakin, saamelaiskäräjät vänkäytyy siitä irti. On ymmärrettävä ettö ILO-sopimuksen ratifiointi ei ole itsetarkoitus, vaan tärkeä välitavoite. Sen saavuttamiseksi saamelaiskäräjät on korostanut ettei sopimus muuta mitään, ja varsinkaan ei maanomistusta.Tätähän Henriksson ja hänen esikuntansa toistaa kuin papukaijakuoro, ja YLE Sapmi "oikoo väärinkäsityksiä" sit' velvoittavien puolueettoman tiedonvälityksen periaatteita iloisesti rikkoen. Todellisuudessa ILO-sopimus, kunhan se on ratifioitu, muodostaa kiinteän pisteen jonka avulla saamelaiskäräjät vipuaa vielä Lapin maailman mullilleen.

    VastaaPoista
  20. Anonyymi23. marraskuuta 2014 klo 10.36

    Minusta on hyvin surullista että meidän asioista päättää vähemmistöt.
    Haloo suomalaispoliitikot,oletteko te niin laiskoja vai ammattitaidottomia että ette kykene suomalaisväestön etuja paremmin turvaamaan? Ajan tavan mukaan taitaa vuokrafirmasta saada ainakin halvemmalla istuskelijoita sinne Arkadian mäelle,kuin mitä kalliilla vaaleilla.
    Kyllä SAKK:in toimintakin pitää valtioneuvoston perkata lakia noudattavaksi ja vain koulutusta tarjoavaksi laitokseksi. Nyt se on puoluetoimiston etäpesäke joka joutaa tuommoisenaan lopettaa.Häpeätahra tässä ajassa.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)